Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2005

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2005 1

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 2005 Saara Elväs Pertti Koski Motiva Oy Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry Sirpa Leino Päivi Suur-Uski Adato Energia Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, 2006 2

Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 2002 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoisena jatkuvaa kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 2005 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 2001 päättynyt öljy-lämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 2005 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella, jona aikana kehitetään uusia työkaluja ja toimintatapoja. Tavoitteena on käynnistää kolmannen polven sopimustoiminta vuoden 2008 alussa. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energia-alan energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu jo seitsemännen kerran yhteenveto sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2005 että kumulatiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Raportti on laadittu aiempia vuosia suppeampana, koska vuoden 2005 energiatilastotiedot, joiden pohjalta energian tuotanto ja käyttö on koottu aiempiin vuosiraportteihin, eivät olleet käytettävissä raportin laatimiseen mennessä. Valtioneuvoston marraskuussa 2005 eduskunnalle selontekona antamassa päivitetyssä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa energiansäästösopimukset nähdään tärkeänä keinona ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja seuraavan polven sopimusten valmistelun edellytetään etenevän ripeästi. Valmistelutyö onkin hyvässä vauhdissa useilla rintamilla. Panostamalla jatkossakin energiankäyttömme hallintaan, energiatehokkuuteen ja uusien innovaatioiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen voimme lisätä kilpailukykyämme alati kirisyvässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Helsingissä joulukuussa 2006 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4

Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 9 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 9 1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus 11 2 Yritysten raportoimat tulokset 12 2.1 Voimalaitosala 14 2.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 14 2.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 17 2.1.3 Muut toimenpiteet 17 2.2 Kaukolämpöala 20 2.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 20 2.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 23 2.2.3 Omakäyttöenergia 23 2.2.4 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen 25 2.2.5 Muut toimenpiteet 26 2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 28 2.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 28 2.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 31 2.3.3 Muut toimenpiteet 31 2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 33 3 Muuta aihepiiriin liittyvää 35 3.1 Energia-alan energiakatselmukset 35 3.1.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset 35 3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit 36 3.1.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla 36 3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet 36 3.2.1 Energiakatselmustuet 36 3.2.2 Investointituet energiankäytön tehostamistoimenpiteisiin 41 3.3 Säästöinvestointien toteutus ja rahoitus 44 3.4 Energiansäästösopimuksen johtoryhmä 45 3.5 Palkitut energiansäästösopimusyritykset 45 3.6 Uusiutuvat energiamuodot 46 3.6.1 Uusiutuvien energioiden käytön vertailu 46 3.7 Energia-asioiden liittäminen ympäristöjärjestelmiin 47 3.8 Voimalaitosalan säästötoimenpiteiden kuvaus 47 3.9 Energiansäästösopimusten arviointi 47 5

Liite 1 Voimalaitosalan energiansäästösopimusyritykset 48 Liite 2 Kaukolämpöalan energiansäästösopimusyritykset 49 Liite 3 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimusyritykset 50 Liite 4 Voimalaitosalan energiansäästön toimenpideluettelo 51 Liite 5 Kaukolämpöalan energiansäästön toimenpideluettelo 58 Liite 6 Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästön toimenpideluettelo 62 6

Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) 10.11.1997 allekirjoittamiin sopimuksiin energiantehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuoden 2005 alussa yhdistysten toiminta siirtyi uuteen liittoon, Energiateollisuus ry:een. Vuosiraportti on laadittu Energiateollisuus ry:n, KTM:n, Adato Energia Oy:n ja Motiva Oy:n yhteistyönä. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta 1998 2005. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toimialajärjestölleen tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista ja saavutettavista säästöistä. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat näihin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa arvioituja energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja. Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportointi toteutettiin nyt seitsemännen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 2005 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2005. Tämä vuosiraportti on laadittu aiempia vuosia suppeampana, koska vuoden 2005 energiatilastotiedot, joiden pohjalta energian tuotanto ja käyttö on koottu aiempiin vuosiraportteihin, eivät olleet käytettävissä raportin laatimiseen mennessä. Vuonna 2005 yritysten raportoimien toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta ollut 42 GWh/a ja sähkön osalta 143 GWh/a. Arvioidut säästöt liittyivät 31 miljoonan euron investointeihin. Useissa tapauksissa energiansäästöt on saavutettu investoinnein, joiden pääasiallinen syy on ollut muu kuin energiansäästö. Yrityksiä on viime vuosina kannustettu ilmoittamaan kaikki energiansäästöä synnyttäneet investointinsa. Tämä on johtanut siihen, että myös aikaisempien vuosien säästöarvioihin on tehty korjauksia. Yritykset raportoivat jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty tai joiden toteutusta harkitaan. Näiden päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden säästöarvio on lämmön ja polttoaineiden käytössä 372 GWh/a ja sähkön käytössä noin 226 GWh/a. Nämä luvut sisältävät ydinvoimalaitosten energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä, mutta eivät tehonkorotuksiin liittyviä toimenpiteitä. Vuonna 2005 toteutetuiksi raportoitujen energiatehokkuuteen suoraan vaikuttaneiden toimenpiteiden säästövaikutus on voimalaitosalalla edellisestä vuodesta kokonaisuutena kasvanut, joka johtuu ilmoitettujen sähkön säästövaikutuksen voimakkaasta kasvusta. Kaukolämpöalalla toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden arvioitu energiansäästövaikutus on pienentynyt edellisestä vuodesta. Sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 2005 raportoima energiansäästövaikutus on edellisen vuoden tasolla. Edellisten lisäksi energia-ala on raportoinut asiakkaisiin kohdistuneista energiankäytön tehokkuutta edistävistä säästöneuvonta-, tiedotus- ym. toimista. Näiden säästövaikutusta ei ole pyritty vuosiraportoinnissa arvioimaan. Säästösopimustoiminnan keväällä 2005 valmistuneen arviointiraportin mukaan alan yritykset itse näkevät tämän työn imagohyödyn merkittävänä. Yrityksissä uskotaan myös näiden usein mittavienkin panostusten asiakkaiden energiankäytön tehostamiseksi vaikuttavan loppukulutukseen. 7

