PÄIJÄT-HÄMEEN ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA

PÄIJÄT-HÄMEEN ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA Taustaraportti, luonnos 12.12.2011 LUONTO LIIKENNE ENERGIA TEOLLISUUS TUULIVOIMA PÄÄTÖS SUUNNITELMA KASVU TAHTO KAASU OHJELMA ILMASTO LÄMPÖ LUONNONVARAT AURINKO AURINKOENEGIA VALINTA ELÄMÄ VIHREÄ PÄÄSTÖT IHMINEN PUU SÄHKÖ MAAILMA BIOENERGIA EKOLOGINEN MAAKUNTA YKSILÖ MAAKUNTA TUOTANTO METSÄ VOIMA YMPÄRISTÖ TERVEYS TYÖKALU PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO

Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Päijät Hämeen päästöt vuonna 2008 ja tavoitteet vuodelle 2035... 5 3. Sektorikohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet... 8 3.1. Energiankulutus... 8 3.2. Energiantuotanto... 12 3.3. Liikenne ja maankäyttö... 20 3.4. Maa ja metsätalous... 28 3.5. Teollisuus ja palvelut... 30 3.6. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen... 33 4. Yhteenveto... 35 Lähteitä... 36 Liitteet... 38 Liite 1. Esimerkkejä yksilötason ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteistä kuntien ilmastoviestinnän tueksi... 38 Liite 2. Yhteenveto kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteistä... 40 2

1. Johdanto Maakunnallisen ilmastopolitiikan toteuttaminen on pitkä ja vaativa prosessi. Maakunnallisen ilmastoja energiaohjelman laatiminen on yksi askel tässä prosessissa. Ilmasto ja energiaohjelma on maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavan rinnalla yksi niistä työkaluista, joiden kautta maakunnan pitkän tähtäimen politiikkaa toteutetaan. Keskeisenä lähtökohtana ohjelman laatimiselle on maakuntavaltuuston asettama tavoite maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 70 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2008 tasosta. Päijät Hämeessä kuntien ilmastotyö on jo käynnissä. Vuonna 2009 valmistui Lahden, Hollolan ja Nastolan yhteinen ilmasto ohjelma, jonka puitteissa Lahti ja Nastola asettivat itselleen 50 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet vuodelle 2025 vuoden 1990 tasosta. Lahti tähtää tavoitteeseensa mm. Green City kehittämisohjelmansa avulla. Padasjoki ja Asikkala suunnittelevat ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitään osana Suomen ympäristökeskuksen Hiilineutraalit kunnat hanketta (HINKU hanke), ja Orimattila osana Kuntaliiton ilmastohanketta. Neljä kuntaa on mukana erilaisissa energiansäästöhankkeissa, ja ilmastokysymyksiä on käsitelty kuntien omissa strategioissa. Erityisiä haasteita Päijät Hämeen ilmastopolitiikan toteuttamisessa on kaikkien keskeisten toimijoiden sitouttaminen ilmastotyöhön, ilmastopolitiikan yhteensovittaminen muiden sektoripolitiikkojen kanssa sekä ilmastotyön johdonmukaisuuden edistäminen kaikilla tasoilla. Kansallisessa Pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategiassa valtioneuvosto edellyttää maakuntia laatimaan omat ilmasto ja energiastrategiansa valtakunnallisen strategian pohjalta. Päijät Hämeen ilmasto ja energiaohjelma on Päijät Hämeen maakunnan vastaus ilmastonmuutoksen haasteeseen. Ohjelmassa ja sen taustaraportissa esitellään Päijät Hämeen tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman laatimisprosessi on ollut osa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektia (PAKETTI projekti). Ilmasto ja energiaohjelman laatiminen käynnistyi Päijät Hämeen kuntajohtajien aloitteesta keväällä 2010. Ohjelma on laadittu Päijät Hämeen liiton koordinoimana yhteistyössä kuntien teknisten johtajien ja ympäristövastaavien kanssa. Työhön on myös osallistunut mm. Lahden ammattikorkeakoulun Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään hanke (IMMU hanke) ja Hämeen ammattikorkeakoulun Kestävää energiaa Hämeestä hanke. Ohjelman laatimisessa on hyödynnetty myös muita sidosryhmiä, kuten alueen energiayhtiöitä. Ohjelman valmistelun aikana pidettiin kaksi yleisötilaisuutta, joissa pureuduttiin maakunnan liikenne ja energiakysymyksiin. Maakunnallisen ilmasto ja energiaohjelman tärkeimpinä tehtävinä on kaikkien Päijät Hämeen kuntien kannustaminen mukaan ilmastotyöhön, maakunnan tason ilmastotoimenpiteiden määrittely ja eri toimenpiteiden johdonmukaistaminen. Maakunnassa on suuri määrä tahoja, joilla on mahdollisuus vaikuttaa ilmastokysymyksiin. Tässä raportissa keskitytään niihin tahoihin ja toimenpiteisiin, joilla nähdään olevan keskeisin merkitys. 3

