VALTIONEUVOSTON ASETUS NESTEYTETYN MAAKAASUN TERMINAALIEN IN- VESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA
|
|
- Ari-Pekka Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko Muistio Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS NESTEYTETYN MAAKAASUN TERMINAALIEN IN- VESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA YLEISPERUSTELUT 1.1 Johdanto Hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi kokouksessaan strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa. Linjauksen mukaan Suomen valtion kannattaa edistää järjestelyjä, joilla Suomeen luodaan kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien usko kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Tämän mahdollistaa Euroopan komission syksyllä 2008 käynnistämä BEMIP-hanke (Baltic Energy Market Interconnection Plan). BEMIP-hankkeen tavoitteisiin kuuluu Baltian maiden ja Suomen kaasuverkkojen yhdistäminen Euroopan yhteenliitettyyn kaasuverkkoon sekä alueellisen Baltian maita ja Suomea palvelevan LNG-terminaalin rakentaminen Suomenlahden rannikolle. Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin 1999/32/EY (jäljempänä rikkidirektiivi) muutoksella pannaan täytäntöön kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean hyväksymän MARPOL 73/78 -yleissopimuksen uudistettu VI liite, jolla rajoitetaan alusliikenteen typpi- ja rikkipäästöjä. Liitteen mukaan laivapolttoaineen enimmäisrikkipitoisuus tulee laskea 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin vuoden 2015 alussa ns. erityisvalvonta-alueilla (jäljempänä SECA-alue), joihin kuuluu mm. Itämeri. Alusten vaihtoehdot velvoitteen toteuttamiseen ovat matalarikkisen polttoaineen (esim. MDO/MGO), nesteytetyn maakaasun (jäljempänä LNG), biopolttoaineiden tai pakokaasupäästöjen puhdistusteknologioiden (esim. rikkipesurit) käyttö. Matalarikkistä polttoainetta arvioidaan olevan riittävästi SECA-alueella vuonna Käytännössä LNG tulee lähinnä kysymykseen uusissa aluksissa, joihin on asennettu soveltuva moottori ja polttoainetankit, ja kiinteässä reittiliikenteessä sellaisten satamien välillä, joihin on rakennettu polttoainehuolto. Myös osa vanhoista aluksista voidaan mahdollisesti muuttaa teknis-taloudellisesti kannattavasti LNG-aluksiksi, mutta tähän kehityskulkuun liittyy epävarmuuksia. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNGterminaalien infrastruktuurin rakentamista sekä LNG-käyttöisten alusten hankintaa ja käyttöä tukevaa sääntelykehikkoa. Alusten LNG-tankkaukseen tarvitaan bunkrausinfrastruktuuri ja LNGtankkereita tarvitaan kuljettamaan LNG:tä terminaaleihin. Biopolttoaineita ei toistaiseksi ole laajamittaisessa meriliikennekäytössä. Rikkipesurit eivät sovellu kaikille aluksille, eikä niiden sijoittamien aluksiin ole aina teknisesti tai taloudellisista syistä mahdollista. Rikkisääntelyyn sopeutuminen -työryhmä (TEM raportteja 14/2013) esitti, että valtio ryhtyy tukemaan LNG-terminaalien ja tarvittavan jakeluinfrastruktuurin rakentamista. Työryhmä esitti myös, että edistetään Gasumin Inkoon/Porvoon LNG-terminaalin rakennuttamista Suomeen EU:n BEMIPhankkeen alla ja toteutetaan pikaisesti ehdotus Suomen LNG-toimintaohjelmaksi. BEMIP-hankkeen tärkein tavoite on energiaeristäytyneisyyden purkaminen. Projects of Common Intrest -lista (PCI-lista) koostuu alueellisista hankkeista, joiden avulla mainittu on saavutettavissa.
2 2 Euroopan komissio voi myöntää tukea PCI-listalle hyväksytyille hankkeille. Suomen tavoitteena on saada suuren kokoluokan alueelliselle LNG-terminaalille tätä rahoitustukea. Arvioiden mukaan Suomeen tarvittaisiin ainakin yksi suuremman kokoluokan ( m3) alueellinen LNGterminaali. Kevään 2013 kehysriihessä päätettiin, että kansallisten LNG-terminaalien investointeja tuetaan noin 100 milj. eurolla. Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on uudella momentilla (LNG-terminaalien investointituki) 33 milj. euroa valtuusmäärärahaa. Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen valmistelu on kesken. Kansallisten LNG-terminaalien investointitukeen sovellettaisiin yleislakina valtionavustuslakia (688/2001). Lain 8 :n nojalla voidaan antaa tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Asetuksenantovaltuuden nojalla annettaisiin valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista. 1.2 EU:n valtiontukisääntely LNG-terminaalien investointituki on valtiontukea, johon sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyä. Valtiontuet ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 107 kohdan 1 mukaan lähtökohtaisesti kiellettyjä. Artiklan 107 kohdissa 2 ja 3 määritellään kuitenkin poikkeukset, joiden nojalla tukitoimenpiteet voidaan hyväksyä. Jäsenvaltiot eivät itse voi tehdä arvioita tukien hyväksyttävyydestä, vaan asiassa sovelletaan ennakkoilmoitusmenettelyä. Pääsääntöisesti kaikki artiklan 107 mukaiset tuet tulee hyväksyttää ennen täytäntöönpanoa komissiossa (artikla 108, kohta 3). Ilman ennakkoilmoitusta myönnetty tuki on laiton. Tällöin voidaan määrätä, että se peritään takaisin yritykseltä. LNG-terminaaleille myönnettävä investointituki ei ole perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen N:o 1998/2006 mukaista vähämerkityksellistä tukea (de minimis-tuki) eikä tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 mukaista tukea. Valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen suuntaviivojen (2008/C 82/01) perusteella ei ole mahdollista perustella LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyttä. LNG-terminaalien investointituki edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta suoraan perussopimuksen nojalla ja komission hyväksyntää. Euroopan komissio on esim. vuonna 2008 tehnyt Puolan LNGterminaaliin liittyvästä julkisesta tuesta päätöksen suoraan perussopimuksen nojalla energian toimitusvarmuuteen liittyvien argumenttien pohjalta. LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyden arvioinnissa on keskeistä, että pystytään osoittamaan markkinapuute tuomalla esiin terminaali-infrastruktuurin mahdollistamat ympäristöhyödyt liikennesektorilla sekä tarkempien kannattavuuslaskelmien avulla todentamaan tuen kohdentuminen markkinapuutteeseen ja sen kannustava vaikutus. Energian toimitusvarmuuden arvioidaan olevan myös merkityksellinen tuen hyväksyttävyyttä arvioitaessa. Sen sijaan yritysten kilpailukyvyn korostaminen viittaamalla LNG:n edullisuuteen polttoaineena ei arvion mukaan edistäisi tuen hyväksyttävyyttä. EU-rahoitukseen ei sovelleta EU:n valtiontukisääntöjä. Jos EU-rahoitusta täydennetään kansallisella rahoituksella, joka kanavoidaan yrityksen toteuttamiin hankkeisiin (yritys saa selektiivisen edun), tulevat EU:n valtiontukisäännöt lähtökohtaisesti sovellettavaksi.
3 3 Euroopan komissio valmistelee valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen suuntaviivojen uudistamista. Voidaan kuitenkin pitää epätodennäköisenä, että uusitut suuntaviivat sisältäisivät perusteet LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyden arvioimiseksi. 1.3 Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Arvioiden mukaan Suomeen tarvittaisiin ainakin useita pienemmän kokoluokan kansallisia LNGterminaaleja, joissa on tilavuudeltaan m3:n LNG-säiliöt. Kansallisten LNGterminaalien investointituen suuruuden arvioidaan olevan noin % investoinnista. Valtion vuoden 2013 lisätalousarvion momentille on varattu 33 milj. euroa valtuusmäärärahaa ja kehyspäätöksen mukaisesti myös valtion vuoden 2014 talousarvioon esitettäisiin valtuusmäärärahaa. Investointituen arvioidaan käynnistävän kansallisten LNG-terminaalien investointeja, joiden yhteenlaskettu arvo on arviolta noin milj. euroa. Investointien voidaan arvioida jäävän toteutumatta ilman valtiontukea. Kilpailukykyvaikutukset Kansallisten LNG-terminaalien infrastruktuurin kehittämisellä voidaan merkittävästi parantaa suomalaisen teollisuuden ja energiantuotannon kilpailukykyä. LNG:n avulla maakaasun tarjonta voidaan ulottaa myös putkiverkon ulkopuolella olevien teollisuus- ja energialaitosten käyttöön. Monet teollisuuslaitokset (esim. metallienjalostuslaitokset) voivat korvata LNG:llä kalliimpien butaanin ja propaanin sekä Venäjältä tuotavaa kaasua edullisemmalla LNG:llä. LNG-terminaalien infrastuktuurin rakentaminen lisää kilpailua Suomen kaasumarkkinoilla. LNG-terminaalien infrastruktuuri ja LNG-käyttöiset laivat luovat hyvän perustan myös biokaasujen käytölle laivaliikenteessä pidemmällä aikavälillä. LNG:n vaikutukset kilpailukykyyn ovat erityisen positiiviset, jos Itämeren laivaliikenteen typpi- ja hiukkaspäästörajoja tiukennetaan tulevina vuosina. LNG:n avulla myös typpi- ja hiukkauspäästöille mahdollisesti tulevat päästöraja-arvot voidaan saavuttaa. LNG-terminaalien rakentaminen vie kuitenkin useita vuosia ja LNG:tä käyttäviä aluksia on vain vähän, joten myönteiset vaikutukset ilmenevät vasta pidemmällä aikavälillä. Suomalaisilla teknologiayhtiöillä on LNG-teknologiaan liittyvää osaamista. Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet arktisille merialueille soveltuvia teknologioita liittyen LNG:n tuontiin, höyrystämiseen, varastointiin ja hyödyntämiseen laivojen, energiantuotannon ja teollisuuden energianlähteenä. Alalla on syntynyt ja syntymässä uusia kotimaiseen käyttöön ja vientiin soveltuvia innovaatioita, joita investointituki voi osaltaan edistää. Ympäristö- ja terveysvaikutukset LNG:n käyttö pienentää laivojen päästöjä huomattavasti. Rikkioksidipäästöt (SOx) vähenevät lähes täysin, ja typenoksidipäästöt vähenevät merkittävästi. LNG pienentää lisäksi meriliikenteen hiukkaspäästöjä huomattavasti ja vaikuttaa vähentävästi laivojen polttoainepäästöihin. Polttoaineen rikkipitoisuus on suoraan yhteydessä polton rikkidioksidipäästöjen suuruuteen. Vähärikkisen, raskasta polttoöljyä puhtaamman polttoaineen käyttö vähentää näitä päästöjä sekä lisäksi noki- ja tuhkahiukkasten ja niihin kiinnittyneiden syöpävaarallisten, polysyklisten aromaattisten hii-
4 4 livetyjen (PAH) ja toksisten metallien (nikkeli, vanadiini) päästöjä. Rikkidioksidi reagoi muiden ilman epäpuhtauksien kanssa ja muodostaa nestemäisiä hiukkasia (PM), joita kutsutaan tällöin sekundaarisiksi hiukkasiksi. Euroopan komissio on arvioinut, että IMO:n vuoden 2008 päästövaatimukset vähentäisivät meriliikenteen rikkidioksidipäästöjä SECA-alueilla yli 90 prosenttia ja EU:n muilla merialueilla yli 75 prosenttia. Hiukkaspäästöjen arvioidaan vastaavasti vähenevän SECA-alueilla yli 60 prosenttia ja muilla merialueilla 75 prosenttia. Pitkäaikaisen pienhiukkasaltistumisen aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien arvioidaan EU:n alueella vähentyvän vuodesta 2015 alkaen noin tapauksella vuodessa ja vuodesta 2020 alkaen noin tapauksella vuodessa verrattuna siihen, että IMO:n määräyksiä ei pantaisi täytäntöön. LNG-terminaalien investointituki on välillisesti merkityksellinen näiden vaikutusten toteutumisen kannalta pitkällä aikavälillä. Muut vaikutukset LNG-terminaalien avulla voidaan parantaa kaasun toimitusvarmuutta ja lisätä kilpailua maakaasumarkkinoilla, kun maakaasua saadaan Venäjän lisäksi muista hankintalähteistä. Kaasun putkiverkkoon kytketyn LNG-terminaalin varastosäiliöistä voidaan höyrystettyä ja paineistettua maakaasua syöttää putkiverkkoon ja varmistaa kaasun riittävä saatavuus kaasun huippukulutustilanteissa. Lisäksi LNG-terminaalien avulla voidaan edistää polttoaineen hankinnan monipuolistamista. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Asetusehdotus ei aiheuta organisaatiovaikutuksia eikä merkittäviä henkilöstövaikutuksia. LNGterminaalien investointitukeen liittyvät hallinto- ja valvontatehtävät hoidettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston resurssien osittaisella uudelleen kohdennuksella. 1.4 Asian valmistelu Asetusehdotus ja siihen liittyvä muistio [ovat olleet lausunnolla ]. Lausunto pyydettiin oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolta, työelämä- ja markkinaosastolta, työllisyys- ja yrittäjäosastolta, elinkeino- ja innovaatio-osastolta ja sisäiseltä tarkastukselta sekä Suomen Kaasuyhdistys ry:ltä ja Energiateollisuus ry:ltä. Asetusehdotus on lähetetty tiedoksi myös yritystukineuvottelukunnalle, mutta neuvottelukunnan lausuntokäsittelyä ei asian luonteen vuoksi pidetty tarpeellisena. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on tiedottanut lausuntopyynnöstä verkkopalvelussaan. Lausunnoissa LNG-terminaalien investointituen suhde energiatukeen Energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012), jäljempänä energiatukiasetus, nojalla energiatukea voidaan myöntää ilmasto- ja ympäristömyönteisiin uusiutuvan energian, energiansäästön tai energiatehokkuuden investointi- ja selvityshankkeisiin sekä energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentäviin investointi- ja selvityshankkeisiin. Energiatukiasetus on yleissäädös. Valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista olisi energiatukiasetukseen nähden erityissäädös, jota sovellettaisiin energiatukiasetuksen sijaan, kun kyse on LNG-terminaalien investointituesta. Asetusten säännökset vastaisivat kuitenkin keskeisiltä osin toisiaan.
5 5 1.6 Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan [15 päivänä lokakuuta] Tukea voidaan hakea, kun asetus on tullut voimaan.
6 6 ASETUSEHDOTUKSEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Soveltamisala. LNG-terminaalien investointituki on valtionavustuslaissa tarkoitettu valtiontuki, johon lakia sovelletaan. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä investointituen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Investointitukea voidaan myöntää valtion talousarvion momentilta (LNG-terminaalien investointituki). Pykälä sisältäisi myös nesteytetyn maakaasun terminaalin (LNG-terminaali) määritelmän, ja sillä tarkoitettaisiin nesteytetyn maakaasun tuontiin, purkamiseen, varastointiin ja toimittamiseen käytettyä vastaanottoasemaa ja siihen liittyvää laitteistoa. 2. Euroopan unionin valtiontukisääntely. Pykälä tarkoituksena on selventää investointituen suhdetta EU:n valtiontukisääntelyyn. Pykälän 1 momentin nojalla LNG-terminaalien investointituen myöntäminen ja maksaminen edellyttäisi, että Euroopan komissio on hyväksynyt tämän tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Tuen myöntämistä koskeva päätös voitaisiin kuitenkin tehdä ehdollisena ennen komission hyväksymistä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin EU:n valtiontukisääntelyyn liittyvästä maksatuksen keskeyttämisvelvoitteesta. Euroopan komissio edellyttää, että jäsenvaltion viranomaiset sitoutuvat lykkäämään valtiontuen maksamista kaikille sellaisille yrityksille, jotka ovat saaneet aikaisemmin komission päätöksellä yhteismarkkinoille soveltumattomaksi määriteltyä sääntöjenvastaista tukea, kunnes kyseinen yritys on maksanut takaisin koko sääntöjenvastaisen tuen sekä siitä perittävän koron. Kyseessä on niin sanottu Deggendorf-ehto, jota on selostettu kohdassa 4.2 komission tiedonannossa sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokkaasta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa (2007/C272/05). Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 :ssä säädetään kansallisesta menettelystä Suomessa, kun komissio tekee päätöksen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen maksamisen keskeyttämisestä tai takaisinperimisestä. Lissabonin sopimuksen voimaantultua kyseisessä lainkohdassa tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa mainittua tukea. Komission päätös on pantava Suomessa viipymättä täytäntöön takaisinperinnästä vastuussa olevan viranomaisen päätöksellä. Investointituen myöntämiseen ja maksamiseen liittyvän Euroopan unionin lainsäädännön noudattamisesta säädetään lisäksi valtionavustuslain 6.3 :ssä, 19 :n 3 kohdassa ja 22.3 :ssä. Lain 6.3 :n nojalla valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää EU:n tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää. Lain 19 :n 3 kohdan nojalla valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos EU:n lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä. Lain 22.3 :n nojalla valtionapuviranomainen voi päätöksellään myös määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen takaisin perittäväksi, jos EU:n lainsäädännössä sitä edellytetään. 3. Valtionapuviranomainen. Pykälän nojalla työ- ja elinkeinoministeriö olisi LNG-terminaalien investointituen osalta valtionapuviranomainen sekä päättäisi tuen myöntämisestä ja hoitaisi muut asetuksessa säädetyt tehtävät.
7 7 4. Investointituen myöntämisen edellytykset. Pykälän nojalla LNG-terminaalien investointitukea voidaan myöntää yritykselle, jos pykälän mukaiset tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Investointituki on kuitenkin harkinnanvarainen tuki, ja sitä voidaan myöntää enintään valtiontalousarviossa olevan valtuuden mukaan. Tästä rajoituksesta seuraa muun muassa, että kaikille pykälän mukaiset edellytykset täyttäville hankkeille ei mahdollisesti voida myöntää investointitukea. Pykälän 1 momentin 1 kohdan nojalla investointituen myöntämisen edellytyksenä olisi, että LNGterminaalista voidaan toimittaa nesteytettyä maakaasua laiva- ja muun liikenteen polttoaineeksi. Investointituen tavoitteena on erityisesti edistää alusliikenteen typpi- ja rikkipäästöjen vähentämistä. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 2 kohdan nojalla investointituen myöntämisen edellytyksenä olisi, että kolmannella osapuolella on nesteytetyn maakaasun terminaaliin käyttöoikeus sen mukaan kuin maakaasumarkkinalaissa (508/2000) säädetään. Edellytyksen taustalla on maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY mukainen velvoite, jonka kansallinen voimaansaattaminen on tarkoitus toteuttaa maakaasumarkkinalain muutoksella (HE sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi; HE 20/2013 vp). Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälä 1 momentin 3 kohdan nojalla investointituen myöntäminen edellyttäisi, että LNGterminaalin investoinnin toteutuminen edellyttäisi valtionavustusta, jotta tuella voidaan katsoa olevan kannustava vaikutus. Tukea myönnettäisiin terminaalille, jonka toteuttaminen ilman valtiontukea ei olisi taloudellisesti kannattavaa tai jonka läpiviemiseen liittyy huomattava taloudellinen riski. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 4 kohdan nojalla tuettavan LNG-terminaalin investoinnin tulisi edistää kustannustehokkaasti maakaasun toimitusvarmuutta, polttoaineen hankinnan monipuolistamista ja kilpailua maakaasumarkkinoilla. Investointituen tavoitteena on myös lisätä kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien luottamus kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Samalla paranisi maakaasun toimitusvarmuus ja kilpailu maakaasumarkkinoilla. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 5 kohdan nojalla LNG-terminaalin investointi tulisi myös vähentää kokonaisuutena arvioiden ympäristöhaittoja. Edellytys täydentää 1 kohdan mukaista edellytystä. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 2 momentissa tarkennetaan valtionavustuslain 6.1 :ää. Tuen saajan olisi rahoitettava hankkeesta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Poikkeuksena tästä olisivat kuitenkin kunnan pääosin omistaman yrityksen hankkeet.
