Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa



Samankaltaiset tiedostot
Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Efficiency change over time

Matkailijoiden näkemyksiä Ylä-Lapin luonnon käytöstä

Accommodation statistics

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Luonto rajalla Paikallistalouden ja luontomatkailun näkökulma Joel Erkkonen

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT

ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset

Capacity Utilization

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Matkailutilasto Syyskuu 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

Stopover Finland HELI MENDE

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

NATURE-BASED TOURSIM, OUTDOOR RECREATION AND ADAPTAION TO CLIMATE CHANGE

Luonnon virkistyskäyttö ja ulkoilu tutkimus vapaa-ajan tutkimuksen kentässä

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU- logot mukaan

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne?

Matkailun kehitys maakunnissa

Accommodation statistics

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Matkailun kehitys maakunnissa

Accommodation statistics

T U O T T E E T P R O D U C T S

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Lapin Matkailuparlamentti Olostunturi

Saavutettavuuden rooli Lapin matkailun menestystarinassa

T U O T T E E T P R O D U C T S

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Visit Finland Global Sales Promotion. Heli Mende

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Markkinaraportti / marraskuu 2014

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Kansallispuistojen merkitys matkailutoiminnassa. Pekka Sulkava Kuvat c Pekka Sulkava

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Kiina China. Japani Japan

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

EUROOPAN PARLAMENTTI

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Matkailutilasto Elokuu 2016

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Employment in North Ostrobothnia - Spring

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

Other approaches to restrict multipliers

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Expression of interest

muutos *) %-yks. % 2016

Lapin Matkailuparlamentti Olostunturi

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Lapin matkailun kehitys

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit


Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Transkriptio:

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Päättäjien 33. Metsäakatemia, Pohtimolampi 27.9.2012

Luontomatkailun käsite Luontomatkailun käsitteen rajaus vaihtelee Luonto matkailun keskeisenä vetovoimatekijänä Ei välttämättä vaadi aktiviteettien harjoittamista luonnossa (yleensä ainakin osa matkasta vietetään luonnossa) Luontoon liittyvä kulttuuritarjonta ja suojelualueet voivat olla merkittävässä osassa Ekomatkailu?

Overnights Rek. yöpymiset Matkailun määrällinen kehitys Lapissa Määrät: kotimaat, ulkomaat Ulkomaisten matkailijoiden lähtömaat 2 500 000 Registered overnights in Lapland 1991-2010 2 225 932 Ulkomaisten rekisteröidyt yöpymiset Lapissa 2002-2010 markkina-alueittain 2 000 000 1 500 000 1 416 238 300 000 250 000 200 000 1 000 000 500 000 809 694 150 000 100 000 50 000 0 1991 1992 Source: Statistics Finland 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Domestic Foreign Total 2010 Lähde: Tilastokeskus 0 Iso- Britannia Saksa Ranska Alankomaat Norja Venäjä Sveitsi Italia 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Kansallispuistot käyntikohteina Lapin ja Koillismaan puistojen suuri merkitys!

Lapin kansallispuistojen arvioidut tulo- ja työllisyysvaikutukset National parks' impact to local economy 28.1.2011 Source: Metsähallitus, Natural Heritage Services Paikallistaloudelliset vaikutukset / Impacts to local economy Kansallispuistot / National parks Kokonaistulovaikutus v. 2010 (M ) / Total income M Kokonaistyöllisyys- vaikutus v. 2010 (htv) / Employment effect (fte) Tulovaikutus, kun puisto on matkan tärkein kohde (M ) / Total income when park is the main motive for the trip Työllisyys-vaikutus, kun puisto on matkan tärkein kohde (htv) / Employment effect when park is the main motive for the trip (fte) Käyntimäärä / Visitors 2010 Käytetty kävijätutkimus / Source research Pallas-Yllästunturin KP:n kävijätutkimus 2010 Pallas-Yllästunturin kp 30,6 402 18,7 246 436 000 Urho Kekkosen kp 22 289 10,5 138 288 000 UK-puiston kävijätutkimus 2010 Pyhä-Luoston KP:n kävijätutkimus 2009-2010, osa1 ja 2. Pyhä-Luoston kp 5,6 73 3,4 45 119 000 Riisitunturin kp 2,1 27 1 12 23 500 Oulangan KP:n kävijätutkimus 2009 Lemmenjoen kp 0,6 8 0,4 5 10 000 Perämeren kp 0,3 4 0,2 2 9 000 YHTEENSÄ / TOTAL 61 803 34 448 885 500 Käsivarsi-Kilpisjärvi alueen kävijätutkimus2009-2010 Itäisen Suomenlahden KP:n kävijätutkimus 2007