Energiateollisuus ry ja kauppa- ja teollisuusministeriö allekirjoittivat 19.12.2005 sopimuksen energia-alalle vuonna 1997 solmittujen sopimusten jatkamisesta. Ministeriö ja Energiateollisuus aloittivat myös kokonaan uuden sopimusjärjestelmän valmistelun. Nykyiset sopimukset ovat voimassa siihen saakka, kunnes energia-alan uusi sopimusjärjestelmä tulee voimaan, kuitenkin enintään vuoden 2007 loppuun asti. 8

1 Johdanto 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset Voimalaitosala Vuoden 2005 lopussa voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 23 yhtiötä (liite 1). Edelliseen vuoteen verrattuna energiansäästösopimuksen kattavuus on säilynyt ennallaan. Säästösopimuksessa mukana vuonna 2005 olevien yhtiöiden määrä ei vastaa kuvassa 1 esitettyä liittyneiden yritysten määrää johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista. 30 25 26 27 27 Yritysten lukumäärä 20 15 10 11 16 22 23 24 5 5 5 6 5 6 0 1 1 2 1 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 1. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina 1997 2005. 9

Kaukolämpö Vuoden 2005 lopussa kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli mukana 35 kaukolämpöä myyvää yritystä, mikä on noin kolmasosa ET:n kaukolämpötoimialan jäsenistä (liite 2). Energiansäästösopimuksen kattavuus on pysynyt samana vuoteen 2004 verrattuna. Säästösopimuksessa mukana vuonna 2005 olevien yhtiöiden määrä ei vastaa kuvassa 2 esitettyä liittyneiden yritysten määrää johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista. 50 45 40 40 41 43 43 43 35 36 Yritysten lukumäärä 30 25 20 28 15 10 13 15 5 0 8 8 5 5 4 1 2 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 2. Kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina 1997 2005. 10

Sähkönsiirto ja -jakelu Vuoden 2005 lopussa sähkön siirto- ja jakelualan sopimuksessa oli mukana 36 yritystä (liite 3). Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksen kattavuudessa ei ole tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Säästösopimuksessa mukana vuonna 2005 olevien yhtiöiden määrä ei vastaa kuvassa 3 esitettyä liittyneiden yritysten määrää johtuen mm. yritysjärjestelyistä ja sopimuksesta irtautumisista. 60 50 50 51 51 52 52 52 Yritysten lukumäärä 40 30 20 26 31 44 10 13 0 6 5 3 1 0 1 0 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tarkasteluvuonna liittyneet yritykset Kumulatiivinen liittyneiden yritysten määrä Kuva 3. Sähkönsiirto ja -jakelualan energiansäästösopimukseen liittyneiden yritysten lukumäärä vuosina 1997 2005. 1.2 Vuosiraportoinnin kattavuus Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2005 lopussa kaikkiaan 23 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 22 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2005 lopussa kaikkiaan 35 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 32 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 2005 lopussa kaikkiaan 36 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 35 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. 11

2 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Energiateollisuus ry) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteitä ja niillä saavutetuista tai saavutettavista säästöistä. Yritys- ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin nyt seitsemännen kerran. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 2005 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2005. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestölleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat yritysten omissa selvityksissä tai energiakatselmuksissa todettuja laskennallisia energiansäästöarvioita eivätkä yleensä mittauksiin perustuvia todennettuja säästövaikutuksia. Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään: toimenpiteisiin, joiden säästövaikutus voidaan arvioida laskennallisesti tai mittaamalla (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joiden säästövaikutuksen arvioiminen on vaikeaa (oman henkilökunnan koulutus/motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.). Vuosiraportin taulukoihin ei ole otettu mukaan sellaisia tehokkuusinvestointeja, joihin ei ole tehty säästöarvioita. Sen sijaan investoinnit, joissa on esitetty pienikin säästövaikutus, ovat mukana taulukoissa, vaikka ilmeinen syy investointiin olisi ensisijaisesti jokin muu kuin energiansäästö. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita kaukolämpöalalla raportoitu toteutettavaksi päätetty 7,5 miljoonan euron investointi, jossa raportoiduksi energian säästöksi voidaan laskea alle 5 000 euroa vuodessa. Vuoden 2005 raportointipyynnöissä on edelleen painotettu raportoinnin ja energiansäästövaikutuksen arvioinnin tärkeyttä. Tämä on muistettava, kun raportointivuoden tuloksia verrataan aikaisempina vuosina raportoituihin, koska nyt säästövaikutusarvioita on pyritty tekemään aikaisempaa enemmän ja myös jo aikaisemmin ilmoitettuja säästövaikutusarvioita on yrityksissä täsmennetty, joka on näin vaikuttanut myös aiempien vuosien tietoihin. Yhteenveto kaikista energia-alan säästösopimuksen piirissä raportoiduista toteutetuista, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1. Voimalaitosalan ydinvoimalaitosten ennen vuotta 2001 toteutetut sekä tulevina vuosina toteutettaviksi päätetyt tehonkorotuksiin liittyvät säästötoimenpiteet on jätetty tästä raportoinnista pois kuten edellisenä vuonna. Sen sijaan ydinvoimalaitoksissa raportoidut tavanomaiset säästötoimenpiteet on otettu mukaan taulukkoon. Vuonna 2005 toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutukset ovat polttoaineiden ja lämmön osalta pienentyneet edellisestä vuodesta. Ko. säästötoimenpiteiden on raportoitu säästävän lämpöä tai polttoainetta yhteensä 42,3 GWh/a (v. 2004: 126,7 GWh/a, v. 2003: 78 GWh/a, v. 2002: 135 GWh/a). Sähkön raportoidut säästöt ovat edelliseen vuoteen verrattuna kasvaneet selvästi. Toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästöarvio on nyt 143,5 GWh/a (v. 2004: 20 GWh/a, v. 2003: 63 GWh/a, v. 2002: 106 GWh/a). Valtaosa raportoidusta toteutuneesta säästöstä vuonna 2005 kuten myös aiemmin on saavutettu voimalaitosalalla. Voimalaitosalalla tehtyjen lämmön ja polttoaineen säästötoi- 12

