Kunnossapitoyksikkö 20.8.2003. KORJAUS RAMOn osaan 14 Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito

RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 904/731/02 Kunnossapitoyksikkö 20.8.2003 KORJAUS RAMOn osaan 14 Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito RAMOn osan 14 liitteissä 1 ja 3 on ollut virheellisiä merkintöjä toleransseissa. Virheet on korjattu seuraavasti: YV54-1600-1:25 e 1, 2 akuuttiraja (-) = 1520 YV30-270-1:9, 514 f 1, 2 akuuttiraja (+) = 1486 TYV54-200-1; 4,44 e 1, 2 nimellismitta = 1534 TYV54-200-1; 4,44 e 1, 2 Malli Tampere nimellismitta = 1534, akuuttiraja (+) = 1540 ja akuuttiraja (-) = 1528 KV43-300-1:9, 514 e 6 akuuttiraja (+) = 1540 ja akuuttiraja (-) = 1530 KV43-300-1:9, 514 f 6 akuuttiraja (-) = 1475 Korvaa RAMO 14 liite 1 sivut 3-4, 5-6 ja 7 sekä liite 3 sivut 3-4 Ratahallintokeskus Markku Nummelin kunnossapitoyksikön päällikkö

RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 2.7.2002 904/731/02 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMOn osan 14 Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Turvallisuusyksikön päällikkö Kari Alppivuori Esitetään hyväksyttäväksi Kunnossapitoyksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen RAMOn osan 14 Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito 1.11.1998. Voimassa 15.8.2002 lukien.

1 RAMO 14 Sisältö Sisältö 14 VAIHTEIDEN TARKASTUS JA KUNNOSSAPITO... 5 14.1 Tarkastusajankohdat... 5 14.2 Tarkastusmenetelmät... 7 14.3 Mittauskohteet... 9 14.4 Tarkastuskohteet... 11 14.5 Vaihteenkielen ja tukikiskon välin tarkastus ja säätö... 13 14.5.1 Kiilalukolliset vaihteet... 13 14.5.2 Haka- tai nivellukolliset vaihteet... 13 14.5.3 Kääntölaitteen sisäänrakennetulla vaihteenlukolla varustetut vaihteet 14 14.5.4 Aukiolevan kielen ja tukikiskon välinen etäisyys... 14 14.6 Kunnossapidon perusteet... 15 14.6.1 Kunnossapidon aloitus... 15 14.6.2 Kunnossapidon lopetus... 16 14.6.3 Vaihteiden kunnossapitohenkilöstö... 16 14.6.4 Vaihteiden kunnossapidon laatujärjestelmä... 16 14.7 Vaihteiden peruskunnossapito... 17 14.7.1 Kunnossapitotarkastukset... 17 14.7.2 Geometrian kunnossapito... 17 14.7.3 Teräsosien kunnossapito... 18 14.7.3.1 Kielisovitukset... 18 14.7.3.2 Välikiskot... 19 14.7.3.3 Risteys... 19 14.7.3.3.1 Teräsristeys... 19 14.7.3.3.2 Mangaaniteräsristeys... 19 14.7.3.3.3 Kääntyväkärkinen risteys... 19 14.7.3.4 Vastakiskosovitukset... 20 14.7.4 Vaihdepölkkyjen kunnossapito... 20 14.7.4.1 Puuvaihdepölkyt... 20 14.7.4.2 Betonivaihdepölkyt... 20 14.7.5 Kiinnitysosien kunnossapito... 21 14.7.6 Kääntölaitteiden ja vaihteenlukkojen kunnossapito... 21 14.7.6.1 Käsikääntölaite... 21 14.7.6.2 Sähkökääntölaite... 22 14.7.7 Koskettimien ja lukitsimien kunnossapito... 22 14.7.8 Tukikerroksen kunnossapito... 22 14.7.8.1 Sepelitukikerros... 22 14.7.8.2 Soratukikerros... 23 14.7.9 Vaihteiden voitelu, puhdistus ja pesu... 23 14.7.10 Vaihteiden talvikunnossapito... 24 14.8 Vaihteiden erilliskunnossapito... 25 14.8.1 Vaihteiden uusiminen... 25 14.8.2 Vaihteiden routasuojaus... 25 14.8.3 Vaihteiden kierrätys... 26 14.9 Toimenpiteet vaurioiden satuttua... 27 14.9.1 Vaihteiden aukiajo... 27 14.9.2 Vaihdeviat... 27

2 RAMO 14 Sisältö 14.9.3 Varamateriaali... 27 Viitteet... 29

3 RAMO 14 Liiteluettelo Liiteluettelo 1. Vaihteiden tarkastuksen mittaluvut Yksinkertaiset vaihteet Ulkokaarrevaihteet Sisäkaarrevaihteet Tasapuoliset yksinkertaiset vaihteet 2. Vaihteiden tarkastuksen mittaluvut Risteysvaihteet Raideristeykset 3. Vaihteiden tarkastuksen mittaluvut Kaksoisvaihteet 4. Vaihteen voitelukohteet 5. Vaihteen tarkastuksen lisäpöytäkirja 6. Käytetyn vaihteen kuntoarvio

4 RAMO 14

RAMO 14.1 Tarkastusajankohdat 14 VAIHTEIDEN TARKASTUS JA KUNNOSSAPITO Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO) osassa Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito esitetään vaihteiden kunnossapidossa käytettävät periaatteet. Vaihteiden tarkastuksilla ja niitä seuraavilla kunnossapitotoimenpiteillä varmistetaan liikenneturvallisuuden vaatima vaihteiden kunto. Vaihteen tarkastukseen kuuluu mittausten lisäksi eri rakenneosien sekä tukikerroksen tarkastukset. Varsinaisen vaihteen lisäksi tarkastetaan aina myös muu vaihdealue eli metreissä vaihteen etu- ja takajatkoksista V max /2, vähintään kuitenkin 50 m, missä V max on suurin sallittu nopeus (km/h) kullakin vaihteen raiteella. (Kuva 14:1) 5 Kuva 14:1 Vaihdealue. 14.1 Tarkastusajankohdat Vaihteet, joissa suoralla raiteella suurin sallittu nopeus V > 120 km/h, on tarkastettava neljä kertaa vuosittain. Myös hiljaisemmilla nopeuksilla vaihteet on tarkastettava neljästi vuodessa, mikäli liikenne on huomattavan vilkasta ja vaihteiden kuluminen on siten varsin nopeaa. Muissa pääraiteissa ja niihin verrattavissa raiteissa vaihteet on tarkastettava kaksi kertaa vuodessa; keväällä ja syksyllä. Muissa raiteissa vaihteet on tarkastettava joka toinen vuosi. Pääraidevaihteet on tarkastettava vähintään kerran vuodessa laajennetusti, jolloin mukana on normaalien tarkastuskohteiden lisäksi myös hitsaustekniset tarkastukset. Tällöin täytetään myös Vaihteen tarkastuksen lisäpöytäkirja (liite 5), mikäli vaihteen vaihdon odotetaan tapahtuvan viiden vuoden kuluessa. Lisäpöytäkirja toimitetaan RHK:lle. Sen tietoja käytetään vaihteiden vuosittaisten hankintojen arviointiin. Sivuraiteissa tämä tarkastus tehdään aina vaihteiden normaalin tarkastuksen yhteydessä.

6 RAMO 14.1 Tarkastusajankohdat Tiheämpiä tarkastuksia vaativat lisäksi normaalia suuremmalla rasituksella olevat vaihteet: pääraidevaihteet, joissa ajetaan lähinnä vain poikkeavan raiteen kautta laskumäkivaihteet kallistetut kaarrevaihteet. Tihennetystä tarkastusvälistä päättää tarvittaessa kunnossapitäjän aluepäällikkö.

RAMO 14.2 Tarkastusmenetelmät 7 14.2 Tarkastusmenetelmät Määräys: Vaihteen geometrian mittausarvot eivät saa ylittää akuuttiarvoja. Määräys: Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito on suoritettava sellaisia menetelmiä ja laitteita käyttäen, että vaihteen turvallisesta liikennöinnistä voidaan varmistua. Vaihteen mittauksen on tapahduttava luotettavalla mittalaitteella. Mittalaitteeseen voi olla yhdistetty maastotallennin. Osien kunnon sekä geometrian ja tukikerroksen tarkastus tehdään silmämääräisesti. Kiinnitysosien kireys tarkastetaan. Kielen ja tukikiskon välin mittauksessa käytetään tulkkeja. Kielisovitusten kuluminen voidaan mitata kielen ja tukikiskon kulumamittalaitteella. Mittaus- ja tarkastustulokset kerätään vaihteentarkastuspöytäkirjoihin tai mikrotietokoneelle. Kunnossapitäjän tulee säilyttää mittaus- ja tarkastustulokset vähintään neljän viimeisen tarkastuksen ajalta. Tiedot tulee toimittaa pyydettäessä RHK:lle.

