Lamppukeskustelu ei ole ollut kovin välkkyä http://www.satuhassi.net/2009/lamppukeskustelu-ei-ole-ollut-kovin-valkkya/ Tällä viikolla olen saanut Brysseliin muutaman viestin Teknillisen korkeakoulun entisen opinahjoni tutkimuksesta, jonka mukaan hehkulamppujen vaihto vähemmän sähköä törsääviin olisikin ilmastonsuojelun kannalta tarpeetonta tai jopa haitallista. Jos tämä olisi totta, eli jos lamppujen hukkalämpö olisi hyvä asia, silloinhan sama koskisi kaikkia muitakin sähkölaitteita. Silloin olisi isänmaallista ja ekologista pitää sisätiloissa ainakin talvisin kaikki lamput aina päällä, ja muutkin sähkövimpaimet, kuten televisiot ja tietokoneet. Tämä kuulostaa järjettömältä, eikä ihme. Nyt olen palannut Suomeen ja ainakin sen pohjalta, mitä keskiviikon Hesari kirjoittaa TKK:n tutkimuksesta, yllä mainittuun johtopäätökseen voidaan päätyä vain kovin johdattelevin lähtöoletuksin, joilla kaunistellaan sähkönkulutuksen aiheuttamia päästöjä ja vastaavasti paisutellaan etenkin kaukolämmön päästöjä. Selostan asiaa tuonnempana ja valitan, että selostus on aika tekninen. Mutta kerrataan ensin pari perusasiaa. Jotta estettäisiin planeettamme lämpeneminen yli 2 asteella, niin tämän vuosisadan puoliväliin mennessä päästöt koko maapallolla pitäisi painaa puoleen verrattuna vuoteen 1990, ja todennäköisesti vieläkin alemmas. Ja lisäksi globaalit päästöt pitäisi pystyä kääntämään laskuun tosi nopeasti, alle 10 vuodessa. Tämä on mahdollista vain, jos otetaan käyttöön tosi monta keinoa. Lamppuvaihto on niistä vain yksi. Kaikki näkemäni vakavasti otettavat selvitykset siitä, millaisilla ratkaisuilla päästöt oikeasti saadaan leikattua tarpeeksi rivakasti, kertovat että energian säästö eli energiatehokkuuden parantaminen on asia numero yksi. Tulos on sama, koskeepa selvitys sitten pelkkää Eurooppaa tai koko maailmaa. Luulisi olevan aika helppo ymmärtää, että mitä vähemmän energiaa kulutetaan, sitä helpompaa on tuottaa se tarvittava energia päästöttömästi. Esimerkiksi valaistuksessa energiaa voidaan säästää joko siten, että ollaan pimeämmässä kuin ennen. Mukavampaa on kuitenkin käyttää lamppuja, jotka tuottavat saman valon vähemmällä sähköllä. (Tietenkin on lisäksi hyvä karsia turha valaistus. Esimerkiksi monissa julkisissa tiloissa sähköä säästyisi kun liiketunnistimet ohjaisivat lamppuja, jolloin ne eivät palaisi turhaan.) Yksi näistä globaaleista selvityksistä on Maailman energiajärjestön IEA:n viimevuotinen Sininen skenaario (Blue Scenario). Tässä linkki sen tiivistelmään: http://www.iea.org/textbase/techno/etp/etp_2008_exec_sum_english.pdf Sinisen skenaarion mukaan niistä 50 miljardista hiilidioksiditonnista, joiden verran ihmiskunnan vuotuisia päästöjä pitäisi leikata vuoteen 2050 mennessä, peräti 15 mrd tonnia eli melkein kolmasosa saadaan energiatehokkuudesta. Nämä ovat myös kaikkein halvimmat päästövähennystonnit. Myös konsulttitoimisto McKinsey on tehnyt useita vastaavia selvityksiä sekä yksin että sähköyhtiö page 1 / 5