menpiteiden säästövaikutusten osuus on 86 % energia-alan raportoidusta kokonaissäästöstä ja sähkön vastaavasti 85 %. Kaukolämpöalalla vuonna 2005 toteutettujen toimenpiteiden raportoitu säästövaikutus on polttoaineiden ja lämmön osalta pienentynyt edellisestä vuodesta ja osa aiemmin raportoidusta sähkön säästöstä on siirtynyt tarkasteluvuodelle. Sähkön siirto- ja jakelualan vuonna 2005 toteutetuiksi raportoidut sähkönsäästöt on saavutettu lähes kokonaan yhden yrityksen yhtenä toimenpiteenä raportoimalla 10 miljoonan euron perusparannusinvestoinnilla. Raportoinnin pääpaino on tässä sopimuksessa asiakkaille suunnatussa energian loppukäyttöön vaikuttavissa toimenpiteissä, joiden säästövaikutusta on vaikea arvioida. Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 30,6 42,3 143,5 toimenpiteet vuonna 2005 Toteutetut 91,6 524,8 415,3 toimenpiteet ennen vuotta 2005 Kaikki toteutetut 122,2 567,1 558,8 yhteensä Toteutettaviksi 59,6 203,9 172,2 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 5,3 168,3 53,6 toimenpiteet Toteutetut, 187,1 939,4 784,7 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Energia-alan energiansäästösopimuksen piirissä vuosina 1998 2005 toteutettuja ja vuosina 2006 2007 toteutettaviksi päätettyjä energiansäästötoimenpiteitä on listattu raportin liitteiksi 4 6. Toimenpiteiden nimityksinä on käytetty yritysten raportoinnissa käyttämiä nimityksiä. Toimenpiteet ovat aakkosjärjestyksessä luokiteltuina energian tuotantoon, verkostoon, asiakkaisiin ja omaan toimintaan. 13

2.1 Voimalaitosala 2.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Voimalaitosalalla raportoitiin tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa kaikkiaan 19 energian tuotantoon liittyvää toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2005 ja joille voitiin esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Lisäksi on raportoitu voimalaitoskiinteistöihin liittyviä säästötoimenpiteitä. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2. Vuoden 2005 raportoinnissa säästöistä ja investoinneista ylivoimaisesti merkittävin ja vaikuttavin osuus koostuu lauhdelaitoksessa toteutetusta kahdesta toimenpiteestä (välitulistimen ja korkeapaineturpiinin muutos ja uusinta, yhteinen raportoitu energiansäästö 120 GWh/a ja investointi 8 M ). Vuoden 2005 raportoinnissa on esitetty aikaisempien vuosien osalta merkittäviä muutoksia (esimerkiksi vuodelle 2003 merkitty lauhduttimien puhdistustavan muutoksilla saavutettu 143 GWh/a sähkönsäästö), jonka johdosta aikaisempien vuosien tuloksia ei voi verrata tämän vuoden raportointiin. Todettakoon lisäksi, että vuonna 2003 on raportoitu toteutetuksi 27 miljoonan euron biokattilainvestointi. Koska energiansäästöarviota ei ollut raportointiin tehty, toimenpide ei ole mukana taulukon 2 luvuissa. Vuoden 2005 toteutetuiksi raportoiduista säästötoimenpiteistä suurin osa on edelleen ilmoitusten mukaan perua laitosten omista selvityksistä ja niiden perusteella tehdyistä päätöksistä. 14

Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien voimalaitosalan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 10,6 36,4 122,1 toimenpiteet vuonna 2005 Toteutetut 51,6 442,2 363,7 toimenpiteet ennen vuotta 2005 Kaikki toteutetut 62,2 478,6 485,8 yhteensä Toteutettaviksi 26,6 103,9 170,4 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 5,1 105,3 53,3 toimenpiteet Toteutetut, 93,9 687,9 709,5 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Taulukkoon 2 on syytä tehdä muutama merkittävä huomautus: Jo vuoden 2003 raportointiin sisältyi ko. vuoden investoinneissa kahden vesivoimalaitoksen peruskorjausinvestointeja 7 miljoonan euron arvosta. Ne on säilytetty myös vuoden 2005 vuosiraportoinnissa, koska niille oli merkitty säästövaikutus. Säästövaikutusarvio oli kuitenkin pieni suhteessa investointiin (vuoden 2003 raportoinnissa yhteinen polttoainesäästö 490 MWh/a, vuoden 2004 raportoinnissa 1 225 MWh/a) Yrityksille on edelleen tähdennetty säästötoimenpiteiden raportoinnin merkitystä. Entistä useammin onkin arvioitu toimenpiteiden säästövaikutuksia ja myös aikaisemmin raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksia ja niiden ajoittumista eri vuosille on täsmennetty. Edellä esitetyt huomautukset liittyvät koko energia-alan säästökirjausten ongelmaan: mitä toimenpiteitä energiansäästösopimustoiminnan raportoinnissa kirjataan säästötoimenpiteiksi ja miten säästövaikutukset arvioidaan, kun monet toimenpiteet ovat peruskorjauksia, uudistuksia tai muutoksia, joissa seurausvaikutuksena saadaan energian säästöä. Uutta mahdollista jatkosopimuskautta valmisteltaessa säästötoimenpiteiden määrittelyn ja kirjaamisen ohjeistukseen on syytä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. 15

Luettelo voimalaitosalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 4. 500 479 486 450 442 Energiansäästö, GWh/a 400 350 300 250 200 150 161 294 164 183 343 347 364 100 50 0 125 134 122 64 96 99 40 14 16 17 48 48 4 14 1014 3 3 23 4 17 36 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 4. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina 1998 2005. 800 700 53 600 105 170 Säästöpotentiaali, GWh/a 500 400 300 200 104 479 486 100 0 Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 5. Yhteenveto voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina 1998 2005 toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2005 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet. 16