Ilmasto ja energiaohjelman tavoitteena on saada aikaan maakunnan toimijoiden keskuudessa yhteinen näkemys ja tahtotila ilmastonmuutoksen hillinnästä. Toimenpidesuosituksissa eniten huomiota on annettu kuntien ja maakuntaliiton vaikutuskeinoille. Tässä raportissa esitellään aluksi Päijät Hämeen päästöt vuodelta 2008 ja päästövähennystavoitteet vuodelle 2035. Ohjelmassa ilmastotoimenpiteitä tarkastellaan kuuden sektorin kautta: 1) energiankulutus, 2) energiantuotanto, 3) liikenne ja maankäyttö, 4) maa ja metsätalous, 5) teollisuus ja palvelut sekä 6) ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Jokaisen sektorin kohdalla esitellään maakunnallisten toimijoiden, kuntien ja yritysten vaikutuskeinoja ilmastotyön edistämiseksi. Jokaisen sektorin kohdalla arvioidaan myös esitettyjen toimenpiteiden taloudellisia, sosiaalisia, inhimillisiä ja ekologisia vaikutuksia karkealla tasolla. Keinoja positiivisten vaikutusten lisäämiseksi ja negatiivisten vähentämiseksi esitellään. Toimenpiteiden tarkkoja taloudellisia vaikutuksia ei ole tähän raporttiin laskettu, koska isoja investointeja tehdään harvoin pelkästään ilmastonäkökulmasta. Kustannuksiltaan merkittävien toimenpiteiden edellytyksenä on, että niiden vaikutukset edistävät samanaikaisesti useita eri tavoitteita ja hyödyttävät monia eri sektoreita. Vaikutusten arvioinnissa haasteeksi muodostuu kustannusten jakaminen eri sektoreiden kesken. Lisäksi raportissa esitetään sektorikohtaisesti listat konkreettisista toimenpiteistä, joilla tavoitteita pyritään edistämään. Toimenpiteistä osa on jo toteutettu, osa käynnissä ja osa vasta idea asteella. 4

2. Päijät Hämeen päästöt vuonna 2008 ja tavoitteet vuodelle 2035 Päijät Hämeen energiatase on esitelty tämän raportin luvussa 3. Energiataseen pohjalta on laskettu maakunnan päästöt polttoaineiden päästökertoimien avulla. Vuonna 2008 Päijät Hämeen energiankäytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt olivat 2,23 miljoonaa tonnia, eli 11,1 tonnia per asukas. Tästä 49 prosenttia syntyi fossiilisten polttoaineiden (ml. turve) käytöstä sähkön ja lämmöntuotannossa, 29 prosenttia ostosähköstä ja 22 prosenttia liikenteen polttoaineiden käytöstä. Käyttämällä laskennassa elinkaaripäästökertoimia saadaan maakunnan vuotuisiksi kasvihuonekaasupäästöiksi yhteensä 3,02 miljoonaa tonnia, eli 15,0 tonnia per asukas. Kaavio: Päijät-Hämeen energiankäytöstä syntyneet hiilidioksidipäästöt vuodelta 2008. Kaaviossa ei ole laskettu päästöjä bioenergialle. 5

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennan haasteet Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan mitata ja tavoitteiden saavuttamista seurata monella eri tavalla. Tuotantoperusteinen laskenta huomioi tietyn alueen sisällä tuotannosta syntyvät päästöt. Kulutusperusteisessa laskennassa puolestaan mitataan päästöjä, jotka aiheutuvat alueen toimijoiden kulutuksesta mutta syntyvät siellä, missä hyödykkeet on tuotettu. Päijät-Hämeen päästöt on laskettu maakunnan energiataseen pohjalta kulutusperusteisesti. Näin pienennetään kiusausta vähentää päästöjä siirtämällä tuotantoa maakunnan ulkopuolelle. Päijät-Hämeen päästölaskennat eivät kuitenkaan ole vielä kattavia, koska esimerkiksi päijäthämäläisten ostamien tuontitavaroiden tuottamisesta syntyvistä päästöistä ei ole tietoja. Näiden päästöjen huomioiminen saattaisi jopa kaksinkertaistaa henkeä kohti lasketut päästöt. Aidossa kulutusperusteisessa laskennassa pitäisi huomioida myös päijäthämäläisten tekemistä maakunnan ulkopuolisista matkoista aiheutuvat päästöt mutta jättää huomioimatta läpikulkuliikenteen aiheuttamat päästöt. Päijät-Hämeen päästövähennystavoitteen toteutumista mitataan suhteessa maakunnan asukaslukuun, jotta muuttovirtojen vaikutukset voidaan erottaa ilmastopolitiikan vaikutuksista. Hiilidioksidin lisäksi Päijät-Hämeen tavoitteeseen sisältyy muutkin kasvihuonekaasut, jotka on tällä hetkellä laskettu elinkaaripäästökertoimien avulla. Elinkaaripäästötietojen heikkoutena on se, että niissä esimerkiksi kivihiilen kuljetuksista syntyvät päästöt on laskettu kahteen kertaan liikenteessä ja energiantuotannossa. Sähkönkulutuksesta syntyvät päästöt voidaan allokoida monella eri tavalla. Tässä raportissa Päijät-Hämeen sähkönkulutuksen päästöihin on laskettu maakunnan alueella tuotetun sähkön päästöt ja maakuntaan tulevan ostosähkön päästöt Suomen sähköntuotannon keskimääräisen päästötason mukaisesti. Metsien ja muiden hiilinielujen huomioiminen päästölaskennassa ei ole myöskään yksiselitteistä. Kasvava metsä sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Metsät ovat kuitenkin aina kasvaneet luonnollisesti, joten hiilinieluja ei voida pitää jonkin alueen ilmastopolitiikan ansiona. Päinvastoin, maan peittäminen asfaltilla ja rakennuksilla vie tilaa luonnollisilta hiilinieluilta. Tällä hetkellä hiilinieluja ei huomioida Päijät-Hämeen päästölaskennassa lainkaan. Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät kehittyvät jatkuvasti, ja laskennan haasteet eivät estä tehokkaiden päästöjen vähennystoimenpiteiden toteuttamista. Päijät-Hämeen päästövähennystavoitetta voidaan jatkossa muuttaa tai tarkentaa maakuntahallituksen päätöksellä, jos kansainvälisissä kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperiaatteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Päijät Hämeen maakuntaohjelmassa on linjattu paikallisten energiamuotojen lisäämisestä, päästöjen ja liikenteen vähentämisestä, julkisen liikenteen lisäämisestä ja ympäristörasituksen vähentämisestä. Maakuntasuunnitelmassa on linjattu matalamman energiankulutuksen työ ja elämäntapojen puolesta. Päijät Hämeen maakuntavaltuusto asetti 3.12.2010 poliittiseksi tahdokseen maakunnalle 70 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen vuodelle 2035 vuoden 2008 päästötasoon verrattuna. Päijät Hämeen kunnat ovat merkittävimpien päästölähteidensä suhteen keskenään hyvin erilaisia. Tästä syystä päästövähennystavoitetta ei ole jaettu tasan kuntien kesken vaan se on jaettu päästövähennyspotentiaalin mukaisesti eri sektoreille. Käytännössä 70 prosentin päästövähennystavoite tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla energiamuodoilla eli maa, vesi ja ilmalämpöpumpuilla, bioenergialla, tuulivoimalla ja aurinkoenergialla. Energiaturvallisuuden säilyttämiseksi fossiilisia polttoaineita käytetään tulevaisuudessakin marginaalisesti varmuusvarastopolttoaineina. Jotta uusiutuva energiapotentiaali riittäisi maakunnan tarpeisiin, sähkön ja lämmönkulutusta tulee vähentää yhteensä noin 30 prosentilla. Viime vuosina sähkönkulutus on Päijät Hämeessä kasvanut voimakkaasti. Lämmönkulutuksen osalta kehitys ei ole ollut yhtä huolestuttavaa. 6

