Jatko-opiskelijan opas

Jatko-opiskelijan opas Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta Toimittaneet: Anneli Ahvenniemi Ida Björkbacka Johanna Söderholm Ingeborg Rask Otaniemi, 31.8.2007, päivitetty 22.6.2010 Opas löytyy sivulta: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/ohjeita

SISÄLTÖ ESIPUHE 4 1. MINUSTAKO JATKO-OPISKELIJA? 5 1.1 Tarkoitus 5 1.2 Edellytykset 6 1.3 Liitynnät tutkimusohjelmiin ja opiskeluympäristö 7 1.4 Aikataulu 7 1.5 Lisensiaatintutkimus vai väitöskirja 8 2. TUTKIMUSTOIMINTA 9 2.1 Tutkimustoiminnan peruslähtökohdat 9 2.2 Tutkimusetiikka 10 2.3 Tutkimustoiminnan organisointi 10 2.4 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys 11 2.5 Tutkimustoiminta kansainvälisessä vuorovaikutuksessa 12 2.6 Tutkimuksen vaikuttavuus 12 2.7 Immateriaalioikeudet ja tutkimustulosten hyödyntäminen 13 3. JATKO-OPINNOT 15 3.1 Tutkinnot ja jatko-opintojen tavoite 15 3.2 Jatkokoulutuksen johtaminen Teknillisessä korkeakoulussa 15 3.3 Hakukelpoisuus jatko-opintoihin ja esitietovaatimukset 16 3.4 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen 17 3.5 Hakijoiden arviointi ja jatko-opinto-oikeuden myöntäminen 19 3.5.1 Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu 20 3.5.2 Opintojen jatkaminen tekniikan lisensiaatin tutkinnon jälkeen 21 3.5.3 Ilmoittautuminen Teknilliseen korkeakouluun 21 3.6 Jatkotutkintojen rakenne 22 3.6.1 Teoreettiset opinnot 23 3.6.2 Opinnäytetyö 24 3.7 Henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma 25 3.7.1 Kansainvälistyminen osa jatko-opintosuunnitelmaa 25 3.7.2 Tutkintovaatimusten vahvistaminen 26 3.8 Jatko-opintojen ohjaus 26 3.8.1 Valvoja 26 3.8.2 Ohjaaja 27 3.9 Opinnäytetyö 27 3.9.1 Lisensiaatintutkimus 27 3.9.2 Väitöskirja 28 3.10 Opintojen arvostelu ja jatkotutkintotodistukset 30 4. JATKO-OPINTOJEN RAHOITUS 32 4.1 Valtakunnalliset tohtoriohjelmat 32 4.2 Assistentin virka 32 4.3 Teknillisen korkeakoulun tutkimusprojektit 32 4.4 Tutkimusryhmien rahoitus 33 4.5 Stipendit ja apurahat 34 4.6 Opintotuki 35 2

LIITTEET Liite 1 Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun jatkokoulutuksen tutkimusalat Liite 2 Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun koordinoimat OKM:n tukemat valtakunnalliset tohtoriohjelmat sekä muut tohtoriohjelmat, joissa Teknillinen korkeakoulu on mukana Liite 3 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 Liite 4 Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 2005 Liite 5 Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun väitöskirjalautakunnan ohjeet 3