8 RAMO 14

RAMO 14.3 Mittauskohteet 9 14.3 Mittauskohteet Mittauskohteet sekä nimellismitat ja työn vastaanotossa sekä kunnossapidossa sallitut toleranssit sekä kunnossapidon akuuttirajat on esitetty liitteissä 1 3. Akuuttirajan ylittyessä liikenne on pysäytettävä. Yksinkertaisissa vaihteissa (YV, UKV, SKV, TYV, ei kuitenkaan YV60-5000/2500-1:26) mittaukset tehdään: vaihteen etujatkoksen kohdalla välittömästi kielen kärjen edessä kielen keskikohdalla *) jousto- ja joustokiskokielisillä vaihteilla jousto-osan jälkeisen ensimmäisen ratapölkyn kohdalla, missä kieli on kiinteä nivelkantaisissa vaihteissa kantanivelen takana välikiskojen keskikohdalla; suurin poikkeama etsitään ja talletetaan. 150 mm:n päässä risteyksen kärjestä *) Jos liikenne poikkeavalla raiteella on huomattavan vähäistä ja vaihteen kääntö vaatii esimerkiksi ylimääräisen junasuorituksen, kielen keskikohdalla riittää mitan C2 mittaus kerran vuodessa pääraiteillakin. YV60-5000/2500-1:26 -vaihteessa mittaukset tehdään: vaihteen etujatkoksen kohdalla välittömästi kielen kärjen edessä 2. koskettimen kohdalla 2. kääntölaitteen kohdalla 3. kääntölaitteen kohdalla 4. kääntölaitteen kohdalla kantakoskettimen kohdalla 1. kiinteiden aluslevyjen kohdalla välikiskoalueella 11 vaihdepölkyn välein (mitat d1 d15) risteyksen etujatkoksen kohdalla risteyksen 2. kääntölaitteen tai kantakoskettimen kohdalla edellisestä takajatkokseen päin 9. vaihdepölkyn kohdalla Muilla vaihdetyypeillä sovelletaan edellä mainittuja yksinkertaisen vaihteen mittauskohteita. Välikiskoalueella mitataan kaarteen levein kohta.

10 RAMO 14

11 RAMO 14.4 Tarkastuskohteet 14.4 Tarkastuskohteet Mittausten jälkeen on tarkastettava seuraavat kohteet, joista on talletettava tiedot maastotallentimeen tai tehtävä merkinnät vaihteentarkastuspöytäkirjaan: raideleveys vaihdealueella; raideleveys saa muuttua vaihteessa ja muulla vaihdealueella korkeintaan yhden millimetrin yhdellä pölkkyvälillä. korkeusasema vaihteessa korkeusasema muualla vaihdealueella ja erityisesti alueen rajoilla kallistus vaihteessa kallistus muualla vaihdealueella sivuttaisasema vaihteessa sivuttaisasema muualla vaihdealueella tukikerroksen vajaus vaihteen tuenta, erityisesti asetinpölkkyjen tuenta koko pituudeltaan yhdyslevyn säätö pölkkyjako; vaihdepölkkyjen on myös oltava oikeassa kulmassa. pölkkyjen vaihtotarve jatkosraot vaihdeosien kiinnitykset; erityisesti on huomattava risteysten, kielisovitusten ja vastakiskosovitusten vaakaruuvien kireys. kiinnitykset pölkkyihin kielen liittyminen tukikiskoon ja -tönkiin vaihteen lukko vaihteen lukitsin vaihteen rullalaakerit vaihteen voitelu vaihteen puhdistus kielen säätö (kohta 14.5) mangaaniristeysten jäysteet kärkivahvistus ja sen eristyksen kunto käyttö- ja tarkistustankojen kunto Laajennetussa vuosittaisessa tarkastuksessa tarkastetaan lisäksi: jäysteet kielisovituksissa, siipi -ja kärkikiskoissa, vastakiskoissa ja vaihdekaarteen kiskoissa päällehitsaustarve kielisovituksissa, risteyksissä, vastakiskoissa, välikiskoissa ja jatkoksissa eristysjatkokset ankkurointi vaihteen ulkopuolella Lisäksi on tarkastettava onko kielisovitukset, risteys, vastakiskosovitukset tai koko vaihde vaihdettava.

12 RAMO 14

RAMO 14.5. Vaihteenkielen ja tukikiskon välin tarkastus ja säätö 14.5 Vaihteenkielen ja tukikiskon välin tarkastus ja säätö 14.5.1 Kiilalukolliset vaihteet Vaihteen kielen ja tukikiskon välisen raon on oltava kiilalukon kohdalla alle 4 mm 54 E1 ja 60 E1 -vaihteissa, ja alle 5 mm muissa vaihteissa. Tarkastus tehdään siten, että kielen ja tukikiskon väliin asetetaan 4 tai 5 mm:n tulkki, jolloin vaihdetta käännettäessä lukko ei saa mennä pääteasentoon. Mikäli lukko menee pääteasentoon, se on säädettävä. Vaihteen moitteettoman toiminnan takaamiseksi vaihteen lukkoa ei saa säätää liian tiukaksi, vaan vaihteen tulee mennä pääteasentoon vielä kun kielen ja tukikiskon väliin asetetaan 2 mm:n tulkki. Kiilalukollisissa 54 E1 -vaihteissa kieli säädetään kiilalukon kiilan kieleen yhdistävää epäkeskeistä niveltappia kiertämällä (kuva 14.5:1). Kiilalukollisissa 60 E1, K60-, K43- ja K30-vaihteissa kieli säädetään kiilalukon epäkeskeistä holkkia kiertämällä. 13 Kuva 14.5:1. 54 E1 -vaihteen kiilalukon kiilan niveltapin sijoitus. 14.5.2 Haka- tai nivellukolliset vaihteet Haka -tai nivellukolla varustetuissa vaihteissa on noudatettava kohdan 14.5.1 raja-arvoja vaihteenlukkojen säädössä.

14 RAMO 14.5 Vaihteenkielen ja tukikiskon välin tarkastus ja säätö 14.5.3 Kääntölaitteen sisäänrakennetulla vaihteenlukolla varustetut vaihteet Lukkojen ja tankojen säätö on tehtävä erillisten kääntölaitekohtaisten säätöohjeiden mukaan. Säätöarvot on esitetty RAMOn osassa 6 Turvalaitteet. 14.5.4 Aukiolevan kielen ja tukikiskon välinen etäisyys Aukiolevan kielen ja tukikiskon välisen pienimmän etäisyyden nimellismitta on 65 mm. Minimiarvo on normaalisti 60 mm. Joustokantaisilla K43-vaihteilla sallitaan kuitenkin kielen kantaosassa akuuttiarvona 45 mm.

15 RAMO 14.6. Kunnossapidon perusteet 14.6 Kunnossapidon perusteet Vaihteiden kunnossapitoa ohjaavat liikenneturvallisuuden ylläpito, RAMOn vaatimukset ja taloudellisuus. Vaihteiden kunnossapitoon kuuluu vaihteen alueen lisäksi koko vaihdealueen kunnossapito. Vaihteiden peruskunnossapitoon kuuluu vaihteiden yleiskunnossapito ja vaihteiden talvikunnossapito. Vaihteiden erilliskunnossapitoon kuuluvat mm. vaihteiden uusimiset ja routasuojaukset. Vaihteiden kunnossapitoon kuuluvat myös vaihteiden alusrakenteiden, kuivatusjärjestelmien, kääntölaitteiden, koskettimien, lukkojen, lumensulatusjärjestelmien, lumisuojien, lumiohjaimien, lämpöeristeiden ja eristysjatkosten kunnossapito. Kunnossapitotöiden tarkaksi yksilöimiseksi tulee tehdä aina lisäksi erilliset kunnossapitotarkastukset ennen töiden aloittamista. Myös koneellisen raiteentarkastuksen tulokset on otettava huomioon vaihteiden kunnossapidon suunnittelussa. Vaihteen kunnossapitäjällä tulee olla käytössään tässä luvussa mainitut ohjeet ja normit sekä vaihteiden linjakuviot ja osakuvat. Vaihteen elinikään vaikuttavat merkittävästi liikennekuormitus, junien nopeus, vaihteen geometrinen kunto, alusrakenneolosuhteet ja kuivatus. Teknisesti oikeiden kunnossapitotoimenpiteiden oikea-aikainen toteuttaminen pidentää huomattavasti vaihteen elinikää ja pienentää kunnossapidon yksikkökustannuksia. 14.6.1 Kunnossapidon aloitus Kunnossapito aloitetaan, kun vaihde asennetaan rataan. Vaihde siirretään kunnossapitäjälle, kun se otetaan vastaan rakentajalta. Vaihteen tulee olla tällöin täysin valmis, mm. lopputuenta tehty (yleensä yhteensä 2 tai 3 tuentakertaa), ympäristö siistitty, mangaaniteräsristeysten muokkauslujittumiseen liittyvä hionta tehty ja Jk-raiteella vaihde jatkuvaksi hitsattu. Lähtökohta on, että kunnossapitäjän ei tarvitse tehdä vaihteeseen enää mitään asennukseen liittyviä töitä, vaan rakentajan on saatettava se valmiiksi. Vaihteesta täytetään luovutushetkellä päällysrakenteen kelpoisuuskirja. Sen osia ovat mm. asennustyön jälkeen täytettävät vaihteenvastaanottopöytäkirja ja vaihteentarkastuspöytäkirja. Tarvittaessa täytetään lisäksi sähkötöiden kelpoisuuskirja. Liikenteelle oton jälkeen pääraidevaihde on tarkastettava normaalisti ensimmäisen kerran 2 4 kuukauden kuluttua ja sivuraidevaihde 3 6 kuukauden kuluttua. Vaihteen geometria on kuitenkin tarkastettava silmämääräisesti ensimmäisen kerran 1 3 viikon kuluessa liikenteelle sallimisesta.

