KESKI-POHJANMAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010
SISÄLLYS 1 LYHENTEET... 4 2 TAUSTAA... 6 3 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KESKI-POHJANMAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 8 4 VOIMAVARAT... 9 5 HENKILÖSTÖN KOULUTUS... 9 6 VALVONTAKOHDEREKISTERI JA LAATUJÄRJESTELMÄ... 9 7 VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYS... 10 8 TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTETTÄVÄ AIKA... 11 9 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN... 11 10 TARKASTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2010... 12 11 HYVÄKSYTYT LABORATORIOT... 12 12 VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT... 12 13 VIESTINTÄ... 12 14 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 13 15 RAPORTOINTI... 13 15.1 YLEINEN RAPORTOINTI... 13 15.2 ELINTARVIKEVALVONNAN RAPORTOINTI... 14 15.3 KEMIKAALILAIN VALVONNAN RAPORTOINTI... 14 15.4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONNAN RAPORTOINTI... 14 15.5 TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN RAPORTOINTI... 14 15.6 TUPAKKALAIN VALVONNAN RAPORTOINTI... 15 16 ELINTARVIKEVALVONTA VUONNA 2010... 15 16.1 JOHDANTO... 15 16.2 VOIMAVARAT... 15 16.3 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY... 16 16.4 ELINTARVIKEVALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2010... 17 16.4.1 Suunnitelmallinen valvonta... 17 16.4.2 Muu valvonta... 19 16.5 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN... 20 16.5.1 Riskinarviointiin perustuen otettavat valvontanäytteet kohdetyypeittäin... 20 16.6 VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT... 21 17 KEMIKAALILAIN VALVONTA VUONNA 2010... 22 17.1 JOHDANTO... 22 17.2 VOIMAVARAT... 23 17.3 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY... 23 17.3.1 Tarkastuksen yleinen määrittely... 23 17.3.2 Tarkastuksen sisältö... 24 17.4 KEMIKAALILAIN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2010... 26 17.4.1 Suunnitelmallinen valvonta... 26 17.4.2 Muu valvonta... 27 17.5 KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN... 27 18 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTA VUONNA 2010... 27 18.1 JOHDANTO... 27 18.2 VOIMAVARAT... 27 18.3 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY... 28 18.3.1 Tarkastuksen tavoitteet... 28 18.3.2 Suunnitelmallisen valvonnan kohteet... 28 18.3.3 Tarkastusten tarkempi määrittely... 29 18.4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2010... 29 18.4.1 Suunnitelmallinen valvonta... 29 18.4.2 Muu valvonta... 31 18.5 KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN... 32 18.5.1 Talousvesi... 32 18.5.2 Uima-allasvesi... 32 18.5.3 Uimarantavesi... 32 2
18.5.4 Muut näytteet... 32 19 TUOTETURVALLISUUSVALVONTA VUONNA 2010... 33 19.1 JOHDANTO... 33 19.2 VOIMAVARAT... 33 19.3 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY... 34 19.3.1 Tarkastuksen tavoitteet... 34 19.3.2 Ennalta sovittu tarkastus... 36 19.3.3 Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus... 36 19.3.4 Ennalta ilmoittamaton tarkastus... 36 19.4 TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2010... 36 19.4.1 Suunnitelmallinen valvonta... 37 19.4.2 Muu valvonta... 38 19.5 KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN... 38 20 TUPAKKALAIN VALVONTA VUONNA 2010... 38 20.1 JOHDANTO... 38 20.2 MYYNNIN LUVANVARAISUUS... 39 20.3 VOIMAVARAT... 39 20.4 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY... 40 20.4.1 Tarkastuksen tavoitteet... 40 20.4.2 Tarkastuksen sisällön yleinen määrittely... 40 20.4.3 Tupakan myyntipaikan tarkastus... 40 20.4.4 Myynnin omavalvonta... 41 20.4.5 Kevytsavukkeiden mainonta... 41 20.4.6 Pakkauskoon rajoittaminen... 41 20.4.7 Tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonta... 42 20.4.8 Tarkastuksella käytettävät menetelmät... 42 20.4.9 Nikotiinivalmisteiden valvonta... 43 20.5 TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTETTÄVÄ AIKA... 43 20.6 TUPAKKALAIN VALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2010... 43 20.6.1 Suunnitelmallinen valvonta... 43 20.6.2 Muu valvonta... 44 20.7 KUNNAN TOIMESTA TAPAHTUVA NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN... 44 21 MUUT VALVONTATEHTÄVÄT... 44 21.1 ELÄINSUOJELUVALVONTA... 44 21.2 YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIPALVELUIDEN TOIMINTAYKSIKÖIDEN TARKASTUKSET... 45 LIITTEET Liite 1. Henkilövoimavarat vuonna 2010 Liite 2. Riskinarviointi ja tarvittava työpanos vuonna 2010 Liite 3. Terveysvalvonnan resurssien jakautuminen eri lakien mukaisiin tehtäviin Liite 4. Terveysvaaratilanteiden yhteyshenkilöt Liite 5. Tiedotusvälineiden yhteystiedot Liite 6. Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma vuodelle 2010 Liite 7. Valvontasuunnitelman toteutuman raportointi ja arviointi 3