70 62,2 60 51,6 50 Investointi, milj. 40 30 25,6 41,3 20 10 0 13,9 15,7 11,7 10,4 10,3 10,6 3,5 2 2,3 1,9 0,4 1,1 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 6. Voimalaitosalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998 2005. Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. 2.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Energian tuotantoon liittyviä ympäristönsuojeluinvestointeja raportoitiin voimalaitoksilla tehdyn vuonna 2005 neljä kappaletta liittyen mm. savukaasupuhdistukseen, puun polttoon ja tuulivoimalaitostoteutukseen. 2.1.3 Muut toimenpiteet Voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin vuosiraportoinnissa myös käyttötalouden valvontaan ja kunnonvalvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näitä olivat mm. hyötysuhdemittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suureisiin liittyvät kysymykset. Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 7) valtaosalla (yli 70 % voimalaitoksista) on käytössään käyttötalouden seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä sekä tulospalkkio, joka on sidottu esim. hyötysuhdetta kuvaaviin suureisiin. Yli puolella voimalaitoksista on käyttötalouden suureille laadittu myös tavoitearvot. Käyttömittareiden tarkistus on tarkasteluvuonna suoritettu 50 prosentilla voimalaitoksista. Muina käyttötalouden valvontaan liittyvinä toimenpiteinä mainittiin jatkuvatoimiset kunnonvalvontamittaukset suurille käytöille sekä säännöllinen kunnonvalvontamittauskierto pienemmille käytöille. Lisäksi mainittiin prosessin hallintaan liittyvät päästömittausjärjestelmät sekä yleisesti ISO 9001:2000 laatujärjestelmän vaatimukset käyttötalouden valvonnalle. 17

76 Tulospalkkio käytössä Käyttömittareiden tarkistus suoritettu 50 58 Suureille laadittu tavoitearvot Seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä 72 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 7. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat omakäyttöenergia ja käytettävyys. Turbiinihyötysuhdetta seurataan myös yleisesti. Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. Hyötysuhdetta mitataan useimmiten tarvittaessa ja revisioiden yhteydessä. Muita kunnonvalvonnan yhteydessä seurattaviksi mainittuja asioita olivat mm. tuotannon ja laitoksen hyötysuhde, savukaasujen lämpötila piipussa, tärkeimmät pyörivät koneet, koneistojen kombinointi, turbiinin rakennusaste, värinämittaukset, putkien eristys, luvon painehäviö, kattilan ja syöttöveden massatase, kaukolämpöpumppauksen ominaiskulutus sekä voiteluöljyn lämpötilamittaukset. 18

Omakäyttö 83 Käytettävyys 84 Turbiinihyötysuhde 64 Polttoaineiden laatu 32 Kattilahyötysuhde 33 Lisäveden kulutus 38 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 8. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Lisäksi yhtiöillä oli mahdollisuus raportoida sellaisia energiansäästötoimenpiteitä, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Toimenpiteet on jaoteltu energiantuotantoon ja omaan toimintaan. Energiantuotantoon liittyvät toimenpiteet on listattu liitteen 4 loppuun. Omaan toimintaan liittyen kysyttiin mm. henkilökunnan motivointiin, koulutukseen ja hankintojen energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Vajaa puolet ilmoitti, että henkilöstöä on tarkasteluvuonna koulutettu ympäristöasioissa. Vajaa kolmasosa ilmoitti, että henkilöstölle on järjestetty palautejärjestelmä energiansäästöideoiden antamiseksi. 19

2.2 Kaukolämpöala 2.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Kaukolämpöyritysten vuosiraporteissa raportoitiin 15 energiansäästötoimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2005. Näistä 12:lle oli esitetty vuotuinen säästöarvio. Suurin osa raportoidusta säästöstä (lämpö ja polttoaineet 4GWh/a ja sähkö 4 GWh/a, investointitarve nolla tai sitä ei ole ilmoitettu) on saavutettu yhden yrityksen koko verkoston pumppauksen optimoinnilla. Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 7,5 (1 5,9 4,1 toimenpiteet vuonna 2005 Toteutetut 7,3 78,6 1,6 toimenpiteet ennen vuotta 2005 Kaikki toteutetut 14,8 84,5 5,7 yhteensä Toteutettaviksi 32,0 (2 100,0 0 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0,2 63,0 (3 0,3 toimenpiteet Toteutetut, 47,0 247,5 6,0 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 1) tähän sisältyy yksi 7,5 miljoonan euron investointipäätös, jonka polttoaineen säästövaikutukseksi on raportoitu 200 MWh. 2) Jo edellisvuonna ilman säästöarviota raportoitu 32 miljoonan euron lämpöpumppuinvestointiin oli arvioitu säästövaikutus (90 GWh/a) ja siksi tämän vuoden raportoinnissa se on otettu mukaan taulukkoon 3. 3) sisältää yhden 50 MWh/a vuotuisen säästöarvion ilman raportoitua investointiarviota. 20

Yritykset ovat pyrkineet arvioimaan raportoimilleen toimenpiteille säästövaikutuksia aikaisempaa kattavammin ja myös aikaisempina vuosina raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksia ja niiden ajoittumista on täsmennetty. Aikaisempien vuosien raportoinneista on myös poistettu joitakin sellaisia investointeja, joilla ei ollut säästövaikutusarviota. Vuoden 2005 aikana toteutettujen toimenpiteiden (lämpö- ja polttoaineet) yhteinen raportoitu säästövaikutus oli 5,9 GWh/a. Edellisenä vuonna vastaava arvo oli 27,2 GWh/a. Yhteinen sopimuskaudella raportoitu sähköenergian säästö on lisääntynyt edellisvuonna raportoidusta 0,2 GWh/a ollen nyt 5,7 GWh/a (toimenpiteiden raportoidut toteutumisvuodet ovat osin muuttuneet edellisvuoden raportointiin verrattuna). Luettelo kaukolämpöalalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 5. Energiansäästö, GWh/a 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 84,5 78,6 51,4 28,7 27,2 22,7 13,7 8,6 15,0 5,7 0,4 0,1 8,3 0,5 1,1 1,5 1,6 0,0 0,4 0,1 0,4 5,0 0,6 0,4 0,1 4,1 5,9 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 9. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö (GWh) vuosina 1998 2005. 21

