MCI summa 3 2014 AU K TO R I S O I D U N T I L I TO I M I S TO N A S I A K A S L E H T I Yritysmuotona OSUUSKUNTA 4 Verovelkarekisteri julkiseksi 6 Korvausta työterveyshuollon kuluista
SISÄLTÖ 3/2014 4 TIESITKÖ? Julkinen verovelkarekisteri aukeaa 6 Korvausta Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen edellyttää kirjallista sopimusta terveyspalvelun tuottajan kanssa. työterveyshuollon kustannuksista 8Osuuskunta luo yhteisöllistä yrittäjyyttä Edustusmenojen verovähennysoikeus tekee paluun ensi vuonna. PÄÄKIRJOITUS Juha Ahvenniemi päätoimittaja Selkeyttä sopimuksiin ELÄMME SOPIMUSYHTEISKUNNASSA. Yritystoimintakin pohjaa monenlaisiin sopimuksiin. Selkeät sopimukset auttavat ymmärtämään, mihin kumpikin osapuoli on sitoutunut, mitkä ovat sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä mitä tapahtuu ja mitkä ovat seuraamukset, jos asioita ei tehdäkään niin kuin on sovittu. Jos sopimus jää suupuheen varaan, jäävät ehdot usein epäselviksi. Mitä monimutkaisemmat ja yrittäjälle tärkeämmät palvelut ovat kyseessä, sitä olennaisempaa on, että sopimukset laaditaan selkeästi ja kirjallisesti. Tilitoimistopalvelut ovat esimerkki palveluista, jotka vaativat selkeät pelisäännöt. Sekä palveluja ostavalle yritykselle että palvelun tarjoajalle on tärkeää, että pelisäännöt ovat puolin ja toisin selvät. Taloushallintoliitto on laatinut tilitoimistoalalle yleiset sopimusehdot (KL2004) sekä päivittänyt alan palveluerittelyjä luomalla osiot palkanlaskentaa sekä rakentamispalvelun ja kunnossapitotöiden raportointia varten. Lisäksi olemme julkaisseet sopimuskoneen, joka helpottaa tilitoimistoa tekemään selkeitä sopimuksia asiakkaiden kanssa. Tarkoituksenamme on auttaa jäseniämme sekä heidän asiakkaitaan välttämään epäselvyyksiä. Hyvän palvelun puolesta! Julkaisija Taloushallintoliiton Julkaisut Oy yhteistyössä Suomen Taloushallintoliitto ry:n kanssa Päätoimittaja Juha Ahvenniemi Toimitus MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki Painosmäärä 4 900 kpl Paino Libris Oy ISSN 1795-4800 Juha Ahvenniemi on Taloushallintoliiton toimitusjohtaja. Taloushallintoliitto on auktorisoitujen tilitoimistojen ja taloushallinnon palveluja tarjoavien konsulttiyritysten valtakunnallinen toimialajärjestö. 2 SUMMA 3/2014
LYHYESTI Markku Ojala, Taloushallintoliiton asiantuntija 50 prosenttia edustusmenoista on vähennettävissä 2015. Edustusmenot takaisin vähennysoikeuden piiriin VUODEN TAUON JÄLKEEN edustumenojen verovähennysoikeudessa palataan jälleen totuttuun sääntöön. Ensi vuonna yritys voi siis vähentää tuloverotuksessa 50 prosenttia kaikista edustusmenoiksi laskettavista menoistaan. Arvonlisäverotuksessa edustumenot eivät ole olleet vähennyskelpoisia, ja sama sääntö ja käytäntö jatkuu myös ensi vuonna. Edustusmenojen verovähennysoikeus tuloverotuksessa evättiin lakimuutoksella, joka tuli voimaan 1.1.2014. Kesäkuussa pääministeri Alexader Stubbin johdolla käydyissä hallitusneuvotteluissa takkia käännettiin ja päätettiin, että edustusmenojen verovähennysoikeus palautetaan entiselleen vuoden 2015 alusta. Verohallinto on vuoden 2014 aikana antanut kaksikin ohjetta edustusmenoista ja niiden määrittelystä. Viimeisin ohje annettiin elokuussa. Ohjeet ovat