summa 1 2014 MCI AUKtorisoidun tilitoimiston asiakaslehti Osaamisesta veroetua 4 Lounassetelit syyniin 6 Tärkeät luvut 2014
SISÄLTÖ 1/2014 4 tiesitkö? Lounassetelien tarkastukset alkavat 6Muistilista vuodelle 2014 Ensimmäiset koulutusvähennykset voi tehdä vuoden 2014 verotuksessa. 8Koulutusalennus kannustaa osaamiseen Edustuskulujen vähennysoikeus jää historiaan. Julkaisija Taloushallintoliiton Julkaisut Oy yhteistyössä Suomen Taloushallintoliitto ry:n kanssa Päätoimittaja Juha Ahvenniemi Toimitus MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki Painosmäärä 4 800 kpl Paino Libris Oy ISSN 1795-4800 pääkirjoitus Juha Ahvenniemi päätoimittaja Taloussuunnittelun merkitys kasvaa Talouden suhdanteet ovat olleet monelle yrittäjälle haasteelliset vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Epävarmuus vaikuttaa monen yrityksen päätöksentekoon ja riskinottohalukkuuteen. Varman päälle pelaaminen vaikuttaa osaltaan koko kansantalouden kasvuun ja kehitykseen sekä työllisyyteen. Moni yrittäjä on aloittanut uuden tilikauden vuoden alusta. Jokainen yrittäjä harkitsee omaa tilannettaan ja taloudellista asemaansa niin kannattavuuden, vakavaraisuuden kuin maksuvalmiudenkin suhteen päätöksiä tehdessään. Yrityksen talous- ja markkinatilanne täytyy analysoida huolella, kun harkitaan toiminnan laajentamista, investointeja tai uuden työvoiman rekrytointia. Myös maksuvalmiuden entistä yksityiskohtaisempi suunnittelu on elintärkeää toiminnan turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä. Muuttuvassa ja epävarmassa markkinatilanteessa yritysten taloussuunnittelun merkitys korostuu. Talouden ammattilaiset löytyvät tilitoimistosta. Osaava tilitoimisto tuntee lukuisten yritysten talousasiat, tarjoaa laajan perspektiivin ja työkaluja päätöksenteon tueksi. Tätä kokemusta kannattaa hyödyntää maksimaalisesti oman yrityksesi eduksi. s Juha Ahvenniemi on Taloushallintoliiton toimitusjohtaja. Taloushallintoliitto on auktorisoitujen tilitoimistojen ja taloushallinnon palveluja tarjoavien konsulttiyritysten valtakunnallinen toimialajärjestö. 2 SUMMA 1/2014
lyhyesti Markku Ojala, Taloushallintoliiton asiantuntija 62 vuoden iässä jokaiselle syntymävuosiluokalle vahvistetaan elinaikakerroin, joka vaikuttaa eläkkeen määrään. Vanhojen asuntojen kiinteistövero kiristyy Vanhoista asunnoista perittävää kiinteistöveroa kiristettiin vuodenvaihteessa, kun niin sanotusta jälleenhankinta-arvosta tehtäviä ikäalennuksia leikattiin. Lakimuutoksen jälkeen asuinrakennuksen verotusarvo on aina vähintään 30 prosenttia jälleenhankinta-arvosta aiemman 20 prosentin sijaan. Muutos vaikuttaa ensimmäisen kerran vuodelta 2014 perittävään kiinteistöveroon. Kiinteistövero lasketaan prosenttiosuutena verotusarvosta, joka saadaan vähentämällä jälleenhankinta-arvosta vuotuiset ikäalennukset. Jälleenhankinta-arvo määritellään kaavamaisesti keskimääräisten rakennuskustannusten perusteella. Ikäalennus on puisten asuinrakennusten osalta 1,25 prosenttia ja kivisten 1,0 prosenttia vuodessa. Verottaja alentaa ikäalennuksia, jos rakennukseen on tehty perusparannuksia tai suuria korjauksia. s sanottua 82 % suomalaisista ei tällä hetkellä osta verkosta päivittäistuotteita. Syynä on epäluottamus vihannesten tuoreuteen ja ulkonäköön. TNS Gallup 23.10.2013 korotus Bensaja dieselveroihin verojen kiristyminen nosti 1.1.2014 bensiinikäyttöisen henkilöauton keskimääräisiä polttoainekustannuksia arvonlisävero mukaan lukien noin 35 euroa ja dieselauton 36 euroa, jos ajomäärä on 17 000 kilometriä vuodessa. Kuormaauton