300 250 Säästöpotentiaali, GWh/a 200 150 100 63,0 100,0 50 84,5 0 Polttoaineet+Ostolämpö 0,3 0,0 5,7 Sähkö Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 10. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista yksikössä GWh/a (vuosina 1998 2005 toteutetut, toimenpiteet sekä vuoden 2005 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet). 16,0 14,8 14,0 12,0 Investointi, milj. 10,0 8,0 6,0 4,7 7,3 7,5 4,0 3,1 3,4 2,0 0,0 2,6 1,1 2,1 0,2 0,4 0,2 0,2 0,7 0,3 1,3 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 11. Kaukolämpöalan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998 2005. Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. 22

2.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Yrityksiä on pyydetty erikseen raportoimaan toteuttamansa energiankäyttöön vaikuttavat ympäristönsuojeluinvestoinnit. Suurin osa näistä vuonna 2005 raportoiduista koko sopimusjaksoa koskevista energian kulutusmuutosarvion sisältävistä investoinneista on arvioitu lisäävän energian kulutusta. Jotkut yritykset ovat tähän kohtaan raportoineet selkeitä energiansäästöinvestointeja joskin ilman säästöarviota (mm. taajuusmuuttajien asentaminen pumppuihin, öljysäiliön lämmityksen poisto). Kaikkiaan koko sopimuskaudella energiatehokkuuteen vaikuttaneina ympäristönsuojelutoimenpiteitä on raportoitu 43. Vuonna 2005 kaukolämpöalan säästösopimusyritykset raportoivat kaksi ko. vuonna toteutettua energian käyttöön vaikuttavaa ympäristönsuojelutoimenpidettä. 2.2.3 Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella mm. polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei sisälly tähän lukuun. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. Omakäyttöjen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Säästösopimusten eräänä tavoitteena onkin kehittää omakäyttöjen seurantatasoa. Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2 8 % riippuen mm. käytetystä polttoaineesta. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty kaukolämpöyritysten raportoimia omakäyttöenergioiden määriä sekä lämmön että sähkön osalta. Suuret vaihtelut omakäyttöenergian kulutuksissa johtuvat osin tuotantotavoissa tapahtuneista muutoksista. 23

70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 12. Lämmön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 13. Sähkön omakäyttöenergia / lämmöntuotanto MWh/GWh eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 24

2.2.4 Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energiansäästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voidaan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähtymistä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähtyminen noin 45 50 C. Kuvassa 14 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. Kuvasta voidaan todeta, että noin 60 %:lla yrityksistä keskimääräinen jäähtyminen jäi alle 40 C:een vuonna 2005. Keskimäärin jäähtyminen oli 41,1 C. 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 14. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. Lämpöenergian ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien kiinteistöissä, jotka on lämmitetty kaukolämmöllä. Kuvassa 15 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit (sääkorjattu ominaiskulutus) vuosina 1999 2005. 25

60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 keskiarvo, koko ET:n kaukolämpötilastointi Kuva 15. Säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksit v. 1999 2005. 2.2.5 Muut toimenpiteet Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energiankäyttöä sekä lisäämään oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liittyvissä asioissa. Saatujen raportointien perusteella asiakkaita opastetaan ja koulutetaan kaukolämpölaitteiden käytössä, heille annetaan energiansäästöneuvontaa ja energiankäytön palautetietoa. Kaukolämpöenergian kulutuksen palauteraportin antaa yli 90 % yrityksistä, yli kolmannes yrityksistä tarjoaa mahdollisuuden kulutuksenseurantaan myös internetin kautta. Kaukolämpöyritykset toimittavat energiansäästömateriaalia kouluille ja noin puolet yrityksistä osallistui valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon. Puolet yrityksistä tarjoaa kaukolämpölaitteiden katselmuspalvelua asiakkailleen. 26

Kaukolämpöyrityksissä toteutetut suosituimmat asiakkaille suunnatut energiansäästöä edistävät toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on kuitenkin vaikea arvioida, on esitetty kuvassa 16. Kaukolämpölaitteiden käytön opastus Kaukolämpöenergian kulutuksen seurantaraportti Energiansäästöneuvonta puhelimessa Energiansäästöneuvonta toimitiloissa Energiansäästöesitteitä asiakkaille Energiankäytön neuvonta kulutustietojen tarkkailun perusteella Energiansäästöviikkoon osallistuminen Kaukolämpölaitteiden katselmukset Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille Energiansäästöneuvonta internetissä Mahdollisuus seurata omaa kulutusta internetissä Kaukolämpölaitteiden käytön koulutus Kaukolämpölaitteiden huolto 19 % 48 % 45 % 42 % 35 % 35 % 35 % 61 % 61 % 68 % 90 % 87 % 94 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 16. Kaukolämpöalalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Raportoinnin antamien tietojen pohjalta noin puolet kaukolämpöyrityksistä pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan myös oman toiminnan energiatehokkuuteen. Energiankäytön tehokkuuden edistämiseksi on järjestetty henkilökunnan motivointia ja kouluttamista. Monissa yrityksissä seurataan omien kiinteistöjen ja ajoneuvojen energian kulutuksia. 27