Liikenteen energiankäytön kasvu täytyy pysäyttää ja kääntää laskuun. Liikenteen polttoaineista 30 prosenttia tulee olla uusiutuvia vuoteen 2035 mennessä. Energiankäytöstä riippumattomia päästöjä syntyy tietyistä maatalouden, jätehuollon ja teollisuuden prosesseista. Näistä suorista päästöistä ei ole vielä Päijät Hämeen osalta tarkkoja laskelmia. Valtakunnallisesti suorien päästöjen osuus on 22 prosenttia (Tilastokeskus 2010). Koska Päijät Hämeessä ei ole paljon suurteollisuutta, näiden päästöjen voidaan olettaa olevan alle viidennes maakunnan kokonaispäästöistä. Maakuntavaltuuston tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että näistä suorista päästöistä karsitaan noin puolet. 70 prosentin päästövähennykset saavutetaan edellä mainituilla makrotason muutoksilla, mikäli valtakunnallisen ostosähkön yksikköpäästöt vähenevät tulevaisuudessa Energiateollisuus ry:n ennusteiden mukaisesti, eli noin 56 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Päijät Hämeen päästövähennystavoite vuodelle 2035 on kunnianhimoisempi kuin Suomen tavoite vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on kuitenkin hieman vähemmän kunnianhimoinen kuin Lahden ja Nastolan tavoitteet vähentää päästönsä puoleen vuoteen 2025 mennessä tai Padasjoen tavoite vähentää päästöjänsä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähennystoimenpiteiden jatkuvuuden edistämiseksi Päijät- Hämeen päästövähennystavoite on jaettu osatavoitteisiin. Päästöjen vähentämisen aikataulussa on huomioitu esimerkiksi investointien ja kaavoituksen vaikutusten viiveet sekä se, että helpot ja vaikuttavimmat päästövähennyskeinot käytetään yleensä ensin. Vuosi Päästövähennystavoite vuoden 2008 päästötasoon verrattuna 2015-15 % 2020-30 % 2025-45 % 2030-55 % 2035-70 % Kymijärvelle rakenteilla oleva Lahti Energia Oy:n jätteen kaasutuslaitos otetaan käyttöön vuonna 2012. Tämän ansiosta koko maakunnan päästöt laskevat arviolta 5 6 prosenttia (Korhonen 2010). Päijät Hämeen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttaminen edellyttää kunnilta ja muilta julkisilta organisaatioilta vahvaa sitoutumista Ilmasto ja energiaohjelmassa esitettäviin linjauksiin ja toimenpiteisiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös julkiselta sektorilta toimivaa yhteistyötä maakunnan yritysten ja asukkaiden kanssa. Maakuntavaltuuston ilmastotavoitteen toteutumisen seuranta on Päijät Hämeen liiton vastuulla. Toteutumista seurataan viisivuotisvälein edellä kuvattujen osatavoitteiden mukaisesti. Samalla arvioidaan Ilmasto ja energiaohjelman päivittämisen tarvetta. 7

3. Sektorikohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet 3.1. Energiankulutus Vuonna 2008 Päijät Hämeessä kulutettiin 10,6 TWh energiaa, mikä tarkoittaa keskimäärin 53 MWh asukasta kohden. Suomessa energiaa käytettiin samana vuonna keskimäärin huomattavasti enemmän, eli 74 MWh/as. Ero johtuu Päijät Hämeen vähäisestä energiaintensiivisestä teollisuudesta. Kotitaloudet kuluttivat maakunnan energiasta 29 % ja julkinen sektori 8 %. Muiden kuin teollisuusrakennusten lämmitykseen käytetystä energiasta 53 % oli kaukolämpöä ja 13 % öljyä. Sähkölämmitys vastasi 16 % lämmitykseen käytetystä energiasta. Loput 18 % koostui pääosin puulämmityksestä ja pieneltä osin myös maakaasun ja maalämpöpumppujen käytöstä. Maakunnan sähkönkulutus on noin puolitoistakertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana (Hämeen ympäristöstrategia). Vaikka koneiden ja laitteiden keskimääräinen sähkönkulutus on laskenut, sähkön kokonaiskulutusta kasvattaa erilaisten sähkölaitteiden lisääntyminen kotitalouksissa. Tavoitteena on sähkö ja lämpöenergian kulutuksen vähentäminen yhteensä 30 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Nykyisen kehityksen jatkuessa vuonna 2035 rakennuksista noin kaksi kolmannesta on ennen tätä päivää rakennettua rakennuskantaa. Näin ollen korjausrakentamisen merkitys rakennusten energiansäästössä korostuu. Korjausrakentamisen avulla voidaan vähentää rakennuksen energiankulutusta merkittävästi. Säästöpotentiaali kuitenkin vaihtelee mm. rakennuksen energiankulutuksen lähtötasosta riippuen. Kustannustehokkainta on toteuttaa energiansäästötoimet rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Maakunnalliset toimenpiteet Kuntien rooli maakunnan energiankulutuksen vähentämisessä on merkittävä, ja kuntien toimenpiteitä voidaan tukea maakunnan laajuisilla toimenpiteillä. Erityisesti pienemmillä kunnilla ei ole aina riittävästi resursseja energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Korkeakouluyksiköt ja yksityiset organisaatiot voivat tarjota energiansäästöön liittyviä asiantuntijapalvelujaan kunnille. Lahden ammattikorkeakoulun IMMU hankkeen päättyessä keväällä 2012 kuntien ilmastotyön edistämisen ja neuvonnan tarve korostuu erityisesti. Kuntien energiansäästöön tähtäävän projektin käynnistämisestä on Päijät Hämeessä käyty keskusteluja, mutta toteuttajasta ja rahoituksesta ei ole vielä yksimielisyyttä. Päijät Hämeen liiton tehtävänä on kohdentaa EU rahaa ja maakunnan kehittämisrahaa mm. energiansäästöön tähtääviin hankkeisiin. Tavoitteeksi asetetaan, että maakunnallinen energiansäästöhanke käynnistetään lähivuosina. Kuntien toimenpiteet Kuntien omassa toiminnassa energiansäästöpotentiaalia löytyy mm. kouluista, päiväkodeista, terveyskeskuksista ja toimistorakennuksista. Parhaat energiansäästömahdollisuudet löytyvät paljon energiaa käyttävistä kohteista, kuten uimahalleista ja jäähalleista. Kunnat voivat tehdä energiatehokkuussopimuksen työ ja elinkeinoministeriön kanssa tai liittyä Motivan hallinnoimaan 8

kuntien energiaohjelmaan. Kunnat voivat myös kilpailuttaa energiansäästöön tähtäävän ESCOpalvelun. Päijät Hämeen kunnista Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti ja Padasjoki ovat jo käyttäneet näitä mahdollisuuksia. Pienten kuntien kannattaa arvioida energiasopimuksissa vaadittavan raportoinnin työläyttä suhteessa energiansäästöpotentiaaliin. Yksinkertaisempi tapa saavuttaa halutut tulokset voi olla energiansäästötoimenpiteiden kartoituksen tilaaminen yksityiseltä sektorilta. Kuntien energiansäästön lähtökohtana tulee olla energian kulutusseurannan järjestäminen. Kunnat voivat hakea kiinteistöjensä energiansäästöinvestointeihin rahoitusta esimerkiksi Euroopan energiatehokkuusrahastosta (EEEF). Toinen mahdollisuus on kokeilla erilaisia palvelukonsepteja esimerkiksi niin, että kunnat käyttävät energia asioihin perehtyneen yrityksen omistamia kiinteistöjä. Kunnat voivat sopia yrityksen kanssa energiakustannusten jaosta siten, että yritys on motivoitunut säästämään energiaa kiinteistön energiatehokkuutta parantamalla ja kunta kiinteistön käyttöön liittyvillä toimenpiteillä. Kunnat voivat vaikuttaa välillisesti myös kuntalaisten energiankulutukseen. Kunnat voivat asettaa kannustimia tai ehtoja asuntojen ilmastoystävällisyydelle tonttien luovutusehdoissa tai vuokrasopimuksissa. Esimerkiksi passiivitalon rakentajalle voidaan antaa alennusta tontin hinnassa. Hyviä kokemuksia matalaenergiarakentamisesta on saatu mm. Heinolan matalaenergian pilottikerrostalosta betoni ja puurakenteisena. Asuinrakennusten ilmastoystävällisyyttä arvioidessaan kunnat voivat käyttää seuraavia kriteereitä: 1. Rakennuksen energiatehokkuus (kwh/hyöty-m 2 /v) 2. Vähähiilisten energialähteiden valinta (CO 2 -päästöt/kwh) 3. Sähkön ja lämmön kulutuksen jatkuva mittaaminen (kyllä/ei) 4. Energiatehokkaat sähkölaitteet ja kodinkoneet (luokittelu) 5. Tehokas ja tarkoituksenmukainen valaistus (esim. liiketunnistimet yhteisissä tiloissa) 6. Rakennusmateriaalin valinta ja muut rakennuksen elinkaaren aikaisiin päästöihin vaikuttavat tekijät Välillisesti ilmastonmuutokseen vaikuttavia kriteereitä: 7. Riittävät tilat polkupyörien varastointiin (tavoitteena vähentää auton käyttöä lyhyillä matkoilla) 8. Kävelyetäisyys lähimmälle bussipysäkille/juna-asemalle (km) 9. Kävelyetäisyys lähimpään kauppaan/kouluun/kirjastoon ym. (km) 9

Energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota myös kuntien rakennusjärjestyksissä ja rakennuslupapäätöksissä. Ennakoivalla rakennusvalvonnan laadunohjauksella on saavutettu hyviä tuloksia. Energiatehokkuuden edistämisen lisäksi kuntien tehtävänä on valvoa monia muitakin rakennusten laatutekijöitä. Energiatehokkuutta ei tulekaan parantaa muiden arvojen kustannuksella, kuten rakennusten kestävyyden, estetiikan, paloturvallisuuden, äänieristyksen, katto ja seinärakenteen hengittävyyden, sisäilman kuivatuksen, ilmanvaihdon, sähköturvallisuuden, esteettömän kulun jne. Yritysten toimenpiteet Rakennusyhtiöiden tahto ja osaaminen ovat välttämättömiä matalanenergiarakennusten suhteellisen osuuden lisäämisessä. Lämmitysratkaisujen, eristyksen ja energiatehokkaan ilmanvaihdon ohella on tärkeä hyödyntää passiivista aurinkoenergiaa. Tällä tarkoitetaan rakennusten suunnittelua siten, että luonnollinen auringonvalo kattaa mahdollisimman suuren osan rakennuksen valaistuksesta ja lämmityksestä. Yritysten yhteistyöorganisaatiot ja toimialaliitot voivat solmia elinkeinoelämää koskevan energiatehokkuussopimuksen, kuten esimerkiksi Kaupan Liitto teki vuonna 2007. Yksittäiset yritykset voivat säästää menojaan parantamalla kiinteistöjensä ja tuotantoprosessiensa energiatehokkuutta. Toimenpiteitä Lahtikonsernin omistajapolitiikan piirissä olevat yhtiöt siirtyvät vähitellen käyttämään uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua energiaa Saavutetaan TEMin energiatehokkuussopimuksen mukaiset energiansäästöt Heinolassa vuoteen 2016 mennessä Hollolassa on toteutettu ESCO toimintaan liittyviä toimenpiteitä kuten koulujen ilmanvaihdon ja valaistuksen ohjauksen uusiminen Energiansäästöhankkeet toteutetaan Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän kuntien omissa kiinteistöissä Hennaan rakennetaan energiatehokasta asutusta Hollolassa tehdään muutoksia valaistukseen ja automatiikkaa lisätään sähkönkulutuksen vähentämiseksi Asikkalan jätevedenpuhdistamon purkuveden lämmön talteenotto toteutetaan Hankitaan energiankulutuksen seurantajärjestelmä Nastolaan Rakennetaan Vierumäelle Suomen korkein ja energiatehokkain puukerrostalo Lahden kaupungin Kelaa! hanke on tiedottanut asukkaille ja yrityksille energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä asioista 10

Nastolan kunnan kiinteistöjen lämpötiloja säädetään ja työhuoneiden valaistus optimoidaan energian säästämiseksi Rakennetaan Lahden Tenavatonttilan uusi päiväkoti matalaenergiarakennukseksi Huomioidaan elinkaarikustannukset Nastolan uuden palvelukeskusasumisyksikön suunnittelussa ja rakennuttamisessa Vaikutusten arviointi Energiansäästöön liittyvien investointien toteuttaminen vaatii aluksi lisää rahaa kuntien ja muiden toimijoiden budjetteihin. Näissä investointipäätöksissä tulee ajatella vähintään 2 10 vuoden päähän, jolloin investointi maksaa itsensä takaisin ja taloudellisia säästöjä alkaa syntyä. Ohjeistus energiankäytössä tuottaa yleensä taloudellisia säästöjä nopeammin kuin toimitiloihin liittyvät investoinnit. Energiansäästötoimenpiteet työllistävät mm. energiakonsultteja ja energiansäästöteknologiaan erikoistuneita yrityksiä. Energiankulutuksen laajamittainen tehostaminen voi kuitenkin pitkällä tähtäimellä johtaa siihen, ettei perinteinen lämpöyrittäjyys ole enää kannattavaa. Kaukolämpöputken rakentaminen on kallista varsinaiseen lämmön siirtoon verrattuna. Näin ollen pienien lämpömäärien siirtäminen aiheuttaa huomattavan paineen lämmitysenergian hintojen nousuun. Kiinteistökohtaiset lämmitysratkaisut saavat tästä kilpailuetua suhteessa perinteiseen kaukolämpöön. 11