1 LYHENTEET AVI CLP-asetus ELTU EVI Evira EVO EY HACCP htv htpv KETU-rekisteri Komissio KT-tiedote Aluehallintovirasto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (Classification, Labelling, Packaging) Elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen tiedonkeruu Elintarvikevirasto (30.4.2006 asti) Elintarviketurvallisuusvirasto Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma Euroopan yhteisö (Hazard Analysis and Critical Control Points) Elintarvikealan standardi turvalliseen elintarvikkeiden käsittelyyn Henkilötyövuosi = 220 henkilötyöpäivää Henkilötyöpäivä = 7,5 tuntia Kemikaalituoterekisteri Euroopan yhteisön komissio Käyttöturvallisuustiedote KuTuL Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) KUV MMM ovv REACH-asetus STM STTV SYKE TEM Kuluttajavirasto Maa- ja metsätalousministeriö Omavalvonnan valvonta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista jne. (Registration, Evaluation, Authorization of Chemicals) Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Suomen ympäristökeskus Työ- ja elinkeinoministeriö 4
THL TUKES VASU Valvira Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Turvatekniikan keskus Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, joka syntyi terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) yhdistyessä 1.1.2009 Valvontaohjel- Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista ma-asetus valvontaohjelmista (664/2006) Valvontasuun- Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvonnitelma-asetus tasuunnitelmasta (665/2006) vov Viranomaisvalvonta 5
2 TAUSTAA Kansanterveyslakiin (66/1972) on sisällytetty käsite ympäristöterveydenhuolto, jolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua. Lain 1 :ssä ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviksi laeiksi säädetään kuuluvaksi seuraavat lait: Terveydensuojelulaki (763/1994) Elintarvikelaki (23/2006) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) Kemikaalilaki (744/1989) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) Eläinlääkintähuoltolaki (685/1990) Edellä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy myös seuraaviin lakeihin: Eläintautilaki (55/1980) Eläinsuojelulaki (247/1996) Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annettu laki (1100/1994) Lääkelaki (395/1987) Ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaiset ovat laatineet omat toimialakohtaiset valvontaohjelmat, jotka yhdessä muodostavat ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman. Valtakunnallinen valvontaohjelma sisältää ympäristöterveydenhuollon valvonnan yleiset ja yhteiset periaatteet. Periaatteet ovat kaikkien keskusviranomaisten yhteisesti hyväksymiä. Yhteisen valvontaohjelman tavoitteena on helpottaa kuntia ottamaan huomioon kaikki ympäristöterveydenhuollon osa-alueet lainsäädännön edellyttämällä tavalla omissa valvontasuunnitelmissaan. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman suhdetta muihin valvontaohjelmiin ja -suunnitelmiin on kuvattu kaaviossa 1. Eläinlääkärit laativat lainsäädännön edellyttämän eläintauti- ja hyvinvointivalvontaohjelman. 6
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA Evira + Kuluttajavirasto + Valvira Kaavio 1. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman suhde toimialakohtaisiin valtakunnallisiin valvontaohjelmiin ja kunnan valvontasuunnitelmaan. Elintarvikevalvontaohjelma TOIMIALAKOHTAISET VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT Eläintauti- ja hyvinvointivalvontaohjelma Kemikaalilain valvontaohjelma Terveydensuojelun valvontaohjelma Tuoteturvallisuuden valvontaohjelma Tupakkalain valvontaohjelma Evira Evira Valvira Valvira KUV Valvira Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Mahdollisimman korkealaatuisen valvonnan toteutumiseksi keskushallinto edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, säännöllistä, terveysvaaroja ja -haittoja ehkäisevää, dokumentoitua, oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnan on oltava myös muulla tavoin hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista ja sille on varattava riittävät voimavarat. Kunnan valvontaviranomaisen on laadittava toiminnastaan suunnitelma ja seurattava sen toteutumista vuosittain. Suunnitelma voidaan laatia monivuotisena, mutta mahdollisten päivitysten vuoksi se on hyväksyttävä kunnassa vuosittain. Valvontasuunnitelman tulee perustua valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Voimavarojen turvaamiseksi valvontaviranomaisen on perittävä maksu hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisista valvontatoimista. Maksuista saadut tulot tulee käyttää ympäristöterveydenhuollon toimeenpanon kehittämiseen kunnassa. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa on esitettävä valvonnan painopistealueet ja otettava huomioon sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma että toimialakohtaiset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne huomioiden. Suunnitelmassa tulee olla varaus yllättäen ilmenevien valvonta-asioiden hoitamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi terveysvaaratilanteiden, epidemiaselvitysten tai ruokamyrkytysten aiheuttamat toimenpiteet. Lisäksi on varauduttava sellaisten valvontatehtävien hoitamiseen, joita ei voida ennalta suunnitella, kuten uusien huoneistojen hyväksyntä, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, asiakkaiden valitukset sekä niihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Keskushallinto suosittelee, että valvontasuunnitelmaan sisällytetään myös muita valvonnan kannalta oleellisia 7