Suosituimmat yrityksen henkilökunnan energiankäytön tehokkuutta edistävät toimenpiteet on esitetty kuvassa 17. Kuvasta on kuitenkin nähtävissä, että omaan toimintaan kohdistuvat toimenpiteet ovat useiden toimenpiteiden osalta vähentyneet edellisestä vuodesta. Omien kiinteistöjen kulutuseuranta Henkilökunnan motivointi energiansäästöön Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa Omien kiinteistöjen energiakatselmukset Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta käytössä Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle 19 % 16 % 13 % 10 % 6 % 32 % 42 % 45 % 45 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 17. Omaan toimintaan suuntautuvat toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. 2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 2.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Sähkön siirto- ja jakelualan vuosiraporteissa raportoitiin 14 toimenpidettä, jotka oli toteutettu vuonna 2005 ja joille yritykset esittivät säästövaikutuksen. Raportoiduista vuonna 2005 toteutetuista toimenpiteistä ylivoimainen on yhden yrityksen yhtenä toimenpiteenä raportoima 10 milj. euron investoinneilla ja perusparannuksilla arvioitu 17 GWh:n sähkönsäästö (toimintavuoden investoinnit ja perusparannukset). Suuri osa muista vuoden 2005 toteutuneista sähkönsäästöistä on syntynyt johtojen vaihtojen seurauksena, muuntajien häviöiden pienentämisellä ja öljy/sähkökattilan korvaamisella maalämmöllä. 28

Yhteenveto kaikista energiansäästösopimuksen piirissä raportoiduista tehdyistä, päätetyistä tai harkittavista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 4. Taulukossa ei ole esitetty alan yritysten asiakkaille toteuttamien toimenpiteiden säästövaikutuksia. Monet sähkön siirto- ja jakelualan yritykset panostavat asiakkaiden energiansäästöneuvontaan, jonka säästövaikutuksia ei ole arvioitu. Taulukko 4. Yhteenveto energiansäästösopimuksen piirissä olevien sähkön siirto- ja jakelualan yritysten energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus milj. euroa Lämpö+polttoaineet Sähkö GWh/a GWh/a Toteutetut 12,5 0 17,3 toimenpiteet vuonna 2005 Toteutetut 32,7 4,0 50,0 toimenpiteet ennen vuotta 2005 Kaikki toteutetut 45,2 4,0 67,3 yhteensä Toteutettaviksi 1,0 0,0 1,8 päätetyt toimenpiteet Harkittavat 0 0 0 toimenpiteet Toteutetut, 46,2 4,0 69,2 päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä Luettelo sähkön siirto- ja jakelualalla toteutetuista säästötoimenpiteistä on esitetty raportin lopussa liitteessä 6. 29

70 67,3 60 Energiansäästö, GWh/a 50 40 30 20 10 0 50,0 34,6 22,0 12,6 17,3 15,4 3,5 3,6 3,7 10,1 3,8 3,8 4,0 4,0 0,4 0,4 3,5 1,2 2,5 0,7 0,1 1,3 0,1 0,1 0,0 0,2 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Säästö sähkö Säästö lämpö+pa Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö+pa, kumulat. Kuva 18. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina 1998 2005. 80 70 0,0 1,8 60 Säästöpotentiaali, GWh/a 50 40 30 20 67,3 10 0 4,0 Polttoaineet+Ostolämpö Sähkö Toteutettu Päättetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 19. Yhteenveto säästösopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutuksista (vuosina 1998 2005 toteutetut toimenpiteet sekä vuoden 2005 lopussa päätetyt ja harkittavat toimenpiteet). 30

50 45 45,2 40 35 32,7 Investointi, milj. 30 25 20 15 25,0 20,6 10 5 0 12,5 4,4 3,1 7,7 1,9 2,2 0,1 1,8 0,4 0,9 1,3 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Investointi Investointi, kumulatiivinen Kuva 20. Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimuksen piirissä tehdyt energiankäytön tehostamisinvestoinnit vuosina 1998 2005. Pylväillä esitetty vuosittaiset investoinnit ja yhdysviivalla kumulatiivinen investointi. 2.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiden yritysten vuosiraporteissa todettiin vuonna 2005 tehdyn neljä ympäristönsuojeluinvestointia. Yhden toimenpiteen arvioitiin aiheuttavan pienen sähkön käytön lisäyksen. 2.3.3 Muut toimenpiteet Muita sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä. Saatujen vastausten perusteella kaikki yhtiöt antavat energiansäästöneuvontaa puhelimessa. Lähes kaikki (n. 91 %) lainaa asiakkaille kulutusmittareita ja antaa energiansäästöneuvontaa omissa toimitiloissa. Suuri osa yhtiöistä (n. 80 %) on myös toimittanut energiansäästömateriaalia kouluille ja lähettänyt asiakkaille energiansäästöesitteitä. Muita hyvin yleisesti käytössä olevia toimenpiteitä (yli 70 %) ovat myös Energiansäästöviikkoon osallistuminen, energiansäästöasiaa internetissä, tuntitehomittaus ja energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu. Hyvin yleistä (yli 70 %) ja vahvasti kasvavaa näyttäisi myös olevan energiansäästöstä kirjoittaminen (mm. asiakaslehdissä) ja energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella. Kuvaan 21 on kerätty yleisimmin käytössä olleet toimenpiteet vuosina 2001 2005. 31

