Haminan Energia Oy PÄÄTÖS Reutsinkatu 12 10.12.2014 49400 Hamina PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Haminan Energia Oy Reutsinkatu 12 49400 Hamina ASIAN VIREILLETULO Haminan Energia Oy (jäljempänä Yritys) on hakenut investointitukea HaminaKotka Satama Oy:n öljy- ja kaasusatamaan sijoitettavan LNGterminaalin investointiin (jäljempänä terminaalihanke). Hakemus on kirjattu saapuneeksi työ- ja elinkeinoministeriöön 30.6.2014. Hakemuksen täydennys on saapunut ministeriöön 19.9. ja 13.11.2014. Yritys oli tehnyt ennakkoilmoituksen 15.11.2013. HAKEMUKSEN PERUSTE ASIAN KÄSITTELYN TAUSTAA Valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista (707/2013), jäljempänä tukiasetus, säädetään investointituen hakemisessa noudatettavista menettelyistä sekä tuen myöntämisen edellytyksistä ja tuen enimmäismäärästä. Lisäksi sovelletaan, mitä vuoden 2014 valtion talousarvion momentissa 32.60.41 säädetään, ja työ- ja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea koskevia linjauksia (TEM/1469/03.01.02/2013). Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi kokouksessaan 13.6.2012 strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa. Linjauksen mukaan Suomen valtion kannattaa edistää järjestelyjä, joilla Suomeen luodaan kilpailevaa kaasuntar- TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 0295 16001 00023 Statsrådet Tfn 0295 16001 FI-00023 Government Tel + 358 295 16001 Faksi (09) 1606 2160 www.tem.fi Fax (09) 1606 2160 www.tem.fi Fax + 358 9 1606 2160 www.tem.fi
2 (9) jontaa, jotta kaasun käyttäjien usko kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat poikkeuksellisen alhaiset muihin fossiilisiin energialähteisiin verrattuna. Maakaasun tuotantokustannukset ovat suhteellisen edulliset. Maakaasu myös palaa puhtaasti ja tehokkaasti. Suomessa maakaasua on tarjolla ainoastaan Etelä- Suomessa maakaasuverkon alueella. Maakaasulla on alhainen energiatiheys, minkä takia sen varastoiminen ja kuljettaminen on kallista ja hankalaa. Nesteytetyn maakaasun (jäljempänä LNG) energiatiheys on noin kuusisataakertainen, mikä mahdollistaa meri- ja maakuljetukset. LNG:n tuontiterminaaleja ei Suomessa toistaiseksi ole. Suurimpina syinä tähän ovat muun muassa kysynnän epävarmuus, LNG:n hintakehityksen ennakoinnin vaikeus ja korkeat investointikustannukset. LNG:tä voitaisiin käyttää erityisesti merenkulun polttoaineena ja teollisuudessa korvaamassa nestekaasuja tai polttoöljyjä. Merenkulussa LNG tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon muille vähärikkisille polttoaineille ja on myös muiden päästöjen osalta muihin fossiilisiin vaihtoehtoihin nähden parempi. Merenkulku vaatii kuitenkin käytännössä aluskaluston uusimista tai suuria investointeja nykyiseen kalustoon. Varustamot eivät ole halukkaita tekemään kyseisiä investointeja ilman varmuutta LNG:n saatavuudesta. Myös teollisuudessa ja maaliikenteessä se korvaisi pääasiallisesti suurempipäästöisiä polttoaineita. Teollisuuden osalta muutosinvestoinnit ovat halvempia ja nopeampia toteuttaa. Myös nämä investoinnit vaativat kuitenkin varmuuden LNG:n saatavuudesta ja riittävän alhaisesta hinnasta. Kansallisten LNG-terminaalien investointien tukemiseen on valtion vuoden 2014 talousarvion mukaan käytettävissä yhteensä 123 milj. euroa. LNG-terminaalien investointituella pyritään käynnistämään