asioita, kuten voimavarojen suunnittelu, asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana toimiminen, toiminnan suunnittelu ja kehittäminen, viestintä, tiedotus ja raportointitehtävät. Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) 3 :ssä määritellään, että kunnan valvontasuunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat asiat: 1) tarkastuksen sisällön määrittely 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden valvontasuunnitelma aluehallintovirastolle (AVI) kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä (valvontasuunnitelma-asetus 665/2006, 8 ). 3 VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN KESKI-POHJANMAAN YMPÄRIS- TÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Valtioneuvosto antoi vuonna 2003 periaatepäätöksen koskien elintarvikevalvonnan kehittämistä. Periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on muodostaa paikallistasolle aiempaa suurempia toimintayksiköitä, jotka mahdollistavat paremmin resurssien kokoamisen ja valvontahenkilöstön erikoistumisen. Tavoitteet on tarkoitettu sovellettavaksi koko ympäristöterveydenhuollossa. Periaatepäätöksessä painotetaan mm. kunnan valvonnan suunnitelmallisuutta kehottamalla kuntia laatimaan kirjallisia valvontasuunnitelmia. Tavoitteena on, että suunnitelmallinen ja ennaltaehkäisevä riskinarviointiin perustuva valvontatyö asteittain lisääntyy. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) tuli voimaan 15.6.2009. Lain mukaan yhteistoiminta-alueella ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä vastaa yksi toimielin, jolla on oltava käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit. Vuoden 2010 alusta on muodostettu Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, johon kuuluvat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Kaustisen, Halsuan, Vetelin, Perhon, Toholammin, Kruunupyyn ja Lestijärven kunnat. Kokkolan kaupunki toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma että Elintarviketurvallisuusviraston (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Kuluttajaviraston laatimat toimialakohtaiset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne huomioiden. Tavoitteena on, että valvontatyö on hyvin suunniteltua, tehokasta, kattavaa, tasapuolista ja oikein kohdennettua. Suunnitelma perustuu valvontakohteiden kartoitukseen, riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin, ja sen avulla edistetään valvonnan suunnitelmallisuutta ja laadukkuutta. 8
Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma sisältää elintarvike-, kemikaalilain, terveydensuojelun, tuoteturvallisuusvalvonnan, tupakkalain ja eläinlääkintähuoltolain valvontasuunnitelmat. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma hyväksytetään vuonna 2010 Kokkolan kaupunginhallituksessa. Hyväksytty suunnitelma lähetetään tiedoksi Länsi-Suomen aluehallintovirastolle. 4 VOIMAVARAT Aikaisempien vuosien kokemuksen perusteella kuntien viranhaltijat ovat arvioineet, että suunnitelmalliseen valvontaan voidaan suunnata resursseja noin 30 % kokonaisresursseista. Resurssivajetta on erityisesti suunnitelmallisessa elintarvikevalvonnassa. Suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan resurssivaje on noin 1,4 henkilötyövuotta verrattaessa käytettävissä olevaa suunnitelmallisen valvonnan henkilöresurssia valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määriteltyyn valvonnan vähimmäissuositukseen. Suurin osa terveydensuojelun kokonaistyöpanoksesta menee akuuttiin valvontatyöhön, jota ei voi etukäteen suunnitella. Suunnitelmallisen valvonnan resurssivaje on sitä suurempi, mitä enemmän tulee akuutteja tehtäviä. Nykyisillä resursseilla terveydensuojelulain valvontaa joudutaan kohdentamaan voimakkaasti. Henkilövoimavarat on esitetty liitteessä 1. Riskinarviointi ja tarvittava työpanos on esitetty liitteessä 2. Terveysvalvonnan resurssien jakautuminen eri lakien mukaisiin tehtäviin on esitetty liitteessä 3. 5 HENKILÖSTÖN KOULUTUS Valvontahenkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi laaditaan suunnitelmakauden 2010 aikana koulutussuunnitelma. Suunnitelmassa otetaan huomioon Eviran, Valviran, Kuluttajaviraston, AVI:n ja muiden toimijoiden tarjoamat koulutustilaisuudet (viranhaltijoiden erikoistuminen). Viranhaltijat osallistuvat aktiivisesti sekä koko ympäristöterveydenhuoltoa koskeviin koulutuksiin että erityisosaamisalueiden mukaisiin koulutuksiin. Koulutukseen osallistuvat viranhaltijat antavat palautetta saamastaan koulutuksesta terveysvalvonnan palavereissa. Talousarvioon varataan riittävästi määrärahaa (vähintään 4 koulutuspäivää/henkilö) koulutusta varten. 6 VALVONTAKOHDEREKISTERI JA LAATUJÄRJESTELMÄ Yhteistoiminta-alueen kaikissa toimipisteissä otetaan käyttöön Digia -tietojärjestelmän Lims-tarkastajaohjelma, jossa tulee olemaan kohderekisteri kaikista alueen valvontakoh- 9