tarpeen, vaikka edustusmenot eivät kuluvan vuoden verotuksessa olekaan vähennyskelpoisia. Edustusmenot on pystyttävä erottamaan muun muassa vähennyskelpoisista markkinointi- ja mainosmenoista, jotka kohdentuvat yleensä laajaan joukkoon. OSAKEYHTIÖ ISÄNNÖITSIJÄKSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖ voi yksityishenkilön sijaan valita isännöitsijäkseen yhteisön kuten osakeyhtiön. Tämä tuli mahdolliseksi elokuun alussa voimaan tulleen asetuksen myötä. Jos isännöitsijäksi valitaan osakeyhtiö, kaupparekisteriin tulee ilmoittaa isännöitsijäyhtiön lisäksi päävastuullisen isännöitsijän nimi. Ilmoitukset käsittelee ja rekisteröi asunto-osakeyhtiön kotipaikan maistraatti. SANOTTUA Valitse ala päällä, älä alapäällä. NÄIN RÄVÄKÄSTI KAMPANJOI TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ, JONKA MUKAAN SUKUPUOLI MÄÄRITTÄÄ LIIAN USEIN URAVALINNAN. TMI SUOSITUIN YRITYSMUOTO UUSISTA tammi-kesäkuussa rekisteröidyistä yrityksistä 7 783 yritystä oli yksityisten elinkeinonharjoittajien aloittamia. Tmi oli samalla suosituin yritysmuoto 15 281 uuden yrityksen ja asunto-osakeyhtiön joukossa. Niiden määrä kasvoi lähes seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. OSAKEYHTIÖISTÄ ja muista yhteisöistä 70 prosenttia antoi veroilmoituksen sähköisesti keväällä 2014. Vuonna 2012 vain 52 prosenttia yhteisöistä antoi sähköisiä ilmoituksia. 33% on vero ylemmässä pääomatuloveroluokassa vuonna 2015, jos hallituksen esitys toteutuu. SUMMA 3/2014 3
LYHYESTI Kustannussäästö olisi 5 miljardia euroa vuodessa kansantaloudelle, jos työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä saataisiin puolitettua. Julkinen verovelkarekisteri tuo yrityksen verovelat nähtäville TYÖTERVEYSLAITOS VERKKOSIVUILLAAN 1.9.2014. VUODENVAIHTEEN TUNTUMASSA otetaan käyttöön julkinen verovelkarekisteri, johon merkitään yrityksen verovelat. Julkinen verovelkarekisteri sijoitetaan yritys- ja yhteisötietojärjestelmän yhteyteen (www.ytj.fi). Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä on Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja Verohallinnon yhteinen palvelu, josta ovat tähän saakka löytyneet tiedot muun muassa siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin tai arvonlisäverovelvolliseksi yritykseksi. Yrityksen verovelka julkistetaan rekisterissä, jos sitä on vähintään 10 000 euroa, eikä velasta ole tehty maksujärjestelyä tai täytäntöönpanon keskeytystä muutoksenhaun yhteydessä. Rekisteri ei kuitenkaan kerro verovelan tarkkaa määrää. Yrityksellä voi siis tosiasiassa olla velkaa verottajalle yhtä hyvin 10 000 kuin vaikkapa 50 000 euroa. Rekisteriin tulee merkintä myös silloin, kun yritys on laiminlyönyt kausiveroilmoituksen ennakonpidätyksistä ja sosiaaliturvamaksuista tai arvonlisäveroista. Yritys voi siis joutua julkiseen rekisteriin, vaikka ilmoittamattoman ja maksamattoman velan määrä jäisi alle 10 000 euron. Yritystä on muistutettava verovelasta tai laiminlyönnistä vähintään kaksi viikkoa ennen rekisterimerkintää. Verotilillä olevaa velkaa ei merkitä rekisteriin, ennen kuin se on poistettu verotililtä ja mennyt perintään. Rekisterimerkintä on poistettava viivytyksettä, kun verovelan suoritus kirjautunut Verohallinnon