kansallisia LNG-terminaalihankkeita ja sitä kautta vauhdittamaan LNGverkoston syntyä Suomen rannikolle. Tavoitteena on mahdollistaa LNG:n jakelu merenkulkuun, vähentää ympäristökuormitusta sekä lisätä kilpailua polttoainemarkkinoilla erityisesti maakaasuverkon ulkopuolisilla alueilla. Lisäksi verkostolla pyritään parantamaan energian toimitusvarmuutta. LNG-terminaalien investointitukea hakivat määräaikaan 30.9.2014 mennessä: Oy Aga Ab, Manga LNG Oy, Skangass Oy, Haminan Energia Oy, LNG Finland ry, Containerships Ltd Oy ja NOR Logistics Oy. LNG-terminaalien investointitukea koskevia hakemuksia on valmisteltu ja arvioitu yhdessä, koska hakemusten johdosta tehtävät päätökset saattavat merkittävästi vaikuttaa toisiinsa hallintolain (434/2003) 25 :ssä tarkoitetulla tavalla. Tukiohjelman tavoitteena olevan LNGterminaaliverkoston toteutumisen kannalta on myös tarpeen valmistella ja arvioida hakemuksia yhdessä. Työ- ja elinkeinoministeriö päät-
3 (9) ti 18.9.2014 myöntää investointitukea Oy Aga Ab:lle Rauman LNGterminaalin investointiin, Manga LNG Oy:lle Tornion LNG-terminaalin investointiin ja Skangass Oy:lle Porin LNG-terminaalin investointiin. Satakuntaan sijoittuvaa Oy Aga Ab:n hanketta ja Skangass Oy:n hanketta koskevista hakemuksista päätökset oli tehtävä samanaikaisesti. Lisäksi Oy Aga Ab:n, Skangass Oy:n ja Manga LNG Oy:n LNGterminaalihankkeet olivat muihin hankkeisiin nähden valmiimpia ja niiden toteutus voidaan käynnistää aikaisemmin. Näiden hankkeiden toteuttamiselle olisi aiheutunut haitallista viivytystä, jos niitä koskevat hakemukset olisi ratkaistu samanaikaisesti muita hankkeita koskevien hakemusten kanssa. NOR Logistics Oy jätti tukihakemuksensa 30.9.2014, joten se ei ollut mukana tarkastelussa tehtäessä mainitut päätökset 18.9.2014. NOR Logistics Oy ei myöskään ollut tehnyt työja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea koskevissa linjauksissa mainittua ennakkoilmoitusta. Valtion talousarvion momentin 32.60.41 valtuudesta on 18.9.2014 tehdyillä tukipäätöksillä sidottu 65 216 100 euroa. Valtuudesta on käyttämättä 57 783 900 euroa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Terminaalihanke on suunniteltu HaminaKotka Satama Oy:n öljy- ja kaasusatamaan. Terminaalihanke koostuisi yhdestä 30 000 m 3 LNG säiliöstä sekä putkistoista, BOG- ja kaasutusyksiköstä sekä näihin liittyvistä laitteistoista, asennuksista ja muista kustannuksista. Terminaalin arvioitu läpijuoksu on noin 118 000 tonnia vuodessa. Yrityksen arvion mukaan LNG:tä myytäisiin teollisuuteen, merenkulkuun ja tieliikenteeseen. LNG korvaisi teollisuudessa pääasiallisesti nykyistä maakaasun käyttöä sekä muita polttoaineita, meriliikenteessä polttoöljyjä ja tieliikenteessä bensiiniä ja dieseliä. Terminaalihanke poikkeaa muista tuetuista hankkeista merkittävästi sen suhteen, että se sijoittuu putkikaasuverkoston yhteyteen. Yrityksen mukaan investointipäätös voitaisiin tehdä vuoden 2015 alkupuoliskolla. Tavoitteena on saattaa LNG-terminaali valmiiksi syksyllä 2018. Yritys toimii sähkön- ja lämmöntuotannon ja jakelun lisäksi maakaasun jakelijana. Yrityksen koko osakekannan omistaa Haminan kaupunki. Yritys on hakenut tukea 92 200 000 euron investointikustannuksille. Lisäksi yritys joutuu investoimaan muun muassa jakelu- ja kuljetuskalustoon. Investointitukea on haettu 36 880 000 euroa (40 %).
