Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin



Samankaltaiset tiedostot
ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka

Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Euroopalle ja vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Suomessa

Ilmanvaihto ja terveys

Ilmanvaihdon terveysperusteiset ohjearvot Otto Hänninen, Arja Asikainen, Paolo Carrer, Stelios Kephaolopoulos, Eduardo de Oliveira Fernandes

Ympäristön terveysuhat

Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET OHJEARVOT: SISÄLÄHTEIDEN RAJOITTAMISEN TERVEYSHYÖDYT SUOMESSA

Tupakka, radon ja ympäristöterveys

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Sisä- ja ulkoilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Mitä sisäilmaoireet ovat?

SISÄILMA Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

Terveyden edistäminen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Sisäilma ja terveys. Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

Asumisen terveellisyys ja turvallisuus

Ympäristöaltisteisiin

Tautikuorma-arvioista puuttuvien kemikaalien kartoitus

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

TOIMISTOJEN ILMANVAIHDON JA LÄMPÖOLOSUHTEIDEN MALLINTAMINEN SUHTEESSA TUOTTAVUUTEEN

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Elinympäristön vaikutus allergiaan ja hengitysterveyteen Anne Hyvärinen, Dosentti, johtava tutkija

Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ympäristöterveysindikaattorit. maakuntauudistus. Ympäristöterveyspäivät Vesa Pekkola

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

PIENHIUKKASET JA MUUT SAASTEET

ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA

ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA (PUHHO)

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

Ajankohtaisia uutisia CENstandardisointityöstä

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

Kokonaisuuden haltuunotolla parempiin tuloksiin

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts

Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos. AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

ILMANSUODATTIMIEN LUOKITUS MUUTTUU

Kasvihuonekaasupäästöjen. vaikutukset Kuopiossa

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta

Sisäilma ja terveys Dosentti Kati Huttunen Ympäristötieteen laitos, Itä-Suomen Yliopisto

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset

Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

Sisäilma ja terveys. Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa asiantuntijaseminaari Ylilääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia

Kansainvälinen terveyspolitiikka. Eeva Ollila

Ilmavälitteiset ympäristöterveyshaitat paikallispäättäjän näkökulmasta

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

M1 luokitellut tuotteet

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Katupölyn päästöt ja niiden vähentäminen. Roosa Ritola Tutkija Suomen ympäristökeskus HSY ilmanlaadun tutkimusseminaari

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Ympäristöterveysriskien torjunta osana kestävää kehitystä

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen

Ajankohtaista asumisterveydestä

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Yhteistyöalusta sisäilman laadun parantamiseksi. Jari Erkkilä, Tuotekehitys Oy Tamlink

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

Pienhiukkaset ja altistuminen liikenneympäristössä

Epidemiologia riskien arvioinnissa

TECHNOPOLIS OYJ Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Transkriptio:

Sisäilmastoseminaari Messukeskus 13.3.2014 Sali 101-102 klo 8:45 Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Otto Hänninen, FT, Dos. 2014-03-31 Sisäilman kansanterveysvaikutukset/otto Hänninen 1

Puheenaiheena sisäilma Mikä kaikki sisäilmassa vaarantaa terveyttämme? Kuinka paljon? kvantitatiivinen riskinarviointi Mitä voimme tehdä asialle ILMANVAIHDOLLA? 2014-03-31 2

Tautitaakka ja sen alentaminen SETURI - Tekaisu EBoDE Ilmanvaihdon, suodatuksen ja lähdekontrollin vertailu sisäilmaaltistusten aiheuttaman tautikuorman alentamisessa THL Report 2/2013, 95 ss. Tautikuorma-arviot EU-26 maille Healthvent Pekkanen, 2010 Hänninen et al, 2010ab EU26 Outdoor sources Indoor sources Respiratory infections Acute toxication COPD CV diseases Lung cancers DALY update Asikainen ym., 2013 Asthma 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 200 000 400 000 Attributable burden of disease (DALY/a) Hänninen & Asikainen, 2013 Pdf directly: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-822-3 Hänninen & Knol, 2011 Portal: http://en.opasnet.org/w/ebode Pdf directly: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/b75f6999-e7c4-4550-a939-3bccb19e41c1 Preventable fraction? 2014-03-31 3