16 RAMO 14.6 Kunnossapidon perusteet 14.6.2 Kunnossapidon lopetus Mikäli tietyn vaihteen kunnossapito lopetetaan, vaihteen liikennöinti on estettävä Junaturvallisuussäännön (Jt) /1/ ja RAMOn osan 17 Radan merkit /2/ mukaisilla seislevyillä. 14.6.3 Vaihteiden kunnossapitohenkilöstö Vaihteiden kunnossapitäjällä tulee olla kirjallisesti määrätty vastuuhenkilö, joka vastaa tietyn alueen vaihteiden kunnossapidosta. Kunnossapitäjän on varmistuttava henkilöstönsä ammattitaidosta ja soveltuvuudesta vaihteiden kunnossapitoon. Henkilöstön tulee täyttää RHK:n julkaisun Ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimukset asettamat vaatimukset /3/. On suositeltavaa, että kunnossapitotyöryhmän edustaja on mukana myös kunnossapitotarkastuksissa. 14.6.4 Vaihteiden kunnossapidon laatujärjestelmä Vaihteiden kunnossapidon toteutumista seurataan kunnossapitäjän laatujärjestelmän, vaihteentarkastuspöytäkirjojen ja raiteenmittaustulosten perusteella. Vaihteiden asennusta ja erilliskunnossapitoa seurataan vastaanottopöytäkirjoilla. Kunnossapitäjällä tulee olla oma seurantajärjestelmä kunnossapidon suunnittelua ja valvontatyötä varten. Radan liikennöitävyyden kelpoisuuskirja on aina täytettävä ennen kuin junaliikenne sallitaan vaihteen yli, mikäli työ on vaikuttanut vaihteen liikennöitävyyteen niin, etteivät junat ole voineet työn aikana ylittää vaihdetta. Jos kunnossapitotyö on vaikuttanut vaihteen geometriaan, vaihde tulee mitata ja vaihteen lukon säätö tarkastaa ennen liikenteelle luovuttamista. Jos vaihteen alusrakennetta tai tukikerrosta on käsitelty, niiden tiiveydestä on varmistuttava ennen vaihteen sallimista liikenteelle.

17 RAMO 14.7 Vaihteiden peruskunnossapito 14.7 Vaihteiden peruskunnossapito Peruskunnossapitoon sisältyy vaihteiden ylläpito teknisten vaatimusten, käytettävyyden ja liikenneturvallisuuden edellyttämässä kunnossa. Kunnossapidolla estetään ennakolta vaihteiden käyttöhäiröiden syntyminen. Peruskunnossapitoon kuuluvat kohtien 14.7.1 14.7.10 työt. 14.7.1 Kunnossapitotarkastukset Kunnossapitotarkastuksissa määritellään yksityiskohtaisesti vaihteissa tehtävät kunnossapitotyöt. Kunnossapitotarkastukseen kuuluu vaihdeosien kuluneisuuden tarkastukset. Tällöin suunnitellaan tarkasti mm. yksittäisten komponenttien vaihto ja hitsaustekniset kunnossapitotyöt. Työsuunnitelmassa on huomioitava myös vaaitustulokset sekä sivusiirtojen ja nostojen vaikutukset ratajohtoon. Osalaitteiden esim. kääntölaitteiden tulevat huoltoajankohdat on määriteltävä. 14.7.2 Geometrian kunnossapito Vaihteen kunnossapidossa on vaihteiden mitat pidettävä liitteiden 1 3 toleranssien sisällä. Geometriatoleransseina käytetään kierouden, kallistuksen ja kallistuspoikkeamien osalta samoja arvoja kuin raiteella RAMOn osan 13 Radan tarkastus /2/ mukaan. Lisäksi suoran tukikiskon puolella noudatetaan nuolikorkeusvirheiden toleransseja. Varsinaisen vaihteen ulkopuolella käytetään kaikilta osin raiteen geometrian toleransseja. Kunnossapitotasoina käytetään vaihteeseen liittyvien raiteiden kunnossapitotasoja. Vaihdepölkkyjako ja pölkkyjen suunnat on korjattava ennen tuentaa. Raideleveysvirheet vaihteissa johtuvat usein vaihdepölkkyjen suuntavirheistä. Pölkkyjen oikeat kulmat saadaan määriteltyä mittaamalla pölkkyjen sijainti kummallakin tukikiskolla vaihteen etujatkoksesta alkaen. Oikeat mitat saadaan vaihteen linjakuviosta. Vaihde on tuettava vain todellisen tarpeen perusteella. Tuenta huonontaa aina tukikerroksen laatua. Kunnossapitotasoilla 1A ja 1AA vaihteiden tuennassa on käytettävä lasermittaukseen tai kiintopisteisiin perustuvaa referenssituentaa, pitkissä vaihteissa myös poikkeavissa raiteissa. Tuennassa on muistettava, että 1:9-vaihteiden risteysten siipikiskoissa on normaalisti ylikorotus, joka nousee normaalin kulkupinnan yläpuolelle. Jos tämä jätetään huomioimatta, vaihde saattaa kallistua ja vaihdepölkyt taipua risteyksen kohdalla. Risteysten ylikorotus on merkitty risteyspiirustuksiin. Ennen tuentaa on varmistuttava, että kaikissa vaihteeseen liittyvissä sähkö- ja turvalaitekaapeleissa on riittävästi löysyyttä tuentaliikkeitä varten.

18 RAMO 14.7 Vaihteiden peruskunnossapito 14.7.3 Teräsosien kunnossapito Ennen teräsosien kunnostusta vaihteen geometriavirheet on korjattava kohdan 14.7.2 mukaisesti. Hitsaustyöt tulee tehdä RAMOn osan 12 Päällysrakennehitsaus mukaan /2/. Vaihteen osien päällehitsaus on usein edullisinta suorittaa, kun osat ovat kuluneet 3 4 mm. Katkenneet vaihdealuslevyt korvataan aina ehjillä. Levyjä saattaa olla katkenneina erityisesti kielisovitusten alla. Vaihderuuvien ohjeelliset kiristysmomentit ovat M22-kierteellä 600 Nm ja M27- kierteellä 900 Nm. Risteyksissä käytetään aina 900 Nm kiristysmomenttia. Niissä huonokuntoisten ja katkenneiden ruuvien tilalla on käytettävä lujuusluokan 10.9 ruuveja. 14.7.3.1 Kielisovitukset Kielen ja tukikiskon korkeuseron tulee olla oikea. Kunnossapitäjällä tulee olla mittalaite tämän toteamiseksi. Kielisovitus on aina romutettava, jos se on niin kulunut, että pyörän laippa alkaa kantaa ulkokehältään. Kieli ja tukikisko vaihdetaan normaalisti aina yhdessä. Tukikisko saadaan vaihtaa erillisenä yksipuolisesti liikennöidyssä vaihteessa, jossa toinen kieli ei kulu käytännössä lainkaan. Kieli saadaan vaihtaa erillisenä vain, jos tukikiskon suurin korkeuskuluneisuus on korkeintaan 2 mm. Erillisen tukikiskon tai kielen asennuksen jälkeen kielen ja tukikiskon keskinäinen asema on tarkastettava ja uusi kieli on tarvittaessa hiottava. Kiinni olevan kielen tulee liittyä aina tukikiskon tukitönkkiin niin tarkoin, että 0,5 mm:n paksuinen rakotulkkilevy ei mahdu tönkän ja kiinni olevan kielen väliin, kun kieli on kiinni lukituspisteissään. Kielen ja tukitönkkien välillä mahdollisesti oleva liian suuri rako poistetaan varmistamalla aluksi tukikiskon oikea geometrinen sijainti ja raideleveydet. Kuluneet tukitönkät päällehitsataan, jonka jälkeen niiden päät hiotaan kieltä vastaavaan muotoon. Mikäli kieli on taipunut, se on oiottava. Raideleveyden tulee korjauksen jälkeen olla toleranssialueella. Vaihteen lukon oikeasta säädöstä on varmistuttava. Poikkeustapauksissa tukitönkän ja tukikiskon väliin saadaan asentaa tasauspelti. Sen on aina oltava tukikiskon jalan muotoinen, jotta tönkkä ei pääse liikkumaan. Nivelkantaisissa vaihteissa kantanivelrakenne on korjattava, mikäli se on kulunut tai rikkoontunut. 54 E1 -vaihteiden kielisovitusten vaihdossa on otettava huomioon YV54-200-1:9 ja YV54-200N-1:9 -vaihteiden raideleveyserot. Näiden vaihteiden poikkeavan raiteen puoleiset kielisovitukset eivät ole vaihtokelpoisia keskenään. Sen sijaan suoran raiteen puoleiset kielisovitukset ovat näissä vaihteissa samanlaiset.