tilille, kun maksujärjestely on tehty tai kun Verohallinto on saanut tiedon täytäntöönpanon keskeytyksestä. ONKO TYÖTULOSI OIKEIN? YRITTÄJÄNÄ vaikutat oman eläkkeesi määrään, kun otat YEL-vakuutuksen. Yrittäjän eläke- ja sosiaaliturva perustuu vahvistettavaan YEL-työtuloon. Sen tulisi vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän tilalle palkattaisiin yhtä ammattitaitoinen henkilö. Jos työtulo on arvioitu liian pieneksi, myös eläkkeen määrä jää pieneksi. Eläkkeen lisäksi työtulo vaikuttaa myös sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahojen ja kuntoutusrahan perusteisiin. Esimerkiksi työtulon on oltava vähintään 8 520 euroa vuodessa, jotta yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa. KIRJANPITOLAIN uudistusta työstävän työryhmän määräaika päättyy marraskuun loppuun mennessä. Työryhmä kirjoittaa ehdotuksensa lakiesitykseksi, jonka hallitus antaa eduskunnalle. 3.12. MAKSETAAN veronpalautukset yksityishenkilöille vuodelta 2013 toimitetusta verotuksesta. 4 SUMMA 3/2014
? TIESITKÖ, milloin työnantajan on otettava tapaturmavakuutus? 1. Jos saman kalenterivuoden aikana teetettyjä työpäiviä on enemmän kuin 12, vakuutus on otettava. 2. Työpäivän kestolla ei ole merkitystä päiviä laskettaessa. 3. Vakuutus on otettava myös sellaisille yrityksen omistajille, jotka työskentelevät yrityksessä ja omistavat yrityksestä enintään 50 prosenttia. TÄYTTÖOHJE KORVAA OY:N VEROILMOITUKSEN PAPERISTEN veroilmoituslomakkeiden sijaan osakeyhtiöt saavat lyhyen täyttöoppaan ja tiedotteen marraskuun alussa. Lomakkeista luopumalla Verohallinto haluaa kannustaa antamaan veroilmoitustiedot käyttäen sähköisiä ilmoitustapoja. Yhtiöt, joiden tilikausi päättyy vuodenvaihteessa, antavat veroilmoituksensa viimeistään 30.4.2015. Ilmoituksen antaminen sähköisesti edellyttää Katsotunnisteen, joka on luotu yritysten tunnistamiseen sähköisissä asiointipalveluissa. Maksuperusteinen alv ehdolla pienyrityksille PÄÄMINISTERI Alexander Stubbin hallitus kirjasi kesäkuussa julkistamaansa hallitusohjelmaan, että valtiovarainministeriö laatii syksyn 2014 aikana selvityksen maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymisestä pienten yritysten osalta. Maksuperusteinen arvonlisävero tarkoittaisi, että tavaroiden tai palveluiden myynnin vero olisi suoritettava, kun maksu on kertynyt, ja ostojen vero vähennettävissä, kun lasku on maksettu. EU:n laskudirektiivin muutos on jo muutamia vuosia sallinut, että jäsenvaltiot säätävät pienyrityksille maksuperusteisen arvonlisäveron tilittämisen. Direktiivi sallii menettelyn yrityksille, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa ja EU:n luvalla jäsenvaltio voi nostaa rajan kahteen miljoonaan euroonkin. Suomi ei käyttänyt mahdollisuutta maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen, kun muut direktiivimuutoksen edellyttämät muutokset otettiin kansalliseen lainsäädäntöön. Eri tahot ovat vaatineet hallitukselta toimia, jotta maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen siirryttäisiin. Pidentyneet maksuajat ovat yksi vaatimuksen perusteluista. Pienyritykset ovat saaneet venyä ja odottaa maksujen kertymistä laskusaatavista, mutta viivästymisistä huolimatta niiden on pitänyt tilittää myynnin vero siltä kuukaudelta, jonka aikana lasku on lähetetty. YLIMMÄN pääomatuloluokan raja alenee 10 000 eurolla eli 30 000 euroon vuonna 2015, jos hallituksen budjettiesitys toteutuu. HUHTIKUUSTA halutaan vaalikuu. Työryhmä ehdottaa, että kunnallisvaalit siirrettäisiin huhtikuulle. Huhtikuusta tulisi yleinen vaalikuu kunnallis- ja eduskuntavaaleille. SUMMA 3/2014 5