polttoainekustannukset nousisivat keskimäärin hieman yli 1 000 eurolla 100 000 kilometrin ajomäärällä. suurempi kotitalousvähennys kotitalousvähennyksen saa tehdä vuoden 2014 verotuksessa tuloverosta 2 400 euron määräisenä eli 400 euroa aiempaa suurempana. Kotitalousvähennyksen voi tehdä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä. Keksintöpalvelut siirtyivät Keksintösäätiöltä 1.1.2014 Uudenmaan ELY-keskukselle. Keksintösäätiö 170 merkkiä huolehtii aiemmista asiakkuuksista. ELY-keskus hoitaa valtakunnnallisesti muun muassa keksintöjen arvioinnin, testauksen, suojaamisen ja kaupallistamisen neuvonnan sekä rahoituksen. 70% on asuntovelkojen korkojen verotuksessa vähennyskelpoinen osuus 1.1.2015 lähtien. SUMMA 1/2014 3
lyhyesti 55 64 -vuotiaiden työllisyysaste oli 58,2 prosenttia vuonna 2012, mikä oli 22,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1997. tilastokeskus 5.11.2013 Lounassetelit tarkempaan syyniin setelin käyttäjä tunnistettava Verohallinnon uusi ohjeistus tiukensi lounassetelien käyttöä ja valvontaa vuodenvaihteessa. Aiemmin paperisia seteleitä on voinut käyttää ilman, että niissä on ollut työntekijän nimi tai että kassan olisi pitänyt tunnistaa ruokailija. Nyt tämä ei ole enää mahdollista. Paperiseen lounasseteliin voidaan painattaa työntekijän nimi. Seteleiden yksilöimiseksi voidaan käyttää myös numerosarjaa. Sekin sallitaan, että työntekijä itse merkitsee seteliin nimensä. Menettelyt ovat tuttuja liikunta- ja kulttuuriseteleistä ja nyt niitä pitää soveltaa myös lounasseteleihin. Verohallinnon ohjeen mukaan kassalla on tarvittaessa tunnistettava setelin käyttäjä ja pyydettävä esittämään henkilöllisyystodistus. Mikään pääsääntö tällainen menettely ei siis ole. Jo aiemmin on edellytetty, että lounasseteliä ei saa vaihtaa rahaksi eikä sillä maksettaessa saa antaa rahaa takaisin. Tämä sääntö pätee vastaisuudessakin. Kassalla on ryhdyttävä valvomaan tarkemmin myös pin-koodilla toimivien lounas- ja virkekorttien käyttöä. Tähän saakka korttia on voinut käyttää kertomatta, että kortin osto-oikeus on rajoitettu. Verohallinnon ohjeessa todetaan, että osto-oikeuden rajoittaminen vain tiettyihin palveluihin voidaan toteuttaa esimerkiksi kortteihin kytkettävillä teknisillä käyttörajoituksilla. s Uusi avustusjärjestelmä Pk-yrityksille 1.7.2014 tulee voimaan uusi laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi, jota sovelletaaan vuosina 2014-2020. Järjestelmä muodostuu kahdesta avustuksesta: yrityksen kehittämisavustuksesta ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta. Avustuspäätökset tehdään ELY-keskuksissa. Avustuksia suunnataan nykyistä enemmän kasvuyrityksille sekä aiempaa riskipitoisempiin hankkeisiin. Kunnalle ajalla 1.10.2013-31.12.2014 myydystä kiinteistöstä saatu myyntivoitto 170 merkkiä on verovapaata tuloa. Tätä määräaikaista verovapautta sovelletaan yksityishenkilöiden verotuksessa. 20 % Osakeyhtiön voitosta perittävä 100 merkkiä tulovero eli yhteisövero on 20 prosenttia 1.1.2014 alkaen. Vuodelta 2013 osakeyhtiöt maksavat yhteisöveroa vielä 24,5 prosentin mukaan. 4 SUMMA 1/2014