4 (9) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN RATKAISU Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää Yritykselle investointitukea terminaalihankkeelle seuraavasti: 1. Tuki on tarkoitettu LNG-terminaalin investointiin HaminaKotka Oy:n sataman alueelle. LNG-terminaaliin katsotaan kuuluvan LNG:n tuontiin tai vastaanottamiseen sekä purkamiseen, varastointiin ja toimittamiseen käytettävä vastaanottoasema ja siihen liittyvä laitteisto. Varastoinnin tulee olla tilapäistä sekä tarpeellinen kaasuttamista varten ja kaasun toimittamiseksi edelleen. 2. Tuen piiriin hyväksyttävät kustannukset (ilman arvonlisäveroa): Valmistelu ja suunnittelu 7 900 000 euroa Rakennukset Koneet ja laitteet Maa-alue, raivaus- ja maanrakennustyöt Yhteensä 1 700 000 euroa 68 200 000 euroa 14 400 000 euroa 92 000 000 euroa 3. Myönnetty investointituki on 27 660 000 euroa, kuitenkin enintään 30 % toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. 4. Investointituki myönnetään valtion vuoden 2014 talousarvion momentin 32.60.41 sitoumusvaltuudesta. 5. Tuki maksetaan tuen voimassaolon aikana erillisestä hakemuksesta terminaalihankkeen edistymisen ja toteutuneiden kustannusten mukaan erikseen annettavien maksatuspäätösten perusteella kolmessa erässä seuraavasti: I erä: 50 % avustusmäärästä (enintään 13 830 000 euroa), kun sitovat laitetilaukset on tehty ja laitehankinnoista on syntynyt riittävä määrä hyväksyttäviä kustannuksia; II erä: 30 % avustusmäärästä (enintään 8 298 000 euroa), kun riittävä määrä hyväksyttäviä kustannuksia on syntynyt; III erä: 20 % avustusmäärästä (enintään 5 532 000 euroa), kun terminaalihanke on otettu käyttöön ja maksettu. 6. Tukisitoumus on voimassa, jos: a) terminaalihanke käynnistetään viimeistään 1.8.2015 tai, jos Euroopan komissio hyväksyy tuen yhteismarkkinoille soveltu-
5 (9) vaksi vasta mainitun ajankohdan jälkeen, viimeistään kuukauden kuluessa tästä hyväksymisestä; b) terminaalihanke saatetaan päätökseen viimeistään 31.12.2018, jollei jatkoajasta tehdä perusteltua kirjallista hakemusta ennen mainitun määrärajan päättymistä; c) investointituen viimeistä maksuerää haetaan viimeistään 31.3.2019, jollei jatkoajasta tehdä perusteltua kirjallista hakemusta ennen mainitun määrärajan päättymistä. 7. Jos 6 b kohdassa tarkoitettua jatkoaikaa koskevaa hakemusta taikka 6 c kohdassa tarkoitettua maksatushakemusta tai sen jatkoaikaa koskevaa hakemusta ei ole toimitettu määräajassa, käyttämätön tuen osa voidaan katsoa rauenneeksi. 8. Terminaalihankkeeseen sovelletaan maakaasumarkkinalain (508/2000) säännöksiä, mukaan lukien tariffisääntely ja kolmannen osapuolen pääsyä koskeva sääntely. 9. Yritys pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin edistämään LNG:n käyttöä meriliikenteessä. Terminaalista myydystä LNG:stä vähintään 20 % kohdentuu meriliikenteeseen vuonna 2020, jollei jatkoajasta tehdä perusteltua kirjallista hakemusta ennen mainitun määrärajan päättymistä. 10. Terminaalihankkeen kustannuksista tulee pitää kirjanpitolain (1336/1997) mukaista projektikirjanpitoa, jossa on erittely hankkeeseen kertyneistä kustannuksista, sekä säilyttää kirjanpitoaineisto mainitun lain mukaisesti. 11. Terminaalihankkeen toteutuneista vaikutuksista on toimitettava selvitys kahden vuoden kuluessa viimeisen tukierän maksamisesta. 12. Jos terminaalihanke ei toteudu tai toteutuu vain osittain tai hanke muutoin poikkeaa olennaisesti suunnitellusta taikka hankkeelle myönnetään muuta julkista tukea, tulee siitä ilmoittaa viimeistään kahden kuukauden kuluttua tapahtuneesta. Muutoksista voi seurata, että tuen takaisinperinnän edellytykset tulevat harkittaviksi. 13. Tuen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää 1 kohdassa tarkoitetun käyttötarkoituksen mukaisesti viiden vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta eikä omaisuutta saa tuona aikana luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta on ilmoitettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Muutoksista voi seurata, että tuen takaisinperinnän edellytykset tulevat harkittaviksi.