Energiansäästöneuvonta puhelimessa Kulutusmittarin lainaus Energiasäästöneuvonta toimitiloissa Energiansäästömateriaalien toimittaminen kouluille Energiansäästöesitteitä asiakkaille Energiansäästöviikkoon osallistuminen Energiansäästöasiaa internetissä Tuntitehomittaus käytössä Energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu Energiansäästöstä kirjoittaminen Energiankäytön neuvonta kulutustietojen perusteella Energiansäästölinkkejä internetissä Sähkönkulutuksen laskenta- ja vertailupalvelu PC-ohjelmalla Energiankulutuksen seurantaraportti (kotitalousasiakkaille) Sähkönkulutuksen laskenta- ja seurantapalvelu internetissä Opettajille suunnattu energiansäästötiedotus 97 % 91 % 91 % 80 % 86 % 74 % 80 % 74 % 71 % 77 % 74 % 63 % 51 % 57 % 49 % 51 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 21. Sähkön siirto- ja jakelualalla asiakkaille suunnatut suosituimmat toimenpiteet, joiden vaikutusta energiankulutukseen on vaikea arvioida. Muita melko yleisesti (yli 50 % yhtiöistä) käytössä olevia toimenpiteitä ovat energiansäästölinkit internetissä, sähkönkulutuksen laskenta- ja vertailupalvelu analyysiohjelmaa hyödyntäen sekä energiankulutuksen seurantaraportti kotitalousasiakkaille. Lisää asiakkaille suunnattuja toimenpiteitä löytyy liitteestä 6 (kohta asiakkaat). Lisäksi yritykset raportoivat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yhtiön omaan energiankulutukseen sekä henkilöstön aktiivisuuteen energiansäästöasioissa. Näiden toimenpiteiden yleisyys yrityksissä on esitetty kuvassa 22. Vastausten perusteella näyttää omaan toimintaan liittyvä seuranta uudelleen lisääntyneen ainakin omien kiinteistöjen kulutusseurannan ja ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen osalta. Yhtiöistä 60 % on seurannut omien kiinteistöjen kulutusta ja lähes 50 % on seurannut ajoneuvojen polttoaineen kulutusta. Suurin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna toteutui henkilöstön kouluttamisessa energiansäästöön, joita toteutti 40 % yhtiöistä. Lisää omaan toimintaan liittyviä toimenpiteitä on kirjattu liitteeseen 6 (kohta oma toiminta). Asiakkaisiin ja omaan toimintaan kohdistettujen toimenpiteiden määrällisiä arvioita on erittäin vaikea tehdä, sillä hyvin usein on kyse laadullisista, vaikeasti mitattavista asioista. Myös yrityksen omat seurantajärjestelmät ovat usein puutteellisia. Vuosiraportoinnin perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että lähes kaikissa yhtiössä pyritään myös näitä tässä luvussa käsiteltyjä toimenpiteitä seuraamaan ja entistä useammassa yhtiössä on näille toimenpiteille asetettu myös mittarit. 32

Omien kiinteistöjen kulutusseuranta 60 % Omien ajoneuvojen polttoaineenkulutusseuranta 49 % Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Henkilökunnan kouluttaminen energiansäästöasioissa 40 % 43 % Henkilökunnan motivointi energiansäästöön Suositukset hankintojen energiatehokkuudesta 17 % 20 % Omien kiinteistöjen energiakatselmukset Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat 9 % 9 % Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöstölle 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 22. Omaan toimintaan liittyvät toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. 2.4 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on myös keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Energiansäästösopimus ja energiaanalyysit tukevat ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asettamista. Yrityksen energiansäästötyö (ja säästösopimukseen kuuluva energiansäästösuunnitelma) voidaan liittää osaksi ympäristöjärjestelmää, jolloin energiansäästösuunnitelma tulee osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energian kulutuksen sekä säästötoimenpiteiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta palvelee myös ympäristöjärjestelmän toteuttamista. Ympäristöjärjestelmä on käytössä lähes 90 %:lla voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä. Pääsääntöisesti käytössä oleva järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä (tai sen mukaelma). Muutamalla tuotantoyksiköllä on lisäksi EMAS-asetuksen mukainen järjestelmä. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä yli 65 prosentilla on ympäristöjärjestelmä käytössä. Yleisin järjestelmä on ISO 14001, vain muutamalla yrityksellä oli jokin muu oma järjestelmä. Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä ympäristöjärjestelmä on valmiina tai suunnitteilla 61 %:lla yrityksistä. Pääsääntöisesti järjestelmä on ISO 14001 -standardin mukainen. 33

Energiansäästösopimusten voimassaoloaikana ympäristöjärjestelmät ovat yleistyneet huomattavasti energiansäästösopimusyrityksissä. Vuonna 1999 voimalaitosalan sopimuksen piiriin kuuluvista tuotantoyksiköistä vain 35 %:lla oli ympäristöjärjestelmä. Vastaavasti siirto- ja jakelualan sekä kaukolämpöalan sopimusyrityksistä vain reilulla 10 %:lla oli ympäristöjärjestelmä käytössään. Edelleenkin sopimusalojen välillä on järjestelmän yleisyydessä merkittäviä eroja. Voimalaitosala 87 % 1 % 12 % Kaukolämpöala 58 % 4 % 38 % Siirto- ja jakeluala 66 % 3 % 31 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Suunnitteilla Ei Kuva 23. Ympäristöjärjestelmien yleisyys energiansäästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. Energiansäästösopimus osana ympäristöjärjestelmää Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin myös, onko energiansäästösopimus kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää ja/tai sen raportointia. Lähes puolet niin voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten tuotantoyksiköistä kuin siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä, joilla on ympäristöjärjestelmä, ovat liittäneet sen osaksi ympäristöjärjestelmää tai sen raportointia. Lisätietoa aiheesta löytyy vuoden 2005 alussa valmistuneesta selvityksestä Energiansäästöasioiden linkittäminen osaksi yrityksen ympäristöjärjestelmätyötä (Adato Energia Oy, Sirpa Leino ja Minna Laitinen). Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä vain kuusi ilmoitti energiansäästösopimuksen olevan kytketty osaksi ympäristöjärjestelmää. 34