TIESITKÖ? Edustusmenojen vähennysoikeus jäi historiaan 1. 2. 3.? Edustusmenoja ei saa vähentää arvonlisäverotuksessa eikä verovuodesta 2014 lähtien myöskään tuloverotuksessa. Jos yrityksesi tilikausi on esim. 1.2.2013-31.1.2014, ei myöskään vuoden 2003 puolella tapahtunutta edustusta voi vähentää. On entistä tärkeämpää erottaa edustusmenot vähennyskelpoisista myynti- ja markkinointimenoista. Verokortti bitteinä vuoden 2014 verokortti tulee voimaan helmikuun alussa. Työnantaja voi pyytää ennakonpidätystiedot Verohallinnolta sähköisesti, jolloin työntekijä ei tarvitse paperista verokorttia, mikä on uutta aiempaan nähden. Pyyntö pitää tehdä Verohallinnolle tammikuun 2014 aikana, jolloin työnantajan tulee lähettää Verohallinnolle yksilöidyt tiedot työntekijöistä. Muutosverokortti pitää antaa tai esittää työnantajalle kuten ennenkin. Osinkoverotus valui uomaansa Yhteisövero aleni vuodenvaihteessa 20 prosenttiin ja osinkoverotuksessa luovuttiin 60 000 euroon saakka verovapaista päääomatulo-osingoista. Yhtiön tuottama voitto kohtaa uudessa järjestelmässä yhteisöveron lisäksi aina myös osinkoveron. Yrittäjän kokonaisverorasitus ei kuitenkaan merkittävästi kiristynyt aiemmin verovapaiden pääomatulo-osinkojen osalta. Kun yhteisöverokanta oli 24,5 prosenttia, osakas ei maksanut 0 60 000 euron suuruisista pääomatulo-osingosta osinkoveroa. Nyt yhteisöverokanta on 20 prosenttia ja osakas maksaa netto-osingosta vielä 6 prosentin mukaisen osinkoveron (0,8 * 0,25 * 0,30), kun pääomatuloveron verokanta on 30 prosenttia. Verotus kiristyi näin laskettuna vain 1,5 prosenttiyksikköä. Pitää tosin muistaa, että pääomatulo-osinko vaatii osakeyhtiöltä aiempaa suuremman nettovarallisuuden, kun tuottoprosentti aleni prosenttiyksiköllä kahdeksaan prosenttiin. 100 000 euron nettovarallisuudella tämä tarkoittaa 1 000 euroa aiempaa pienempää pääomatulo-osingon määrää. Huomionarvoista on, että osinkoverotukseen tuli uusi huojennusalue 60 000-150 000 euron pääomatulo-osingoille. Aiemmin tämänsuuruisista osingoista oli 70 prosenttia veronalaista tuloa, nyt 25 prosenttia. Ero on merkittävä. Yli 150 000 euron pääomatulo-osinkojen osalta veronalainen osuus nousee jo 85 prosenttiin. Mikäli yhtiöllä ei ole juurikaan nettovaroja tai niiden pohjalta laskettava 8 prosentin tuotto ei riitä kattamaan jaettavaa osinkoa, laskennallisen pääoman tuoton ylittävä osa osingosta verotetaan ansiotulona, josta on 75 prosenttia veronalaista tuloa. Lisämaustetta osinkoverotukseen tuo se, että pääoman palautusta sijoitetun oman pääoman rahastosta (SVOP-rahasto) ryhdytään 1.1.2014 lähtien verottamaan saajan osinkotulona, jos sijoituksesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Pienen yrityksen osakkaiden ennen 1.1.2014 tekemien sijoitusten osalta tätä sääntöä ja aikarajaa ryhdytään soveltamaan kuitenkin vasta, kun palautus maksetaan 1.1.2016 tai sen jälkeen. Mikäli SVOP-rahastoon on siirretty yhtiön tuottamia voittovaroja tai palautus maksetaan muulle kuin sijoituksen tehneelle henkilölle, palautus verotetaan osinkotulona ilman aikarajoja. Uudet säännökset on siis muistettava omistajanvaihdostilanteessa. Uudella osakkaalla rahastosta tehty palautus käsitellään aina osinkotulona. Säännöksillä saattaa olla vaikutusta myös erilaisissa yritysjärjestelyissä syntyneiden SVOP-palautusten verotukseen. Verotus siis osaltaan vesittää osakeyhtiölain mahdollistamaa yrityksen joustavan pääomanhuollon mallia. Laki oli alunperin tarkoitus säätää niin, että SVOP-palautukseen olisi sovellettu myyntivoittoverotuksen sääntöjä ja palutus vähennetty osakkeiden hankintamenoa vastaan, mutta hallitus päätti syksyllä yllättäen toisin. Muistettava on myös, että korkeampaa 32 prosentin pääomatuloveroa sovelletaan 40 000 euroa ylittäviin pääomatuloihin. Tämäkin vaikuttaa osinko- ja myös muiden pääomatulojen verotukseen. s uusi osuuskuntalaki tuli voimaan 1.1.2014. Perustajaksi riittää yksikin henkilö ja osuuskunnan voi perustaa jopa ilman osuusmaksua. Kuittia on tarjottava asiakkaalle käteiskaupoissa, joihin luetaan myös korttimaksaminen ja maksu esimerkiksi lounassetelillä. Kuitin tarjoamisesta säädetään 1.1.2014 voimaan tulleessa laissa. SUMMA 1/2014 5