EU:N VALTIONTUKISÄÄNTELYN MUKAISUUS 6 (9) 14. Myönnettyyn investointitukeen sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa, tukiasetuksessa ja valtion talousarviossa säädetään. Investointituki myönnetään ehdollisena, kunnes Euroopan komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Tukea voidaan maksaa, kun Euroopan komission hyväksyntä on saatu. Investointituen hyväksyttävyyden arviointi tapahtuu todennäköisesti Euroopan komission laatimien suuntaviivojen valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014 2020 (2014/C200/01) nojalla. Hyväksyttävyyttä arvioidaan soveltaen mainituissa suuntaviivoissa määriteltyjä valtiontukien yhteisiä arviointiperiaatteita (luku 3.1) ja erityisesti lukua 3.8 (Tuki energiainfrastruktuurille). Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että tuen myönteiset vaikutukset ylittävät sen kielteiset vaikutukset kauppaan ja kilpailuun. Energiainfrastruktuurille suunnatun investointituen hyväksyttävyyden kannalta keskeistä on erityisesti yhteisen edun mukainen tavoite sekä investointituen tarve, tarkoituksenmukaisuus, kannustava vaikutus ja oikeasuhteisuus. Lisäksi kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen on keskeistä. Komissio ottaa energiainfrastruktuurille suunnatun investointituen tarvetta arvioidessaan huomioon seuraavat kriteerit: missä määrin markkinoiden toimintapuute johtaa tarvittavan infrastruktuurin optimaalista huonompaan tarjontaan; missä määrin infrastruktuuri on avoin kolmansille ja tariffisääntelyn kohteena; ja missä määrin se parantaa energian toimitusvarmuutta unionissa. Lisäksi arvioinnissa on tarpeen osoittaa, missä määrin infrastruktuuri edistää pienipäästöisten liikennemuotojen käyttöönottoa tulevaisuudessa. Terminaalihanke on maakaasumarkkinalaissa tarkoitettu nesteytetyn maakaasun käsittelylaitos ja EU:n valtiontukisääntelyssä tarkoitettu energiainfrastruktuuri. Terminaalihankkeeseen sovelletaan maakaasumarkkinalain säännöksiä, mukaan lukien tariffisääntely ja alalle pääsyä koskeva sääntely maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2009/73/EY) mukaisesti. Tuen määrä on rajoitettu LNG-terminaaliverkostoa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaan vähimmäismäärään. Työ- ja elinkeinoministeriö toimittaa investointituesta Euroopan komissiolle SEUT 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ilman aiheetonta viivytystä.
7 (9) RATKAISUN PERUSTELUT LNG-terminaalien investointituki on harkinnanvarainen tuki. Investointitukea on haettu tukiasetuksen 5 :ssä säädetyllä tavalla. Terminaalihanke täyttää tukiasetuksen 4 :ssä säädetyt investointituen myöntämisen edellytykset. Terminaalihanketta on myös arvioitu työ- ja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea koskevien linjausten mukaisesti ja verraten hanketta muihin vireillä oleviin LNG-terminaalihankkeisiin, joille on haettu tukea tukiohjelmasta. a) LNG-terminaaliverkoston toteutuminen Terminaalihanke sijaitsee alueellisesti kaasuputkiverkoston varrella ja mahdollistaa putkikaasun korvaamisen. Tämä lisää kilpailua maakaasumarkkinoilla, kun tällä hetkellä ainoasta lähteestä tuotavalle maakaasulle tuodaan vaihtoehto. Hanke myös sijaitsee Haminassa, jossa on jo paikallinen maakaasun jakeluverkosto ja mahdollisuudet käyttää myös LNG:tä. Ottaen huomioon tehdyt tukipäätökset, jotka koskevat Poriin, Raumaan ja Tornioon sijoittuvia LNG-terminaalihankkeita, Haminaan sijoittuva hanke täydentäisi maantieteellisesti hyvin terminaaliverkostoa. Terminaali on kapasiteetiltaan keskikokoinen. b) Terminaalihankkeen toteutus Terminaalihanke vaatii vielä tiettyjä lupia ja