Työterveyshuollon kustannuksista KORVAUSTA Toimiessaan työnantajana, yrittäjä voi hakea Kelasta korvausta omista työterveyshuollon kustannuksistaan samassa yhteydessä, kun hakee korvauksia työntekijöidensäkin työterveydenhuollosta. Myös ne YELtai MYEL-vakuutuksen piirissä olevat liikkeen- ja ammatinharjoittajat, jotka eivät toimi työnantajina, voivat saada korvauksia. Tällöin prosessi on kuitenkin erilainen. Teksti: Sari Kajaani, suunnittelija, Kela ja Leila Koskela, suunnittelija, Kela Kustannukset jakautuvat kahteen korvausluokkaan. Korvattava, ehkäisevä työterveyshuolto perustuu työn ja työpaikan olosuhteita kuvaileviin työpaikkaselvityksiin sekä terveystarkastuksiin tutkimuksineen. Näitä tekevät työterveyslääkäri ja -hoitaja sekä tarvittaessa alan asiantuntijat. Kela voi myös korvata yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksia silloin, kun yrittäjä on tehnyt sopimuksen sekä ehkäisevästä työterveyshuollosta että sairaanhoidosta saman työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa. Lisäksi korvausta voi saada työterveyshuollon vastaanotoille tehdyistä matkoista sekä ensiapuvalmiuden ylläpidosta. Työterveyshuoltona ei korvata esimerkiksi hammashuollon, kuntoutuksen, työ- ja liikennetapaturmien eikä ammattitautien kustannuksina. Näitä varten on omat lakisääteiset korvausjärjestelmänsä. Yrittäjän työterveyshuollosta ja sairaanhoidosta aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia korvataan sairausvakuutuslain perusteella. Korvaamisen edellytyksenä on se, että toimintaa toteuttavat pätevät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Yksityisellä työterveyshuollon palveluntuottajalla on lisäksi oltava toimilupa työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen. Korvausten saaminen edellyttää, että yrittäjä on tehnyt kirjallisen sopimuksen ja toimintasuunnitelman työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa asiakassuhteen alussa. Sopimuksesta ja suunnitelmasta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Sopimusta ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Miten korvaus määräytyy? Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen korvausluokkaan. Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset. Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. 6 SUMMA 3/2014
Joka vuosi Kela vahvistaa kummallekin korvausluokalle yrittäjäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän yrittäjää kohden. Enimmäismäärät tarkistetaan vuosittain työterveyshuollon yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Korvaus on molemmissa korvausluokissa 50 prosenttia hyväksytyistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Kela ei kuitenkaan maksa korvauksia enimmäismäärän ylittävistä kustannuksista. Korvausluokassa I kustannuksista voidaan korvata 60 prosenttia, jos