Vattenfallin kanssa. Tässä linkki McKinseyn Pathways to a Low-Carbon Economy-raporttiin WWF:n kautta: http://www.worldwildlife.org/climate/wwfbinaryitem11334.pdf McKinsey on selvittänyt energiatehokkuutta vielä tarkemmin, tässä linkki helmikuussa 2008 julkaistuun raporttiin The Case for http://www.mckinsey.com/mgi/reports/pdfs/investing_energy_productivity/investing_energy_productivi ty.pdf Valaistuksen energiatehokkuuden parantamisesta IEA julkaisi vuonna 2006 raportin Light's Labour Lost: http://www.iea.org/textbase/nppdf/free/2006/light2006.pdf Sen mukaan valaistuksen maailmassa kuluvan energian ei tarvitse kasvaa vuoteen 2030, vaikka tämä aikana lukemattomat uudet ihmiset saavat käyttöönsä sähkövalon. Tämän ihmeen toteuttamiseen riittää, kun käytetään elinkaarikustannuksiltaan edullisinta tekniikkaa, eli niitä valaistusvimpaimia, joiden ostohinnan ja energiakustannusten suma on edullisin. Asiaa voi katsoa myös globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta: mitä nopeammin kehitämme sähköpihejä lamppuja, sitä useammille maailman ihmisille teemme mahdolliseksi sähkövalon edut, esimerkiksi läksyjen luvun iltaisin. Tämä siis asian yleisestä taustasta. Ja nyt mennään siihen nurkkapatrioottisempaan kysymykseen. Onko Suomi erikoistapaus? Onko Suomessa tosiaan hyvä, jos huoneita lämmitetään hehkulampun hukkalämmöllä? Hukkalämpö on silkkaa tuhlausta, jos ulkona on niin lämmintä, ettei taloa tarvitse lämmittää, ja vielä suurempaa tuhlausta, jos rakennusta jäähdytetään. Tämä on helppo ymmärtää. No entäpä, kun huoneita lämmitetään. Onko samantekevää, tuleeko lämpö hehkulampusta vai varsinaisesta lämmityksestä? Tai onko hehkulamppu jopa parempi? Helpoin tapaus on sähkölämmitetty talo. Jos lämmityksen termostaatit ovat tarkat, energiansäästölampusta on hyötyä vain kesällä. Mutta harvapa termostaatti on sataprosenttisen tarkka. Vaikka olisikin, energiansäästölampusta ei ole haittaa, jos ei kovasti hyötyäkään. Haittaa tulee tuskin edes kukkarolle, koska energiansäästölamput kestävät kauemmin. Ja ledit kestävät vielä kauemmin kuin pienoisloistelamput. Helppoja tapauksia ovat myös uusiutuvalla energialla, kuten pelleteillä, ja maalämpöpumpulla lämpiävät talot. Pellettilämmitetyssä talossa hehkulampun vaihtaminen säästölamppuun vähentää sähkönkulutusta, mutta ei lisää ilmastopäästöjä, koska lämpö saadaan uusiutuvasta energiasta. Maalämpöpumppu taas käyttää sähköä, mutta tuottaa lämpöä kolminkertaisesti kuluttamaansa sähköön verrattuna. Kun hehkulampun hukkalämpö korvautuu maalämpöpumpun lämmöllä, sähkönkulutus pienenee tältä osin kolmasosaan. Molemmissa hyöty lamppuvaihdosta on suuri. Vaikeimpia tapauksia ovat öljylämmitetty ja kaukolämmitetty talo. page 2 / 5
Kasvavatko päästöt, jos hehkulampun hukkalämpö korvautuu öljykattilan tuottamalla lämmöllä? Vastaus tähän riippuu sähkön tuotantotavasta ja lisäksi siitä, arvioidaanko sähkön päästöt koko valtakunnan vuosikeskiarvon mukaan vai niin sanotun marginaalituotannon mukaan. Viimeksi mainittu vaihtoehto tarkoittaa, että katsotaan sitä sähköntuotantoa, joka verkossa juuri sillä hetkellä kasvaa tai vähenee kuluttajien sähkönkulutuksen vaihtelun mukana. Jos sähköntuotannon aiheuttamat päästöt lasketaan vuosikeskiarvon mukaan, silloin tosiaan vastaus on se, mitä keskiviikon Hesarin kuluttajasivuilla väitetään, eli hehkulampun hukkalämmön korvaaminen öljylämmöllä lisää päästöjä. Tästä kyllä looginen johtopäätös olisi myös, että öljylämmittäjän pitäisi pika pikaa käydä pannuhuoneessaan