teista, lukuun ottamatta eläinlääkintähuoltoa. Digia kehittää ohjelmaa vuosittain järjestämällä tarkastajille käyttäjäpäivät, joista saatujen palautteiden perusteella Digia laatii ohjelmalle kehityspaketin. Lims-tarkastajaohjelma on ollut käytössä vain Kokkolassa. Osassa alueen kunnista ei ole ollut käytössä mitään tietojärjestelmää valvontakohteiden tietojen ylläpitämiseen. Valvontakohdetietojen saattaminen järjestelmään sekä olemassa olevien tietojen päivittäminen tulevat viemään huomattavasti aikaa. Evirassa on valmisteilla keskitetty valvontakohdejärjestelmä (KUTI 1) ja valvontatietojärjestelmä (KUTI 2). Elintarvikelain mukaiset valvontakohteet tulee viedä kunnissa keskitettyyn tietojärjestelmään (KUTI 1) vuoden 2010 loppuun mennessä. KUTI 2 -järjestelmän käyttöönotto alkaa loppuvuodesta 2010. Tavoitteena on, että Evira voi koota vuoden 2011 valvontatiedot sähköisesti keskitetystä tietojärjestelmästä. Yhteistoiminta-alueella on yhteensä noin 4700 valvontakohdetta. Tuoteturvallisuusvalvonnan ja kemikaalilain mukaisten kohteiden määrästä ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa. Kohteiden tiedot päivitetään ja määrää tarkennetaan vuoden 2010 aikana. Yhteistoiminta-alueella otetaan käyttöön Kokkolan kaupungin ympäristöterveydenhuollon laatima laatujärjestelmä, joka päivitetään vuosina 2010 2011. 7 VALVONTAKOHTEIDEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUSTIHEYS Valvontakohteiden tarkastustiheys perustuu valvonnasta vastuussa olevan tarkastajan omaan kokemukseen perustuvaan kohdekohtaiseen riskinarviointiin sekä keskusviranomaisten valtakunnallisessa valvontaohjelmassa vuosille 2008-2010 annettuihin ohjeisiin tarkastustiheyden ja tarkastukseen käytettävän ajan määrittämiseksi. Terveydensuojelun, tuoteturvallisuusvalvonnan ja kemikaalilain mukaisten kohteiden riskinarviointiin on ohjeet terveysvalvonnan laatujärjestelmässä. Elintarvikevalvontakohteissa käytetään Digian Lims-tarkastajaohjelman riskinarviointia. Limsin riskinarviointi sisältää seuraavat kymmenen kohtaa, joiden perusteella kukin elintarvikehuoneisto saa oman riskiluvun: 1. toiminta 2. elintarvikkeiden käsittely 3. valmistettavat, tarjoiltavat tai myytävät tuotteet 4. tuotannon levikki 5. omavalvonnan taso 6. henkilökunnan asiantuntemus 7. kohteen varustus ja tilat 8. kohteen siisteys ja puhtaus 9. aikaisemmat näytetulokset 10. viranomaisen arviointiin perustuva lisäriski Viranhaltijat ovat määritelleet kohdekohtaiseen riskinarviointiin (riskiluvut) perustuen eri valvontakohdetyypeille vuosittaisen tarkastuskäyntien määrän. Resurssivajeesta johtuen kaikkia valvontakohteita ei ole pystytty viime vuosina tarkastamaan, joten päivitettyjä tietoja ei ole tällä hetkellä kaikista kohteista. Valvontakohteiden riskinarviointia ja tietojen päivittämistä suoritetaan suunnitelmakaudella 2010 suoritettavien tarkastusten yhteydessä. 10
Muiden kuin elintarvikekohteiden riskinarvioinnissa merkittävinä tekijöinä on otettu huomioon: toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toimintatavat (omavalvonta tai käyttötarkkailu, aiemmat ongelmat, yleinen asennoituminen jne.) huoneiston tai tilan olosuhteet, rakenteet ja kalusto (varustelutaso, rakenteiden kunto jne.) altistavan tekijän vaarallisuus (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) altistuvien ihmisten määrä ja käyttäjäryhmät (lapset, nuoret, vammaiset, sairaat) altistuksen kesto ja / tai toistuvuus (vakituinen ja tilapäinen oleskelu). Liitteessä 2 olevissa taulukoissa on esitetty yhteistoiminta-alueella olevien valvontakohteiden lukumäärät, tarkastuksien lukumäärät ja tarkastuksiin tarvittava aika keskusviranomaisten kriteerien mukaan sekä paikallisen riskinarvioinnin mukaan. 8 TARKASTUKSEEN KESKIMÄÄRÄISESTI KÄYTETTÄVÄ AIKA Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä on otettu huomioon tarkastuksen suunnittelu ja valmistelutyöt, tarkastukseen ja matkaan kuluva aika sekä tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaukset ja muut jälkityöt. Tarkastukseen käytettävän ajan arvioinnissa on käytetty apuna valtakunnallisessa valvontaohjelmassa annettuja ohjeellisia aikoja, joita on tarvittaessa muutettu paikalliseen riskinarviointiin ja kokemukseen perustuen. Jatkossa tarkastukseen käytettävää aikaa nostetaan tai lasketaan suunnitelmakaudella 2010 kertyvän valvonta- ja työkokemuksen perusteella. Valvontakohdetyyppien tarkastukseen käytettävä aika on esitetty liitteessä 2. 9 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Yhteistoiminta-alueen kunnissa on laadittu terveydensuojelulain 8 :n mukainen ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelmat, joissa on otettu huomioon mm. ruokamyrkytysten, elintarvike- ja juomavesiepidemioiden selvittäminen sekä varautuminen kemikaalien aiheuttamien erityistilanteiden varalle. Koko yhteistoiminta-alueelle laaditaan yhteinen erityistilannesuunnitelma vuoden 2010 aikana, ja se hyväksytetään Keski-Pohjanmaan ympäristöterveyslautakunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti yhteistoiminta-alueella on nimetty epidemiaselvitystyöryhmiä, joiden tehtävänä on ruokamyrkytysten sekä elintarvike- ja juomavesiepidemioiden selvittäminen. Epidemiaselvitystyöryhmistä kerrotaan enemmän kappaleessa 16.4.2. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto on varautunut talousarviossaan ruokamyrkytysten, elintarvike- ja juomavesiepidemioiden sekä muiden vaaratilanteiden selvitystyöstä mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin. Terveysvaaratilanteiden yhteyshenkilötiedot on esitetty liitteessä 4. Keskeisten tiedotusvälineiden yhteystiedot on esitetty liitteessä 5. 11