yrittäjä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimenpiteistä, ja ne on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Ehkäisevässä työterveyshuollossa (korvausluokka I) on kaksi toisistaan riippumatonta vuotuista, yrittäjäkohtaista enimmäismäärää: korkeampi työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tekemälle työpaikkaselvitykselle alempi muulle ehkäisevälle työterveyshuoltotoiminnalle (esimerkiksi terveystarkastus tutkimuksineen, ensiapuja matkakustannukset). Kela.fi -verkkosivuilla henkilöasiakkaan asiointipalvelussa yrittäjä voi katsoa, paljonko hänelle on kertynyt työterveyshuollon kustannuksia vuoden ajalta ja paljonko hän on saanut niihin korvauksia. Yrittäjä näkee palvelusta myös sen, miten paljon korvausrahaa on jäljellä loppuvuodelle. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai kännykän mobiilivarmenteella. Miten korvausta haetaan? a) Jos hankit palvelut terveyskeskukselta, terveyskeskus vähentää laskusta Kelan korvauksen suoraan, ja maksat vain omavastuuosuuden. (Terveyskeskus hakee korvauksen Kelalta.) b) Jos hankit palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta, saat palveluntuottajalta lomakkeen, jota käytät korvauksen hakemisessa. Palveluntuottaja (esimerkiksi lääkärikeskus) merkitsee antamansa palvelut ja niistä aiheutuneet kustannukset lomakkeen etusivulle. Lomakkeen kääntöpuoli on korvaushakemus, jonka täytät itse. Toimita lomake Kelan toimistoon. Hae korvauksia kuuden kuukauden sisällä siitä, kun olet maksanut palvelut. Ohjeita hakemiseen on sivuilla www.kela.fi/tyoterveys/yrittaja c) Jos palveluksessasi on työntekijöitä, voit hakea omista työterveyspalveluistasi korvauksia samassa yhteydessä kuin työntekijöittesi työterveyshuollon kustannuksista. Katso tarkemmat hakuohjeet www.kela.fi/tyoterveys. d) Jos sinulle on aiheutunut kustannuksia työterveyshuollon vastaanotolle tehdyistä matkoista tai ensiapukoulutuksesta tai -tarvikkeista, voit hakea niistä korvausta erikseen lomakkeella SV 116 TTH (Korvaushakemus yrittäjän työterveyshuollon kustannuksista). Lomakkeen saat osoitteesta www.kela.fi/lomakkeet. SUMMA 3/2014 7
Osuuskunta tarjoaa yhteisöllistä yrittäjyyttä Osuuskunta on joustava ja verkostomainen yrittämismuoto, jossa ei tarvita suuria pääomia. Toiminnan aloittamista on helpotettu entisestään uudistetulla osuuskuntalailla. 8 SUMMA 3/2014
L I S Ä A RVOA Teksti: Ari Rytsy Osuuskuntatyyppistä toimintaa harjoitetaan useissa Euroopan maissa, vaikka sille ei aina ole olemassa omaa juridista muotoa. Suomessa tilanne on toinen, sillä täällä osuuskuntia säätelee vuoden 2014 alussa uudistettu osuuskuntalaki. Uudistuksella on tähdätty muun muassa osuuskunnan perustamisen ja hallinnon sekä jäsen- ja sijoittajarahoituksen hankinnan helpottamiseen. Vaikka uuden osuuskuntalain mallina on vuoden 2006 osakeyhtiölaki, poikkeavat osuuskunnan toimintaperiaatteet muista yritysmuodoista. Näkyvimpänä erona on osuuskuntien demokraattinen hallintotapa, jota toteutetaan yhden jäsenen ja yhden äänen periaatteella. Jokaisella äänivaltaisella jäsenellä on oltava vähintään yksi osuus ja siitä suoritettuna osuuskunnan sääntöjen mukainen osuusmaksu. Osuuskunnan perustamista helpottaa se, että sen