Elinvoimainen järvilohi

Samankaltaiset tiedostot
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla

Jorma Piironen, RKTL Liperi

Järvilohen säilyttämisen näkymät?

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL

Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella

Puulaveden villi järvitaimen

Vesijärvestä Sargassomerelle

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia


Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Pohjanlahden lohikantojen tila

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Pohjoiskarjalainen kalatie

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

VMK/P-K ELY-keskus

JÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Istutussuositus. Kuha

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Sateenvarjo III

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Perustietoa Hiitolanjoesta

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Montan Lohi Oy / Jussi Tulokas Marja Savolainen GEN-OJO-561 SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO

Säilyykö järvilohi kalastossamme?

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Perustietoa Hiitolanjoesta

Meritaimen Suomenlahdella

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille tiivistelmä jäsenten vastauksista

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Teemu Koski Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Transkriptio:

- Saimaan järvilohen elvyttäminen monimuotoisuutta lisäämällä - 7.2.2018 Marko Luhtala, Jorma Piironen Kuva: www.jarvilohi.fi

Elinvoimainen Saimaan järvilohikanta vaatii kolmea asiaa - hanke x Monimuotoisen geeniperimän x x Mahdollisuuden selvitä kutuvaelluksella lisääntymisalueille Luontaisia lisääntymisalueita Vuoksen vesistössä on: - Puulan aloitteesta - 2017 tammikuussa käynnistetty - kuusivuotinen kansallinen hanke - Saimaan järvilohen monimuotoisuuden lisäämiseksi 2

Saimaan järvilohen perimän tila on erittäin huolestuttava 3

-hanke on välttämätön Plan B, jos muut elvytystoimenpiteet eivät riitä Tavoitteet Risteytetään Saimaan järvilohi monimuotoisten lähikantojen kanssa Istutetaan uusia kantoja kolmeen Vuoksen ulkopuolisiin vesistöön: Päijänne, Suontee ja Puula Selvitetään risteytyskantojen elinkelpoisuus ja monimuotoisuus verrattuna puhtaaseen Saimaan kantaan Vaikutukset Parannetaan merkittävästi lohenistutusten tuottavuutta mukanaolevissa vesistöissä Tuotetaan uutta konkreettista tietoa päätöksenteon tueksi ulkopuolisten kantojen vaikutuksesta Saimaan lohen monimuotoisuuteen ja elinkelpoisuuteen Eli autetaan Saimaan järvilohta selviytymään! 4

Hankkeessa on harkittu neljää ulkopuolista kantaa, joista valikoituivat tornionjoki ja neva V TORNIONJOKI - Itämeren lohikannoista korkein monimuotoisuus - Sopeutunut vähäsuolaiseen ja makeaan veteen - Lähempänä Saimaan kantaa kuin Vänern SAIMAA - Alkuperäinen kanta Viljelylaitoksen taimenista löytyi IPN joulukuussa 2016 - Luonnonkierrossa oleva monimuotoinen kanta - 2016 Klarälv-jokeen nousi 1200 emokalaa KLARÄLV/ VÄNERN - Laatokan järvilohen ohella Saimaan järvilohen lähin sukulainen - Kotiutettu Suomessa Kymijokeen NEVA V HIITOLANJOKI Kanta erittäin uhanalainen. Mukaan 2018?. - Laatokan järvilohen kutujoki - Pieni luonnonkanta, jota elvytetään paikallisilla toimilla 5

Istutusvesistöinä kolme kalastusaluetta Suuria vesistöjä, joissa lohikalat menestyvät Riittävästi muikkua ja kuoretta järvilohen ruoaksi Ei luontaista järvilohikantaa, jota istutukset uhkaisivat Eivät ole yhteydessä Vuoksen vesistöön Kokemusta järvilohen istutuksista Halukkuus parantaa lohenistutusten tuottavuutta SUONTEE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNNE PUULA 6

Suomen parhaat asiantuntijat ovat -hankkeen takana Craig Primmer, Akatemiaprofessori, Helsingin Yliopisto: Saimaan järvilohi suffers from a known dramatic long-term population bottleneck and shows signs of inbreeding depression. Latest research suggests that -project would be the right action even with less evidence! 7

Hankkeen päävaiheet 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 1. Risteytys Kasvatusvaiheen tutkimukset 2. Risteytys Virikekasvatettuja istutukseen 1. Istutus 2-vuotiaina Järvivaiheen tutkimukset 2. Istutus 2-vuotiaina Johtopäätökset 3. Risteytys 3. Istutus 2-vuotiaina 8

Hankkeessa istutetaan viittä risteytysryhmää Tämän lisäksi tutkimuskäyttöön otetaan mukaan puhtaat merilohikannat Tarkoituksena selvittää eri risteytysten elinvoimaisuus ja elinkierron vaiheet laitosoloissa sekä istukkaiden menestys järvivaiheessa Tulosten perusteella kantojen määrää voidaan pudottaa tai muuttaa ja keskittyä Saimaan lohen elvyttämisen kannalta lupaavimpiin yhdistelmiin TORNIONJOKI SAIMAA NEVA 1. 2. 3. 4. 5. Tornionjoki Saimaa Saimaa Tornionloki Saimaa Saimaa Saimaa Neva Neva Saimaa

Risteytys vaatii isot järjestelyt tutkimusparvet Jokaisesta kannasta tarvitaan 20 naarasta ja 20 koirasta Mädit haudotaan 420 kelluvassa verkkopohjaisessa haudontapöntössä istukasparvet Jokaisesta kannasta tarvitaan 40 naarasta ja 40 koirasta Mädit haudotaan ryhmittäin aseteilla 10

Puolet lohista kasvatetaan virikemenetelmällä 11

Miten virikekasvatus toteutetaan käytännössä Sp mäti Vk-poikaset 1 v 2 v Normaali Virike Samat kasvatustiheydet ja rehut normaali - ja virikealtaissa Virikealtaissa lisäksi: suojapaikkoja + muutetaan veden virtaussuuntaa, nopeutta ja vedenkorkeutta 12

Kasvatus- ja istutusmäärät Puula Etelä- ja Keski-Päijänne Suontee 6000-10000/ vuosi 6000-10000/ vuosi 2000-3000/ vuosi Lisäksi tutkimuskäyttöön noin 5000/ vuosi 13

Kaikki istukkaat merkitään PIT-merkillä järviseurantaa varten The PIT tag (Passive Integrated Transponder) is an electronic tag measuring 12 mm long by 2.1 mm in diameter. It can be coded with one of 35 billion unique codes. The tag can be automatically detected and decoded in situ eliminating the need to sacrifice, anesthetize, handle, or restrain fish during data retrieval. Kaikki järvi-istutukkaat lohet sirutetaan PIT-merkillä. Kalastusalueilla jaetaan riittävä määrä (10-30 kpl) skannereita tunnetuille saamamiehille, jotka sitoutuvat skannaamaan kaikki saamansa lohet. PIT-merkin edut ankkurimerkkeihin verrattuna: Merkintä on hellävaraisempi kalalle Merkki pysyy kiinni On nopea ja vaivaton skannata stressaamatta kalaa Järvillä voidaan skannata myös alamittaiset Koodin syöttö verkkosivun kautta riittävän nopeaa ja yksinkertaista Mahdollisuus saada välitön palaute sähköpostilla merkatusta kalasta. 14

Mitä hankkeessa tapahtuu 2018 2017 2018 2019 1. Risteytys 1. Kuoriutuu 2. Risteytys Virike-istutukset 200 000 mätimunaa Paltamossa Kesällä ja syksyllä ensimmäiset tutkimukset Hiitolanjoelta Laatokan lohta mukaan? Noin 10 000 Saimaan järvilohta tällä hetkellä Paltamossa Neljä eri ryhmää virike- ja normikasvatettuja Istutettavat kalat merkitään kesällä 2018 Kalastusalueet perustivat 18. tammikuuta ry:n vastaamaan hankkeen koordinoinnista ja yksityisen rahoituksen hankkimisesta 15

Työnjako kalastusalueiden ja Luken välillä Luke vastaa sukusolujen hankinnasta ja risteytyksistä tutkimuksista mukaanlukien tutkimusparven kasvatus Istukkaiden merkitsemisestä 1-vuotiaina yhteistyöstä yliopistojen kanssa järvi-istukkaiden kasvattamisesta 2-vuotiaiksi julkisen rahoituksen hakemisesta hankkeelle Hanke kuuluu MMMn ohjeistuksessa Luken viranomaisvelvoitteisiin: ei kuitenkaan takaa rahoitusta Kalastusalueet vastaavat 2-v järvi-istukkaiden hankkimisesta markkinahintaan Lukelta järvi-istukkaiden ja noin 15 000 tutkimuskalan merkinnästä järvivaiheen seurannan organisoinnista ml skannerit ja verkkosovellus hankkeen viestinnästä ja näkyvyydestä (päävastuu) Yksityisen rahoituksen hakemisesta hankkeelle Hankkeen koordinoinnista 16

Seuratkaa hankkeen edistymistä Facebookissa! 6-minuutin esittelyvideo hankkeesta https://youtu.be/bdkoqdjtd4s 17