8 8 5. Investointituen hakeminen. Pykälän 1 momentin nojalla LNG-terminaalien investointitukea haettaisiin työ- ja elinkeinoministeriöltä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tukihakemuksen ajankohdasta. Investointitukea olisi haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista. Työn aloittamisella tarkoitetaan lopullisen ja sitovan investointipäätöksen tekemistä. Jos tuen hakija on tehnyt lopullisen päätöksen investoinnin suorittamisesta ennen tuen hakemista, ei tuen myöntäminen olisi enää mahdollista. Tuen hakijan tulisi siis ennen hakemuksen jättämistä tehdä päätöksensä investoinnin aloittamisesta ainoastaan ehdollisena. Pykälän 3 momentin nojalla tukihakemus olisi tehtävä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella. Lisäksi momentissa säädettäisiin tiedoista, jotka tulisi ilmetä tukihakemuksesta ja sen liitteistä. Vaaditut hakijaa ja hanketta sekä tuen kannustavaa vaikutusta koskevat tiedot ovat tarpeen, jotta investointitukihakemus voidaan käsitellä ja muun muassa arvioida tuen myöntämisen hyväksyttävyyttä EU:n valtiontukisääntelyn kannalta. Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on 33 milj. euron valtuus LNG-terminaalien investointitukea varten ja samoin vuoden 2014 valtion talousarvioon on tarkoitus ehdottaa valtuutta. Tukihakemukset olisi siten tehtävä vuonna 2013 asetuksen tultua voimaan tai vuonna Tukisitoumuksia olisi mahdollista tehdä 33 milj. euron edestä vuonna Jos vuonna 2013 saapuneiden hakemusten perusteella haettu investointituki ylittää mainitun summan, tukihakemuksen hyväksyminen perustuu hakemusten arviointiin kokonaisvaltaisesti ja niiden keskinäiseen vertailuun ottaen erityisesti huomioon, mitä 4 :ssä säädetään. Jos vuonna 2013 saapuneelle hakemukselle ei voida valtiontalousarvioon liittyvistä rajoituksista myöntää tukea enää vuonna 2013, siirretään hakemus tai hakemukset käsiteltäväksi vuonna Jos vuonna 2014 käsittelyssä olevien hakemusten perusteella haettu investointituki ylittää vuoden 2014 valtion talousarvioon otetun valtuuden, tukihakemuksen hyväksyminen perustuu hakemusten arviointiin ja keskinäiseen vertailuun vastaavasti kuin vuonna Investointituen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset. Pykälän 1 momentin nojalla tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voisi investointihankkeissa olla enintään 40 prosenttia. Tukiprosentti arvioitaisiin kuitenkin aina hankekohtaisesti, ja pääsääntöisesti olisi tarkoitus myöntää tukea prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, mikä vastaisi energiatukiasetuksen nojalla myönnettäviin energiatukiin sovellettavia tukiprosentteja. EU:n valtiontukisääntelyyn perustuvat rajoitukset on otettava huomioon enimmäisprosenttimääriä harkittaessa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hyväksyttävistä kustannuksista, ja ne liittyisivät välittömästi LNG-terminaalin investointiin. Hyväksyttäviä kustannuksia olisivat valmistelu- ja suunnittelukustannukset, rakennuksista aiheutuvat kustannukset sekä koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta aiheutuvat kustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia olisivat myös välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta sekä raivaus- ja maanrakennusteknisistä töistä aiheutuvat kustannukset. Maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset voitaisiin kuitenkin hyväksyä vain siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
9 9 Pykälän 3 momentissa säädettäisiin hyväksyttäviin kustannuksiin liittyvästä ajallisesta rajoituksesta. Kustannukset voitaisiin hyväksyä vain siltä kuin ne ovat syntyneet sen jälkeen kun investointitukea on haettu. Pykälän 4 momentin nojalla hyväksyttäviä kustannuksia eivät olisi tuen saajan maksamat palkat, yleiskustannukset, edustusmenot, rakennusaikaiset korot, valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut (esim. ympäristöluvasta perittävä maksu) eivätkä tuen saajan maksamat arvonlisäverot, vaikka ne liittyisivät välillisesti tai välittömästi 2 momentissa tarkoitettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin. 7. Tuen maksaminen. Pykälän 1 momentin nojalla tuki maksettaisiin hakemuksesta jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä, jotka mainitaan tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä. Viimeinen maksuerä olisi vähintään 20 prosenttia myönnetystä tuesta. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi kuitenkin tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä hyväksyä muun suuruisen viimeisen maksuerän. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin viimeisen maksuerän maksamista koskevasta hakemuksesta (lopputilitilitys). Lopputilityksessä tulisi tehdä kustannusselvitys koko hankkeen toteutuneista kustannuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi erityisestä syystä myöntää jatkoaikaa lopputilityksen toimittamista varten, jos tätä koskeva hakemus toimitetaan ennen määräajan päättymistä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin viimeisen maksuerän maksamisesta ja investointituen lopullisesta määrästä. Jos toteutuneet hyväksyttävät kustannukset ovat pienemmät kuin tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä mainittu määrä, lopullisen tuen suuruudeksi tulisi hyväksytyn tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. 8. Maksatushakemusta ja lopputilitystä koskevat tarkemmat säännökset. Pykälän 1 momentin nojalla maksatushakemus ja lopputilitys tulisi tehdä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin maksatushakemuksen yhteydessä vaadituista lausunnoista ja selvityksistä. Pykälän 3 momentin nojalla säädettäisiin lopputilitystä koskevasta tilintarkastajan lausunnosta, jossa tulisi ottaa kantaa siihen, antaako lopputilitys oikeat ja riittävät tiedot hankkeesta viimeisen maksuerän maksamista varten. 9. Tuki koordinaattorille. Tarkoitus on, että LNG-terminaalien investointituki myönnettäisiin yritykselle, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. Pääsääntöisesti tuki myönnettäisiin siten suoraan tuen saajalle sen omaan investointitoimintaan. Eräissä tapauksissa on kuitenkin toiminnallisesti perusteltua myöntää tuki käytettäväksi jonkin muun tahon toimintaan tai hankkeeseen. Tällainen tilanne saattaisi tulla kyseeseen esim. silloin, kun hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys. Tällöin tuki voitaisiin myöntää ja maksaa yritykselle, joka on sitoutunut vastaamaan tuen käytöstä koko hankkeeseen. Tässä tapauksessa on kyse niin sanotusta koordinaattorille myönnettävästä tuesta. Koordinaattori