ESIPUHE Edessäsi oleva jatko-opiskelijan opas on suunnattu sinulle, joka aiot ryhtyä jatkoopiskelijaksi Teknillisessä korkeakoulussa. Toivon, että oppaasta on hyötyä myös matkallasi tohtoriksi. Teknillisen korkeakoulun tiedekunnilla on lisäksi omat oppaansa tai ohjeensa, jotka täydentävät tätä teosta. Oppaan ensimmäinen osa Minustako jatko-opiskelija kertoo yleisesti jatkoopiskelusta ja antaa tukea jatko-opintojen aloittamista harkitsevalle. Haluan kiittää edeltäjääni professori Mauri Airilaa, jonka tekstiä olemme saaneet käyttää pohjana tämän oppaan ensimmäisessä luvussa. Airilan alkuperäinen teksti löytyy vuonna 2002 hallinto-osaston julkaisemasta Tekniikan alan väitöskirjaoppaasta. Oppaan toisessa luvussa on katsaus Teknillisen korkeakoulun tutkimustoimintaan. Varsinaiset ohjeet jatko-opintojen suorittamiseen löytyvät luvussa kolme. Tämän luvun tarkoituksena on antaa sinulle hyödyllistä tietoa jatko-opiskelun eri vaiheista. Viimeisessä luvussa käydään läpi eri mahdollisuuksia jatko-opintojen rahoittamiseen. Tohtorikoulutus on perusopetuksen uudistusten rinnalla voimakkaassa muutoksessa. Eurooppalaista koulutusaluetta toteutetaan ns. Bolognan prosessin periaatteiden mukaan ja myös tohtorikoulutus on mukana tässä kehitysprosessissa. Keväällä 2006 opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi selvityksensä tohtorinkoulutuksen kehittämisestä Suomessa. Selvityksessä todetaan mm. että tohtorintutkinnon tulee antaa hyvät valmiudet tutkijan tehtävien lisäksi myös muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Yhteistyötä tutkijankoulutuksessa elinkeinoelämän kanssa korostetaan. Kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja jatkoopiskelijoita kehotetaankin sisällyttämään ulkomainen jakso opintoihinsa tai väitöskirjatutkimuksen tekemiseen. Teknillinen korkeakoulu seuraa ja toteuttaa tohtorikoulutuksessa tehtyjä eurooppalaisia sekä kansallisia linjauksia ja soveltaa niitä oman koulutuksensa kehittämiseen. Teknillisen korkeakoulun korkeatasoinen ja laaja-alainen tutkimustoiminta antaa hyvät puitteet jatko-opinnoille. Tutkimustoiminta on monella alalla kansainvälisesti korkeatasoista, ja varsinkin huippuryhmiemme tutkimus edustaa ehdotonta kansainvälistä kärkeä. Lähes kaikki merkittävät tekniikan alat ovat edustettuina Teknillisessä korkeakoulussa. Lahjakkaat ja motivoituneet tohtoriopiskelijat ovat tutkimustoimintamme merkittävä resurssi. Toimintojen kehittämiseksi toivomme saavamme palautetta sekä tästä oppaasta että yleisesti Teknillisen korkeakoulun jatko-opinnoista osoitteeseen: jatkoopiskelijanopas(at)tkk.fi Toivotan sinut tervetulleeksi Teknillisen korkeakoulun jatko-opiskelijaksi! Otaniemessä elokuussa 2007 Vararehtori Outi Krause 4

1. MINUSTAKO JATKO-OPISKELIJA? 1.1 Tarkoitus Tekniikan yliopiston jatko-opinnot ovat tieteellistä jatkokoulutusta. Tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opiskelija perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 21 ). Toteutukseltaan jatkokoulutus on selkeästi tutkijankoulutusta, jossa oppiminen yhdistyy omaan tutkimustyöhön yliopiston perusidean mukaisesti. Tämä vanha koulutusidea näyttää edelleen johtavan asioiden syvälliseen ymmärtämiseen paremmin kuin mikään muu oppimisen menetelmä. Siksi myös teollisuuden, konsulttiyritysten, valtionhallinnon ja opetussektorin työtehtävissä tutkijankoulutuksesta ja tutkimuskokemuksesta on selvää etua silloinkin, kun tehtävät eivät suoranaisesti suuntaudu tutkimukseen. Teollisuuden ja yliopiston hyvä vuorovaikutus myös edellyttää, että teollisuuden tutkimustoiminnassa on mukana jatkokoulutuksen saaneita. Tohtorin tutkinnon antamat tiedolliset ja taidolliset valmiudet ovat tulevaisuudessa entistä kysytympiä elinkeinoelämässä ja julkisessa hallinnossa. Suomen talouden rakenteen muuttuessa tietovaltaisemmaksi työvoiman koulutusvaatimukset kasvavat. Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa korkeaa osaamista vaativille aloille ja uusien innovaatioiden varaan. Näistä syistä tohtorikoulutuksen merkitys kasvaa useilla tieteenaloilla. Huippuosaamisen merkityksen edelleen korostuessa teollisuus tulee palkkaamaan merkittävästi nykyistä suuremman osan tohtoreista. Tekniikan alan tohtorien koulutusmäärää onkin ehdotettu nostettavan huomattavasti.! Varsinaiseksi ammattitutkijaksi aikovan on tarkoituksenmukaista suorittaa jatkotutkintonsa nuorena ja ripeästi. Väitöskirjasta ei ole syytä tehdä omaa tieteellistä päätyötä tai elämäntehtävää. Pikemminkin väitöskirja tulee nähdä tiedeyhteisön ajokorttina, joka osoittaa tutkijan pystyvän itsenäiseen tieteelliseen työhön. Nuorena väitellyt tutkija pääsee parhaassa luovassa iässä käsiksi varsinaisiin tutkijan töihin. Tohtorinopintoja nopeuttamaan ja niiden laatua nostamaan yliopistoihin on perustettu Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia valtakunnallisia tohtoriohjelmia. Tällaiseen tohtoriohjelmaan kannattaa hakeutua etenkin, jos aikoo tutkijanuralle väitöskirjan jälkeen. Myös joillain Teknillisen korkeakoulun tiedekunnilla on omia tutkijakouluja tai yliopiston rahoittamia tutkijaopiskelijapaikkoja. Teknillinen korkeakoulu tarjoaa myös tutkijankoulutusstipendejä jatko-opiskelijoiden haettavaksi. Yritysten kansainvälistyessä myös haasteet lisääntyvät. Tutkijankoulutuksen aikainen ulkomaanvaihto antaa valmiuksia vastata yritysten kansainvälistymisen haasteisiin. Avainteknologioidensa osalta yritykset haluavat olla kehityksen eturintamassa. Tällöin voi olla tarpeen tuottaa omaa tutkimustietoa liiketoiminnan! Tohtorinkoulutuksen kehittäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:3. Tekniikan alan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:19. 5