Yrityksen muistilista 2014 Tärkeät päivät Ennakon täydennysmaksu 31.1. ilman jäännösveron korkoa ja yhteisöillä veroilmoituksen viimeiseen antopäivään ilman yhteisökorkoa Palkkatietojen vuosi-ilmoittaminen 31.1. Verohallinnolle sähköisenä 3.2. Työeläkevakuutusyhtiölle Tapaturmavakuutusyhtiölle TVR Työttömyysvakuutusrahastolle Osinkojen vuosi-ilmoitus (sähköisenä) 31.1. (3.2.) Vuosi-ilmoitus pääomatulona verotettavista osakaslainoista 24.2. Verotilin vuosimenettely, ilmoitus- ja maksupäivä 28.2. Veroilmoitukset Maatalouden harjoittajat ja metsätalouden lomake 2C*) 28.2. Verotusyhtymät 28.2. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat *) 2.4. Elinkeinoyhtymät (Ay tai Ky) 2.4. Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt (tilikausi päättynyt 31.12.**) 30.4. Vähäistä toimintaa harjoittavat*) 7. tai 15.5. Arvonlisäveron ulkomaalaispalautushakemus vuodelta 2012 30.9. Toistuvat päivämäärät Paperiset kausiveroilmoitukset (perillä Verohallinnossa ***) Sähköiset kausiveroilmoitukset Verotiliverojen maksupäivä Yhteenvetoilmoitus myynneistä EU-maihin Ennakkoverojen maksupäivä (kantokuukaudet ennakkoverolipussa) 7. päivä 12. päivä 12. päivä 20. päivä 23. päivä Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava 4 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Kysy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröinnistä kaupparekisteriin tilitoimistostasi. *) Vähäistä liike- ja ammattitoimintaa tai vähäistä maataloustoimintaa harjoittavat sekä metsätalouden harjoittajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia palauttavat joko 7.5. tai 15.5. (palautuspäivä veroilmoituksessa). **) Muutoin 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. ***) Jos 7. päivä on arkipyhä tai viikonloppu, ilmoitus annettava niitä seuraavana päivänä. Poikkeuksellisesti tammi- ja toukokuussa ilmoitukselle on annettu yksi lisäpäivät; sen on oltava perillä tammikuun 9. päivä ja toukokuun 8. päivä. Yrityksen sosiaalivakuutusmaksut Työntekijän eläkevakuutusmaksut TyEL-vakuutettavan ansion alaraja 56,55 /kk Sopimustyönantaja *) Vuoden 2012 palkkasumma alle 1,9365 milj. 24,2 % 1,9365 milj. 30,9840 milj. 24,05 % yli 30,9840 milj. 24,02 % Lopulliseen maksuun vaikuttavat asiakashyvitys yms. -maksua alentavat tekijät. Tilapäinen työnantaja *) 24,2 % Yrittäjäeläkevakuutus alle 53 v. 23,3 % 53 v. täyttänyt 24,8 % Aloittavan yrittäjän maksu (48 kk ajalta) (alkanut v. 2013/ennen v. 2013) alle 53 v. 18,174 % /17,48 % 53 v. täyttänyt 19,344 %/18,60 % Työttömyysvakuutus **) palkat alle 1, 9905 milj. 0,75 % palkkojen 1 990k milj. ylittävältä osalta 2,95 % TyEL-vakuutettu yrityksen osaomistaja ***) 0,75 % Tapaturmavakuutus Aloittain työn tapaturma- ja ammattiriskin mukaan 0,1 7 % (keskimäärin 0,85% palkoista) Ryhmähenkivakuutus (keskimäärin) 0,067 % Työnantajan sairasvakuutusmaksu 2,14 % Palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut Sairausvakuutusmaksu (pidätysprosentissa) Työntekijä 2,16 % (päivärahamaksu 0,84 % ja sairaanhoitomaksu 1,32 %) YEL-vakuutettu yrittäjä 2,29 % (päivärahamaksu 0,84 %, sairaanhoitomaksu 1,32 %, lisärahoitusosuus 0,13 %) Työttömyysvakuutusmaksu työntekijän maksu 0,5 % TyEL-vakuutettu yrityksen osaomistaja ***) 0,19 % Työeläkevakuutusmaksu alle 53 v työntekijä 5,55 % 53 v täyttänyt työntekijä 7,05 % *) TyEL-vakuutussopimus tehtävä (sopimustyönantaja), jos