Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007
Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita
Päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala
Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus lähes 700 000 työpaikkaa eli runsas neljäsosa koko Suomen työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan 270 000 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin.
Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2005 Yritysten lukumäärä/1 408 Henkilöstön kokonaismäärä/180 458 1283 (91 %) 65 056 (36 %) 21 472 (12%) 93 930 (52%) 63 (5%) 62 (4%) 0 249 henkilön yritykset 250 499 henkilön yritykset 500 henkilön yritykset
Kehityksen ajurit Markkinoiden, talouden ja operaatioiden sijoittumisen uusjako Asiakkaiden vaatimukset ja osaaminen elinkaarikustannusten hallinnassa Tiukentuvat, globalisoituvat ympäristövaatimukset Rajusti lisääntyvät energiatehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset Lisääntyvät turvallisuusodotukset Jatkuvasti muuttuva roolijako arvoverkossa Fragmentoitunut, kova hintakilpailu Emootion vahvistuva osuus ostopäätöksissä ja käyttäjäkokemuksissa Kilpailu osaamisesta ja osaajista Johtamisosaamisesta kilpailuetua
Johtamisosaamisen ulottuvuudet Innovaatiotoiminta Johtaminen Liiketoiminta ja siihen liittyvä tuotanto (tavarat, palvelut, ratkaisut, jne.) Henkilöstö ja osaaminen
Johtamisen erityishaasteita: Mistä saamme satoja kasvuhalukkaita yrityksiä ja uusia innovaatiovetureita?
Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit jäämässä tavoitteesta?: tavoitteen ero vuoden 2006 tilanteeseen 1,7 miljardia euroa 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin % 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1998 1999 2000 Yritykset Hallituksen tavoite vuonna 2010 (=4 %/bkt) Hallituksen tavoite 4 %/bkt 2001 2002 2003 2004 2005 2006e 2007 2008 2009 2010e Julkinen sektori (korkeakoulut ml.) Osuus bkt:sta,% Lähde: Tilastokeskus, Etla, Teknologiateollisuus ry 4,4 4 3,6 3,2 2,8 2,4 2 1,6 1,2 0,8 0,4 0
Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa 3200 Milj. käyvin hinnoin 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007e Kiinteät investoinnit (sisältää tietokoneohjelmainvestoinnit) Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu: kesäkuu 2007, Teknologiateollisuus ry
Elektroniikka- ja sähköteollisuus vastaa lähes 80 prosenttista alan t&k-panostuksia 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Teknologiateollisuus päätoimialoittain v. 2005 Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala 0 % Liikevaihto T & K Henkilöstö Suomessa Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry
Mistä saamme satoja kasvuhalukkaita yrityksiä ja uusia innovaatiovetureita? Järjestelmätoimittajat Komponenttitoimittajat Päähankkijat Komponenttien valmistus Erikoisprosessit (esim. pinnoitus) Tuoteprosessi Verkoston jäsen/hallinta Toiminnan ohjaus Kokoonpanotekniikka Valmistustekniikka ja valmistettavuus Tuotekehitys Tuoteprosessi Brandi Asiakashallinta, CRM Toimittajaverkon hallinta Tuotekehitys Tuoteprosessi Palveluliiketoiminta Vastuu Vastuu tuoteominaisuuksista ja ja tuotannosta tuotannosta siirtyy siirtyy ketjussa ketjussa taaksepäin taaksepäin (laatu, (laatu, tehokkuus, tehokkuus, luotettavuus, luotettavuus, ympäristö) ympäristö)
Johtamisosaamisen erityishaasteita: Mistä osaajat?
Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosittain Henkilöä 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Toimihenkilöt Työntekijät 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Eläkkeelle eri ikäluokista, kuten yleisesti Suomessa ko. vuosina Eläkkeelle eri ikäluokista, kuten yleisesti Suomessa vuonna 2006 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys 280000 260000 240000 220000 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 (30.6) Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry
Teknologiateollisuuden ja sen päätoimialojen Suomen henkilöstön koulutustausta vuosina 1990-2005 ja vuonna 2005 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (DI, TkL, TkT, jne.) Alempi korkeakouluaste (insinööri, jne.) Alin korkea-aste (teknikko, jne.) Toisen asteen ammatillinen koulutus Ei amm. tutkintoa 10 0 1990 1995 2000 2005 Elektr.- ja Kone- ja Metallien sähköt. metallituotet. jalostus Koko teknologiateollisuus Vuosi 2005 Tietotekn. Lähde: Tilastokeskus
Mistä osaajat? Osaaminen = Tiedot ja taidot + arvot ja asenteet + kontaktit ja kokemukset - Huomioiko insinöörikoulutus riittävästi eri osaamisalueet? Verkottunut liiketoimintamalli ja globaalit arvoverkot lisäävät kokonaisuuksien hallinnan, tiimityöskentelyn ja johtamisosaamisen merkitystä Teknologiateollisuus tarvitsee monenlaisia osaajia, myös insinöörien toimenkuvat monipuolistuvat Osaajatarpeen arvioidaan pysyvän lähivuosina korkeana Ammattiosaajista ja tuotannon tiiminvetäjistä kasvava pula erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuden pk-yrityksissä Osaaminen kilpailuetutekijänä lisää henkilöstö- ja osaamisenjohtamisen merkitystä Mistä tulevaisuuden Jorma Ollilat?
Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Varmistettava monipuolinen harjoittelu ja työpaikalla tapahtuvat oppimisjaksot sisällytettävä kaikkeen insinöörikoulutukseen Ammattikorkeakoulujen kontakteja ja yhteistyötä pk-yritysten kanssa lisättävä ja yhteistyöhön löydettävä uudenlaisia toimintamalleja Tuotannon tiiminvetäjien koulutukseen löydettävä toimivat ratkaisut yritysten, ammatillisten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä myös koneja metallialalla Tulisi ennakkoluulottomasti tarkastella jo perustutkintovaiheessa erilaisia insinöörikoulutuksen profiileja myös johtamisosaamisen näkökulmasta sisällölliset ja opetusmenetelmälliset ratkaisut Työelämän ja yhteisöjen osaamistarpeet lähtökohdiksi jatkotutkintojen ja aikuis- ja täydennyskoulutuksen kehittämiselle
KIITOS!