kääntämässä öljypoltin pois päältä ja hankkia sähköpatterit. Realistisempi tapa on kuitenkin katsoa marginaalisähköä, eli sitä tuotantoa, jonka määrä verkossa vaihtelee kulutuksen mukaan. Marginaalisähkö on useimmiten fossiilista, paitsi keskikesällä. Ja mitä kovempiin pakkasiin mennään, sitä varmemmin marginaalisähkö on fossiililauhdetta, eli päästöjen kannalta pahinta mahdollista. Jos talo lämmitetään kivihiililauhdevoimalassa tuotetulla sähköllä, sähkölämmitys aiheuttaa kolminkertaiset päästöt verrattuna öljylämmitykseen. Juuri tästä syystä suora sähkölämmitys ylipäänsä on ilmaston kannalta huono ratkaisu. Juuri silloin, kun sähkölämpöä tarvitaan eniten, sähköä tuotetaan eniten fossiililauhdevoimaloissa. Jos pakkasilla sähköä ei käytettäisi lämmitykseen, koko valtakunnan päästöt putoaisivat oikein roimasti. Ei siis ole lainkaan varmaa, että päästöt kasvavat edes öljylämmitetyssä talossa, kun lamput vaihdetaan energiansäästölamppuihin. Onneksi nyt öljylämmityksestä ollaan Suomessa joka tapauksessa luopumassa, joten tämä kiistanaihe tulee häipymään historiaan hämärään. Kaukolämmöstä sen sijaan ei olla luopumassa eikä pidäkään. On nimittäin yksi koko Suomen tärkeimpiä ilmastohyveitä, että Suomen kaupunkien taloista niin iso osa lämmitetään kaukolämmöllä, joka tuotetaan sähkön siivellä niin sanotuissa yhteistuotantolaitoksissa. Olet varmasti kuullut väitteen, että Suomi on vähentänyt päästöjä ennen kuin useimmat muut maat. Yksi tämän omakehun tärkeimmistä perusteluista on juuri kaukolämmityksemme. Kaukolämpö on hieno asia ainakin niin kauan kuin kaikki talot eivät ole nollaenergiataloja ja kaikki sähkö vihreää. Jos höyryvoimalaitos tuottaa pelkkää sähköä, polttoaineen energiasta pystytään muuttamaan sähköksi vain runsas kolmasosa. Loppu menee harakoille, lauhduttimen kautta mereen, järveen tai taivaalle. Yhteistuotantolaitoksessa höyrystä ei heruteta irti kaikkea mahdollista sähköä, vaan höyry otetaan turbiinista ulos sen verran kuumana, että sillä voidaan lämmittää kaukolämpöverkostossa kiertävää vettä. Tietystä polttoainemäärästä saatava sähkö vähenee jonkin verran verrattuna lauhdevoimalaitokseen. Mutta kun lämpö ei mene harakoille, polttoaineen energiasta saadaan hyödyksi yli 90 %. On ikuisuuskysymys, mikä osa tällaisen yhteistuotantolaitoksen polttoaineenkulutuksesta, ja samalla kustannuksista ja päästöistä, lasketaan sähkön ja mikä lämmön kontolle. Ensimmäinen mieheni oli kauan sitten Tampereen sähkölaitoksen lautakunnassa. Siellä kiisteltiin tästä asiasta aina, kun päätettiin kaukolämmön hinnasta. Tämän ikuisuuskysymyksen vastausten toinen ääripää on ajatella, että kaukolämpö on sähköntuotannon page 3 / 5
jätettä. Silloin sähkön kontolle lasketaan sama polttoaineen kulutus ja samat päästöt kuin sille tulisi lauhdevoimalassa. Tällöin yhteistuotantolaitoksen tuottama sähkö näyttäisi sangen kalliilta ja likaiselta, mutta kaukolämpö näyttäisi erittäin puhtaalta ja edulliselta. Toinen ääripää on pitää sähkö- ja lämpökilowattitunteja samanarvoisina. Tämä laskentatapa saa sähkön näyttämään keinotekoisen puhtaalta, mutta kaukolämpö näyttää suunnilleen yhtä likaiselta kuin talokohtaisen öljykattilan tuottama lämpö. On monta perustetta sille, että jälkimmäinen laskentatapa on