10 TARKASTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Resurssien niukkuudesta johtuen valvontaa kohdennetaan paikalliseen riskinarviointiin ja valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuen tietyille painopistealueille ottaen huomioon kohteiden riskiluvut. Terveystarkastajat ovat suunnitelleet painopistealueille valvontasuunnitelmien mukaisesti toteutettavia maksullisia tarkastuksia ja näytteidenottoa. Lisäksi terveysvalvonnassa tehdään vuosittain vaihtuvia projekteja, jotka ovat toiminnanharjoittajille maksuttomia (viranomaisvalvontaa). Projekteista laaditaan yhteenvedot myös tiedotusvälineille. Näin tehdään valvontaa ja valvonnan tuloksena saatua tietoa tunnetuksi kuntalaisille, päättäjille ja toimijoille. Mikäli resurssit eivät riitä jonkin projektin toteutukseen, harkitaan projektin ajoituksen muuttamista tai projektista luopumista. Tarkastusmäärät eri kohteisiin vuonna 2010 on esitetty liitteessä 2. 11 HYVÄKSYTYT LABORATORIOT Viranomaisnäytteiden tutkimukset sekä tutkimukset, joiden tekemisestä on säädetty lainsäädännössä, tutkitaan elintarvikelain 37 :n mukaisissa laboratorioissa. Laboratorio, johon suunnitelman mukainen valvonta tukeutuu pääsääntöisesti, on Maintpartner Oy:n Laboratorio- ja ympäristöpalvelut Kokkolassa tai esim. Työterveyslaitoksen, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen, VTT:n ja STUK:n laboratoriot. 12 VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT Terveysvalvonta perii toiminnanharjoittajalta kunnan hyväksymän taksan mukaisen maksun: 1. Valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja tutkimuksista. 2. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta, kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. 3. Lainsäädännössä maksullisiksi määriteltyjen hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä tai muusta toiminnasta, josta lainsäädännön perusteella on perittävä maksu. 13 VIESTINTÄ Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolle on laadittu yhteinen viestintäsuunnitelma, joka päivitetään vuoden 2010 aikana. Suunnitelmassa on otettu huomioon mm. asiakaspalvelu, tiedotus, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä viestintä terveysvaara- ja erityistilanteissa. 12
14 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) 3 :n mukaisesti vähintään seuraavien tekijöiden osalta: tarkastusten ja näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin tarkastusten kattavuus valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Toteutunutta valvontaa verrataan valvontasuunnitelmaan vuosittain. Arvioinnissa tarkastellaan, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet. Valvonnan kattavuus arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta tai mahdolliset poikkeamat sekä mainitaan mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä (esim. päätökset, resurssitarpeet, toiminnan muuttuminen, painopisteiden tarkentaminen), jotta tavoitteisiin päästäisiin seuraavalla tarkastelujaksolla. Valvontasuunnitelman toteutumisen seuraamiseksi on laadittu kohdetyypeittäin raportointilomake, jossa raportoidaan mm. seuraavat asiat: - valvontakohteiden lukumäärä - suunnitellut tarkastukset valvontakohdetyypeittäin - toteutuneet tarkastukset valvontakohdetyypeittäin - valvonnassa annettujen toimenpidemääräysten lukumäärä - suunniteltujen viranomaisvalvonnan näytteiden määrä - toteutuneiden viranomaisvalvonnan näytteiden määrä - valvontamaksujen määrä - muiden maksujen määrä - suunnitelmalliseen valvontaan käytetty työaika - muuhun valvontaan käytetty työaika. Valvontasuunnitelman toteutuman raportoinnin ja arvioinnin mallilomake on esitetty liitteessä 7. Seurantaa hyödynnetään valvonnan kehittämisessä ja valvonnan jatkuvuuden varmistamisessa sekä valvontasuunnitelman päivittämisessä ja uuden suunnitelman laatimisessa. 15 RAPORTOINTI 15.1 YLEINEN RAPORTOINTI Keskushallinnossa on kehitteillä keskitetty ympäristöterveydenhuollon kohde- ja valvontatietojärjestelmä (KUTI), joka käynnistyy vuoden 2010 aikana. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa valvonta- ja tarkastustiedot raportoidaan ko. järjestelmän kautta. Kokkolan kaupunginhallituksen hyväksymä Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2010 lähetetään tiedoksi Länsi-Suomen aluehallintovirastolle. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja hyväksytetään toimivaltaisella elimellä, 13
jonka jälkeen se toimitetaan tiedoksi AVI:lle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä (valvontasuunnitelma-asetus 665/2006, 8 ). Alueellisen valvonnan toteutumisesta raportoidaan vuosittain ympäristöterveydenhuollosta vastuussa olevalle lautakunnalle tai muulle toimivaltaiselle elimelle. Lautakunnan tai muun toimivaltaisen elimen hyväksymä selvitys valvontasuunnitelman toteutumisesta toimitetaan tiedoksi AVI:lle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Keskushallinnon valtakunnallisista sekä aluehallintoviraston alueellisista valvontaprojekteista raportoidaan kunkin valvontaprojektin yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja ja valvontaa koskevia muita tietoja ilmoitetaan pyydettäessä keskushallinnolle ja AVI:lle. 15.2 ELINTARVIKEVALVONNAN RAPORTOINTI Elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen tiedot raportoidaan ELTU-raportointilomakkeilla Länsi-Suomen aluehallintovirastolle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 15.3 KEMIKAALILAIN VALVONNAN RAPORTOINTI REACH- ja CLP-asetuksissa edellytetään, että EU:n jäsenmaissa suoritetaan virallista valvontaa ja että valvonnan tuloksista raportoidaan EU-komissiolle joka viides vuosi. Kemikaalilain valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset sekä yhteenveto toteutetuista tarkastuksista toimitetaan aluehallintovirastolle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä käyttäen joko raportointilomakkeita tai Valviran sähköistä raportointijärjestelmää. 