3.2. Energiantuotanto Energian tuotannolla ja jakelulla on olennainen merkitys lähes kaikessa maakunnan toiminnassa. Päijät Hämeen tavoitteena on monipuolinen energiantuotanto. Tulevaisuudessa hyödynnetään pääsääntöisesti uusiutuvia energiamuotoja ja fossiilisia polttoaineita käytetään enää varmuusvarastopolttoaineina. Alla on esitelty maakunnan energiatase vuodelta 2008. Kaavio: Päijät-Hämeen vuoden 2008 energiatase. Vasen sarake kuvaa energian alkuperää, keskimmäinen sarake kertoo, missä muodoissa energiaa on kulutettu, ja oikea sarake kertoo, kuka energiaa on käyttänyt. (Kestävää energiaa Hämeestä -hanke / Ekokumppanit Oy) Päijät Hämeen energiataseesta nähdään, että maakunnassa käytettiin vuonna 2008 energiaa 10,6 TWh. Tästä teollisuus käytti noin kolmanneksen. Kotitaloudet ja tieliikenne kulutti kumpikin noin neljänneksen. Loppu energia kului palveluihin, maatalouteen ja työkoneiden käyttöön. Huomion arvoista on se, että Päijät Hämeessä kulutetusta sähköstä hieman yli kaksi kolmasosaa tuotettiin maakunnan ulkopuolella. Päijät Hämeen tavoitteena on 70 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on asetettu maakunnan päästövähennyspotentiaalin perusteella, jossa keskeisenä 12

tekijänä on uusiutuvan energian potentiaali. Seuraavassa kaaviossa on esitetty tavoitteen saavuttamiseen vaadittavat energiantuotantorakenteen muutokset. Yht. 10,6 TWh Yht. 7,8 TWh GWh Kaavio: Päijät-Hämeen energiankäyttö energialähteittäin vuonna 2008 ja päästövähennystavoitteen mukainen energiankulutus vuonna 2035. Tavoitteet perustuvat osittain Kestävää energiaa Hämeestä -hankkeessa tehtyihin arvioihin Päijät-Hämeen uusiutuvan energian potentiaalista. Metsäenergian käytön lisääminen on monesti helpoin keino lisätä uusiutuvan energian osuutta. Metsähake on suhteellisen halpaa, sitä voidaan usein polttaa olemassa olevissa voimalaitoksissa ja sen hankintaketjut ovat jo olemassa. Metsäenergian tuotannon teoreettinen lisäämispotentiaali onkin paljon yllä olevassa kaaviossa esitettyä 350 gigawattitunnin lisäämistavoitetta korkeampi. Maltillinen tavoite johtuu siitä, että kaikkea puuainesta ei ole mielekästä käyttää energiantuotannossa eikä ole metsien hyvinvoinnin kannalta järkevää korjata kaikkea metsäbiomassaa hakkuualueilta. Lisäksi metsäenergian käyttö ei ole kovin nopea keino hillitä ilmastonmuutosta. Hakkeenpoltosta pääsee ilmakehään hiilidioksidia, jota korjatun metsä tilalle kasvava metsä sitoo itseensä hitaasti. Taajamissa hyvä tapa vähentää energiantuotannon päästöjä on bioenergiaan tai jätteeseen perustuva sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto. Pienessä mittakaavassa yhteistuotanto ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Haja asutusalueella öljy ja sähkölämmitystä kannattaa korvata maa, vesi ja ilmalämpöpumpuilla sekä aurinkolämmöllä. Tuuli ja aurinkoenergian saanti tunnetusti vaihtelee. Myös liian tuore metsähake voi jäätyä käyttökelvottomaksi talvipakkasilla, ja turpeenkin hankintaan voi liittyä ajoittaisia hankaluuksia. Erilaisten riskien pienentämiseksi öljyä ja kivihiiltä tullaan jatkossa käyttämään 13

varmuusvarastopolttoaineina. Maakaasu on suhteellisen vähäpäästöinen polttoaine, jonka käyttö saattaa väliaikaisesti lisääntyä kuljettaessa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Turve on oma haasteensa. Turpeen energiakäyttö aiheuttaa hieman kivihiilen energiakäyttöä enemmän kasvihuonekaasupäästöjä energiantuotantolaitoksen piipunpäästä mitattuna (Energiateollisuus ry 2011). Pitkällä tähtäimellä turvesuot toimivat kuitenkin päästöjä sitovina hiilinieluina. Turpeen laskennalliset vaikutukset ilmastonmuutokseen riippuvat siitä kuinka pitkällä tähtäimellä asiaa tarkastellaan. Koska ilmastonmuutosta on hillittävä ripeällä aikataululla, turpeen päästöjä voidaan pitää kivihiileen verrattavissa. Lisäksi turpeenoton vaikutukset ottoalueiden alapuolisiin vesistöihin voivat olla hyvinkin haitallisia. Turvetta kuitenkin tarvitaan tietyissä biopolttolaitoksissa tukipolttoaineena. Turpeella on myös positiivisia vaikutuksia alueelliseen energiaturvallisuuteen ja työllisyyteen. Näistä syistä turpeen käytöllä on oma roolinsa Päijät Hämeen energiantuotannossa jatkossakin. Maakunnalliset toimenpiteet Päijät Hämeen uutta kokonaismaakuntakaavaa laaditaan parhaillaan. Maakuntakaavalla vaikutetaan tuulivoimapuistojen ja turpeen ottoalueiden määrään ja sijaintiin. Uudessa maakuntakaavassa turpeenottoalueiden määrää ei lisätä nykyisestä. Ympäristöministeriön valmisteilla olevassa tuulivoimarakentamisen ohjeistuksessa kehotetaan suosimaan suuria tuulivoimapuistoja hajarakentamisen sijaan (www.ymparisto.fi/tuulivoima). Tuulivoimaloiden keskittäminen suuriin puistoihin vähentää tuulivoiman maisemavaikutuksia verrattuna siihen, että yksittäisiä tuulivoimaloita rakennettaisiin moniin eri paikkoihin. Etelä Suomen yhteistoiminta alueen tuulivoimaesiselvityksessä (2010) etsittiin maakuntakaavoitusta varten parhaiten laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet. Selvityksessä poistettiin ensin tuulivoimatuotannolle soveltumattomat alueet. Sitten jäljelle jäävät alueet pisteytettiin sen mukaan, kuinka hyvin alueet sopivat tuulivoimapuistoille. Seuraavan sivun karttaan on merkitty parhaat pisteet saaneet alueet. 14

