Järjestöt kumppanina julkisen sektorin kanssa Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 15.2.2011
Pohjois- Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 600 Nettomuutto / Pohjois-Karjala 1975-2010 400 200 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600
Metsäosaamisen keskittymä European Forest Institute Metlan Joensuun yksikkö Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Joensuun Tiedepuisto Metsäkeskus Pohjois-Karjala etc
Katse itään päin! Venäläisten matkailu kasvanut merkittävästi Yli miljoona rajanylittäjää v. 2010 Niirala-Värtsilä Matkailuyritykset, kauppaliikkeet, palveluyrittäjät, Maahanmuutto lisääntynyt 400-500 henkilöä muuttovoittoa/v ulkomailta Yritystoiminnalle avautuneet Venäjän tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet Venäjän kielen osaamista vahvistettava Liikenneyhteyksiä kehitettävä Kohti viisumivapautta: rajamuodollisuuksien helpottaminen
POKAT 2014 4 toimintalinjaa: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
Hyvinvoinnin osa-alue 5/5: Aktiivinen ja osallinen kansalainen Edistetään ja kehitetään uusia osallistumisen keinoja ja kanavia kuntalaisena toimimiseksi. Kohdennetaan toimenpiteitä erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja eri syistä huono-osaisuutta kokevien ihmisten osallisuuden lisäämiseksi. Tuetaan järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä vahvistamalla niiden toimintaresursseja. Tuetaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä maakunnan järjestöasiain neuvottelukunnan ja kuntakohtaisten järjestöfoorumien kautta. Hyödynnetään ja tehostetaan järjestöillä olevan tiedon käyttöä osana aluekehittämistä: kyläsuunnitelmat, kansalaiskyselyt, järjestöjen raportit ja tutkimukset.
Vauva- ja lapsuusvaihe, lapsiperheet Koulu- ja opiskeluvaihe Työikä Aktiivinen vanhuus Raihnaiset ja heidän omaiset Motorinen ja henkinen kehitys Vertaistuki perheille Asumisjärjestelyt Lastenhoito, sairaan lapsen hoito Vapaaehtoistyöhön oppiminen Kerhotoiminta, harrastukset Auttavat puhelimet Itsenäisen suoriutumisen kannustaminen. Vertaistuki perheille Erityisperheet Isätoiminta. Sukupolvien yhteistyö Lastenhuolto Kotitalousekonomia Vaikeiden elämäntilanteiden hallinta Avioeroryhmät ja ihmissuhdetuki Elämäntapamuutosten tuki Työttömien syrjäytymisen ehkäisy Työhyvinvoinnin tuki Maahanmuuttajien kotouttaminen Toiminta- ja liikuntakyvyn ylläpitäminen Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy Asumisjärjestelyt Hoitoratkaisut Hoivaa ja omaisia tukevat ratkaisut Avustajapalvelut Yksinäisyyden ehkäiseminen Virkistys ja elämykset luokse Henkinen tuki Ihmisarvoinen saattohoito Vapaaehtoistyössä satunnainen toimija Vapaaehtoistyössä toimija, ajankäyttö haasteellinen Vapaaehtoistyössä aktiivinen toimija Urheiluseurat, kulttuurijärjestöt, luonto- ja ympäristöjärjestöt, vertaistukiryhmät, vammaisjärjestöt, seurakunnat, uskonnolliset yhteisöt, turvatalot, Pelastakaa lapset, MLL, Ensikotien liitto, Partiolaiset, Vanhempain yhdistykset, MLL, SPR, 4H, Martat, Työttömien yhdistykset, Miessakit, AA, Maanpuolustusyhdistyk set, Henry, Sydänyhdistys, Vanhustyön keskusliitto, Folkhälsan, Veteraanijärjestöt, Terminaalihoitok odit, Hyvä Suomi 2020
Kansalaisjärjestöt hyvinvoinnin edistäjinä Vahvuudet Julkisen sektorin täydentäjä ja kumppani Välittää heikkoja signaaleja Joustava, muuntautuva Tarjoaa kanavan moniarvoisuudelle Mahdollistaa osallistuvuuden Yhteisöllisyyden tukeminen, osallistavuus Vahvistaa demokratiaa Mahdollistaa paikalliset ja alueelliset ratkaisut Luovuus ja innovatiivisuus Yhdellä eurolla saa enemmän Kaikenkokoiset panokset mahdollisia Matala kynnys aloittaa, kokeilla ja siirtää käyttöön
Kansalaisjärjestöt hyvinvoinnin edistäjinä Heikkoudet Henkilöriippuvuus Vaikea taata pitkäjänteisyyttä Ei löydy toimijoita Epätasa-arvoinen Osaamisen puute Koordinaation puute ja kattavuus
Kansalaisjärjestöt hyvinvoinnin edistäjinä Mahdollisuudet Elinvoimaiset eläkeläiset Aktiivinen osallistuminen arvona vahvistuu Maahanmuuttajien panos hyödyksi Leppoistaminen EU-lainsäädännön tulkinta väljemmin
Kansalaisjärjestöt hyvinvoinnin edistäjinä Uhat Kilpailuneutraliteetti Epätasainen laatu Hyvät käytännöt eivät leviä Kolmas sektori jää pois suunnittelupöydistä Järjestöjen pakkoyhteistyö
Sielunveljiä kaikki tyynni www.pohjois-karjala.fi www.koli.fi