15.4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONNAN RAPORTOINTI Uimarantaluetteloon tehdyistä muutoksista ilmoitetaan Länsi-Suomen aluehallintovirastolle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Yleisten uimarantojen (ns. EU-uimarannat) näyteja laatutiedot raportoidaan Valviran tiedonkeruulomakkeilla AVI:lle vuosittain syyskuun loppuun mennessä. EU-vesilaitosten raportointi tehdään THL:n tiedonkeruulomakkeilla vuosittain AVI:lle maaliskuun loppuun mennessä. 15.5 TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN RAPORTOINTI Tuoteturvallisuusvalvonnan raportointi sisältää sekä kohde- ja valvontatietojen keräämisen että valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin. Yhdistetyn raportin tiedot lähetetään Länsi-Suomen aluehallintovirastolle maaliskuun loppuun mennessä. 14
15.6 TUPAKKALAIN VALVONNAN RAPORTOINTI Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten toteutuminen raportoidaan aluehallintovirastolle maaliskuun loppuun mennessä. Tupakkalain valvonnan tehostamiseksi Valvira järjestää vuosittain valtakunnallisia valvontahankkeita. Jos kunta osallistuu hankkeeseen, raportoidaan se Valviralle internetissä täytettävillä lomakkeilla erikseen ilmoitetun aikataulun mukaisesti. 16 ELINTARVIKEVALVONTA VUONNA 2010 16.1 JOHDANTO Evira on laatinut valvontaviranomaisille ohjeellisena noudatettavan valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) vuosille 2009-2010. Valvontaohjelma on osa ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa ja valvonta-asetuksen (EY) 882/2004 mukaista alkutuotannosta alkavaa ja koko tuotantoketjun kattavaa monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Elintarvikelain 48 :n mukaan kunnan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: - tarkastusten sisällön määrittely - valvontakohteiden tarkastustiheys - kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen - valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi - hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Elintarvikelain 32 :n mukaan kunnan on pyrittävä siihen, että se hoitaa elintarvikevalvonnan yhteistoiminnassa toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa valvonnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta riittävän laajalla alueella (seudullinen valvontayksikkö). 16.2 VOIMAVARAT Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon alueella on elintarvikevalvontaan käytettävissä voimavaroja seuraavasti: Terveysvalvonnan johtaja 1 hlö 30 htpv Hygieenikkoeläinlääkäri 1 hlö 200 htpv Terveystarkastajat 7 hlöä 910 htpv Eläinlääkärit 12,5 hlöä 90 htpv Toimistonhoitaja 1 hlö 100 htpv Yhteensä 22,5 hlöä 1330 htpv (kokonaistyöpanos) Käytössä olevien henkilöresurssien puitteissa valvontaa ei voida toteuttaa Eviran ohjeiden mukaisesti, vaan valvontaa joudutaan voimakkaasti priorisoimaan ja kohdentamaan riskinarviointiin perustuen tietyille painopistealueille. Tietyissä kohteissa tarkastustiheys ja 15
tarkastukseen käytettävä aika on kokemuksen ja paikallisen riskinarvioinnin perusteella Eviran suositusta suurempi. Elintarvikevalvontaan resursseja voidaan suunnata noin 50 % terveysvalvonnan kokonaisresursseista. Elintarvikevalvontaan varatuista resursseista suunnitelmalliseen elintarvikevalvontaan voidaan suunnata noin 30 %. Verrattaessa käytettävissä olevaa suunnitelmallisen valvonnan henkilöresurssia valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määriteltyyn valvonnan vähimmäissuositukseen, suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan resurssivaje on keskimäärin 1,4 henkilötyövuotta. Henkilövoimavarat on esitetty liitteessä 1. Riskinarviointi ja tarvittava työpanos vuodelle 2010 on esitetty liitteessä 2, osassa 1. 16.3 TARKASTUSTEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Valvontasuunnitelmaan sisällytettävät tarkastukset voidaan jakaa kahteen tyyppiin, perustarkastuksiin ja lisätarkastuksiin. Tarkastuksiin voidaan sisällyttää näytteenottoa ja mittauksia. Tarkastusten sisältö yksittäisten elintarvikehuoneistojen osalta riippuu arvioidusta riskistä, joka taas on riippuvainen harjoitetun toiminnan laajuudesta ja luonteesta sekä omavalvonnan toimivuudesta. Perustarkastus on pääsääntöisesti kerran vuodessa jokaiseen valvontakohteeseen tehtävä perusteellinen tarkastus, jonka ajankohta sovitaan valvontakohteen kanssa etukäteen. Perustarkastuksessa käydään läpi valvontakohteen asiakirjat, tilat, rakenteet ja pinnat, laitteet, välineet, toiminnot, tuotteet, omavalvonta ja mahdollisesti näissä tapahtuneet muutokset. Perustarkastukseen käytettävä aika on yleensä noin 2-3 kertaa pidempi kuin lisätarkastukseen käytettävä aika. Lisätarkastus on muu suunnitelmallinen tarkastus, joka tehdään valvontakohteeseen joko ennalta sovittuna ajankohtana tai ennalta ilmoittamatta. Lisätarkastusten määrä ja sisältö suunnitellaan sekä perustarkastuksen että muiden mahdollisten tarkastuskohteesta saatujen tarkastustiheyteen vaikuttavien tietojen perusteella. Lisätarkastuksissa keskitytään