15

Kuva: Eniten pisteitä saaneet potentiaaliset tuulivoima-alueet Päijät-Hämeessä. (Etelä-Suomen yhteistoimintaalueen tuulivoimaesiselvitys) Kuvaan merkittyjen potentiaalisten tuulivoima alueiden yhteenlaskettu pinta ala on noin 100 km 2. Näiden alueiden energiantuotantopotentiaali on noin kolminkertainen Päijät Hämeen 500 gigawattitunnin tavoitteeseen nähden. Ero johtuu siitä, että alueita karsiutuu tarkempien selvitysten, YVA prosessien ja energiayhtiöiden kannattavuuslaskelmien yhteydessä. Tavoitteeksi asetetaan, että tuulivoima alueita varataan Päijät Hämeen tulevaan maakuntakaavaan noin 60 km 2. 16

Tuulivoiman tuotantotavoitteen saavuttamiseksi riittää, että tuulivoimapuistoja päädytään lopulta rakentamaan hieman yli 30 neliökilometrin alueelle. Kuntien toimenpiteet Kunnat voivat vaikuttaa energiantuotantopäätöksiin omistamiensa energiayhtiöiden kautta. Kunnat voivat myös siirtyä kuluttamaan omissa kiinteistöissään ekologista sähköä. Jo asemakaavoitusvaiheessa kunnat voivat suunnitella uusiutuvia lämmitysratkaisuja uusille asuinalueille. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Asikkalan Häkälän kaava alue, jonka kiinteistöt on tarkoitus lämmittää maalämmöllä ja hakkeella, sekä Sysmän Otamonportin kaava alue, jonka kiinteistöt on tarkoitus lämmittää vesi ja maalämmöllä. Asemakaavoissa voidaan antaa määräyksiä kiinteistöjen liittymisestä kaukolämpöverkkoon tai keskitettyyn aluelämpöverkkoon. Kuntien yleis ja asemakaavoissa tullaan tarkentamaan maakuntakaavan tuulivoima alueita. Tarkemmista kaavamerkinnöistä neuvotellaan energiayhtiöiden ja maanomistajien kanssa. Pienempien tuulivoimahankkeiden toteutuksessa kuntien rakennusvalvonnalla on keskeinen merkitys. Pienimuotoinen tuulivoima on hyvä lisä maakunnan energiataseeseen, mutta voimaloiden sopiminen maisemaan on aina varmistettava. Rakennusten uusiutuvaan energiaan perustuvien lämmitysratkaisujen investointeihin voi hakea tukea ympäristöministeriöltä. Työ ja elinkeinoministeriöltä voi hakea energiatukea muihin uusiutuvan energian investointeihin. Yritysten toimenpiteet Kannattavuuden ohella energiayhtiöiden tärkein prioriteetti tulee olla energiaturvallisuuden ja huoltovarmuuden ylläpitäminen. Keskeistä tässä on monipuolinen ja hajautettu energiantuotantorakenne, riittävät varapolttoainevarastot ja energian jakelun riskien hallinta. Yhtiöt tekevät energiantuotantoon liittyvät investointipäätöksensä pitkän tähtäimen näkökulmasta. Tästä syystä yhtiöiden kannattavuus ja vähäpäästöinen energiantuotanto eivät välttämättä ole keskenään ristiriidassa. Pitkällä tähtäimellä fossiilisten polttoaineiden ehtyessä niiden markkinahinnat nousevat ja ilmastopolitiikan seurauksena niiden verotus kiristyy. Samaan aikaan uusiutuvien energiamuotojen hintojen alenemiselle on paineita teknologian kehittyessä, markkinoiden kasvaessa sekä massatuotannon ja kilpailun lisääntyessä. Uusia teknologisia ratkaisuja kehitellään mm. uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonissa Lahdessa. Energiamarkkinoilla voidaan hiljalleen siirtyä yhä enemmän tarjoamaan erilaisia palveluja kilowattien sijasta. Tällöin energiayhtiöiden osaaminen voidaan valjastaa myös energian kulutuspuolelle. Jos energiayhtiö myy asiakkaalleen valaistun ja lämmitetyn asunnon, syntyy yhtiölle motivaatio edistää asunnon energiatehokkuutta. 17