3 Muuta aihepiiriin liittyvää 3.1 Energia-alan energiakatselmukset KTM:n tukemissa energiakatselmuksissa selvitetään kohteen energiankäytön kokonaistilanne, omakäyttöenergian säästömahdollisuudet ja tuotannon tehostamismahdollisuudet. Energiakatselmuksissa noudatetaan KTM:n katselmustoiminnan yleisohjeita ja toimialakohtaisia katselmusmalleja ja määrittelyjä, joilla pyritään mm. auttamaan katselmuksen suunnittelua ja toteutusta ja yhtenäistämään katselmustoimintaa. Tavoitteet CO 2 -päästöjen rajoittamiseksi ovat nousseet entistä tärkeämmiksi energiansäästötavoitteiden ohella. Energiansäästötoimenpiteillä on yleensä CO 2 -päästöjä vähentävä vaikutus, mutta erityisesti siihen tähtäävät uusiutuvien energiamuotojen edistämispyrkimykset. Vuodesta 2003 lähtien on energiakatselmuksissa osatehtävänä säästöjen rinnalla ollut selvittää uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuus ja laskea toimenpide-ehdotusten CO 2 - päästövaikutukset. Uudessa ympäristönsuojelulaissa energiankäytön tehokkuus on nostettu keskeiseen asemaan. Toiminnanharjoittajalta vaaditaan, että tuotannossa käytetään parasta käyttökelpoista ilmansuojelutekniikkaa, ympäristövaikutuksista selvillä oloa sekä energiankäytön tehokkuutta. Energiansäästösopimusmenettelyyn liittyvä KTM:n tukema kokonaisvaltainen energiakatselmus raportointeineen antaa osaltaan ympäristöviranomaisille tarvittavaa dokumentaatiota energiankäytön tehokkuudesta. Energiakatselmustoiminnan on tarkoitus olla osa jatkuvaa prosessia, jossa kohteen energiatehokkuudesta varmistutaan ja sen muutoksia arvioidaan ja seurataan ja jossa sitä entisestään tehostetaan ottamalla huomioon toimintaympäristömuutokset ja investoimalla uusiin kehitettyihin energiatehokkaisiin ja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin. 3.1.1 Kaukolämpötoiminnan katselmukset Energiansäästösopimukseen liittyen valmistui keväällä 2001 malli kaukolämpötoiminnan katselmukselle. Katselmusmallissa tarkastellaan aluksi energian hankinnan, jakelun ja käytön kokonaisuutta, jonka jälkeen on mahdollista keskittyä niille alueille, joissa ko. kohteessa merkittävimmät säästö- ja tuotannon tehostamisvaikutukset tai CO 2 -päästövähenemät voidaan saavuttaa. Vuoden 2005 lopulla käynnistyi hanke, jossa normaalin energiakatselmustyön ohella arvioitiin kaukolämpökatselmusmallin mahdollisia kehitystarpeita. Hanke ei ole paljastanut merkittäviä kehitystarpeita. Kaukolämpöalalla on tehty yritysten oman ilmoitusten mukaan energiaselvityksiä ilman KTM:n tukea. Tällaisten omalla rahoituksella tehtyjen selvitysten laajuudesta ja sisällöstä ei kuitenkaan ole yleisesti tarkkaa tietoa, koska raportit eivät ole yleisesti käytettävissä. KTM:n tukemissa katselmuksissa edellytetään nimettäväksi kaksi Motivan hyväksymää vastuuhenkilöä. Kaukolämpöyrityksen omat henkilöt voivat toimia vastuuhenkilöinä omien laitostensa katselmuksissa, jos näin on etukäteen Motivan kanssa sovittu, tai vastuuhenkilö voi olla Motivan auktorisoima ulkopuolinen energiakatselmoija. Katselmustoiminnan tulokselli- 35

suuden kannalta oleellista on se, että katselmus organisoidaan ja suunnitellaan niin, että yrityksen oma asiantuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavia lisäresursseja ja mittaus- ym. asiantuntemusta hankitaan katselmukseen tarpeen mukaan. Uutta energiansäästösopimuskautta valmisteltaessa tulevat uudestaan arvioitaviksi kaikki sellaiset toimet, joilla ala voi energiatehokkuutta edistää omassa tai asiakkaidensa toiminnassa. 3.1.2 Voimalaitosten energia-analyysit Vuoden 2002 keväällä julkaistiin energiakatselmusmalli Voimalaitosten energia-analyysi. Katselmusmallia sovelletaan KTM:n tukemiin niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin voimalaitoksiin. Toistaiseksi voimalaitosten raportoimat energiatehokkuustoimenpiteet ja raportoidut säästöt ovat pääosin olleet yritysten ilmoitusten mukaan perua laitosten omista erillisistä selvityksistä ja toimenpiteistä. Voimalaitosten oma henkilöstö voi toimia vastuuhenkilöinä KTM:n tukemissa omien laitostensa katselmuksissa, jos asiasta ja vastuuhenkilöiden perehdyttämisestä on etukäteen ennen tuen hakemista Motivan kanssa sovittu. Yksistään resurssitarpeiden johdosta käytännössä voimalaitosten analyysit toteutetaan yleensä yhteistyönä, jossa osallisina voivat olla laitoksen omat asiantuntijat, ulkopuoliset energiakatselmustoimintaan perehtyneet energia- ja kaukolämpöasiantuntijat sekä muut tarvittavat laite-, mittaus- ja järjestelmätoimittajat ja asiantuntijat. Analyysiä käynnistettäessä on tärkeää suunnitella työ niin, että yrityksen oma asiantuntemus tulee hyödynnetyksi ja tarvittavat lisäresurssit ja mittaus- ym. asiantuntemus hankitaan katselmukseen tarpeen mukaan. 3.1.3 Katselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla Yhtenäistä katselmusmallia sähkön siirron ja jakelun teknisten järjestelmien energiatehokkuuden analysoimiseksi ja tehostamiseksi ei toistaiseksi ole laadittu. Taustalla lienee päällimmäisenä ollut yleinen arvio ko. sektorin suhteellisen pienestä taloudellisesta oman käytön tehostamispotentiaalista. 3.2 Katselmustuet ja energiankäytön tehostamistoimenpiteiden investointituet 3.2.1 Energiakatselmustuet Voimalaitosala Taulukossa 5 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki voimalaitosalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. Vuosittaisten yhteenvetotietojen lisäksi taulukossa 5 on eritelty voimalaitoksilla tehdyt energia-analyysit omaksi ryhmäksi (Analyysi) ja kiinteistökatselmukset ja ns. muut erillisselvitykset omaksi ryhmäksi (Muu). Kohta Analyysit sisältää siis myös ennen vuotta 2002, jolloin voimalaitosalalle tuli oma katselmusmalli, teollisuuden energia-analyysimallin mukaan 36