työsuhteessa jatkuvasti ainakin yksi työntekijä tai työntekijöiden 6 kk yhtäjaksoinen palkkasumma vähintään 8 100 euroa. Mikäli jatkuvassa palveluksessa ei ole työntekijöitä tai mainittu palkkasumma alittuu, kyse on tilapäisestä työnantajasta. Maksuprosentit pitävät sisällään myös palkansaajan osuuden vakuutusmaksusta. **) Lisäksi yritys pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja tilittää maksut Työttömyysvakuutusrahastolle. ***) Esim. osakeyhtiössä työskentelevä osakas, joka omistaa 15 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa 30 50 % osakeyhtiön osakkeista tai äänimäärästä.
Ota talteen! Korot Peruskorko (1.1. 30.6.2014) 0,5 % Yleinen viivästyskorko (vahvistamatta lehden painoon mennessä) Veronlisäys ja viivekorko (muut kuin verotiliverot) 7,5 % Maksettava yhteisökorkosettava yhteisökorko 2,5 % Palautettava yhteisökorko 0,5 % Jäännösveron korko 10 000 euroon asti 0,5 % yli 10 000 euron osalle 2,5 % Palautuskorko (muut kuin yhteisöt) 0,5 % Verotilin viivästyskorko 7,5 % Verotilin hyvityskorko 0,5 % Matkakustannusten korvaukset Kotimaan päivärahat Yli 6 tunnin työmatka (osapäiväraha) 18 Yli 10 tunnin työmatka (kokopäiväraha) 39 Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden: vähintään 2 tunnilla 18 yli 6 tunnilla 39 Yömatkaraha (väh. 4 tuntia klo 21 07) 12 Ateriakorvaus enimmillään 9,75 (2 ateriaa 19,50 ) Kilometrikorvaukset Oman auton käytöstä 0,43 /km Käyttöetuauton käytöstä 0,13 /km Moottoripyörän käytöstä 0,33 /km Korotukset ed. mainittuihin korvauksiin: Henkilöiden kuljettaminen 0,03 /km/hlö Perävaunun kuljettaminen 0,07 /km Yli 80 kg painavien tai suurten esineiden kuljettaminen 0,03 /km Ulkomaan päivärahat Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yli 200 maalle tai alueelle. Yleisimpien alueiden päivärahat: Alankomaat 65 Belgia 61 Britannia 68 Lontoo ja Edinburgh 72 Espanja 62 Irlanti 66 Islanti 65 Italia 64 Itävalta 62 Kiina 64 Hongkong 66 Macao 62 Latvia 51 Liettua 50 Luxemburg 64 Monaco 67 Norja 69 Puola 56 Ranska 66 Ruotsi 66 Saksa ja Berliini 61 Tanska 68 Tshekki 57 Turkki 54 Istanbul 56 Venäjä 56 Moskova 70 Pietari 64 Viro 51 Yhdysvallat 63 New York City, Los Angeles ja Washington DC 69 Luontoisetujen verotusarvoja Puhelinetu 20,00 /kk Matkapuhelinetu (kattaa myös teksti- ja multimediaviestit) 20,00 /kk Ravintoetu 6,10 kun välittömät kustannukset ja niiden arvonlisävero välillä 6,10 10,00 Lounasseteli tai muu ruokailulipuke nimellisarvosta 75 % nimellisarvo enintään 10,00 (minimi 6,10 ) Autoetu Vapaa autoetu ikäryhmä A ikäryhmä B Ikäryhmä C Auton 2012 2014 2009 2011 ennen 2009 käyttöönottovuosi % auton 1,4 % 1,2 % 0,9 % uushankinnasta JA kuukaudessa TAI 285 300 315 euroa km 0,19 /km 0,20 /km 0,21 /km Käyttöetu ikäryhmä A ikäryhmä B Ikäryhmä C Auton 2012 2014 2009 2011 ennen 2009 käyttöönottovuosi % auton 1,4 % 1,2 % 0,9 % uushankinnasta JA kuukaudessa TAI 105 120 135 euroa km 0,07 /km 0,08 /km 0,09 /km Asuntoetu kysy tilitoimistostasi Työsuhdematkalippu Henkilökohtainen enintään 300 euron arvoinen matkalippu kokonaan verovapaata tuloa. Lisäksi lippu on verovapaata tuloa 600 euroa ylittävältä osalta 3 400 euroon saakka (esim. 900 euron arvoisen lipun verotusarvo on 300 euroa.) Liikunta- ja kulttuurisetelit Verovapaa, jos edun arvo on enintään 400 /vuosi/hlö (kysy tilitoimistostasi). Arvonlisäverot Yleinen verokanta 24 % Alennetut verokannat Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut 14 % Kirjat, tilatut sanoma- ja aikakauslehdet*) 10 % lääkkeet, liikuntapalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, tekijän taide-esineiden myynti ja kaikkien taide-esineiden maahantuonti, tekijänoikeuskorvaukset *) Vähintään kuukauden ajaksi tilatut. Irtonumeromyynti 24 % Tarkista arvolisäverokanta tilitoimistostasi. Koko lista ulkomaan päivärahoista osoitteessa www.vero.fi Pyydä tarvitsemasi muu päivärahatieto tilitoimistostasi.