omavalvonnan toteutuksen, toiminnan hygienian ja tuotteiden määräystenmukaisuuden valvontaan. Elintarvikehuoneistoihin tehdään lisäksi tarkastuksia ennalta ilmoittamatta erityisesti silloin, kun on aihetta epäillä esim. elintarvikkeiden laatua tai elintarvikehuoneistossa tapahtuvan toiminnan hygieenisyyttä. Pääsääntöisesti tarkastus tehdään valvontakohteessa, mutta valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa esimerkiksi asiakirjoja myös viranomaisen toimipisteessä. Tarkastus pyritään tekemään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Tarkastuksesta laaditaan laatu- ja toimintakäsikirjan mukainen tarkastuskertomus, joka toimitetaan toimijalle tai tämän edustajalle. Koska tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä, tarkastuskertomukseen merkitään selkeästi, minkä lain mukaisia ja mitä toimenpiteitä tehty tarkastus sisältää. Tarvittaessa suoritetaan uusintatarkastus epäkohtien korjaamisen toteamiseksi. 16
Tarkastuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin: - onko toiminta hyväksymispäätöksen mukaista - omavalvontasuunnitelman toimivuus (HACCP-järjestelmän soveltaminen) - onko kaikilla pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevillä henkilöillä hygieniaosaamistodistus ja terveystodistus - elintarvikehuoneiston rakenteellinen kunto ja ilmanvaihdon toimivuus - kylmäsäilytystilat ja säilytyslämpötilat - yleinen siisteys, työskentelytapojen hygieenisyys ja työntekijöiden työvaatetus Omavalvonnan toimivuuden arvioimiseksi tarkastuskohteista otetaan näytteitä tarkastusta suorittavan viranhaltijan harkinnan mukaan. Jos tarkastuskohde ottaa riittävästi omavalvontanäytteitä, voidaan viranomaisten ottamien näytteiden määrää vähentää. Tarkastusten ensisijaisena tavoitteena on, että kohteessa todetut elintarvikehygieeniset riskit vähenevät tarkastusten yhteydessä annetun ohjauksen seurauksena. 16.4 ELINTARVIKEVALVONNAN TOTEUTTAMINEN VUONNA 2010 16.4.1 Suunnitelmallinen valvonta Yhteistoiminta-alueen valvontakohteiden kartoittaminen, valvontakohdetietojen päivittäminen ja riskinarviointi Valvontakohdetietojen päivittäminen tarkastajaohjelmaan Eviran valvontakohde- ja valvontatietojärjestelmien (KUTI 1 ja KUTI 2) mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen kaikkien kuntien valvontakohteiden tietojen lisääminen tarkastajaohjelmaan. Elintarvikelain mukaisten valvontakohteiden selvitystyötä jatketaan: o Aiempina vuosina tehtyjä selvityksiä ja arvioita valvottavista kohteista päivitetään o Valvontakohteiden riskinarviointia ja tietojen päivittämistä suoritetaan tarkastusten yhteydessä Elintarvikelain 13 :n mukaisten elintarvikealan toimijoiden ilmoitusmenettelyä pyritään tehostamaan. Elintarvikelain 13 :n 2 mom. mukaisen ilmoituksen perusteella suoritetaan tarkastus tarpeen vaatiessa. Elintarvikelain 14 :n mukaisista huoneistoista, jotka eivät ole noudattaneet hyväksymishakemusvelvollisuutta, kehotetaan tekemään hyväksymishakemus. Elintarvikelain 14 :n mukaisen hakemuksen perusteella huoneistossa suoritetaan tarkastus ja tehdään hakemuksesta päätös. Elintarvikelain 14 :n mukaisen huoneiston omavalvontasuunnitelmasta tehdään hyväksymispäätös (huoneiston hyväksymispäätöksen yhteydessä), jonka yhteydessä määrätään elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi välttämättömät omavalvontaan kuuluvat tutkimukset. Paikallisen riskinarvioinnin ja Eviran antaman ohjeistuksen perusteella säännöllisen valvonnan piiriin tulleelle kohteelle määritellään tarkastustiheys ja tarkastukseen tarvittava aika. 17
Elintarvikevalvontaohjelmaan sisältyvä valvonta ja näytteenotto Vuonna 2010 osallistutaan Eviran ja AVI:n järjestämiin valvontaprojekteihin resurssien puitteissa. Laitosten tuotanto-olosuhteet Vuosittain tapahtuvien tarkastuksien yhteydessä varmistetaan, että kaikki laitoksen toiminnot on asianmukaisesti hyväksytty (TSE-riskiaineksen ja muiden sivutuotteiden käsittely, kaupalliset asiakirjat, naudanlihan merkintäjärjestelmä, jne.). Laitosvalvonta kuuluu hygieniaeläinlääkärille Tarkastusten suunnittelussa huomioidaan mm. seuraavat säädökset ja ohjeet: o Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 852/2004, (EY) N:o 853/2004 ja (EY) N:o 854/2004 o MMMa eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 37/EEO/2006 (I 8) o Laitoksen valvontaohje, Eviran ohje Dnro 16003/1/1.4.2008 o HACCP - järjestelmä, periaatteet ja soveltaminen EVI:n ohje Dnro 1568/32/2005 o MMMa TSE-riskiaineksen erottaminen teurastamossa, teurastuspaikassa ja leikkaamossa 3/EEO/2002 (J 16) o TSE-toimenpiteet hygienialain mukaisissa laitoksissa EVI:n ohje Dnro 1414/32/04 o MMMa naudanlihan merkitsemisestä 1203/2001 o Naudanlihan merkitseminen ja jäljitettävyys EVI:n ohje Dnro 1937/32/03 o Euroopan neuvoston asetus (EY) 1028/2006 munien kaupan pitämiseen sovellettavista vaatimuksista o Euroopan komission asetus (EY) 557/2007 munien kaupan pitämiseen sovellettavista vaatimuksista annetun asetuksen 1028/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä o Komission asetus elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (EY) N:o 2073/2005 (I 12) Laskennallisesti laitosvalvontaan arvioidaan kuluvan hygieniaeläinlääkäriltä 57 htpv vuodessa. Jäätelöiden myyntipaikat Pehmytjäätelön ja pirtelön myyntipaikat tarkastetaan näytteenoton yhteydessä kesäja heinäkuussa 2010, jolloin varmistetaan olosuhteiden ja toimintatapojen vaatimusten mukaisuus. Ruoan valmistus- ja tarjoilupaikat Tarkastetaan ruoan valmistus- ja tarjoilupaikkojen tilojen kuntoa ja hygieenisyyttä sekä omavalvonnan kattavuutta ja toimivuutta. Suuret yleisötilaisuudet Suurissa yleisötilaisuuksissa tehdään olosuhdetarkastuksia. 18