19 RAMO 14.7 Vaihteiden peruskunnossapito 60 E1 -vaihteiden kielisovitusten vaihdossa kallistamattomat kielisovitukset (1:4) voidaan korvata kallistetuilla kielisovituksilla (1:40). Molemmat kielisovitukset tulee vaihtaa samanaikaisesti. Tällöin on lisäksi korvattava etujatkosalueen Urp 207- siirtymäaluslevyt ja kallistamattomat Urp 206-aluslevyt kallistetuilla KAL60-levyillä. Mikäli muutosalueen pituus on yli 10 m, tilalle tulee vaihtaa normaalit linjaratapölkyt. Myös välikiskoalueella on huolehdittava mahdollisesta kallistuksen muuttamisesta. Rullalaakerien toiminta on tarkastettava. Rullat on tarvittaessa puhdistettava, säädettävä tai uusittava. Rullien sijainti pukeissa on säädettävä niin, että kiinni olevan kielen lähtiessä aukeamaan se nousee 2 4 mm:n liikkeen jälkeen rullan päälle. Yhden rullan nousuporras saa olla korkeintaan 3 mm. Tukikiskojen ulkopuoliset lämpöeristeet on syytä irrottaa vaihteiden tuennan ajaksi, koska ne muuten rikkoutuvat herkästi tuennan yhteydessä. 14.7.3.2 Välikiskot Välikiskoissa ja muissa vakiokiskoissa noudatetaan RAMOn osan 13 Radan tarkastus /2/ sekä ohjeen Ratakiskojen ohjeelliset poistorajat /4/ kulumisrajoja. 14.7.3.3 Risteys Laippauran syvyyden akuuttiraja on kaikissa vaihteissa minimi 38 mm. Laippauran leveyden akuuttirajat on esitetty vaihdetyypeittäin liitteissä 1 3. 14.7.3.3.1 Teräsristeys Risteyksen purse on poistettava, jos sen leveys ylittää 3 mm. Oikea-aikainen purseen poisto lisää merkittävästi risteyksen käyttöikää. Mikäli risteyksien laippaurat ovat kuluneet toleranssejaan suuremmiksi, ne on kavennettava hitsaamalla. 14.7.3.3.2 Mangaaniteräsristeys Mangaaniteräs kovettuu lopulliseen kovuuteensa vasta liikenteen alla. Siksi uusissa mangaaniteräsristeyksissä on säännöllisesti pursetta, joka on ehdottomasti hiottava pois. 14.7.3.3.3 Kääntyväkärkinen risteys Kääntyväkärkisten risteysten kunnossapidossa noudatetaan soveltuvin osin kielisovituksista annettuja ohjeita. Mahdollinen purse on hiottava pois. Kiinni olevan kääntyvän kärjen aukeaman tulee olla kaikissa olosuhteissa alle 7 mm mitattuna 50 mm:n etäisyydellä kärjestä. Tämä aukeama voi syntyä suurella voimalla kärjen kallistumisesta. Kääntyvän kärjen säädössä on noudatettava tätä tiukempia säätöarvoja, jotka on esitetty asianomaisen sähkökääntölaitteen säätöohjeissa. Asetus/ohjauslevyjen ruuvien kireys tulee varmistaa vähintään kerran vuodessa.

20 RAMO 14.7 Vaihteiden peruskunnossapito 14.7.3.4 Vastakiskosovitukset Vastakiskojen ja risteyksen välistä ohjausväliä säädetään lisäämällä tarvittaessa vastakiskon pukin ja vastakiskon väliin sovituslevyjä. Vastakiskon suurin sallittu sivukuluma on 10 mm. 14.7.4 Vaihdepölkkyjen kunnossapito Huonokuntoisia vaihdepölkkyjä saa olla vaihteessa korkeintaan jatkuvaksihitsatussa pääraiteessa 5 %, muissa pääraiteissa ja junankulkutievaihteissa 10 % ja muissa sivuraiteissa 20 %. Vaihteessa ei saa olla koskaan peräkkäin kahta huonokuntoista pölkkyä. Asetinpölkky ei saa olla koskaan huonokuntoinen. Mikäli vaihdepölkkyjen keskiosa (lähinnä risteyksen alla) on taipunut alaspäin ja vaihdepölkkyjen vaihto ei ole vielä tarpeellista, risteys on nostettava oikealle korkeustasolle risteysaluslevyjen alle asennettavilla lisälevyillä. Teräsristeys vaatii tällöin aina lämpöoikaisun. Vaihdepölkyn vaihdossa on aina varmistettava, että pölkky tulee linjakuvion mukaiseen kulmaan. 14.7.4.1 Puuvaihdepölkyt Puuvaihdepölkkyjen lahoamistila on selvitettävä tarkoin. Vaihdepölkyt ovat huonokuntoisia ja ne on vaihdettava, jos kiinnitykset sallivat merkittävän sivusuuntaisen liikkeen tai aluslevyt painuvat pölkkyyn niin, ettei vaihteen geometriaa voida säilyttää vakaana. Puuvaihdepölkyt on katsottava aina huonokuntoisiksi, kun aluslevy on painunut pölkkyyn pääraiteilla yli 15 mm ja sivuraiteilla yli 20 mm. Puuvaihdepölkkyjen elinikää voidaan pidentää pölkkyihin asennettavilla muoviholkeilla. 14.7.4.2 Betonivaihdepölkyt Betonivaihdepölkyt on vaihdettava, jos niissä on geometrian pysyvyyteen vaikuttavia halkeamia tai murtumia tai jänneteräksiä on tullut näkyviin. Betonivaihdepölkyt luokitellaan RAMOn osan 15 Radan kunnossapito /2/ mukaan kuten betoniratapölkyt. Kullakin betonivaihdepölkyllä on oma numeronsa, joka on valettu pölkyn toisen pään yläpintaan ja merkitty linjakuvioihin. Kunnossapidossa käytettävät vaihdepölkyt on hankittava näiden numeroiden mukaan. 14.7.5 Kiinnitysosien kunnossapito

21 RAMO 14.7 Vaihteiden peruskunnossapito Löystyneet ruuvit ja mutterit on kiristettävä ja vioittuneet jousirenkaat ja jouset on vaihdettava. Kiristettäessä raideruuveja on suositeltavaa löysätä niitä muutama kierros ennen lopullista kiristystä. Jos raideruuvi ei kiristy puuvaihdepölkyssä tiukaksi, pölkkyyn on asennettava holkki tai vaihdepölkky on vaihdettava. Raideruuvi on kiristetty oikein, kun raideruuvin ja vaihdealuslevyn välisessä jousirenkaassa on yhden millimetrin rako. Suurin sallittu kiristysmomentti on puuvaihdepölkyissä 150 Nm ja betonivaihdepölkyissä 250 Nm. Skl-jousien ohjekiristysmomentti on 180 200 Nm. Skl 3 ja 3w -jousen keskisilmukan tulee koskea kevyesti kiskoa. Skl 12 -jousen keskisilmukan ja kiskon välillä saa olla korkeintaan 2 mm:n rako. Siirtyneet välilevyt on palautettava paikoilleen ja rikkoontuneet välilevyt on uusittava. Kohonneet ratanaulat on lyötävä kiinni. Sähkökääntölaitteiden moitteeton toiminta edellyttää, ettei tukikisko pääse liikkumaan sivusuunnassa. Tukikiskojen kiinnitykset ja tukikulmat on pidettävä aina ehdottoman hyvässä kunnossa. Tukikulmien ruuvikiilojen kiristysmomentin tulee olla noin 180 Nm. Ruuvikiiloja ei saa kiristää niin tiukoiksi, että vaihdealuslevyt tai kärkivahvistukset alkavat taipua. Lämpöeristeiden ja lumensulatusvastusten kiinnitykset tarkastetaan ja kiinnitysosat uusitaan tarpeen mukaan. 14.7.6 Kääntölaitteiden ja vaihteenlukkojen kunnossapito 14.7.6.1 Käsikääntölaite Kiilalukon kiilan, pesän, liikkeenrajoittimen, suojan ja käyttötangon kunto on tarkastettava tarpeen mukaan. Vaihteen kielen ja tukikiskon välisen raon on oltava kiilalukon kohdalla alle 4 mm 54 E1 ja 60 E1 -vaihteissa, ja alle 5 mm muissa vaihteissa. Raon tulee olla vähintään 2 mm:n suuruinen. Jos kiilalukon kiilan kieleen yhdistävä niveltappi on kulunut väljäksi, se on vaihdettava aina uuteen. Käytettyjä kiiloja, tankoja tai pesiä ei saa asentaa kiilalukkoon ilman röntgen- tai ultraäänitarkastusta. Näitä ei saa hitsata kunnossapidossa. Nivel- ja hakalukoissa käytetään samoja toleransseja kuin kiilalukoissa. Käsiasettimen ja vetotangon, mekaanisen kääntölaitteen sekä vaihteenopastimen toiminta on tarkastettava säännöllisesti. Tarvittaessa ne on säädettävä ja liikkuvat osat voideltava. Vastapainon tulee olla maalattuna Junaturvallisuussäännön mukaisesti.