Lakiuudistus tarjoaa veroporkkanaa henkilöstön koulutukseen panostaville työnantajille. Edun saaminen edellyttää koulutussuunnitelmaa sekä selvitystä koulutusvähennyksen perusteista. Teksti: Ari Rytsy Kuvat: Thinkstock Koulutusvähennys tähtää osaamisen kehittämiseen 8 SUMMA 1/2014
LISÄARVOA Vuoden 2014 alusta yrityksillä on mahdollista saada yritysverotuksessa ylimääräinen koulutusvähennys, jonka tarkoituksena on kannustaa työnantajia koko henkilökunnan systemaattiseen kouluttamiseen. Aikataulullisesti yritysten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava vastaamaan uusia vaatimuksia vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Ensimmäiset koulutusvähennykset voi tehdä vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Uudistuksen perustana on työmarkkinaosapuolten välillä sovittu toimintamalli, joka keskittyy osaamisen kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäämiseen. Tarkoituksena on, että henkilökunnan osaaminen kohtaisi entistä paremmin työelämän muuttuvat vaatimukset ja että työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet nykyisen työnantajan palveluksessa paranisivat. Samalla osaamisen kehittäminen halutaan ulottaa sellaisten työntekijöiden pariin, jotka ovat tähän saakka jääneet siitä paitsi. Jatkossa työnantajalla on velvollisuus keskustella ammatillisen osaamisen kehittämisestä, mikäli työntekijä sitä pyytää. Yritysten ohella uudistus koskettaa julkista sektoria ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden verovähennys toteutetaan koulutuskorvauksella. Uudistuksen ainoa avoin asia liittyy tilanteeseen, missä esimerkiksi tutkintoon johtava koulutus voidaan katsoa työntekijän kohdalla verotettavaksi tuloksi. Tämä on tulkinnanvarainen kysymys, jonka kehitystä on tarkoitus seurata tarkasti seuraavan kahden vuoden ajan, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen. Seuranta ja aikataulut ylös Lakiuudistuksen myötä verovähennystä ja koulutuskorvausta on tarjolla vuosittain kolmen koulutuspäivän ajalta työntekijää kohden. Etuuden saaminen edellyttää, että työnantaja laatii työn tekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan koulutussuunnitelman. Yli 20 henkilöä työllistävien, yhteistoimintalain piiriin kuuluvien yritysten kohdalla sellaiseksi soveltuu yhteistoiminta Näin vähennyksen saa Yritys laatii koulutussuunnitelman. edellyttää koulutussuunnitelman Vähennys laatimista. Suunnitelman tulee sisältää koulutuspäivien aikataulu ja niiden toteutumisen seuranta. Henkilöstö pitää jakaa ammatillisen osaamisen kehittämisen kannalta järkeviin ryhmiin. Koulutuksen pitää olla vähintään tunnin mittainen. Koulutussuunnitelmassa on mainittava myös, miten toimitaan työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyisyyden ylläpitämiseksi sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden säilyttämiseksi. Koulutussuunnitelman laatimisvelvollisuus koskee yrityksiä, joilla on säännöllisesti töissä vähintään 20 työntekijää. Tämän ulko puolelle jäävissä yrityksissä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta verovähennyksen ehdoton edellytys. Jos koulutussuunnitelmaa ei ole tehty, työntekijä voi pyytää työnantajaa käymään keskustelun ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Jos työnantaja ja työntekijöiden edustaja päätyvät yhteisesti siihen, että yrityksessä ei ole tarvetta osaamisen kehittämiselle, koulutusta ei tarvitse järjestää. Silloin oikeutta vero vähennykseenkään ei synny. Päätoimestaan YEL- ja MyEL-vakuutetut eivät kuulu vähennyksen piiriin. SUMMA 1/2014 9
