Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1
Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet ympäristössä Riskin hallinnoinnin perusteista Suosituksia 2
Kemikaali riskienhallinnassa ympäristöterveyden kannalta? Kemiallinen aine (kemikaali), jota tuotetaan ja käytetään teollisesti ( REACH-kemikaalit ) Kontrolloitu käyttö, ainakin periaatteessa lainsäädännöllä säädelty Päästöt ympäristöön; ihmisten ympäristöperäinen/-välitteinen altistuminen ja siihen liittyvä terveysriski: Kemikaalin tuotannosta ja teollisesta käytöstä (ilmaan, maaperään, pintavesiin) Päästöt ympäristöön kemikaalien kuluttajakäytöstä (jätteet, jätevedet) Missä raja? Esim. kulutustuotteiden käyttö; käyttäjän altistuminen vs. muiden altistuminen 3
Muu kemiallinen aine luonnossa/ympäristössä: Luonnon omat aineet (alkuaineet, metallit; uraani, arseeni, metyylielohopea, toksiinit) ja Luontoon päätyvät kemialliset aineet muista lähteistä / prosesseista (esim. jätteiden poltto; dioksiinit, PAH-aineet ympäristöön) Näiden päästöjä ei voida yhtä suoraan (jos aina ollenkaan) kontrolloida, altistumista kyllä Useille aineille altistutaan sekä niiden tietoisen käytön seurauksena että tahattomasti; altistuminen kokonaisuudessaan määrää terveysrikin 4
Altistumislähtöinen Hengitysilma Juoma- ja uimavesi Ravinto Kulutustuotteet Pilaantuneet maat Jätteet, jätevedet (Kosmetiikka) Terveysriskejä kuvattu Riskinarviointi, riskinhallinta, riskiviestintä Sisältää sekä REACH- että muut kemialliset aineet 5
Kemikaaliriskien hallinta vs. ympäristö Toksikologisen terveysriskien arvioinnin periaatteet samat alkuperästä riippumatta Haittojen tunnistaminen Annos-vaste Altistumisen arviointi Terveysriskin kuvaus Arviointi olisi tehtävä kokonaisaltistumiselle (tausta-altistuminen + arvioitava altistuminen) Riskinarvio syytä tehdä riskien hallinnan pohjaksi! 6
Lainsäädäntö: Ylinnä terveydensuojelulaki: lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu). laissa tarkoitetaan terveyshaitalla ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Lisäksi muut lait ja säädökset (kemikaalilaki, vesihuoltolaki jne.) 7
REACH-kemikaalit: Kuuluu arvioida kemikaalin terveysriski myös kuluttajille ja ympäristöperäisestä altistumisesta aiheutuva riski (yhdistettynä General population-arvio) Perustuu DNEL (Derived No-Effect Level) arvon määrittämiseen ja käyttöön (vasteet, joissa kynnysarvoa) DMEL (Derived Minimal Effect Level) (genotoksiset karsinogeenit) Kvalitatiiviseen arvioon (esim. herkistävyys) Riskisuhde (RCR): Altistuminen DNEL/DMEL Kun RCR < 1, riski ko. altistumisskenaariossa kontrolloitu Kun RCR > 1, riski ko. altistumisskenaariossa ei ole kontrolloitu 8
Muut kemialliset aineet: Mikä on hallinnoitava riski? (käynnistää toimenpiteitä tai ainakin niitä on harkittava): Lakisääteisen terveysperusteisen raja-arvon ylitys (edellyttää toimenpiteitä) Juomaveden raja- ja ohjearvot (vedenkäyttökiellot, -suositukset) Pilaantuneen maan alemmat- ja ylemmät ohjearvot (maaperän puhdistustarve) Ulkoilman raja-arvot (esim. bentseeni, lyijy) (päästöjen rajoittaminen) Suositellun sallitun enimmäispitoisuuden/saannin ylitys Elohopea kalassa (1 mg/kg, kalankäyttösuositukset) Dioksiinit kalassa (kalankäyttösuositukset) Ulkoilman tavoitearvot (As, Cd, Ni, bentso(a)pyreeni) 9
Riskinarviossa todettu kohonnut riski, jota ei voida hyväksyä (konsulttiselvitys, asiantuntija-arvio, asiantuntijalausunto) Juomaveden epäpuhtaudet (suuri pitoisuus epäpuhtautta) Pahasti pilaantunut maa (puhdistustarve) Raja- ja ohjearvojen tulkinta vs. riski Raja- ja ohjearvot eivät ole riskin suhteen mustavalkoisia rajoja Sisältävät turvamarginaalia haitalliseen altistumiseen/saantiin Riski kasvaa kun raja-arvo ylitetään Turvamarginaalin suuruus olisi hyvä aina kertoa riskinarviossa => pelkkä ohjearvoylityksen toteaminen ei kerro riskin suuruudesta! 10
Suosituksia: Riskien hallinnan pohjaksi kvantitatiivinen riskinarvio: Altistus useimmiten arvioitavissa kohtuullisen tarkasti kvantitatiivisena ympäristöaltisteista (työkaluja kehitetään) Epävarmuus kerrottava Riski keskimääräisellä altistumistasolla, realistisella worst-casetasolla Riskinarvioissa esitettäisiin systemaattisesti turvamarginaalien suuruus (marginaali haitalliseksi tiedettyyn tai suurimpaan haitattomaksi tiedettyyn altistumiseen), josta riskin suuruus paremmin hahmotettavissa? 11
Suosituksia (jatkuu): Ei- genotoksiset terveysvaikutukset ; MOS (Margin of Safety) MOS = Vertailuarvo Annos tai pitoisuus jolle altistutaan Eläinkokeista 100, ihmisdatasta 10 katsotaan riittäväksi Jos mahdollista, karsinogeenisille aineille syöpäriskin suuruus (esim. 10-5 ) tai MOE (Margin of Exposure) Todetun altistumistason ja karsinogeeniseksi todetun annoksen (eläinkokeesta) välinen turvamarginaali MOE 10 000 ehdotettu riittäväksi Ei-genotoksinen karsinogeeni, MOE 100 12
Suosituksia (jatkuu): Kemiallisten altisteiden tarkempi priorisointi ympäristöterveysriskinä (vrt. SETURI-hanke)?, myös päästöjen viihtyvyyshaitat huomioon (hajuhaitat, likaaminen jne.) 13
Lopuksi: Ympäristöperäiseen terveysriskinarvioon liittyy (usein) huomattavaa epävarmuutta; Harvoin voidaan olla varmoja/sanoa, että yksittäisen ihmisen terveyshaitta johtuu spesifisestä ympäristöperäisestä altisteesta 14