22 RAMO 14.7 Vaihteiden peruskunnossapito 14.7.6.2 Sähkökääntölaite Sähkökääntölaitteet tulee kunnossapitää kunkin laitetyypin kunnossapito-ohjeiden mukaan. Huollot on tehtävä kääntölaitetyyppikohtaisen huolto-ohjeen mukaan. Tankojen säädöt tulee tehdä kääntölaitetyyppikohtaisten säätöohjeiden mukaan. Kunnossapitäjän tulee hankkia tarvittavat ohjeet käyttöönsä. Kielen ja tukikiskon välin säätöarvot on esitetty RAMOn osassa 6 Turvalaiteet /2/. Sähkökääntölaitteen ja vaihteen yleiskunto tulee aina tarkastaa ennen vaihteen tankojen säätöä. Tilanteissa, joissa säätöarvot ovat huomattavasti muuttuneet, on selvitettävä muutoksen syyt. Näitä voivat olla mm. kääntölaitteen kiinnitysten löystyminen, virheet tangoissa ja niiden kierteissä, rakenteiden vaurioituminen tai kärki- tai välivahvistusten löystyminen. 14.7.7 Koskettimien ja lukitsimien kunnossapito Koskettimet ja lukitsimet tulee pitää kunnossa kunkin laitetyypin kunnossapito-ohjeiden mukaan. Kunnossapitäjän tulee hankkia nämä ohjeet käyttöönsä. Huollot on tehtävä huolto-ohjeiden mukaisesti ja säädöt säätöohjeiden mukaisesti. 14.7.8 Tukikerroksen kunnossapito Vaihteissa käytetään normaalisti sepelitukikerrosta. Junakulkuteillä vaihteiden soratukikerros uusitaan aina tukikerroksen vaihdon yhteydessä sepelitukikerrokseksi. Jatkuvaksi hitsaamattomissa sivuraidevaihteissa voidaan soratukikerrosta kunnossapidossa säilyttää. Soratukikerroksellisten vaihteiden tukikerroksen täydennys tehdään normaalisti raidesoralla; raidesepeliä saa myös käyttää, mutta se katsotaan toiminnallisesti raidesoraksi. Sivuraiteilla saadaan jatkuvaksi hitsaamattomissa vaihteissa käyttää vaihtotyöalueella myös hienoa raidesepeliä. Toiminnallisesti se katsotaan raidesoraksi. Tukikerroksen poikkileikkauksen tulee täyttää RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne /2/ vaatimukset. Varsinaisen tukikerroksen ulkopuolella voidaan käyttää hienoa mursketta vaihtotyöhenkilöstön kävelyreiteillä. Lumensulatusjärjestelmällä varustettujen kielisovitusten ja kääntyväkärkisten risteysten sulamisveden poistumismahdollisuus on varmistettava ja kunnossapidettävä. Muutoinkin veden poistuminen vaihdealueelta on varmistettava ojin, tms. Syksyisin on kunnostettava veden johtourat ja puhdistettava sadevesikaivojen kansiritilät. 14.7.8.1 Sepelitukikerros Vaihteen sepelin kunto on tunnettava ja sepeli on tarvittaessa puhdistettava tai vaihdettava. Sepelinäytteet otetaan Ratateknisiin erillisohjeisiin kuuluvan ohjeen Sepel-

23 RAMO 14.7 Vaihteiden peruskunnossapito itukikerroksen laadun tutkimusohje /5/ mukaan. Tukikerros on vaihdettava puhtaaseen raidesepeliin, jos sen rakeisuusluku ylittää 90. Uuden raidesepelin on oltava RHK:n vahvistaman määräyksen Raidesepelin tekniset toimitusehdot /6/ mukaista. Täydennyssepelöinti suoritetaan tarvittaessa jokaisen tukemiskerran jälkeen. Tukemisen jälkeen sepeli tasataan ja vaihde puhdistetaan kohdan 14.7.9 mukaan. 14.7.8.2 Soratukikerros Vaihteissa tulee käyttää raidesoraa, joka täyttää Päällysrakennetöiden yleisten laatuvaatimusten (PYL) kohdassa Raidesoran laatuvaatimukset esitetyt vaatimukset /7/. 14.7.9 Vaihteiden voitelu, puhdistus ja pesu Vaihteiden liukualuset on voideltava niin usein, ettei voitelun puute aiheuta käyttöhäiriöitä vaihteeseen. Kaikki kielien liikkuvalla osalla olevat liukualuset on voideltava. Liiallista voitelua ei saa kuitenkaan tapahtua. Kielien kanta-alueella on erityisesti pitkissä vaihteissa voideltava liukualuset myös siltä alueelta, joka ei koskaan paljastu näkyviin kielien alta. Huono voitelu kanta-alueella kasvattaa merkittävästi tarvittavaa kääntövoimaa. Voitelua varten kieliä tulee nostaa kevyesti. Voiteluainetta ei saa päästää tukikerrokseen. Rullalaakereita ei saa voidella. Voitelukohteet on esitetty liitteessä 4. RHK määrittelee päätöksillään sallitut liukualusien voiteluaineet. Liukualusien voiteluainetta saa käyttää vain liukualusilla. Muiden komponenttien voitelussa saa käyttää ainoastaan valmistajan ilmoittamia voiteluaineita. Vaihteet on puhdistettava mekaanisesti liasta niin usein, ettei lika vaikeuta vaihteen käyttöä, voitelua tai muita kunnossapitotöitä. Kaikki kielien liikkuvalla alueella olevat liukualuset on puhdistettava. Vaihteet, lähinnä kielisovitukset, on pestävä tarpeen mukaan. Pesu tehdään normaalisti kuumalla vedellä. Vaihteen puhdistuksessa ja pesussa on estettävä tukikerroksen merkittävä likaantuminen. Kaikkien tuentatöiden jälkeen kielien ja tukikiskojen välit, rullalaakerit, kiilalukot, risteyksen laippaurat sekä vastakiskosovitusten laippaurat puhdistetaan sepelistä. Liukualuset puhdistetaan teräsharjalla ja voidellaan rasvalla. Viimeisen täydennyssepelöinnin jälkeen vaihde pestään, puhdistetaan ja voidellaan. Vaihde on suojattava runsaasti pölyä aiheuttavilta töiltä. Työn jälkeen vaihde on puhdistettava, sitten pestävä ja viimeksi voideltava. Vaihdetta ei saa kääntää ennen puhdistusta.

24 RAMO 14.7 Vaihteiden peruskunnossapito Vaihteen numerokilpi tai vaihteenopastimeen maalattu vaihteen numero tulee pitää kunnossa ja selkeästi luettavissa. Vaihdealueella mahdollisesti oleva rajamerkki tulee pitää Jt:n mukaisessa kunnossa. 14.7.10 Vaihteiden talvikunnossapito Talviaikana tehdään erillistä talvikunnossapitoa. Siihen kuuluvat myös varsinaista talviaikaista kunnossapitoa edeltävät työt, kuten lumisuojien asennukset sekä lumiohjaimien, lumensulatusvastusten, lumitunnistimien, jne. käyttötarkastukset, korjaukset ja säädöt. Lumisuojien ja muiden kansien lukitukset ja tappien sokkien kiinniolo on varmistettava huolellisesti. Tämä on erittäin tärkeää suurilla nopeuksilla. Lumisuojien ja niiden tukipintojen väliin ei saa jättää lunta tai jäätä. Kääntölaite-, kosketin- ja lukitsinkansien tiiviydestä on huolehdittava mm. laitteiden huurtumisvaaran vähentämiseksi. Kielisovitusten liikkuvien osien alue sekä risteyksen ja vastakiskosovitusten laippaurat on puhdistettava liikennöintiä haittaavasta lumesta ja jäästä. Kielisovituksissa puhdistusalueita ovat kielen ja tukikiskon väli, liukualuset, rullalaakerivaihdealuslevyt, tukitönkkien päät, tangolliset vaihdepölkkyvälit, kiilalukot (erityisesti kiilan ja lukonpesän väli sekä liikkeenrajoittaja), sähkökääntölaitteiden tankojen ulostulot sekä vaihteen opastin. Liukualusten viereen on puhdistettava riittävä lumitila. Kääntyväkärkisessä risteyksessä tehdään vastaavat toimenpiteet. Vaihteen viereen on varattava riittävä lumitila vaihteesta poistettavaa lunta varten. Suolan ja suolapitoisten aineiden käyttö lumen sulatukseen vaihteissa on kielletty. Vaihteen sähkökääntölaitteet, joihin ei ole kytketty vaihteen opastinta, on merkittävä auraushuomiolla (merkillä). Mikäli vaihteen lumenpoistossa käytetään harjakonetta tms., harjauksen jälkeen on tarkastettava kaikkien lumisuojien, lumensulatusvastusten, johtimien, kiinnitysosien ja kiinnittimien kunto.

