ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten kanssa RKTL koordinoi SD27 SD30 SD29 SD32 SD28 Varsinais-Suomen ELY-keskus Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Projektipartnerit Raisa Tiilikainen, Kaarina Kauhala, Katja Paalanen, Sami Reunanen, Annika Herrero & Petri Timonen Reijo Käkelä, Iiris Kokkonen, Inari Helle, Jarno Vanhatalo & Lauri Ronkainen Karl Lundström & Teija Aho Markus Vetemaa Olle Karlsson & Annika Strömberg Jouni Aspi Tuula Sinisalo Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Hyljenäytteet metsästäjiltä ja kalastajilta Sälprover från jägare och fiskare Tarvitsemme tietoa/vi behöver information om: Hylkeiden ravinnosta (maha, suolet, traani, maksa, lihas) Sälarnas föda (mage, tarmkanal, späck, lever och muskel) Hylkeiden kunnosta (traanin paksuus) ja kasvusta (paino, pituus) Sälarnas kondition (späcktjocklek) och växt (kroppsvikt, -längd) Hylkeiden sukupuolesta ja naaraiden lisääntymistilasta (kohtu ja munarauhaset) Sälarnas kön och honornas reproduktion (livmoder och äggstockar) Hylkeiden iästä (alaleuka) Sälarnas ålder (underkäken) Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Keräämme tietoa sekä ongelmahylkeistä (sivusaalis, pyydysten läheltä ammutut) että muualta ammutuista hylkeistä. Vi samlar information bode om problemsälar (bifångst och de som skjutits i närheten av fiskeredskap) och om de sälarna som skjutits annanstans. Vertaamme ongelmahylkeiden ja muualta ammuttujen hylkeiden ravintoa, kuntoa, ikä- ja sukupuolijakaumaa, jotta saamme tietää, mikä osa populaatiosta aiheuttaa eniten ongelmia. Vi skall jämföra födan, konditionen, åldern och kön mellan problemsälar och andra sälar. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Tähän mennessä olemme saaneet näytteet 87 hallista (54 urosta ja 33 naarasta), joista 24 on sivusaaliiksi jääneitä ja 21 on ammuttu pyydyksen läheltä. Hittils har vi mottagit prover av 87 gråsälar (54 hanar och 33 honor), 24 av vilka blev som bifångst och 21 som har skjutits i närheten av fiskeredskap. Ruotsista on saatu 56 näytettä ja Virosta 28. Man har fått 56 prover från Sverige och 28 från Estland. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Mikä osa hallipopulaatiosta aiheuttaa ongelmia? Vilken del av populationen förosakar problem? Keväällä sivusaaliiksi jää erityisesti kuutteja. De flesta av de sälarna, vilka blivit som bifångst på våren, är kutar. Keväällä ongelmahylkeissä on sekä uroksia että naaraita. Både hanar och honor förosakar problem på våren. Keväällä ongelmahylkeet ovat laihoja. Problemsälarna är magra på våren. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Syksyllä ongelmahylkeet ovat lähes kaikki uroksia. På hösten är väsentligen alla problemsälar hanar. Syksyllä sivusaaliiksi jääneet laihempia kuin muut. På hösten är de sälarna, vilka har blivit som bifångst, magrare än andra sälar. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Tarvitaan vielä tarkat iänmääritykset ja tieto hylkeiden pitkäaikaisesta ravinnosta, ennen kuin voidaan tehdä päätelmiä ongelmahylkeistä. Vi behöver yttermera exakta åldersbestämningar och uppgifter om sälarnas föda under en längre tid för att kunna dra slutsatser av problemsälar. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kivinilkkoja/tånglakar
Kivinilkkoja/tånglakar
Vanhojen urosten ravinnossa syksyllä siikoja ja lohia. Äldre hanar äter laxar och sikar på hösten. Pyydysten läheltä ammutaan syksyllä melko isoja ja hyväkuntoisia uroksia. De sälarna som skjutits i närheten av fiskeredskap på hösten är ganska stora och vid god kondition. Ovatko ongelmayksilöt (syksyllä) siis sukukypsiä uroksia? Är problemsälar alltså könsförmogna hanar? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Sivusaalis/Bifångster Ruotsissa (ICES SD 30) haastateltu 24 kalastajaa: yhteensä 98 hyljettä sivusaaliiksi vuoden aikana (4/kalastaja). I Sverige 4/fiskare/år enligt en intervjuundersökning. Virossa sivusaalista noin 300 vuodessa. I Estland omkring 300 sälar per år. Suomi/i Finland: Uusimaa/Nyland: 24-25 (2-3/kalastaja/vuosi) Varsinais-Suomi/Egentliga Finland: 4-5 (0-1/kalastaja/vuosi) Kymenlaakso/Kymmenedalen: 21-23 (1-2/kalastaja/vuosi) Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Mikä on todellinen sivusaaliin määrä koko Suomessa/Itämeressä? Hur många sälar tror ni att verkligen blir som bifångst i hela Finland/Östersjön? Onko sivusaaliilla vaikusta hyljekantoihin? Har bifångsten en effekt till sälstammarna? Suomen metsästyssaalis noin 400-600, Ruotsin noin 200 vuodessa. Jaktbytet har varit omkring 400-600 per år i Finland och 200 per år i Sverige. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Ihmisen aiheuttama kuolleisuus/dödlighet förorsakat av människan: Metsästys/Jakt 700 Sivusaalis Virossa/Bifångster i Estland 300. Sivusaalis Ruotsissa/Bifångster i Sverige > 100 ( 400 v. 1996). Sivusaalis Suomessa/Bifångster i Finland > 50. Min. 1200 per vuosi/år. Laskentakanta/antal beräknade sälar 28 000, todellinen kanta/det verkliga beståndet? Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin