Ehei, en ole eksyksissä Kun kolmekymppinen kaupunkilainen hurahti retkeilyyn, vuoden parhaista päivistä tuli niitä, joina rinkan olkahihnat kipeyttävät hartiat. Hurahtaneita on muitakin. Mikä luonnossa koukuttaa? Miten ja mistä retkeily kannattaa aloittaa? EMMI OKSANEN KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI JA EMMI OKSANEN Jutun kirjoittaja Emmi Oksanen lukee karttaa Hornstrandirissa Islannissa. 102 KAUNEUS & TERVEYS
Hornbjargin vuori Hornstrandirissa. Toikkaroin sumussa väsyneenä ja pelkään kaatuvani kivikkoon. Tuulee kovaa. Pyyhin kyyneleitä ja puren hammasta. Päätän, että on jaksettava kävellä, eikä liukkailla kivillä sovi kaatua. Olemme mieheni kanssa Retezat-vuorilla Romaniassa. Näin me vietämme kesälomaa. Jälkeenpäin kerron ystäville hymyssä suin, kuinka huonon sään takia näimme kauniiksi kehutusta Bucura-vuoristojärvestä vain rantakiviä ja kuinka mies joutui kantamaan minunkin rinkkaani, kun en itse jaksanut. Monet puistelevat päätään. Vaellus oli matkan kohokohta, sanon, ja kaverit katsovat entistä epäilevämmin. Aikaisemmin kuuluin kaupunkilomilla käyviin cityihmisiin. Nyt luonnolle altistuminen on muuttanut minut. YLI OMIEN RAJOJEN Meitä retkeilyyn hurahtaneita on muitakin. Erävaelluksia harrastaa joka kymmenes suomalainen ja maastossa telttailua 13 prosenttia väestöstä. Suurten joukkojen harrastuksesta ei ole kyse, mutta kiinnostus retkeilyyn ja telttailuun on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Suomalaiset ovat ulkoilukansaa, kuten myös ruotsalaiset ja norjalaiset, tutkija Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitoksesta kertoo. Kansallispuistoissa retkeily ja telttailu innostavat enemmän pohjoismaalaisia kuin muita eurooppalaisia. Neuvosen mukaan ihmiset hakevat retkeilystä elämyksiä, jännitystä ja omien rajojen koettelua. Myös lintubongaus, sienestys ja marjastus houkuttelevat meitä metsään aiempaa enemmän. Minäkin tunnistan Neuvosen luettelemat motiivit. Hylkeen näkeminen luonnossa on ihan erilainen elämys kuin niiden katselu eläintarhassa, ja kahden vuoden takaisen Romanian vaelluksen jälkeen luotin omaan kroppaani taas vähän aiempaa enemmän. On voimaannuttavaa kokea pärjäävänsä omin avuin luonnon keskellä, sanoo sastamalalainen Laura Honkala, 26, joka retkeilee enimmäkseen yksin. Hän tekee päiväret-» Ensimmäinen majapaikka Romanian Retezat-vuorilla. Sumu alkoi nousta Retezatin rinteillä. Pilvet väistyivät, kun väsyneet retkeilijät ylittivät päivän viimeisen solan Hlöduvikin laaksoon Hornstrandirissa Islannissa. Naali tahtoi syödä retkeilijöiden eväät Hornstrandirissa. KAUNEUS & TERVEYS 103
RMakkarapaketti unohtui ja poika purskahti itkuun.r ken joka toinen viikonloppu. Neljä viisi kertaa vuodessa Honkala viipyy retkellä pari yötä. Yksin kulkeminen ei pelota, sillä hän osaa suunnistaa ja sitoa nyrjähtäneen nilkan niin, että pääsee konkkaamaan pois metsästä. Sitä paitsi kännykkä kuuluu monissa Suomen kansallispuistoissa. KAMALA NÄLKÄ Totuus kuitenkin on, ettei retkellä ole aina hauskaa. Pääsiäisenä Ruunaan retkeilyalueella Pohjois-Karjalassa huomasimme miehen kanssa, että olemme ottaneet liian vähän ruokaa mukaan. Kaksi Big bag -valmisruokapussia sopivat paremmin yhdelle kuin kahdelle syöjälle Salla Siivosta viehättää erityisesti retkielämän yksinkertaisuus vastapainona arjen infoähkylle. Laura Honkala Neitvuoren huipulla Mikkelissä. Anneli Kemppaisen mieli lepää ja ajatus kantaa autiotuvan rauhassa. Martinselkonen 2011. ja aamupalatarpeet loppuivat kesken. 17 kilometrin hiihtopäivä kului vatsa kurnien ja ruuasta puhuen. Kotimatkalla junassa Joensuusta Helsinkiin söin ravintolavaunussa riistakäristyksen ja kasvispastan, vaikka junaruoka maksaa maltaita. Ruokakommelluksia on muillakin. Olin hiihtoretkellä tuolloin 5-vuotiaan lapseni kanssa. Kannustin häntä etenemään lupaamalla, että kohta laavulla paistamme makkarat. Kun pääsimme sinne, huomasin, että olin unohtanut makkarapaketin kotiin. Poikani purskahti itkuun. Onneksi paikalle sattunut retkeilijä antoi meille kaksi omista makkaroistaan, kertoo kajaanilainen Anneli Kemppainen, 53. Hän hurahti retkeilyyn toden teolla kymmenen vuotta sitten. Nykyään hän tekee päiväretken useamman kerran kuukaudessa ja vajaan viikon vaelluksen kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Kemppainen pitää itseään turvallisuushakuisena retkeilijänä, eikä pahoja mokia ole siksi juuri sattunut. Jalkoihin tulee hiertymiä ja varpaankynsiä irtoilee, mutta en pidä niitä varsinaisina mokina, hän pohtii. Laura Honkala aikoo ottaa seuraavalle retkelle mukaan vedenpuhdistustabletteja, sillä aina kansallispuistoista ei ole löytynyt puhdasta juomavettä ja järviveden keittäminen on työlästä. Kerran onnistuin myös pakkaamaan rinkkani niin, että se painoi selkää ja keuhkoja. En pystynyt kantamaan sitä ollenkaan, Honkala muistelee. SOPIVA KAVERI Retkeilykaverin kanssa saattaa tulla erimielisyyksiä. Anneli Kemppaisen mukaan närää aiheuttavat helpoiten erilainen päivärytmi ja etenemisvauhti. Nälkäisenä ja väsyneenä tulee eniten sanomista. Sopivimman retkeilykaverin Kemppainen on löytänyt siskostaan. Molemmat ovat kiinnostuneita lintujen tarkkailusta ja valokuvauksesta, joten toisen jatkuvaan pysähtelyyn ja verkkaan kulkuun ei tuskastu. Kärhämää voi tulla myös reittivalinnoista, tietää Salla Siivonen, 35. Kävelimme vähän matkaa maastossa, jossa oli polveen asti rämeikköä. Osa ryhmäläisistä valitti, ettei sellaista kulkumaastoa saisi retkellä olla, ensimmäisen vaelluksensa kahdentoista hengen ryhmässä tehnyt Siivonen kertoo. Raumalainen Siivonen aloitti retkeilyn kolme vuotta sitten. Sen jälkeen hän on ehtinyt tehdä retkiä niin itsekseen, kahdestaan ystävien kanssa kuin ryhmissä. Samanhenkistä retkiseuraa Siivonen on löytänyt netin retkeilysivustojen keskustelupalstoilta ja Relaa siskot -ryhmästä Facebookissa. Minä sen sijaan olen retkeillyt toistaiseksi vain pariskuntana mieheni kanssa. Hänellä on parempi kunto kuin minulla ja pitkä retkeilykokemus. Välillä mies tuskittelee, kuinka hitaasti kävelen. Saan kuitenkin kiitosta siitä, etten pelkää enää nukkua teltassa. Minusta on kehittynyt myös varma hiihtäjä, joka uskaltaa jo laskea ala mäetkin rinkka selässä. 104 KAUNEUS & TERVEYS
RRetkellä lataan akkuja, metsä myös lohduttaa minua.r Viime retkellä lupasin miehelleni, että opettelen suunnistamaan. En aio enää kysellä, kuinka pitkä kävelymatka meillä on edessä tai miksi meloimme näin kauas. Ensimmäisillä iltarasteillani tosin löysin yhdestätoista rastista vain yhden. YKSINKERTAISUUDEN VIEHÄTYS Vaikka välillä tunturista on käveltävä särkylääkkeiden voimalla, vatsa kurnien ja reissukaveria sadatellen, retkinälkä vain kasvaa syödessä. Ihmettelen itsekin, mikä retkeilyssä oikein kiehtoo. Kun olen tullut metsästä rakot kantapäissä ja väsyneenä läpimärissä vaatteissa, mietin, etten lähde enää. Mutta aina muutan mieleni, Anneli Kemppainen pohtii. Salla Siivosta viehättää erityisesti retkielämän yksinkertaisuus vastapainona arjen infoähkylle. Teen tutkijan työtä, jossa saan toteuttaa itseäni. Vapaalla on kuitenkin hyvin rentouttavaa keskittyä perustarpeisiin, kuten miettimään, mitä syödä ja missä nukkua. Varsinkin avotunturissa retkeillessä oivaltaa, kuinka mahtava luonto on ja kuinka pieni ihminen on sen keskellä, hän sanoo. Myös Laura Honkala menee metsään rauhoittumaan ja rentoutumaan. Retkellä lataan akkuja, mutta jos minulla on murheita, metsä myös lohduttaa minua. Anneli Kemppainenkin kokoaa ajatuksensa retkellä. Luontoon jättää sydämensä, ja sitä lähtee etsimään aina uudelleen. Tavallaan luonto on aina sama, mutta toisaalta se myös yllättää. Sitä oppii havainnoimaan koko ajan tarkemmin, Kemppainen lisää. Retkeilyn viehätys tuntuu liittyvän ainakin siihen, että elämä kaupungissa on hyvin erilaista kuin päivät luonnossa. Arjessa aika kuluu hujauksessa, ja kaikkea tapahtuu jat- kuvasti. Retkellä päivät ovat kävelyä, syömistä ja nukkumista. Mihinkään ei ole kiire. LUONTO JÄÄ MIELEEN Sokerina pohjalla retkeilyssä ovat maisemat ja eläimet. Laura Honkala on ihastunut ihmeellisen vihreään aarnimetsään Evon retkeilyalueella Lammilla. Anneli Kemppaisen talvisiin tähtihetkiin kuuluu koskikaran näkeminen hiihtovaelluksella Hossan retkeilyalueella Kainuussa. Salla Siivosen mieleen on painunut lähtemättömästi kymmenien porojen tokka eli lauma, joka vaelsi aivan hänen telttansa vierestä Kilpisjärvellä. Minun eläintähtihetkeni oli kesäretkellä Luoteis-Islannissa, kun näin kuusi naalin pentua kirmaamassa niityllä. Tuskin unohdan koskaan laaksoa, joka aukesi edessämme kymmentuntisen kävelypäivän iltana. Pilvet liukenivat taivaalta ja edessä avautui vihreä aurinkoinen kattila, jossa näkyi pitkä hiekkaranta. Sen ajatteleminen nostaa hymyn huulille edelleen. 12.5.» MUISTAISITKO ÄITIÄ LAHJALLA, JOKA ON TÄYNNÄ RAKKAUTTA? R Rakkautta-lahja on uusi eettinen lahja, jjonka avulla voi kertoa sen, mitä ei aaina saa sanotuksi. Rakkautta-lahja on osa Toisenlaisen L Lahjan tuoteperhettä. Lahjojen tuotto o ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ttyöhön kehitysmaissa kaikkein k köyhimpien ihmisten auttamiseksi, u uskontoon tai etniseen taustaan k katsomatta. Tilaa Rakkautta-lahja ja muut Toisenlaiset Lahjat osoitteesta toisenlainenlahja.fi, puhelimitse numerosta 020 787 1201 tai sähköpostitse toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi.
NÄIN ALOITAT RETKEILYN Etene pienin askelin sisäänajetuissa kengissä. 1 HELPPOON MAASTOON. Retkeily kannattaa aloittaa turvallisen tuntuisella alueella helposti kuljettavassa maastossa. Ensimmäiseksi retkikohteeksi sopii pieni kansallispuisto tai retkeilyalue, jolla on merkittyjä reittejä. 2 HANKI KARTTA. Alueen kartta on hyvä hankkia. Retkeilykarttoja myyvät kirjakaupat ja Maanmittauslaitoksen Karttapaikka, http://kansalaisen.karttapaikka.fi. Voit osallistua myös opastetuille retkille, joita järjestää esimerkiksi Suomen Latu. 3 VIISAAT VARUSTEET. Tärkeimmät retkivarusteet ovat sisäänajetut vaelluskengät, sadevaatteet sekä yöpyjälle riittävän lämmin makuupussi. Lisää varusteista on esimerkiksi sivuilla luontoon.fi/retkeilynabc/varusteet. Älä lähde monen päivän retkelle koskaan upouusilla vaelluskengillä. 4 TUNNE VOIMASI. Tärkein retkeilytaito on kyky arvioida omia voimia. Maastossa kulkemista rinkka selässä ei voi suoraan verrata tavalliseen ulkoiluun. Myös suunnistaminen, kartanluku ja tulenteko ovat tärkeitä taitoja. 5 OPETTELE SYÖMÄÄN. Retkellä energiaa kuluu hyvinkin kaksinkertainen määrä arkeen verrattuna. Ison aamiaisen, lounaan ja päivällisen lisäksi tarvitset naposteltavia, kuten pähkinöitä ja rusinoita, myslipatukoita tai suklaata. 6 KOKENUT KAVERI. Kokeneen retkeilykaverin kanssa retkeillessä oppii paljon. Mistä sellaisen saa, jos ei ole omasta takaa? Vinkkejä ja retkiseuraa voi kysellä esimerkiksi sivuilta vaellusnet.com/turinat ja www.relaa.com. Vinkit antoivat Laura Honkala, Anneli Kemppainen, Salla Siivonen ja Emmi Oksanen Ihanaa vapauden huumaa! ISTOCKPHOTO 106 KAUNEUS & TERVEYS
Pukevat eväät Kun retkivarusteet ovat kunnossa, voit keskittyä olennaiseen: nauttimaan matkasta ja maisemista ja niistä syötävistäkin eväistä. HANNA PESONEN KUVAT VALMISTAJAT Tällä veitsellä leikkaa! Light my Firen retkiveitsen kahvassa on tulus, jonka ansiosta tulen saa sytytettyä vaikeissakin sääolosuhteissa. Kipinät toimivat tarvittaessa hätäsignaalina. 29,90 e, varuste.net. Hyvä retkivaate hengittää mutta pitää tuulta ja vettä, kuten Icepeakin Liia-takki (XS XXL). 199,90 e. Vaivasenluista kärsivillekin sopii Hanwagin Alta Bunion -vaelluskenkä (naisille 34 41). Isovarpaan nivelelle on tavallista enemmän tilaa, joten kenkä ei purista. 209 e. Lantion liikkeitä mukaileva Milletin Axpelreppu (42 48 l) jakaa kantamusten painon tasaisesti koko selälle eikä häiritse liikkumista tai verenkiertoa. 185 199 e. TIEDUSTELUT SIVULLA 119. Tärkeimmät erätaidot opettaa Jouni Laaksosen Retkeilijän opas (Otava, 2013). Se neuvoo myös, millainen reitti ja varusteet kannattaa valita. 33 e. Vuoden 2012 kotimaiseksi liikuntatuotteeksi valittu Suunnon Ambitgps-rannetietokone on loistava retkikello. Se kertoo, missä mennään ja millaista säätä on luvassa. 450 e. Soma lounastermos pitää ruoan tai juoman lämpimänä. 25 e/0,35 l, Primus. Rakasta ihoasi. Pidä ihosi hyvinvoivana ja puhtaana. Lotus Just 1 -wc-paperissa on 5 paperikerrosta. Huomaa tyytyväisyystakuu. Lue lisää: www.lotus.fi. Vain yksi arkki voi riittää.