25 RAMO 14.8. Vaihteiden erilliskunnossapito 14.8 Vaihteiden erilliskunnossapito 14.8.1 Vaihteiden uusiminen Työn vastaanottotoleransseina käytetään liitteiden 1 3 mukaisia toleransseja. Käytettävien osien tulee olla RAMOn osan 4 Vaihteet /2/ mukaisia. Vaihteen asennon tulee olla RAMOn osassa 13 Radan tarkastus /2/ esitettyjen radan geometriavaatimusten mukainen. Varsinaisen vaihteen ulkopuolella vaihdealueella käytetään raiteen asennustoleransseja. Vaihteet on tuettava tarkoitukseen suunnitellulla vaihteentukemiskoneella. Pienehköissä tuennoissa voidaan käyttää moottorikäyttöistä käsitukemiskonetta. Betonipölkkyiset vaihteet on asennettava vaihteenasennusyksiköllä tai tarkoitukseen suunnitelluilla nostopalkeilla. Nämä menetelmät ovat suositeltavia myös muille vaihteille. Kun nostopisteet on laskettu ja merkitty valmiiksi, niitä on käytettävä. Vaihteen uusimisen yhteydessä tulee myös tukikerros uusia. Jatkuvaksi hitsatuiksi tarkoitetut vaihteet tulee hitsata jatkuviksi niin pian kuin mahdollista. Ennen hitsausta geometrisen kunnon tulee olla täysin kunnossa. Vaihteiden tulee olla tuettu ja oiottu lopulliseen asemaan ja asentoon. Vaihteiden jatkuvaksi hitsaus tulee tehdä RAMOn osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet mukaan /2/. Mikäli vaihdealue liittyy kevyempään kiskotukseen, ennen hitsausta saadaan väliaikaisesti käyttää eri kiskopainojen välillä koneistettuja liityntäsidekiskoja. Pääraiteessa ei saa käyttää väliaikaisestikaan hitsattuja liityntäsidekiskoja, jotka on valmistettu jatkoshitsaamalla kahdesta eri sidekiskoprofiilista. Normaalisti raskaampi kiskotus liitetään kevyempään kiskotukseen liityntäkiskojen avulla RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne mukaan /2/. Mikäli hitsattavassa vaihteen jatkoksessa on väliaikaisesti (enintään 100 000 brt:n liikennekuormituksen ajan) vain yksi sideruuvi kummassakin kiskossa, liikennöinti yli 80 km/h nopeudella edellyttää, että sidekiskojatkokset on varustettu RAMOn osan 11 Radan päällysrakenne /2/ mukaisilla sidekiskopuristimilla ja vaihdealueen geometria on moitteettomassa kunnossa. Täydelle nopeudelle (V > 100 km/h) vaihde voidaan ottaa vasta, kun vaihteessa on normaalit sidekiskojatkokset tai se on jatkuvaksi hitsattu. Asennuksen jälkeinen nopeus ensimmäisen tukemiskerran jälkeen ei saa olla yli 50 km/h. Toisen tukemiskerran jälkeen nopeus voi olla yleensä V = 80 100 km/h. Ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimusten mukaisesti pätevän henkilön on määriteltävä sallittu nopeus /3/. 14.8.2 Vaihteiden routasuojaus Vaihteiden routiminen estetään joko riittävän paksuilla routimattomista maalajeista tehdyillä rakennekerroksilla tai poikkeuksellisesti rakennekerroksista osa korvataan eristelevyillä. Perusvaihtoehto on aina massanvaihto routimattomaan syvyyteen.

26 RAMO 14.8 Vaihteiden erilliskunnossapito Erilliskunnossapidossa vaihteista tehdään pohjarakennussuunnitelma. Pohjatutkimuksilla tulee selvittää erilliskunnossapitotöitä varten raidesepelin kunnon lisäksi alusrakenteen routimattomien kerrosten paksuus ja pohjamaan kantavuus. Pohjatutkimuksia täydennetään tarvittaessa laboratoriotutkimuksilla, joilla määritetään maalajien routivuus ja kantavuusominaisuudet. Routivuustutkimusten tulokset esitetään taulukkona ja kuvaajina. Muut pohjatutkimustulokset esitetään pituus- ja poikkileikkauksina. Näissä piirustuksissa esitetään myös vaihteiden sijainti ja suunnitellut perustamis- ja kuivatustavat. Lämpöeristeiden sijoittelu esitetään omana piirustuksenaan. Levyjen tulee olla rautatiekäyttöön tarkoitettuja ja niissä tulee olla tuotantolinjan rautatiekäyttömerkintä. Vaihteissa levyt asennetaan aina välikerroksen alle. Levyjen alla tulee olla vähintään 0,3 m paksu routimaton eristehiekka. Levyjen alle rakennetaan tarvittaessa salaojat. Levyeristykseen tehdään normaalia ohuemmista levyistä siirtymäkiila. Perustamistavoista johtuvat painumaerot vaihdealueen päissä tasataan siirtymärakenteella. Siirtymärakenne tarvitaan myös tasaamaan routimisolosuhteita. Kaapeli- ym. alitusten tulee olla vaihteiden kohdalla tasossa kv -1,4 m tai alempana. 14.8.3 Vaihteiden kierrätys Vaihteen kunnon edellyttäessä perusteellista kunnostusta vaihde korvataan uudella. Vanha vaihde siirretään kevyempään käyttöön, missä sen kunnostustarve ei ole yhtä suuri kuin alkuperäisessä käyttöpaikassa. Kierrätyksellä vältetään osien tarpeeton uusiminen. Vaihteiden kierrätyksen perusteena voi olla myös tukikerroksen vaihtotarve. Tukikerroksen vaihto onnistuu parhaiten poistamalla vaihde väliaikaisesti. Tällöin on usein taloudellisesti perusteltua vaihtaa tilalle kunnostetut vaihde-elementit ja entiset elementit viedään kunnostettaviksi uutta asennuspaikkaa varten. Näin vältetään vaihteissa myös yksittäisten vaihdepölkkyjen vaihto, jotka muodostavat vaihteeseen elastisuuden kannalta epäjatkuvuuskohtia. RHK koordinoi vaihteiden kierrätystä. Paikallisten kunnossapitäjien tulee tehdä alueensa kierrätyssuunnitelma ja esittää tarpeet muualta hankittavista vaihteista ja tiedot vapautuvasta materiaalista usean vuoden tähtäimellä. Liitteenä 6 on Käytetyn vaihteen kuntoarvio -lomake. Sitä käytetään vaihteiden kunnossapidon ja kierrätyksen suunnittelussa. Kiskopainoltaan kevyempiä kuin K43-vaihteita ei kierrätetä.

27 14.9 Toimenpiteet vaurioiden satuttua 14.9.1 Vaihteiden aukiajo RAMO 14.9 Toimenpiteet vaurioiden satuttua Vaihteiden aukiajo on kielletty erityisesti suunniteltuja aukiajettavia vaihteita lukuunottamatta. Jos aukiajo on kuitenkin tapahtunut, vaihdetta ei saa liikennöidä ennen tarkastusta ja mahdollista korjausta. Tarkastukseen kuuluu sekä vaihteen mekaanisten osien tarkastus että kääntölaitteen ja koskettimen tarkastus. Aina kun aukiajo todetaan tai epäillään tapahtuneeksi yli 35 km/h nopeudella, kääntölaite tai lukko tankosovituksineen on vaihdettava ja tarkastettava huoltotiloissa. Kääntölaite voidaan tarkastaa vaihteessa paikoillaan ainoastaan, kun on ehdottoman varmaa, ettei em. nopeutta ole ylitetty ja tarkastuksen suorittaa asiantuntija. Pitkissä vaihteissa kääntölaite tankoineen on vaihdettava aina aukiajon satuttua. Samoin kääntyväkärkisen risteyksen kääntölaite on vaihdettava. Rullalaakereiden kunto ja toimivuus on tarkastettava aukiajon jälkeen. 14.9.2 Vaihdeviat Junaliikenne on pysäytettävä, jos vaihteessa havaitaan mikä tahansa vika, joka aiheuttaa suistumis- tai muun junaturvallisuusvaaran. Mikäli kyseessä on geometria-, toleranssitms. ylitys, joka ei kuitenkaan aiheuta suoranaista vaaraa, junaliikenteen nopeutta on laskettava sen kunnossapitotason mukaiseksi, jolla toleranssi olisi vielä sallittu. 14.9.3 Varamateriaali Kunnossapitäjällä tulee olla peruskunnossapidon materiaaleja ja koneita käytettävissä niin, että mahdollinen vaurioitunut vaihde saadaan kunnostettua liikennöitävään kuntoon kohtuullisessa ajassa.