MCI lain 16 :n tarkoittama koulutussuunnitelma, jonka sisältöä on täydennetty ja täsmennetty muun muassa määräaikaisten työsopimusten käytön ja joustavien työaikajärjestelyjen osalta. Jos työnantaja ei kuulu yhteistoimintalain piirin, laissa on säädetty taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta verovähennyksen ehdoton edellytys. Suurempien yritysten on joka tapauksessa reagoitava ytlain muutokseen. Sen puitteissa koulutussuunnitelma on toteutettava jatkossa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Tästä huolimatta yritykset kokevat uudistuksen myönteisenä asiana, Vanhanen täsmentää. Kaikista koulutussuunnitelmista on käytävä ilmi tietyt perustiedot. Niitä ovat arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä sekä kyseiseen arvioon pohjautuva, esimerkiksi henkilöstöryhmittäin tehty vuosisuunnitelma. Siitä on esitettävä ne yleiset periaatteet, joiden avulla yritys pyrkii ylläpitämään ikääntyneiden ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkykyä sekä työmarkkinakelpoisuutta. Kaiken muun lisäksi koulutussuunnitelmaan tulee kirjata sen toteutus aikatauluineen ja seurantatapoineen. Koulutussuunnitelma ei kuitenkaan juridisesti sido työnantajaa. Sen tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta esimerkiksi yritysten taloudellisissa olosuhteissa tai henkilöstörakenteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Selvitykset lisäävät paperitöitä Yritys saa tehdä ylimääräisen koulutusvähennyksen verovuonna enintään kolmesta koulutuspäivästä työntekijää kohti. Ylimeneviä koulutuspäiviä ei voi siirtää vähennyksessä toiselle, alle kolme koulutuspäivää suorittaneelle työntekijälle. Vähennyksen piiriin luettavaa koulutusta ovat muun muassa työaikana tapahtuvat, yrityksen ulkopuolisen tahon järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen sisäiset koulutukset. Koulutusvähennystä ei kuitenkaan saa esimerkiksi perehdytyksestä tai työnopastuksesta. Koulutuspäivän kesto on vähintään kuusi tuntia, joka voi koostua useammasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta. Koulutuksen tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään tunnin ja työnantajan on maksettava koulutuksen ajalta palkkaa. Koulutusvähennyksen saaminen edellyttää, että työntekijän palkkoihin ei ole saatu palkkatukea. Yrityksille koulutusvähennyksen määrä on 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Suomen Yrittäjien omien laskelmien mukaan pk-yritykset saavuttavat täysillä koulutuspäivillä noin 60 euron vuosittaisen veroedun työntekijää kohden. Koska siihen liittyvien suunnitelmien ja selvitysten tekeminen vaatii jonkin verran resursseja, voivat monet yritykset pitää saavutettavaa etua riittämättömänä. Tietysti toivomme, että veroporkkanasta on apua osaamisen kehittämiseen, Vanhanen toteaa. Työnantajalle koituu ylimääräistä paperityötä muun muassa kirjallisesta selvityksestä, jossa käydään läpi koulutusvähennyksen laskentaperusteet sekä koulutusvähennyksen edellytysten täyttyminen työntekijäkohtaisesti. Mikäli työnantajaan ei sovelleta elinkeinoverolakia, työnantaja voi verovähennyksen sijaan saada koulutuskorvauksen. Koulutuskorvaukseen oikeuttavan koulutuksen vaatimukset ja määrä ovat samat kuin koulutusvähennykseen oikeuttavassa koulutuksessa. Koulutuskorvausta haetaan työttömyysvakuutusrahastolta ilmoittamalla palkkailmoituksella koulutuskorvauksen määrä, joka vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta. s Yritykset kokevat uudistuksen myönteisenä asiana. summa 1 2014 Osaamisesta VEROETUA AUKTORISOIDUN TILITOIMISTON ASIAKASLEHTI 4 Lounassetelit syyniin 6 Tärkeät luvut 2014 Anna palautetta lehdestä ja voita ipad mini! Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi /summa Vastaaminen on helppoa. 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /summa. 2. Merkitse numerosarja 2715 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua! Arvottava palkinto on n. 400 euron arvoinen Applen ipad mini Retina -näytöllä. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. 10 SUMMA 1/2014
KOLUMNI Pauli Vahtera Onko yrityksen euro 65 senttiä? Yrittäjät käyttävät yrityksen rahoja huolettomammin kuin omiaan, koska sadan euron menosta arvonlisäja yhteisöverovähennys on 35 euroa. Jos toiminimiyrittäjän marginaalivero on 45 prosenttia, yrityksen euro on vain 55 senttiä. Sama on myös toisinpäin. Euron lisämyynnistä yritykselle jää 65 senttiä. Monen kannattavan yrityksen omistaja on säästäväinen, suorastaan pihi. Kun yrittäminen on aloitettu jokainen lantti tarkkaan käyttäen, ei siitä elämäntavasta pääse irti, vaikka voitot täyttäisivät rahakirstut. Kun rahat ovat tiukoilla, on yrityksen siirryttävä säästökuurille. Tuhlaavasta rahan käytöstä on yrittäjän helpompi tiukentaa kukkaron nyörejä, henkilökunnalle se on vaikeampaa. Rahan niukkuus tuo kekseliäisyyttä, löysä raha tuhlailua. Kansantalous perustuu tuhlaamiseen. Kun kaikki säästävät, ovat kaikki tiukoilla. Pienistä puroista tulee iso virta. Uuden työntekijän puhelinlasku siirtyy liian usein sellaisenaan yrityksen maksettavaksi. Usein puhelinsopimus jää vuosiksi tarkistamatta ja lasku on sen mukainen. Yhden työntekijän 50 euroa liian suuri puhelinlasku aiheuttaa vuodessa 600 euron ja 10 vuodessa 6 000 euron ylimääräisen menon. Turhia menoja voi olla pilvin pimein. Liian korkea vuokra, liian suuri toimitila. Tarpeettomia jäsenmaksuja, turhia lehtitilauksia. Kaikki menot tulisi käydä läpi vähintään joka toinen vuosi, vaikka rahatilanne olisi hyvä. Ulkomaan nettipuhelut olisivat ilmaisia. Kelpaisiko pienempi auto. Markkinointiin hupenee rahaa suuria summia ovatko painopisteet oikeita, miten seurataan markkinoinnin tuloksia? Kun työt vähenevät, pitäisi olla rohkeutta lomautuksiin. Mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Liian usein yrittäjä tinkii omista tuloistaan, jotta henkilökunta saisi palkkansa. Kun rahat ovat liian tiukoilla, vievät perintäkulut, verotilin korot ja viivästyskorot loputkin rahat. Rahaton joutuu maksamaan kaikesta enemmän. Paras säästö saadaan kassan hallinnalla. Kun tiedetään rahojen riittävyys seuraavien kuukausien aikana, voidaan menoja hallita paremmin. Kun asiakkaat vaativat pitkiä maksuaikoja, on myös omiin maksuihin saatava pitemmät maksuajat. Tulevan kassavirran kirjanpitoa odotellessa: ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Pienistä puroista tulee iso virta. Pauli Vahtera on vuosikymmenten hioma taloushallinnon huippuammattilainen. Hänellä on taito katsoa yrittäjyyttä ja taloushallintoa yhtä aikaa läheltä ja kaukaa. Juuri siksi hänen tarkkanäköiset oivalluksensa puhuttelevat. SUMMA 1/2014 11
Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Suomen Taloushallintoliitto ry Puh. 09 6850 570 www.taloushallintoliitto.fi