rahoitusneuvotteluiden valmistumista. Tällä hetkellä hankkeen etenemisen kannalta keskeistä on tukipäätös, joka vaikuttaa merkittävästi rahoitusrakenteeseen ja rahoitusneuvotteluihin. Investointipäätös voitaisiin tehdä kuitenkin melko pian tukipäätöksen jälkeen. Hankkeen suurimmat riskit liittyvät kysyntään sekä LNG:n, putkikaasun ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden hintakehitykseen. Hankkeen taustaorganisaatioilla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset toteuttaa hanke. Terminaalihanke on valmiimpi verrattuna muihin vireillä oleviin hankkeisiin, joita koskevista tukihakemuksista ei ole vielä tehty päätöstä, ja sen toteutus voidaan käynnistää. Toteutukselle aiheutuisi haitallista viivytystä, jos asia ratkaistaisiin vasta samanaikaisesti muita vireillä olevia hankkeita koskevien hakemusten kanssa. c) Terminaalihankkeen muut vaikutukset Terminaalihankkeen positiiviset ympäristövaikutukset ovat hieman pienemmät kuin muissa tukiohjelman piiriin kuuluvissa hankkeissa. LNG korvaa suurelta osin nykyistä kaasunkäyttöä, joten yksikköpäästövähenemä on keskivertoa pienempi. Toisaalta hank-
ASIOIDEN YHDESSÄ KÄSITTELEMINEN 8 (9) keen merkitys energian toimitusvarmuuden kannalta on huomattavasti muita hankkeita suurempi. Pysyvien työllisyysvaikutusten osalta eri hankkeissa vaikutukset ovat hyvin samankaltaisia. Laskentaperiaatteet tosin vaihtelevat hankekohtaisesti. Suomen erityisolot vaativat tiettyjä teknisiä ratkaisuja, joita ei vastaavissa Keski- ja Etelä-Euroopan terminaaleissa välttämättä vaadita. Varsinaista uutta teknologiaa hankkeessa ei kuitenkaan ole. Maakaasumarkkinalakia sovelletaan terminaalihankkeeseen. Keskeistä investointituen hyväksyttävyydelle EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti on muun muassa, että maakaasun sisämarkkinalainsäädäntöä sovelletaan terminaalihankkeeseen, mukaan lukien tariffisääntely ja alalle pääsyä koskeva sääntely. LNG-terminaalien investointitukea koskevia hakemuksia on valmisteltu ja arvioitu yhdessä, koska hakemusten johdosta tehtävät päätökset saattavat merkittävästi vaikuttaa toisiinsa. Tukiohjelman tavoitteena olevan LNG-terminaaliverkoston toteutumisen kannalta on myös tarpeen valmistella ja arvioida hakemuksia yhdessä. Haminan Energia Oy:n LNG-terminaalihanke ovat muihin hankkeisiin, joita koskevista hakemuksista ei ole vielä tehty päätöstä, nähden valmiimpi ja sen toteutus voidaan käynnistää. Toteutukselle aiheutuisi haitallista viivytystä, jos asia ratkaistaisiin vasta samanaikaisesti muita hankkeita koskevien hakemusten kanssa. Investointituen myöntäminen Yrityksen terminaalihankkeelle on arvioitu perustelluksi kokonaisharkinnan perusteella sekä ottaen huomioon myös jo tehnyt investointitukipäätökset ja vireillä olevat hakemukset. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Valtionavustuslaki (688/2001) 9 11 Valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista (707/2013) 1, 2, 4 6, 10 13 Maakaasumarkkinalaki (508/2000) 1 :n 1 mom., 2 :n 1 mom. ja 3 :n 21 kohta Hallintolaki (434/2003) 25 Valtion vuoden 2014 talousarvion momentti 32.60.41
9 (9) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Tähän päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Liitteenä olevasta oikaisuvaatimusohjeesta ilmenee, miten oikaisua haettaessa on meneteltävä. LISÄTIETOJA Lisätietoja antaa tarvittaessa ylitarkastaja Pekka Grönlund, puh. 029 506 4815. Jan Vapaavuori Elinkeinoministeri Pekka Grönlund Ylitarkastaja Liitteet Tukiasetus (707/2013) Tietoa investointituen valvonnasta Oikaisuvaatimusohje Tiedoksi Työ- ja elinkeinoministeriö / laskentatoimi Energiavirasto