28 RAMO 14

29 RAMO 14 Viitteet Viitteet /1/ Junaturvallisuussääntö, Ratahallintokeskus, 1996 2000. /2/ Ratatekniset määräykset ja ohjeet (RAMO), Ratahallintokeskus 1995 2002. /3/ Ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimukset, RHK 162/731/00. /4/ Ratakiskojen ohjeelliset poistorajat, RHK 1441/731/2001. /5/ Sepelitukikerroksen laadun tutkimusohje, RHK 18.3.1998. /6/ Raidesepelin tekniset toimitusehdot, RHK D 11/2001 (RHK 1671/731/2001). /7/ Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset, PYL. Ratahallintokeskus, Helsinki 1998 2000.

RAMO 14 Liite 1/ 1 (7) Vaihteiden tarkastuksen mittaluvut Yksinkertaiset vaihteet Ulkokaarrevaihteet Sisäkaarrevaihteet Tasapuoliset yksinkertaiset vaihteet Normaaliarvot ja toleranssit Nimellinen Työn Kunnossapitotoleranssit Akuuttiraja vastaanottotoleranssit VAIHDETYYPPI uusi kierrätys sivuraide pääraide + + + + + YV60-300-1:9 a 1524 2-2 3-2 7-3 6-3 1535 1520 b 1525 2-2 3-2 6-3 5-3 1532 1520 c 1 1524 2-2 3-2 7-3 6-3 1535 1520 c 3 1524 2-2 3-2 10-3 6-3 1535 1520 c 2 1524 2-2 3-2 10-3 7-3 1547 1520 c 4 1524 2-2 3-2 15-3 15-3 1547 1520 d 1 1524 2-2 3-2 7-3 6-3 1535 1520 d 2 1524 2-2 3-2 15-3 15-3 1547 1520 e 1, 2 1524 1-2 2-2 2-3 2-3 1527 1519 f 1, 2 1482 2-1 2-1 2-2 2-2 1486 1478 g 1, 2 1438 0-1 0-1 0-5 0-4 1440 1432 i 1, 2 44 1-0 1-0 4-1 3-1 49 41 YV60-900-1:18 YV60-900-1:15,5 a 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1520 b 1524 2-2 3-2 5-3 1531 1520 c1 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1520 c3 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1520 c2 1524 2-2 3-2 7-3 1547 1520 c4 1524 2-2 3-2 7-3 1547 1520 d 1 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1520 d 2 1524 2-2 3-2 7-3 1547 1520 e 1, 2 1524 1-2 2-2 2-3 1527 1519 f 1, 2 1482 2-1 2-1 2-2 1486 1478 g 1, 2 1438 0-1 0-1 0-4 1440 1433 i 1, 2 44 1-0 1-0 3-1 49 41

RAMO 14 Liite 1/ 2 (7) Nimellinen Työn Kunnossapitotoleranssit Akuuttiraja vastaanottotoleranssit VAIHDETYYPPI uusi kierrätys sivuraide pääraide + + + + + YV60-5000/2500-1:26 a 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1520 b 1525 2-2 3-2 5-4 1532 1520 c 1,3,5,7,9,11 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1520 c 2,4,6,8,10,12 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1520 d 1,3,5,7,9,11,13,15 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1520 d 2,4,6,8,10,12,14,16 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1520 e 1,2,3,4,5,6 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1519 raideleveys 1524 2-2 3-2 6-3 1535 1519 takajatkoksen kohdalla YV54-200N-1:9 a 1524 2-2 3-2 7-3 6-3 1535 1520 b 1528 2-2 3-2 6-3 6-3 1535 1520 c1 1524 2-2 3-2 7-3 6-3 1535 1520 c3 1524 2-2 3-2 7-3 6-3 1535 1520 c2 1524 2-2 3-2 15-3 15-3 1547 1520 c4 1524 2-2 3-2 20-3 20-3 1547 1520 d 1 1524 2-2 3-2 7-3 7-3 1535 1520 d 2 1524 2-2 3-2 20-3 20-3 1547 1520 e 1, 2 1524 1-2 2-2 2-3 2-3 1527 1519 f 1, 2 1482 2-1 2-1 2-2 2-2 1486 1478 g 1, 2 1435 1-2 1-2 3-5 3-5 1440 1429 i 1, 2 47 1-1 1-1 4-2 3-2 52 41 YV54-200-1:9 Teollisuusratapihat a 1534 2-2 3-2 7-3 6-3 1545 1520 b 1538 2-2 3-2 6-3 6-3 1545 1520 c1 1524 2-2 3-2 7-3 6-3 1535 1520 c3 1524 2-2 3-2 7-3 6-3 1535 1520 c2 1534 2-2 3-2 12-3 12-3 1547 1520 c4 1534 2-2 3-2 12-3 12-3 1547 1520 d 1 1524 2-2 3-2 7-3 7-3 1535 1520 d 2 1534 2-2 3-2 12-3 12-3 1547 1520 e 1, 2 1524 1-2 2-2 3-3 2-3 1528 1519 f 1, 2 1482 2-1 2-1 2-2 2-2 1486 1478 g 1, 2 1435 1-2 1-2 2-5 2-5 1440 1429 i 1, 2 47 1-1 1-1 4-2 4-2 51 41

RAMO 14 Liite 1/ 3 (7) Nimellinen Työn Kunnossapitotoleranssit Akuuttiraja vastaanottotoleranssit VAIHDETYYPPI uusi kierrätys sivuraide pääraide + + + + + YV54-165-1:7 (käyttö sallittu vain RHK:n erityisluvalla) a 1534 2-2 3-2 10-3 1545 1520 b 1538 2-2 3-2 6-3 1545 1520 c 1 1524 2-2 3-2 7-3 1535 1520 c 3 1524 2-2 3-2 7-3 1535 1520 c 2 1534 2-2 3-2 10-3 1547 1520 c 4 1534 2-2 3-2 10-3 1547 1520 d 1 1524 2-2 3-2 7-3 1535 1520 d 2 1534 2-2 3-2 10-3 1547 1520 e 1 1524 2-2 3-2 5-3 1530 1519 e 2 1532 1-2 2-2 5-2 1538 1519 f 1, 2 1482 2-1 2-1 2-2 1486 1478 g1 1435 2-2 2-2 2-5 1440 1429 g2 1427 2-2 2-2 2-5 1440 1421 i 1 47 1-2 1-2 2-2 51 41 i 2 55 1-2 1-2 2-2 58 41 YV54-900-1:15,5 a 1524 3-2 6-3 1535 1520 b 1524 3-2 5-3 1531 1520 c 1 1524 3-2 6-3 1535 1520 c 3 1524 3-2 7-3 1535 1520 c 2 1524 3-2 7-3 1547 1520 c 4 1524 3-2 7-3 1547 1520 d 1 1524 3-2 6-3 1535 1520 d 2 1524 3-2 7-3 1547 1520 e 1, 2 1524 2-2 2-3 1527 1518 f 1, 2 1482 2-1 2-2 1486 1478 g 1, 2 1435 1-2 2-5 1440 1429 i 1, 2 47 1-2 4-2 52 41 YV54-1600-1:25 a 1524 3-2 6-3 1535 1520 b 1526 3-2 6-3 1533 1520 c 1 1524 3-2 6-3 1535 1520 c 3 1524 3-2 6-3 1535 1520 c 2 1524 3-2 7-3 1535 1520 c 4 1524 3-2 7-3 1535 1520 d 1 1524 3-2 6-3 1535 1520 d 2 1524 3-2 7-3 1535 1520 e 1, 2 1524 3-2 6-3 1535 1520 raideleveys takajatkoksen kohdalla 1524 3-2 6-3 1535 1520 RAMO 2003-08