10 10 olisi velvollinen tekemään valtionavustuslain 7.2 :ssä tarkoitetun sopimuksen hankkeen toteuttavien tahojen kanssa. 10. Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus. Pykälän 1 momentin nojalla investointituen kohteena olleen omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus olisi viisi vuotta. Määräaika alkaisi kulua tuen viimeisen erän maksamisesta. Käyttö- ja luovutusrajoituksen voimassaoloaikana omaisuutta ei saisi luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Pykälän 2 momentin nojalla työ- ja elinkeinoministeriö voisi hakemuksesta poiketa 1 momentissa säädetyistä rajoituksista. Poikkeaminen edellyttäisi erityistä syytä, ja tällaisena voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että tukivaikutus omaisuuden luovutus- tai siirtotapauksessa siirretään omaisuuden mukana. Työ- ja elinkeinoministeriö ei antaisi asiaa koskevia ennakkopäätöksiä. 11. Tuen saajan ilmoitus- ja selvitysvelvollisuus. Pykälän 1 momentin nojalla tuen saajan olisi ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Saatuaan ilmoituksen ministeriö voi arvioida, onko kyse 10.1 :ssä tarkoitetusta tilanteesta. Samanaikaisesti ilmoituksen kanssa tuen saaja voi myös tehdä 10.2 :ssä tarkoitetun hakemuksen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tuen saajalle velvollisuus toimittaa selvitys hankkeen vaikutuksista kahden vuoden kuluessa viimeisen tukierän maksamisesta. Lopputilityksen yhteydessä ei useinkaan ole vielä riittävästi käyttökokemusta, jotta toteutuneita vaikutuksia voitaisiin arvioida. Yleensä vasta noin vuoden kuluttua hankkeen valmistumisesta on mahdollista laatia arvio hankkeen vaikutuksista. Selvitys hankkeen vaikutuksista on tarpeellinen, jotta LNG-terminaalien investointituen kohdentumista ja toteutuneita vaikutuksia voidaan seurata riittävän järjestelmällisesti. 12. Tuen saajan kirjanpitovelvollisuus. Pykälän 1 momentin nojalla tuen saaja olisi velvollinen pitämään hankkeesta projektikirjanpitoa osana tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaista kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla tai tilillä taikka muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista. Pykälän 2 momentin nojalla tuen saajan olisi säilytettävä kaikki tuettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet ja muu kirjanpitoaineisto kirjanpitolain mukaisesti. Säännöksellä on pyritty turvaamaan se, että hankkeeseen liittyvät menot pystytään riittävän luotettavasti todentamaan. 13. Tuen ehdot. Pykälän nojalla tuen saaja olisi velvollinen noudattamaan, mitä valtion talousarviossa, valtionavustuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa säädetään sekä tuen myöntö- ja maksatuspäätöksissä mainittuja tuen käyttämistä ja maksamista koskevia ehtoja ja rajoituksia. 14. Voimaantulo. Asetus tulisi voimaan [15 päivänä lokakuuta] 2013 ja se olisi voimassa 31 päivään joulukuuta Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on valtuus LNG-terminaalien investointitu-
11 kea varten, ja vuoden 2014 valtion talousarvioon on tarkoitus ehdottaa valtuutta. LNG-terminaalien investointituen myöntämistä koskevat päätökset olisi siten tehtävä vuosien 2013 ja 2014 aikana. Ottaen huomioon investointituen maksamiseen tarvittava aika sekä tuen käyttöä koskeva valvontatarve asetus olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. 11
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla:
LisätiedotTEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala
1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)
LisätiedotHE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Energiavirastosta annettua lakia siten, että
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1063/2012 Valtioneuvoston asetus. energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1063/2012 Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista Annettu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2012 Valtioneuvoston
LisätiedotValtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina
31.10.2017 Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2018 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Soveltamisala
LisätiedotOHJE TUENHAKIJALLE Kiintiöilmoitus koordinaattorille Maksatushakemuksen täyttäminen
OHJE TUENHAKIJALLE Kiintiöilmoitus koordinaattorille Maksatushakemuksen täyttäminen 1 YLEISTÄ Tuen piiriin kuuluvan yrityksen investoinneista ilmoittaminen Tuen piiriin kuuluva yhtiö voi tehdä koordinaattorille
LisätiedotUusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä
Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea
Lisätiedot- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen
ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2018 2022 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tuija Ypyä Neuvotteleva virkamies, varatuomari
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Tuija Ypyä Neuvotteleva virkamies, varatuomari LUONNOS 13.11.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KIERTOTALOUDEN INVESTOINTI- JA KEHITTÄMISAVUSTUKSEKSI MYÖNNETTÄVÄSTÄ
LisätiedotTUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1
TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen
LisätiedotENERGIATUET 2017 (Uusi asetus valmistellaan vuodeksi 2018)