Matkailun merkitys Lapin kuntataloudessa: Inarin esimerkki Toimiala M Kokonaistuotos Kokonaistuotos (brutto) M Työllisyys htv Bruttotyöllisyys htv Porotalous 4.0 7.5 217 240 Metsähallitus, metsätalous 5.9 11.7 91 132 Yksityinen metsätalous 3.1 5.4 32 47 Puuteollisuus 5.1 8.4 37 66 Metsähallitus, luontopalvelut 3.2 7.1 38 65 Matkailu 56.5 107.4 703 1053 Ks. tarkemmin Vatanen ym. 2006, Metsätieteen aikakauskirja 4/2006

Matkailua tukeva metsämaisema - Kansainvälisten matkailijoiden metsämaisemapreferenssit Aineisto: 451 matkailijaa arvioi kesämaisemia ja 299 vastaavia talvimaisemia. Monimuuttujamene telmin rakennettiin maisematyyppejä. Lähde: Tyrväinen, L., Hallikainen,V. & Silvennoinen, H. 2012: Towards combined forestry and tourism in Finland Forest landscape preferences of international tourists in Finnish Lapland. Manuscript.

Matkailun huomiointi metsätaloudessa kustannukset ja tuotot, esimerkki Aakenus - Kätkä Ahtikoski, A., Tuulentie, S., Hallikainen, V., Nivala, V., Vatanen, E., Tyrväinen, L. & Salminen, H. 2011. Potential trade-offs between nature-based tourism and forestry, a case study in Northern Finland. Forests 2(4): 894-912. Muodostettiin Aakenus Kätkä alueelle kolme vaihtoehtoista metsänkäsittely-ohjelmaa: 1. Puuntuotanto-ohjelma: hakataan kasvua vähemmän, ei varsinaisia käyttörajoituksia. 2. Matkailuvaihtoehto A: polkujen ja reittien puskurivyöhykkeet (100 m) säästetään, ei avohakkuita tietyillä alueilla 3. Matkailuvaihtoehto B: edellisen lisäksi maiseman herkkyysanalyysin mukaisesti säästettiin avohakkuilta tietyt havaintopisteille näkyvät alueet

Kätkä Aakenus esimerkki: vaihtoehto A 940 hectares under restricted management Trails for outdoor recreation Hakkuun vähennys, 150 000 -> 130 000 Yellow grids: no final fellings within the next 30 yrs Buffer zones:

Kätkä Aakenus esimerkki: vaihtoehto B Viewing points 1-4 Green areas: normal silviculture (i.e. no restrictions) Hakkuun vähennys, 150 000 -> 110 000 The general idea was to secure continuous cover forestry by setting specific objects which are relevant for the landscape view. The criterion was that these objects had to be seen from at least two viewing points simultaneously

Kätkä Aakenus: arvonlisä Relative (%) value-added, compared to wood production alternative 115 % 110 % 105 % 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % Wood production Nature-based tourism A /"50" Nature-based tourism A /"100" Nature-based tourism B /"100" Nature-based tourism B /"500" These two scenarios represent extremes with respect to financial performance thus, the essential question is whether one believes that nature-based tourism B would allure more likely close to 500 rather than 100 more tourists per annum

Kätkä Aakenus: työllisyys Relative employment (%), compared to wood production alternative 180 % 170 % 160 % 150 % 140 % 130 % 120 % 110 % 100 % 90 % Wood production Nature-based tourism A /"50" Nature-based tourism A /"100" Nature-based tourism B /"100" Nature-based tourism B /"500" According to our results it seems that Nature-based tourism improves employment in the region substantially IF we assume that this scenario would allure 500 more tourists per annum...

Päätelmät Luonto, rauha ja hiljaisuus ovat Lapin matkailun keskeisimpiä vetovoimatekijä (paljon tutkimustietoa matkailijoiden preferensseistä) Matkailu on mielikuvateollisuutta, Lapin erämaat Suojelualueilla tärkeä merkitys imagolle, mielikuville ja myös konkreettisina matkailuympäristöinä Myös huomattava osa talousmetsistä sopivia matkailuympäristöjä (riippuu matkailijan motiiveista) Metsätaloudelle ja metsänomistajille tulonmenetyksiä, jotka varsin tapauskohtaisia Metsänomistajille hyötyjä: välilliset hyödyt esim. matkailuelinkeinon kautta, tulevaisuudessa maisemaarvokauppa (toteutunut Muonion metsäkonfliktin seurauksena)

Kiitos