jäsenmäärää ja osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty. Osuustoiminnan ideana on tarjota tavallisille ihmisille mahdollisuus liiketoiminnan aloittamiseen, sanoo Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry:n hallituksen jäsen Jarmo Hänninen. Siinä missä toiminimet keskittyvät yksityiseen kaupankäyntiin, kommandiittiyhtiöt yhteistaloustoimintaan ja osakeyhtiöt pääomakeskittymien hoitamiseen, osuuskunnat perustetaan yleensä jäsentensä elinkeinon tukemiseksi. Siksi suhdannevaihtelut eivät hetkauta niitä samalla tapaa kuin osakeyhtiöitä. Osakeyhtiö ja välillisesti sen omaisuus kuuluvat osakkaille. Osuuskunta puolestaan omistaa itse kaiken omaisuutensa, jonka käytöstä päätetään jäsenten kesken. Ei siis ihme, että vaikeiden talousaikojen hätäapuyrittämisestä on muovautunut pysyvä osa suomalaista yrityskenttää. Viime vuosina monen nuoren ja koulutetun opiskelijaporukan bisnesidea on nähnyt päivänvalon juuri osuuskunnan suojissa. Nykynuoret tietävät, että maailma voi muuttua. Osuuskuntayrittäminen kiinnostaa heitä joustavuuden ja vapaavalintaisen vähittäispääoman ansiosta, arvioi Hänninen. Laman lapsesta kasvoi osaajien koti Porilainen Sataosaajat Osuuskunta syntyi 20 vuotta sitten tarjoamaan laman kouriin joutuneille ammattilaisille vaihtoehtoisia työllistymismahdollisuuksia. Uudenlaiseen yrittäjyyteen innostuneet ihmiset olivat myös kiinnostuneita demokraattisesta yrittäjyydestä. Vuosien varrella mukaan on mahtunut sekä jäseniä että osuuskunnan palkkaamia työntekijöitä. Kirjanpitäjiä on ollut joukossa aina Sataosaajien perustamisesta lähtien. Saimme heti joukkoomme kokeneen porilaisen kirjanpitäjän, joka vastasi osuuskunnan kirjanpidosta. Hän on jo eläkkeellä, mutta toimii edelleen aktiivisesti Sataosaajien hallituksessa, kertoo Sataosaajien toimitusjohtaja Tuula Merikivi. Tällä hetkellä osuuskunnassa on viisi taloushallinnon ammattilaista, jotka huolehtivat erilaisten osuuskuntien, yhdistysten sekä pienten pk-sektorin yritysten kirjanpidosta. Heidän kohdallaan ammatillinen osaaminen ja työntarve ovat kohdanneet parhaalla mahdollisella tavalla. Osuuskunta sopii sellaisille ihmisille, jotka eivät halua olla yksityisyrittäjiä, mutta ovat valmiita kehittämään omaa osaamistaan ja tekemään aktiivista asiakashankintaa. Muut osuuskuntalaiset voivat auttaa potentiaalisten asiakkaiden ideoinnissa, sanoo Merikivi. Osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty. SUMMA 3/2014 9
MCI Neuvonta kasvattaa osuuskuntien määrää Työosuuskunta on parhaimmillaan usean saman alan edustajan muodostama ryhmittymä, jonka jäsenet täydentävät toisiaan ammatillisesti ja aikataulullisesti. Työosuuskunnassa tulos jaetaan tilikauden aikana palkkoina työtä tehneille. Jäsenyyden edellyttämälle osuusmaksulleen jäsenet saavat vain rajoitetun koron tai ei korkoa lainkaan. Mahdollinen ylijäämä osoitetaan yleensä osuuskunnan kehittämiseen, rahastoihin, joista ainakin osa on jakamattomia, palautuksiin jäsenille palvelujen käytön suhteessa tai jonkin jäsenistön hyväksymän toiminnan tukemiseen. Jos osuuskunta tekee sopimuksia muiden organisaatioiden kanssa tai hankkii ulkopuolista pääomaa, tapahtuu se jäsenten demokraattisen hallinnon ja osuuskunnan