ENERGIATUET 2017 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä (Uusi asetus valmistellaan vuodeksi 2018) - Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotPiispansilta 11 A 18.9.2014 TEM/642/05.02.05/2014 02230 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN
Manga LNG Oy PÄÄTÖS Piispansilta 11 A 18.9.2014 02230 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Manga LNG Oy Piispansilta 11 A 02230 Espoo ASIAN VIREILLETULO
LisätiedotReutsinkatu 12 10.12.2014 TEM/1355/05.02.05/2014 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN
Haminan Energia Oy PÄÄTÖS Reutsinkatu 12 10.12.2014 49400 Hamina PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Haminan Energia Oy Reutsinkatu 12 49400 Hamina ASIAN
LisätiedotEnergiatukien kohdentaminen. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund
Energiatukien kohdentaminen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Pekka Grönlund Agenda Energiatuki vuosina 2013-2016 Keskeisimmät muutokset 2018 Tukilinjaukset 2018 Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotFINNGULF LNG LNG TERMINAALI
FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin
LisätiedotPL TEM/486/ /2014 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN
Skangass Oy PÄÄTÖS PL 21 18.9.2014 02151 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Skangass Oy PL 21 02151 Espoo ASIAN VIREILLETULO Skangass Oy (jäljempänä
LisätiedotBiopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto
Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus
LisätiedotItsehallintokuja TEM/2488/ /2013 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN
Oy Aga Ab PÄÄTÖS Itsehallintokuja 6 18.9.2014 02600 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Oy Aga Ab Itsehallintokuja 6 02600 Espoo ASIAN VIREILLETULO
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS UUSIUTUVAN ENERGIAN JA UUDEN ENERGIATEKNOLOGIAN INVES- TOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos 23.2.2016 Anja Liukko Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS UUSIUTUVAN ENERGIAN JA UUDEN ENERGIATEKNOLOGIAN INVES- TOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA YLEISPERUSTELUT
LisätiedotLaki. Soveltamisala ja suhde valtionavustuslakiin
Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp 20.10.2015 VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016: ENERGIAPOLITIIKKA (32.60) Energiapolitiikan tavoitteiden toteutuminen Energiapolitiikan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.7.2010 KOM(2010)381 lopullinen 2010/0205 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi
LisätiedotTEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen
TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta
LisätiedotVarainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö
Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2014 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) ensimmäisen hakukerran maksaminen Liitteenä
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8
LisätiedotÄmmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa
Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi
LisätiedotFINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR
FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016
Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi
LisätiedotBiokaasulaitosten investointituet v. 2014
Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos
LisätiedotLaki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus
Laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2018 C(2018) 7044 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 30.10.2018, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotEhdotus. KOMISSION ASETUKSEKSI (EY) N:o /.. annettu [ ]
Ehdotus KOMISSION ASETUKSEKSI (EY) N:o /.. annettu [ ] ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden
LisätiedotOsastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki
Liikenne ja viestintäministeriö EKIRJE LVM201200086 LMA Kallinen Mari(LVM) 10.05.2012 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne ja viestintävaliokunta Viite Asia Meriliikenteen valtiontukea koskevien
LisätiedotASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)
VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle
LisätiedotVarainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö
Varainhoito-osasto 11.12.2012 Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2012 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) maksaminen, toinen hakukerta Liitteenä
LisätiedotLIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2014) XXX draft ANNEXES 1 to 4 LIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö
Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki
LisätiedotYritystuen maksaminen
Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013
LisätiedotTulot rakennerahastohankkeissa
Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA
LisätiedotHE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.
LisätiedotTuen saajan erityiset velvollisuudet
Valtiontukea laajakaistarakentamiseen Teleyrityksen ABC, 12.10.2016 Päivi Peltola-Ojala Tuen saajan erityiset velvollisuudet Verkko- ja viestintäpalvelujen tarjonta Käyttöoikeuden luovuttaminen Julkaisuvelvoite
LisätiedotHE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvistä oikeudenhoitoa koskevista säännöksistä annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Euroopan unionin jäsenyyteen
LisätiedotEY:n valtiontukisäännöt
EY:n valtiontukisäännöt 1 Valtiontuen määritelmä Yrityksille1 myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti
LisätiedotEhdotus päätökseksi (COM(2018)0744 C8-0482/ /0385(COD)) EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen
8.2.2019 A8-0014/ 001-008 TARKISTUKSET 001-008 esittäjä(t): Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Mietintö Miroslav Poche A8-0014/2019 Energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola
Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita
LisätiedotTulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?
Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta
21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ]([ ]) [ ] KOMISSION TIEDONANTO YMPÄRISTÖNSUOJELULLE MYÖNNETTÄVÄÄ VALTIONTUKEA KOSKEVIEN YHTEISÖN SUUNTAVIIVOJEN, TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖHÖN SEKÄ INNOVAATIOTOIMINTAAN MYÖNNETTÄVÄÄ
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ 260857 Maa- ja metsätalousministeriö 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 5.11.2018 1795/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 236. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2017 MAKSETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KULJETUSTUESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) 21.2.2018 363/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA VUODELTA 2017 MAKSETTAVASTA SOKERIJUURIKKAAN KULJETUSTUESTA Maa-ja metsätalousministeriön
LisätiedotA8-0373/5. Perustelu
7.12.2016 A8-0373/5 5 Johdanto-osan 7 kappale (7) Toimivaltaisten viranomaisten olisi määriteltävä julkisessa henkilöliikenteessä sovellettavien julkisen palvelun velvoitteiden eritelmät. Tällaisten eritelmien
LisätiedotMETSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Pvm Dnro 17.3.2005 339/01/2004 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma nro 5/05 Valtuutussäännökset: Laki Metsäntutkimuslaitoksesta
LisätiedotHelsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA. (Hallintoneuvoston päätös)
Helsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA (Hallintoneuvoston päätös) PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA EUROOPAN KEMIKAALIVIRASTON HALLINTONEUVOSTO,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi
LisätiedotHE 26/2019 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljyjätemaksusta annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi öljyjätemaksusta annettu laki. Esitys liittyy valtion
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos VALTIONEUVOSTON ASETUS ENERGIATUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EH- DOISTA
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos 31.10.2017 Anja Liukko Muistio LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS ENERGIATUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EH- DOISTA YLEISPERUSTELUT 1.1 Nykytila Energiatukien myöntämiseen
LisätiedotPäätös harkinnanvaraisen valtionavustuksen myöntämiseksi [hallituksen kärkihankkeeseen ]
Avustuspäätös, MALLI Päätös harkinnanvaraisen valtionavustuksen myöntämiseksi [hallituksen kärkihankkeeseen ] Päähakija Yhteistyökumppanit Avustushakemus Päätös (liite 1.) Ympäristöministeriö on valtionavustuslain
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko
Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen
LisätiedotLakikoulutuspäivä Tuula Manelius
Lakikoulutuspäivä Rahoituslaki, rahoitusasetus, tukikelpoisuusasetus, valtionavustuslaki Rahoituslain soveltamisala rakennerahastoasioissa jakautuu kahteen eri malliin. 1) Osa rakennerahastotoimijoista
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2012 (27.07) (OR. en) 12945/12 ENV 645 ENT 185 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2012 (27.07) (OR. en) 12945/12 ENV 645 ENT 185 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2012 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 26. elokuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Asia: Luonnos
LisätiedotHAKEMUS Pomarkun kunta hakee euron valtionavustusta hintavelvoitteiden korvaamiseen vuodelle 2018.
VALTIONAVUSTUSPÄÄTÖS 14.3.2018 VARELY/554/2018 Pomarkun kunta Vanhatie 14 29630 Pomarkku HAKEMUS Pomarkun kunta hakee 4 170 euron valtionavustusta hintavelvoitteiden korvaamiseen vuodelle 2018. PÄÄTÖS
LisätiedotHE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu
HE 17/2017 vp ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu Talousvaliokunnan kuuleminen 25.4.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko ILUC-direktiivin liite IX, A osa o kohta:
Lisätiedot/01.02/2017
A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotJULKISTEN LATAUSLAITTEIDEN TUKI YRITYKSILLE TIETOA TUEN EHDOISTA
JULKISTEN LATAUSLAITTEIDEN TUKI YRITYKSILLE HALLITUKSEN KÄRKIHANKE Usein kysyttyä tukiehdoista TIETOA TUEN EHDOISTA 31.3.2017 1 TUEN EHDOT Lainsäädäntö ja tukipäätös sisältävät useita edellytyksiä, jotka
LisätiedotLaki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta
Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) 8 :n 3 momentti ja 67, muutetaan 5
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017
LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi 8.3.2017 495/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2017/2018 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) Asia tulisi käsitellä 346 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi koskien siirtymäsuunnitelmaa rajoittaa tiettyjen yli 50 megawatin polttolaitosten
LisätiedotENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi
ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. helmikuuta 2010 (OR. en) 5306/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0189 (NLE) JAI 35 COPEN 7
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. helmikuuta 2010 (OR. en) 5306/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0189 (NLE) JAI 35 COPEN 7 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS keskinäisestä oikeusavusta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU
LisätiedotTÄRKEÄ OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS
PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA (Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston päätös) TÄRKEÄ OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Suomenkielinen versio on epävirallinen konsolidoitu versio Euroopan kemikaaliviraston
LisätiedotESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus
De minimis ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus Mitä on de minimis-tuki? De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksistä julkista tukea, jonka määrä on maksimissaan 200 000 euroa per yritys nykyisen ja kahden
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.4.2009 KOM(2009) 169 lopullinen 2009/0053 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille
LisätiedotVarainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö
Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2018 C(2018) 8876 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 18.12.2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. lokakuuta 2013 (OR. en) 13408/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0020 (NLE) TRANS 466 MAR 126
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2013 (OR. en) 13408/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0020 (NLE) TRANS 466 MAR 126 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden valtuuttamisesta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o / annettu [ ],
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, C Luonnos KOMISSION ASETUS (EU) N:o / annettu [ ], siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä Euroopan
LisätiedotUsein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä
Usein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä 1. Ovatko kalastusalan valtiontukisäännöt muuttuneet kaudella 2014 2020? Tiettyjen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio
Lisätiedot/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) 7.3.2018 551/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos: KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2009, annettu [ ] päivänä [ ] kuuta [ ],
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, XXX Luonnos: KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2009, annettu [ ] päivänä [ ] kuuta [ ], ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus-
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
LisätiedotHE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista
HE 47/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan varainsiirtoverolakia muutettavaksi. Lakiin
LisätiedotMaatalouden investointitukien maksatus
Maatalouden investointitukien maksatus 21.4.2015 1 Miten saada myönnetty investointituki maksuun? Hyrrän kautta Maksua ja nostolupaa on mahdollista hakea myös lomakkeella Tuki maksetaan/lainaa myönnetään
LisätiedotTUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN
TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1. Valtioneuvoston asetus. yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2007 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtioneuvoston asetus toiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1 2
Lisätiedot