RAMO 14 Liite 1/ 4 (7) Nimellinen Työn Kunnossapitotoleranssit Akuuttiraja VAIHDETYYPPI vastaanottotoleranssit uusi kierrätys sivuraide pääraide + + + + + YV43-205-1:9,514 a 1534 3-2 7-3 7-3 1545 1520 b 1534 3-2 7-3 7-3 1541 1520 c 1 1524 3-2 7-3 6-3 1535 1520 c 3 1524 3-2 7-3 6-3 1535 1520 c 2 1534 3-2 10-3 10-3 1545 1520 c 4 1534 3-2 12-3 12-3 1547 1520 d 1 1524 3-2 7-3 7-3 1535 1520 d 2 1534 3-2 12-3 12-3 1547 1520 e 1, 2 1524 2-2 5-3 5-3 1530 1518 f 1, 2 1482 2-1 4-3 4-3 1487 1478 g 1, 2 1435 1-2 2-5 2-5 1438 1429 i 1, 2 47 1-2 4-2 4-2 52 41 YV43-300-1:7 a 1528 3-2 7-4 6-4 1539 1520 b 1531 3-2 6-5 6-5 1538 1520 c 1 1524 3-2 7-3 7-3 1535 1520 c 3 1524 3-2 7-3 7-3 1535 1520 c 2 1536 3-2 7-3 7-3 1547 1520 c 4 1536 3-2 7-3 7-3 1547 1520 d 1 1524 3-2 7-3 7-3 1535 1520 d 2 1536 3-2 9-3 9-3 1547 1520 e 1 1524 2-2 3-3 3-3 1528 1518 e 2 1530 2-2 3-3 3-3 1535 1519 f 1 1482 2-2 4-3 4-3 1487 1478 f 2 1481 2-2 3-2 2-2 1487 1478 g 1 1435 2-2 2-5 2-5 1439 1429 g 2 1426 2-2 3-2 3-2 1439 1422 i 1 47 1-2 4-2 4-2 52 41 i 2 55 1-2 2-3 2-3 58 41 YV43-300-1:9 YV43-300-1:9,514 a 1528 2-2 3-2 7-4 5-4 1539 1520 b 1531 2-2 3-2 5-5 5-5 1538 1520 c 1 1524 2-2 3-2 7-3 5-3 1535 1520 c 3 1524 2-2 3-2 7-3 5-3 1535 1520 c 2 1536 2-2 3-2 8-5 4-3 1547 1520 c 4 1536 2-2 3-2 9-5 4-3 1547 1520 d 1 1524 2-2 3-2 7-3 5-3 1535 1520 d 2 1536 2-2 3-2 9-3 5-3 1547 1520 e 1, 2 1524 2-2 2-2 3-3 3-3 1528 1518 f 1, 2 1482 2-2 2-2 4-3 4-3 1487 1478 g 1, 2 1435 2-2 2-2 3-5 3-5 1439 1429 i 1, 2 47 1-2 1-2 4-2 4-2 52 41 RAMO 2002-08

RAMO 14 Liite 1/ 5 (7) Nimellinen Työn Kunnossapitotoleranssit akuuttiraja VAIHDETYYPPI vastaanottotoleranssit uusi kierrätys sivuraide pääraide + + + + + YV43-530-1:15 a 1525 7-4 5-3 1536 1520 b 1531 6-5 5-5 1538 1520 c 1 1524 7-3 6-3 1535 1520 c 3 1524 7-3 6-3 1535 1520 c 2 1536 7-3 6-3 1547 1520 c 4 1536 7-3 6-3 1547 1520 d 1 1524 7-3 7-3 1535 1520 d 2 1536 9-3 9-3 1547 1520 e 1, 2 1524 3-3 3-3 1538 1518 f 1, 2 1480 4-2 3-2 1486 1478 g 1, 2 1435 3-5 2-5 1439 1429 i 1, 2 45 3-2 3-1 49 41 YV30-270-1:7 a 1528 7-4 7-4 1539 1520 b 1531 6-5 6-5 1538 1520 c 1 1524 7-3 7-3 1535 1520 c 3 1524 7-3 7-3 1535 1520 c 2 1536 7-3 7-3 1547 1520 c 4 1536 10-3 10-3 1547 1520 d 1 1524 7-3 7-3 1535 1520 d 2 1542 6-7 6-7 1550 1520 e 1 1524 3-3 3-3 1528 1518 e 2 1530 3-3 3-3 1535 1518 f 1, 2 1480 4-3 4-3 1485 1478 g 1 1435 2-5 2-5 1439 1429 g 2 1426 2-2 2-2 1439 1422 i 1 45 3-2 3-2 51 41 i 2 55 2-3 2-3 58 41 YV30-270-1:9,514 a 1528 7-4 7-4 1539 1520 b 1531 6-5 6-5 1538 1520 c 1 1524 7-3 7-3 1535 1520 c 3 1524 7-3 7-3 1535 1520 c 2 1536 8-3 8-3 1547 1520 c 4 1536 10-3 10-3 1547 1520 d 1 1524 7-3 7-3 1535 1520 d 2 1542 6-7 6-7 1549 1520 e 1, 2 1524 3-3 3-3 1528 1518 f 1, 2 1480 4-3 4-3 1486 1476 g 1, 2 1430 4-3 4-3 1439 1426 i 1, 2 50 2-3 2-3 53 41 RAMO 2003-08

RAMO 14 Liite 1/ 6 (7) Nimellinen Työn Kunnossapitotoleranssit akuuttiraja VAIHDETYYPPI vastaanottotoleranssit uusi kierrätys sivuraide pääraide 0 + + + + YV60-300-1:10 a 1524 7-3 1535 1520 b 1531 6-3 1538 1520 c 1 1524 7-3 1535 1520 c 3 1524 7-3 1535 1520 c 2 1536 8-3 1547 1520 c 4 1536 10-3 1547 1520 d 1 1524 7-3 1535 1520 d 2 1542 5-8 1550 1520 e 1, 2 1524 3-3 1528 1518 f 1, 2 1480 4-3 1486 1476 g 1, 2 1430 3-2 1439 1427 i 1, 2 50 2-3 53 41 UKV54 SKV 54 a 1534 2-2 3-2 7-3 7-3 1545 1520 b 1538 2-2 3-2 6-3 6-3 1545 1520 c 1 1524 2-2 3-2 7-3 6-3 1535 1520 c 3 1524 2-2 3-2 7-3 6-3 1535 1520 c 2 1534 2-2 3-2 10-3 7-3 1547 1520 c 4 1534 2-2 3-2 12-3 10-3 1547 1520 d 1 1524 2-2 3-2 7-3 7-3 1535 1520 d 2 1534 2-2 3-2 10-3 10-3 1547 1520 e 1, 2 1524 2-2 2-2 3-3 3-3 1527 1518 f 1, 2 1482 2-2 2-2 2-2 2-2 1486 1478 g 1, 2 1435 2-2 2-2 3-5 3-5 1439 1429 i 1, 2 47 1-2 1-2 4-2 4-2 52 41 TYV54-225-1: 6,46 a 1534 2-2 3-2 5-5 1545 1520 b 1538 2-2 3-2 5-5 1545 1520 c 1 1534 2-2 3-2 7-5 1547 1520 c 2 1534 2-2 3-2 7-5 1547 1520 c 3 1534 2-2 3-2 7-5 1547 1520 c 4 1534 2-2 3-2 7-5 1547 1520 d 1 1534 2-2 3-2 10-5 1547 1520 d 2 1534 2-2 3-2 10-5 1547 1520 e 1, 2 1524 2-2 2-2 2-3 1527 1518 f 1, 2 1482 2-2 3-2 3-2 1487 1478 g 1, 2 1435 2-2 2-2 2-5 1439 1429 i 1, 2 47 1-2 1-2 4-2 52 41 2002-08

RAMO 14 Liite 1/ 7 (7) Nimellinen Työn Kunnossapitotoleranssit akuuttiraja VAIHDETYYPPI vastaanottotoleranssit uusi kierrätys sivuraide pääraide + + + + + TYV54-200-1; 4,44 a 1534 2-2 3-2 5-5 1545 1520 b 1538 2-2 3-2 5-5 1545 1520 c 1 1536 2-2 3-2 8-5 1547 1520 c 3 1536 2-2 3-2 8-5 1547 1520 c 2 1536 2-2 3-2 8-5 1547 1520 c 4 1536 2-2 3-2 8-5 1547 1520 d 1 1534 2-2 3-2 10-5 1547 1520 d 2 1534 2-2 3-2 10-5 1547 1520 e 1, 2 1534 2-2 3-2 2-2 1540 1528 f 1, 2 1484 2-2 3-2 2-2 1487 1478 g 1, 2 1434 2-2 3-2 2-5 1439 1428 i 1, 2 50 1-2 1-2 2-2 53 41 TYV54-225-1: 6,46 Malli Tampere a 1534 2-2 3-2 5-5 1545 1520 b 1538 2-2 3-2 5-5 1545 1520 c 1 1534 2-2 3-2 6-5 1547 1520 c 3 1534 2-2 3-2 6-5 1547 1520 c 2 1534 2-2 3-2 5-5 1547 1520 c 4 1534 2-2 3-2 5-5 1547 1520 d 1 1534 2-2 3-2 6-5 1547 1520 d 2 1534 2-2 3-2 6-5 1547 1520 e 1, 2 1524 2-2 2-2 2-3 1527 1518 f 1, 2 1482 2-2 3-2 3-2 1486 1478 g 1, 2 1435 2-2 2-2 2-5 1439 1429 i 1, 2 47 1-2 1-2 4-2 51 41 TYV54-200-1; 4,44 Malli Tampere a 1534 2-2 3-2 5-5 1545 1520 b 1538 2-2 3-2 5-5 1545 1520 c 1 1536 2-2 3-2 6-5 1547 1520 c 3 1536 2-2 3-2 6-5 1547 1520 c 2 1536 2-2 3-2 5-5 1547 1520 c 4 1536 2-2 3-2 5-5 1547 1520 d 1 1534 2-2 3-2 6-5 1547 1520 d 2 1534 2-2 3-2 6-5 1547 1520 e 1, 2 1534 2-2 3-2 2-2 1540 1528 f 1, 2 1484 2-2 3-2 2-2 1486 1478 g 1, 2 1434 2-2 3-2 2-5 1439 1428 i 1, 2 50 1-2 1-2 2-2 53 41 RAMO 2003-08