itsenäisyyden turvaavien ehtojen mukaisesti. Yksi osuuskuntayrittämisen erityspiirteistä liittyy työttömyyskorvauksiin. Kuten muidenkin yritysten osaomistajien kohdalla, osuuskunnan jäsenyys ei estä työttömyyspäivärahan saantia, jos työosuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä. Jos omistusosuus on puolestaan suurempi, jäsen katsotaan yrittäjäksi hänen työttömyysturvansa osalta. Maaliskuussa 2013 osuuskunnat muodostivat alle yhden prosentin kaikista kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä. Hänninen uskoo, että osuuskuntayrittämisen suosiota pystytään kasvattamaan paremmalla neuvonnalla ja tiedottamisella. Näin on tehty muun muassa Tampereella ja Porissa, missä uusien osuuskuntien määrä on kääntynyt kasvuun. Opastusta tarvitaan, sillä epäselvyyttä ovat aiheuttaneet muun muassa osuuskunnan jäsenten ja asiakkaiden välille muodostuneet työsuhteet. Palkkatyösuhteen syntyminen edellyttää aina sitä, että jonkun on huolehdittava työntekijän lakisääteisistä sivukuluista ja muista työnantajavelvoitteista, arvioi Hänninen mahdollista rajanvetoa. Verotusuudistus pureutuu ylijäämään Muutamia poikkeuksia luukuunottamatta osuuskunnan taloushallinto ei juuri poikkea osakeyhtiöstä. Työnantajaan ja työntekijään eli jäseneen kohdistuvat samanlaiset velvoitteet. Uusi osuuskuntalaki vastaakin monin paikoin osakeyhtiölakia aina sanamuotoaan myöten. Hännisen mukaan kyse on koko EU:n kattavasta harmonisoinnista, jolla pyritään muovaamaan osuuskuntaa entistä lähemmäs muita yritysmuotoja. Samoilla suuntaviivoilla on pöydällä oleva osuuskuntien verotusuudistus, joka pureutuu esimerkiksi pääomakorkojen ja ylijäämäjaon verotukseen sekä ylijäämän palautusmenettelyyn. Tällä hetkellä osuuskunnan jäsenelle ylijäämänpalautus on verovapaata tuloa, jos kyseessä on esimerkiksi ostohyvitys, bonus tai muu vastaava suoritus, jonka osuuskunta jakaa jäsenelleen hänen tekemiensä yksityistalouden ostojen perusteella. Jos ylijäämänpalautus sen sijaan liittyy saajan elinkeinotoimintaan, maatilatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan, se on osuuskunnan jäsenelle veronalaista tuloa. Työosuuskunnan maksama ylijäämänpalautus verotetaan jäsenen palkkana. Osuuskunnan jäsenilleen maksama osuuspääoman korko on puolestaan saajalle 1 500 euroon asti kokonaan verovapaata tuloa. EU:n huolena on ollut sellaisten kansallisten verotusmallien muodostuminen, jotka saattavat luoda erityisaseman yksittäiselle yritysmuodolle. Näyttää vahvasti siltä, että uudella veromallilla halutaan karsia osuuskuntatoiminnan väitettyjä veroetuja, pohtii Hänninen. Osuuskuntien verotuksen uudistaminen ei kosketa vain liiketoimintaan keskittyneitä yhteisöjä, vaan myös esimerkiksi hajaasutusalueiden tietoliikenneyhteyksistä ja vesihuollosta huolehtivia yhteenliittymiä. summa 3 2014 4 Verovelkarekisteri julkiseksi 6 AUKTORISOIDUN TILITOIMISTON ASIAKASLEHTI Yritysmuotona OSUUSKUNTA Korvausta työterveyshuollon kuluista Anna palautetta lehdestä ja voita kamerapuhelin! Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi/summa Vastaaminen on helppoa. 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/summa. 2. Merkitse numerosarja 2715 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua! Arvottava palkinto on noin 500 euron arvoinen Samsung Galaxy K zoom -kamerapuhelin. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevään lukijapalkinnon, ipad Minin, voitti Ilmailu-lehden lukija Heikki Suikki Vaasasta. 10 SUMMA 3/2014