Tarkasteluun sisällytetyt altisteet Sisälähteistä peräisin olevat Kosteus- ja homevauriot Radon Passiivitupakointi (SHS) Häkä(CO) Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Hiilivedyt (VOC) Ulkoilmasta peräisin olevat Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Bioallergeenit Ei siis mukana: - otsoni - NOx, SO 2, jne. - eläinallergeenit Vain kokonaishiilivedyt, ei erityisiä yhdisteitä kuten - bentseeni - formaldehydi - jne. 4

Sisäilman aiheuttama tautitaakka 13 000 menetettyä tervettä elinvuotta (DALY)vuodessa Sairauksien osuudet Keuhkosyöpä Astma Keuhkoahtaumatauti Sydän- ja verisuonisairaudet 50% Hengitystieinfektiot Myrkytykset Suomi Lähde: Hänninen & Asikainen 2013 2014-03-31 5

Tautitaakkavertailu maittain Suomi on EU-maiden joukossa toiseksi turvallisin maa sisäilmaltaan! Figure 8 Lähde: Hänninen & Asikainen 2013 2014-03-31 6

Altisteiden osuudet tautitaakasta 2.1 MDALY/a Ulkoilmasta: - PM 2.5 outdoor - Bioaerosols - VOC outdoor Maaperästä: - Radon 13 kdaly/a Sisälähteistä: - PM 2.5 indoor - Kosteusvauriot - Passiivitupakointi - Häkämyrkytykset Suomessa Eurooppaan verrattuna: - PM 2.5 ulkoilmassa alhaisempi - Radon korkeampi - passiivitupakointi vähäisempää Lähde: Hänninen & Asikainen 2013 Figure 9 2014-03-31 7

EU DG Sanco Healthvent Ilmanvaihdon terveysperusteiset ohjearvot I. Outdoor Air Ambient air Intake air comply to WHO Guidelines? Yes II. Building No III. Air System Air Cleaning Building location Air intake location Building air tightness Proper design and implementation Adequate maintenance Labelling EU-LCI Source control tools WHO Ilmanlaadun ohjearvot (2000, 2006, 2009, 2010) Ulkoilman laatu ja suodatus Occupatio n Activities Building materials, consumer products Indoor Source Control Functions Practices Density Metabolism Sisäilman lähteet Local exhaust lähdekontrolli! Indoor air comply to WHO Guidelines? Yes No Alaraja ilmanvaihdolle Minimum rate Adjusted rate 2014-03-31 8

Torjuntatoimenpiteet 1 1. Ilmanvaihdon terveysperusteinen optimointi ulkoilman laatu ja sisälähteet ennallaan säädetään ilmanvaihtoa siten, että saavutetaan terveyshaittojen minimi 2014-03-31 Esityksen nimi / Tekijä 9

Mass-balance approach: Indoor exposure modelling (1) C i Pa a k C a G Ci V ( a k) t( a k) (2) C ai Pa a k C a F INF C a (3) C ig G 1 V ( a k) Table 1. Mass-balance parameters of the outdoor pollutants considered. Pollutant Mass balance parameters Dp(eff) Penetration (P) Density µm [fraction] g cm -3 Decay (k) Finf h -1 [fraction] PM 2.5 <2 90 % 1.5 0.14 0.55 Pollen 10 80 % 1.0 5.41 0.07 VOC n/a 100 % n/a 0.10 0.69 Dp(eff) = effective particle diameter; Finf = resulting infiltration factor at a=0.22 h -1 ; in the model the actual Finf values are calculated according to the used ventilation rates. 2014-03-31 10

Torjunta 1: Ilmanvaihto Mitä voimme tehdä asialle ILMANVAIHDOLLA? 9 000 8 000 Finland Ulkoilma Sisäilma Totaali DALY / miljoona henkeä 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Tautitaakan muutos 4-24 lps pp vähäinen 0 0.4 0.6 0.8 1 1.5 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 22 24 26 28 30 Ilmanvaihtotaso l/s per henkilö Optimi ~8 lps pp Lähtötilanne 2014-03-31 11

Torjunta 1: Ilmanvaihto 13 860 13 074 11 154 Totaali DALY/vuosi Suomi 9 240 4 620 7 542 5 531 4 587 6 567 Suomi 0 Baseline 1. Optimaalinen ilmanvaihto 2014-03-31 12