väärä, eli sähkökilowattitunti on arvokkaampi kuin lämpökilowattitunti. Lämmöllä ei saa toimimaan tietokonetta, kännykkää, televisiota tai porakonetta ennen kuin se on muutettu sähköksi. Kun lämmöstä tehdään sähköä, hyötysuhde on huono. Sen sijaan sähköä pystytään muuttamaan hyvällä hyötysuhteella koneiden työksi ja informaatioksi. Keskiviikon Hesarin lamppujutun perusteella vaikuttaa siltä, että TKK:n tutkimuksessa on valittu tuon ikuisuuskysymyksen vastaukseksi se ääripää, joka saa sähkölämmön näyttämään keinotekoisen puhtaalta ja kaukolämmön keinotekoisen likaiselta. Hesari nimittäin kertoo: Ratkaisevaa on se, millä tavalla sähkö ja lämpö tuotetaan. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa ne tulevat samasta voimalasta. Lamppujen vaihtaminen vähentää sähköä, mutta lisää sähköä. Tulos on nollasummapeli, TKK:n sähkötekniikan laitoksen johtaja Lehtonen sanoo. Lisäksi asia sähköverkossa ei suinkaan ole niin, että jos Helsingin Mannerheimintiellä tai Tampereen Hämeenkadulla joku sammuttaa lampun tai vaihtaa hehkulampun energiansäästölamppuun, sähköntuotanto vähenee juuri kaukolämmitysvoimalaitoksessa. Itse asiassa mitä kovempi pakkanen on kyseessä, sitä todennäköisemmin sähköntuotanto vähenee jossain saastuttavammassa fossiililauhdevoimalassa, joka ei välttämättä edes ole Suomessa. Asiaa voi tietysti saivarrella loputtomiin, jos ajatellaan vain pientä muutosta, jonka yksittäisen kuluttajan lamppuvaihto aiheuttaa. Mutta jos katsotaan Suomea kokonaisuutena, niin asia on ihan selvä: mitä enemmän taloja lämmitetään suoralla sähkölämmöllä, onpa lämmityslaite sitten sähköpatteri tai hehkulamppu, sitä suuremmalla teholla käyvät kaikkein saastuttavimmat fossiilivoimalat juuri silloin kun sitä sähkölämpöä eniten kuluu. Ja kokonaisuuteen tietenkin kuuluu myös se, että talojen energianormeja tiukennetaan. Uudet talot tulevat kuluttamaan vähemmän lämpöä kuin vanhat, ja vanhoissakin tehdään energiaremontteja (esimerkiksi meidän talossa). Kun talojen lämmöneristys paranee, lyhenee se aika vuodesta, jolloin taloja ylipäänsä tarvitsee lämmittää. Pyydän anteeksi, että tämä selostus on niin pitkä. Sisäinen sähköinsinöörini pääsi vauhtiin. Sain väitellä lamppuasiasta myös tämän viikon keskiviikkona. Silloin minua kävi Brysselissä haastattelemassa MOT-ohjelman toimittaja, joka löi käteeni papereita VTT:n vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta. Toimittajan mukaan sen johtopäätös oli sama kuin Hesarissa kerrottu. Toimittaja vaati minua kommentoimaan tutkimusta lonkalta. Näin ei tietenkään tehdä, jos oikeasti haluaa toiselta perustellun vastauksen. Jos haastateltavan kanssa halutaan käydä oikeaa debattia, silloin tutkimus, jota tämän halutaan kommentoivan, annetaan etukäteen, jotta sen lähtöoletuksiin voi paneutua. page 4 / 5
Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Lamppukeskustelu ei ole ollut kovin välkkyä - 10-09-2009 No, MOT-ohjelman haastattelussa sanoin epäileväni kyseisen tutkimuksen lähtöoletuksia. Itse asiassa osasin epäillä juuri ylläkuvatun kaltaisia oletuksia, jotka saavat sähkölämmön (mukaan lukien hehkulamppujen hukkalämpö) näyttämään keinotekoisen puhtaalta ja lämmityksen muut vaihtoehdot vastaavasti liioitellun likaisilta. page 5 / 5