KOLUMNI Pauli Vahtera Huomaavaisuus edistää liiketoimintaa Torikaupan perusedellytys ovat tuoreet, laadukkaat marjat ja vihannekset. Kaupan suosio tulee pienistä asioista: huomaavaisuudesta. Kun omenoita haluava asiakas kokee, että hänet huomioidaan yksilönä, hän tekee ostoksen ja palaa yhä uudelleen saman myyjän luo. Torikauppias ylläpitää asiakassuhteita juttelemalla kaikesta ajankohtaisesta ja joskus turhanaikaisistakin asioista. Hän antaa uskollisille asiakkailleen silloin tällöin ylimääräisen marjatuokkosen tai punnitsee omenaostokseen pari ylimääräistä omenaa. Asiakas kokee palvelun huomaavaisuutena, joka sitouttaa hänet pitkäaikaiseksi asiakkaaksi. Kaikki yritykset eivät toimi yhtä lähellä asiakkaitaan kuin torikauppias. Yritysten on houkuteltava asiakkaat eri tavoin kohtaamaan yrityksen tarjonta. Joskus se voi olla ilmaisten elokuvalippujen jakaminen potentiaalisille asiakkaille, joskus palkintokilpailujen järjestäminen, joskus tarjoilua ja ohjelmaa sisältävän tilaisuuden pitäminen. Tupaantuliaiset on hyvä tapa saada asiakkaat tietoiseksi uusista toimitiloista ja samalla voidaan kertoa uusista palveluista ja tuotteista. Kaikkien huomaavaisuuteen käytettyjen menojen tulisi olla kokonaan verotuksessa vähennyskelpoisia edustusmenoja. Näin sanoo lakikin: Vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset. Torikaupassa huomaavaisuutta voi olla yksi ylimääräinen omena, mutta risteilylaivaa ostamaan Suomeen tulleen yhtiön johdolle on tarjottava jotain muuta. Edustusmeno-ohjeet on kirjoitettu siten, että markkinointimenon ja edustusmenon ero voi olla omenakilon arvoinen. Jos yritykselle aiheutuu markkinointiin liittyvästä tapahtumasta tuhannen euron meno, joka tulkitaan edustusmenoksi, ottaa valtio tapahtumasta 394 euroa, vuonna 2015 kuitenkin 294 euroa (ruokatarjoilun osalta 323 euroa, 223 euroa vuonna 2015). Verot vähentävät huomaavaisuudesta tulonsa saavien yritysten kuten ravintoloiden liikevaihtoa ja työllisyyttä. Ylilyöntejä toki tapahtuu inhimillisessä elämässä. Jos yrittäjä menee kavereidensa kanssa katsomaan Lontooseen valiodivisioonan jalkapalloottelua, ei kyse ole liiketoimintaan liittyvästä huomaavaisuudesta vaan yksityismenosta, joka voidaan pyyhkiä yli verotuksessa vähennyskelvottomana edustusmenona. Yritystoiminnan kahlitseminen ei tuo valtiolle lisää verotuloja. Kaupat syntyvät vasta kun kumpikin osapuoli tuntee mielihyvää yksilöllisestä huomioonottamisesta ja arvostuksesta. Yritystoiminta on ihmisten välistä vuorovaikutusta. Markkinointimenon ja edustusmenon ero voi olla omenakilon arvoinen. Pauli Vahtera on vuosikymmenten hioma taloushallinnon huippuammattilainen. Hänellä on taito katsoa yrittäjyyttä ja taloushallintoa yhtä aikaa läheltä ja kaukaa. Juuri siksi hänen tarkkanäköiset oivalluksensa puhuttelevat. SUMMA 3/2014 11
Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Suomen Taloushallintoliitto ry Puh. 09 6850 570 www.taloushallintoliitto.fi