Torjuntatoimenpiteet 2 1. Ilmanvaihdon terveysperusteinen optimointi ulkoilman laatu ja sisälähteet ennallaan säädetään ilmanvaihtoa siten, että saavutetaan terveyshaittojen minimi 2. Ulkoilman tehokas suodatus 91-96% of Europeans live in areas with PM 2.5 >10 µg m -3 EEA 2013 #9 2014-03-31 Esityksen nimi / Tekijä 13

Tuloilman suodatus (P eff =50%) 13 860 13 074 11 154 Totaali DALY/vuosi Suomi 9 240 4 620 7 542 5 531 4 587 6 567 8 754 2 870 5 883 Suomi 0 Baseline 1. Optimaalinen ilmanvaihto 2. Ulkoilman suodatus (PM2.5 50%) 2014-03-31 Esityksen nimi / Tekijä 14

Torjuntatoimenpiteet 3 1. Ilmanvaihdon terveysperusteinen optimointi ulkoilman laatu ja sisälähteet ennallaan säädetään ilmanvaihtoa siten, että saavutetaan terveyshaittojen minimi 2. Ulkoilman tehokas suodatus 3. Sisälähteiden poisto/rajoittaminen 2014-03-31 Esityksen nimi / Tekijä 15

Torjunta 3 Lähdekontrolli Tehokkaasti rajoitettavissa olevat Radon (-90%) radonturvallinen rakentaminen/korjaus Häkä (CO) (-90%) hälyttimet Passiivitupakointi (SHS) (-90%) sisätupakointikielto Osittain rajoitettavissa olevat VOC (-50%) materiaalivalinnat, merkinnät jne. Kosteusvauriot (-50%) kosteusmittarit; korjaukset ym. Sisälähteiden hiukkaset (PM 2.5 ) (-25%) liesituulettimet ym. 2014-03-31 16

Torjunta 3: Sisälähteiden rajoittaminen 13 860 13 074 11 154 Ulkolähteet Sisälähteet Totaali DALY/vuosi Suomi 9 240 4 620 7 542 5 531 4 587 6 567 8 754 2 870 5 883 6 297 3 769 2 528 Suomi 0 Baseline 1. Optimaalinen ilmanvaihto 2. Ulkoilman suodatus (PM2.5 50%) 3. Lähdekontrolli (-90/-50/-25%) + 4 lps pp 2014-03-31 17

Yhteenveto 1 Sisäilma on kansanterveyden kannalta huomattava tekijä n. 13 000 kokonaista tervettä elinvuotta vastaava haitta Suomessa haitan kärsijöitä on 10-100 kertainen määrä Ulkoilma on tärkeä lähde myös sisäilman saasteille n. 57% sisäilman tautitaakasta aiheutuu ulkoilmasta (2010) 2014-03-31 18

Yhteenveto 2 Pienhiukkaset ovat tärkein yksittäinen altiste biologiset ja tupakan hiukkaset mukaanlaskien ne aiheuttavat yhteensä 75% arvioidusta tautitaakasta lähteitä ulkoilmassa: puun poltto, liikenne (pakokaasut, nastarenkaat), kaukokulkeuma monien tautien riskitekijä (sydän ja verenkierto, keukosyöpä, astma, infektiot) Ilman suodatus Päästölähteiden alentaminen Radon toiseksi tärkein altiste (16%) (keuhkosyöpä) suuri alueellinen vaihtelu maaperän geologiasta riippuen riski toteutuu pääasiassa radon-alueiden tupakoitsijoilla Tupakoimattomuus Radon-turvallinen rakentaminen 2014-03-31 19

Yhteenveto 3 Kosteusvauriot yleisiä ja aiheuttavat n. 10% sisälähteiden tautitaakasta väestötasolla ongelmakohteissa suuri merkitys Hometalkoot ym. Hiilivedyt kokonaisuutena vähämerkityksellinen Tupakointi sisällä vähentynyt hyvin Häkämyrkytykset tupakointi ja alkoholi: tulipaloriski puulämmitys, kaasulaitteet Materiaaliluokitus Tupakkalain uudistuksen tavoite: Savuton Suomi 2040 Häkävaroittimet 2014-03-31 20

Yhteenveto 4 Monet tekijät vaikuttavat tautitaakkaan! Vaikutukset vaihtelevat lievistä ja yleisistä vaivoista vakaviin sairauksiin ja kuolemantapauksiin Torjunta edellyttää parannuksia monella sektorilla! 2014-03-31 21