Valvontakohteet, joiden tarkastustiheys on riskinarvioinnin mukaan suuri Vuosittain pyritään tarkastamaan ne kohteet, joissa tarkastustiheys on riskinarvioinnin mukaan suuri. Kukin tarkastaja laatii kohteistaan tarkastussuunnitelman riskinarvioinnin ja resurssit huomioon ottaen. Alkutuotantopaikkojen suunnitelmallinen valvonta Hygieniaeläinlääkäri suorittaa alkutuotantopaikkojen kartoituksen, valvontakohdetietojen päivityksen sekä kohteiden riskinarvioinnin. Maidontuotantotilojen hygieenisien tarkastusten tarkastustiheys on tähän asti ollut kerran kolmessa vuodessa. Evira suosittelee tarkastusten muuttamista riskinarviointiperusteisiksi. Lisäksi Eläinlääkäriliitto on esittänyt kantanaan, että kunnaneläinlääkärin ei tulisi tehdä omille asiakkailleen tätä tarkastusta. Yhteistoiminta-alueen eri kunnissa tarkastuskäytännöt ovat vaihdelleet, minkä vuoksi alueen noin 800 maitotilan osalta valvontakohteiden tietoja päivitetään ja riskinarviointeja tullaan tekemään. Tilojen valvonnan selvittämiseen ja kokonaisuuden suunnitteluun on varattava noin 10 htpv varsinaisten tarkastusten lisäksi. Tilatarkastuksia tulisi vuoden 2010 aikana tehdä noin 240, valtakunnallisten suositusten mukaisesti laskettuna aikaa niihin kuluisi noin 64 htpv. Lisäksi vuosittain tehtävä robottitilojen valvonta ja mahdolliset uusintakäynnit tulevat vaatimaan resursseja. Muun alkutuotannon valvontaan (esim. teurastuspaikat, riistan lihantarkastus, kalan maihintuontitarkastus) vaadittavat resurssit ovat noin 6 htpv. 16.4.2 Muu valvonta Elintarvike-epidemioiden ja asiakasvalitusten käsittely Elintarvike-epidemioiden ja asiakasvalitusten käsittely aloitetaan aina heti, kun epidemiaepäily tai valitus on saatu tiedoksi. Terveystarkastajat tekevät kohteeseen ja elintarvikkeisiin liittyvät selvitykset ja ottavat tarvittavat elintarvike- ja ympäristönäytteet viivytyksettä. Epidemiassa edellytetään vähintään kahta tapausta, joilla on todennäköisesti yhteinen altistus. Jos kyseessä on epidemia, terveysvalvonta tekee ruokamyrkytysepäilyilmoituksen Eviran ja THL:n yhteiseen tietojärjestelmään (1.1.2010 alkaen). Epidemiassa tai epäilytilanteessa noudatetaan epidemiaselvitystyöryhmän toimintaohjeistoa. Epidemiaselvitystyöryhmä Kokkolassa ja Kruunupyyssä on seuraava: - Terveysvalvonnan johtaja - Terveyspalvelujohtaja (johtava ylilääkäri) Reijo Autio - Hygieniahoitaja Anne Junka K-PKS - Tartuntatautiyhdyshenkilö Riitta Kujala - Terveystarkastajat Teija Pitkäkangas, Niina Häkkinen, Andréas Smeds Epidemiaselvitystyöryhmä JYTA-alueella (Kannus, Toholampi, Lestijärvi, Halsua, Kaustinen, Veteli, Perho) on seuraava: 19
- Terveysvalvonnan johtaja - Johtava lääkäri - Hygieniahoitaja - Työterveyshoitaja - Terveystarkastajat Kun epidemiaan liittyvä selvitystyö on saatu valmiiksi, lähetetään selvitysilmoitus Eviran ja THL:n yhteiseen tietojärjestelmään. Terveysvaaratilanteiden yhteyshenkilöt on esitetty liitteessä 4. 16.5 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN Vuodelle 2010 laadittu näytteenottosuunnitelma sisältää riskinarviointiin perustuen otettavat valvontanäytteet kohdetyypeittäin. Kohdetyyppejä, näytteiden määriä, näytteenottotiheyksiä ja näytteistä tehtäviä tutkimuksia määriteltäessä on otettu huomioon valvontakohteiden toiminnan laatu ja laajuus sekä toimintaolosuhteet ja omavalvonnan toimivuus. Lisäksi suunnitelmaan on sisällytetty Keski-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen omat projektinäytteet. Mahdollisten asiakasvalitusten perusteella tehtäviin, ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin ja elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden vaatimiin tutkimuksiin varataan riittävät resurssit. Viranomaisnäytteitä otetaan pääasiassa elintarvikehuoneiston omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Näytteitä otetaan lainsäädännön määräämän näytteenoton ja tutkimusten varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Mikäli yritys on tutkinut tuotantoympäristöään ja tuotteitaan riittävästi omavalvontansa puitteissa, näytteenotto ja tutkimukset tehdään viranomaisvalvontana (vov). Lisäksi projektinäytteet sisällytetään viranomaisvalvontaan (vov). Muussa tapauksessa tutkimukset tehdään omavalvonnan valvontatutkimuksena (ovv), jolloin yritys myös maksaa tutkimuksista aiheutuvat kustannukset. Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma vuodelle 2010 on esitetty liitteessä 6. 16.5.1 Riskinarviointiin perustuen otettavat valvontanäytteet kohdetyypeittäin Laitokset Näytteitä otetaan vuosittain laitteista, tuotantoympäristöstä ja valmiista tuotteista näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Näytteiden otossa huomioidaan mm. seuraavat säädökset ja ohjeet: o MMMa hygienialainmukaisten näytteiden ottamisesta 3/EEO/2000 (I 10) o MMMa nautojen EHEC-tutkimuksista teurastamossa ja pitopaikassa 24/EEO/2006 (J 15) o MMMa salmonellavalvonnasta teurastamossa ja leikkaamossa 20/EEO/2001 (J 40) 20