Toimenpiteitä Lahti Energia Oy:n rakenteilla oleva 160 MW jätteen kaasutusvoimalaitos otetaan käyttöön Kymijärvellä vuonna 2012 Merkitään tulevaan maakuntakaavaan noin 60 km 2 tuulivoima alueita Hyödynnetään kaatopaikkakaasua Päijät Hämeen Jätehuolto Oy:n omassa lämmön ja sähkön tuotannossa Rakennetaan biolämpölaitokset Sysmän ja Hämeenkosken kuntakeskusten läheisyyteen Hyödynnetään Lahti Aqua Oy:n jätevedenpuhdistamoilla syntyvä biokaasu lämpöenergiana Asikkalassa Häkälän uuden kaava alueen kiinteistöt lämmitetään maalämmöllä ja hakkeella Sysmän Otamonportin kaava alueen kiinteistöt lämmitetään maa ja vesilämmöllä Laajennetaan kaukolämpöverkkoa Sysmän ja Kärkölän kuntakeskusten alueilla Heinolan kaupungin öljylämmityskohteet siirtyvät käyttämään uusiutuvia lämmitysmuotoja Hollolan kunnan omistamat kaukolämpöverkon ulkopuoliset koulut ja muut suuret kiinteistöt ovat siirtyneet öljylämmityksestä hyödyntämään biopolttoaineita Lisätään maatalousjätteen ja hakkeen osuutta Orimattilan lämmöntuotannossa, turvetta käytetään marginaalisesti hakkeen tukipolttoaineena ja maakaasua varapolttoaineena Nastolan Villähteen uuden päiväkodin käyttövesi lämmitetään aurinkoenergialla ja hakkeella Vaikutusten arviointi Energian tuotannon monipuolistaminen ja hajauttaminen parantavat energiaturvallisuutta. Erityisesti maaseudulla sähkönjakelu on viime vuosina katkeillut pidemmiksikin ajanjaksoiksi johtuen kesän myrskyistä ja talven lumikuormista. Omalla pienimuotoisella sähköntuotannolla maatilat voivat pienentää näitä riskejä. Toisaalta esimerkiksi puunpolton hajauttamisella on terveydelle haitallisia seurauksia, koska pienet tuotantolaitokset aiheuttavat keskimäärin suuria laitoksia enemmän hiukkaspäästöjä. Kunnat voivat hankkia lisätuloja omalla energiantuotannolla tai omistamiensa energiayhtiöiden kautta. Tuulivoimaloiden rakentaminen kunnan alueelle synnyttää puolestaan vuokratuloja maanomistajille ja kiinteistöverotuloja kunnalle. Uusiutuvien energiateknologioiden käyttöönotto Päijät Hämeessä mahdollistaa uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymisen. Työvoimaa tarvitaan mm. hankkeiden suunnitteluun, konsultointiin, teknologian kehittämiseen, valmistukseen, asennukseen, ylläpitoon ja huoltoon. Teknologian kysyntä Päijät Hämeen sisällä edesauttaa myös vientiteknologiayritysten syntymistä ja kasvua. 18

Tuulivoiman osalta Teknologiateollisuus ry. (2009) on arvioinut, että 100 MW tuulivoimakapasiteetin rakentaminen työllistää elinkaarensa aikana 1180 henkilötyövuoden verran. Päijät Hämeen tuulivoimatavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 225 MW kapasiteetin rakentamista, jolloin työllisyysvaikutukset olisivat yli 2600 henkilötyövuotta. Vastaavasti maakunnan metsäenergian 350 gigawattitunnin lisäämistavoitteen saavuttaminen synnyttäisi noin 80 uutta pysyvää työpaikkaa (www.finbio.fi). Uusien työpaikkojen syntymisen edellytyksenä on, että maakunnassa panostetaan uusiutuvan energiateknologian ja liiketoiminnan koulutukseen. Tarvetta on erityisesti uusien teknologioiden käyttöön ja kunnossapitoon liittyvälle ammatilliselle osaamiselle. Riittävän osaamisen puuttuessa tuotteet ja palvelut täytyy tilata muualta. 19

3.3. Liikenne ja maankäyttö Liikenne vastaa Päijät Hämeen energiankulutuksesta 18 prosentin osuudella ja kasvihuonekaasupäästöistä 22 prosentin osuudella. Päijät Hämeessä on kuitenkin paljon läpikulkuliikennettä. Nykyisillä kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalleilla kaikki maakunnan alueella tapahtuva liikenne lasketaan Päijät Hämeen päästöihin. Laskentamenetelmien kehittämisen tavoitteena on, että henkilöliikenteen päästöihin laskettaisiin kaikki päijäthämäläisten tekemät matkat myös Päijät Hämeen ulkopuolella mutta ei muiden aiheuttamaa läpikulkuliikennettä. Seudun asukkaiden tekemien matkojen määrä arkisin - yhteensä 520 000 matkaa ja 5,2 miljoonaa km vuorokaudessa seudun kuntien väliset matkat 73 000 4 % 90 % 6 % Lahden sisäiset matkat 304 000 29 % 14 % 52 % 5 % Asikkalan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan sisäiset matkat 107 000 seudun asukkaiden tekemät matkat seudun ulkopuolelle 32 000 83 % 10 % 7% 27 %17 % 54 % 2 % Kuv a: Asukkaiden tekemien matkojen jakautuminen Lahden seudulla keväällä 2010 (Lahden seudun liikennetutkimus 2010). 20