Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta
Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin lisäksi muitakin vieraita kieliä - mieluiten jo peruskoulun alaluokilla
Mitä tavoitteen saavuttaminen edellyttää? Tarjonnan lisäämistä tai nykyisen tarjonnan parempaa toteutumista: Paikallisen kieliohjelman kriittistä tarkastelua: onko ohjelma liian suppea? Liian laaja? Epätasaarvoinen? Löytyykö aivan uusia toteutusmahdollisuuksia? Onko paikallisilla päätöksentekijöillä riittävä ymmärrys monipuolisen kielitaitovarannon merkityksestä? Käydäänkö koulussa veristä kilpailua valinnaisaineiden kesken? Rehtorin ja opon asenteet?
Mitä tavoitteen saavuttaminen edellyttää? Kysynnän lisäämistä: Miten lisätään oppilaiden ymmärrystä kielitaidon antamasta ilosta ja hyödystä? Entä huoltajien? Tarvitaan lisää tietoa ja mielikuviin vaikuttamista. On vaikutettava myös siihen mielikuvaan, että toiset oppivat kieliä ja toiset taas eivät tai kieliä voi oppia rajallisen määrän. Kielikasvatusta tulee kehittää. Opiskelumotivaation lisäämiseksi tarvitaan autenttisen kohtaamisen mahdollisuuksia.
Mihin muita kieliä tarvitaan? Tämän päivän kymmenvuotiaat tulevat täysiikäisiksi noin vuonna 2017 ja astuvat työelämään keskimäärin joskus 2020-luvun alkupuolella. Sen jälkeen he käyttävät useita vuosikymmeniä kielitaitoa, jonka pohja on luotu koulussa: on siis ajateltava kymmeniä vuosia eteenpäin. Maailma muuttuu juuri nyt hurjaa vauhtia ja muutoksen suuntaa on vaikea ennakoida tarkasti.
Kenen kanssa kommunikoimme vuonna 2020 ja millä kielillä? Ekologisen ympäristön muutokset voivat olla suurempia tai pienempiä, varmaa on vain, että niitä tulee. Myös kommunikointiympäristömme muuttuu, kun maailma muuttuu. Englannin ylivalta voi myös heiketä.
Edessämme olevia haasteita Kielet ovat väline maailman hahmottamiseen ja itseymmärryksemme lisäämiseen. Meillä on opittavaa myös muista kulttuureista. Siksi kulttuurisen elementin vahvistaminen kielten opetuksessa tulee aina vain tärkeämmäksi. Kielet ovat tärkeitä myös työssä. Tällä hetkellä työelämään astuvilla on vielä suhteellisen hyvä kielitaito, ja silti työnantajat valittavat, että taito on yksipuolista.
Suomi monikulttuuristuu ja monikielistyy Maahanmuuttajien osuus väestöstä on nyt noin 3 % ja tulee varmasti kasvamaan. Jos toimimme viisaasti, pystymme kasvattamaan keskinäistä arvonantoa ja oppimaan toinen toisiltamme. Jos toimimme viisaasti, annamme maahanmuuttajille tilaisuuden kehittää omaa kielitaitoaan ja käyttää sitä yhteiseksi hyödyksi. Oman äidinkielen opetus on tärkeä osa kansallisen kielivarannon luomista.
Viesti oppilaille: maailma on kiehtova paikka! On paljon opittavaa muista maista ja kulttuureista. Myös sellaisista, joissa ei osata englantia.
Hankkeessa mukana 48 kuntaa 5 yksityistä koulua
Hankkeeseen osallistuvat kunnat ja koulut 1 Akaa Espoo Helsinki Himanka Imatra Joensuu Juupajoki Jämsä Kannus Kaustinen Kemijärvi Kemi Kerimäki Kokkola Kolari Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Lempäälä Lieksa Maaninka
Hankkeeseen osallistuvat kunnat ja koulut 2 Mikkeli Mynämäki Nummi-Pusula Oulu Oulunsalo Porvoo Raahe Raasepori Rauma Rovaniemi Saarijärvi Salo Savonlinna Seinäjoki Sievi Sodankylä Suomussalmi Tampere Turku Utsjoki Vantaa Varkaus
Hankkeeseen osallistuvat kunnat ja koulut 3 Vihti Ylivieska Ylöjärvi Yksityiset koulut: Aurinkorannikon suomalainen koulu Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu Kulosaaren yhteiskoulu
Lisäksi mukana ovat Harjoittelukoulut Kielikoulut (Suomalais-venäläinen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsingin saksalainen koulu)
Hankkeeseen hakeneiden toiminnan painopisteitä Verkko-opetus (35 hakijaa mainitsee) Minimiryhmäkoon alentaminen (24 hakijaa mainitsee) Nykyisen tarjonnan parempi toteutuminen (esimerkiksi tiedotusta parantamalla tai järjestämällä kuljetus) Paikallisen kieliohjelman muuttaminen, työnjaosta sopiminen, varhentaminen, uusien kielten tarjoaminen
Verkko-opetuksessa huomioon otettavaa Perusopetuksen tulee olla lähiopetusta, mutta Perusopetuslain mukaiseksi lähiopetukseksi voidaan katsoa opetus, jossa oppilaat aikuisen läsnä ollessa omassa koulussaan seuraavat videon välityksellä kelpoisuusvaatimukset täyttävän opettajan muussa koulussa antamaa opetusta.
Lisäksi mukana ovat Harjoittelukoulut, voivat tukea toimintaa erityisesti omalla lähialueellaan. Tietoa välitetään myöhemmin lisää, tai osallistujat voivat ottaa yhteyttä suoraan lähimpään harjoittelukouluun. Kielikoulut (Suomalais-venäläinen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsingin saksalainen koulu ja Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu) tarjoavat kielikohtaista tukea ja verkostoitumismahdollisuuksia. Aalto-ryhmä
Valtion erityisavustuksen käyttö Isot avustukset maksetaan kahdessa erässä. Rahaa saa käyttää kaikkeen hankkeesta aiheutuvaan YLIMÄÄRÄISEEN, koordinaattorin palkasta kuitenkin enintään puolet. Saa käyttää hankkeesta aiheutuviin kokous- ja matkakuluihin, hanketyöstä aiheutuviin sijaiskuluihin, tiedotukseen, hankkeeseen liittyviin kansainvälisen toiminnan kuluihin, verkkoopetuksen käynnistämiseen. Ei saa käyttää opetuksesta aiheutuviin tavanomaisiin kuluihin eikä kerhoon (erillinen raha).