ydinalueilta, esimerkiksi yhteistyössä yliopistojen kanssa. Tieteellinen jatkokoulutus valmentaa toimimaan tekniikan etulinjassa. Työssä tulee vastaan tilanteita, joissa on oltava kykyä tieteelliseen ajatteluun ja valmiutta yhteistyöhön yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kun itsellä on tutkijan tausta, ymmärtää tieteellisen tutkimuksen kulttuurin ja pelisäännöt paremmin kuin perustutkintopohjalta. Tohtorin tutkinto antaa hyvät valmiudet tutkijan tehtävien lisäksi myös muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Näissä tehtävissä jatko-opinnot luetaan usein eduksi. Hakupapereissa ja haastattelutilanteessa jatkotutkinnon voi tuoda esille lisäarvona. Kun on valittu uuteen tehtävään, joutuu tietysti omalla toiminnallaan osoittamaan, että jatkotutkinnolla on katetta. Teollisuus ei niinkään arvosta titteleitä vaan vankkaa osaamista. Kansainvälisen toiminnan vilkastuminen lisää muodollisten tutkintojen merkitystä. Monissa maissa on tapana ottaa mukaan teknisiin kauppaneuvotteluihin myös tohtoreita antamaan painoa tekniselle argumentoinnille. 1.2 Edellytykset Teknillisessä korkeakoulussa väitöskirjojen laatuun halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Siksi ei ole itsestään selvää, että jokainen jatko-opintonsa aloittanut kykenee suorittamaan tohtorin tutkinnon. Jatko-opiskelukykyä voisi havainnollistaa tulona, jonka tekijöitä ovat teoreettinen lahjakkuus, pitkäjännitteisyys, työkapasiteetti ja venymiskyky. Menestys jatko-opinnoissa siis edellyttää, ettei mikään tekijä ole lähellä nollaa! Lisäksi on tärkeää, että pääsee innostuneeseen tutkijaryhmään, jossa on osaava vetäjä. Opiskelijan tulisi aluksi arvioida kriittisesti mahdollisuutensa selvitä jatkotutkinnosta. Opintoja valvova professori voi toimia keskustelukumppanina. Hukkatyön ja ennen kaikkea oman turhautumisen välttämiseksi kannattaa olla realistinen mahdollisuuksiinsa nähden. Toisaalta, hyvin harkitun aloituspäätöksen jälkeen ei pidä empiä vaan lähteä siitä, että tämä projekti hoidetaan. Jatko-opinnot osuvat elämänkaaren hankalaan vaiheeseen. Tulojen pitäisi riittää asunnon hankintaan ja kohtuulliseen elintasoon, työuralla ovat menossa näytön vuodet, perhe voi olla perusteilla ja lapset pieniä. On hyvä kysyä itseltään miksikysymyksiä ja etsiä aitoa motivaatiota jatko-opintoihin. Jos motivaatio riittää, monet käytännön vaikeudet voi voittaa tai kiertää. Opintojen rahoittaminen on jatko-opintojen visainen käytännön ongelma. Tutkimustyön kiivaimpina aikoina on oltava mahdollisuus tehdä tutkimusta lähes täysitoimisesti. Teollisuudessa, tutkimuslaitoksen tai yliopiston projektitutkijana tai opetustehtävissä aikaa ja energiaa jatko-opinnoille jää vähän. Suomen Akatemian virassa, apurahalla tai valtakunnallisessa tohtoriohjelmassa tutkimukselle rauhoitettua aikaa on riittävästi, mutta vastaavasti palkka on melko vaatimaton tekniikan alan palkaksi. Jatko-opiskelijoille tarkoitetuista stipendeistä ja apurahoista on kerätty tietoa lukuun 4. Erityisesti teollisuudessa työskentelevien jatko-opiskelijoiden kannattaa valita tutkimusaiheensa niin, että myös työnantaja näkee tutkimuksesta hyötyä ja on 6

valmis joustoihin jatko-opintojen tehokkaaksi läpiviemiseksi. Teollisuusaiheissa salassapitokysymykset tosin saattavat nousta ongelmaksi. Tieteelle on tunnusomaista julkisuus. Opinnäytteet ovat lain mukaan julkisia. Näin ollen väitöskirjassa - tieteellisessä opinnäytteessä - ei voi esittää asioita, jotka halutaan pitää luottamuksellisina. Tutkimustulosten luottamuksellisuuteen liittyvät kysymykset on syytä selvittää nimenomaan tutkimushanketta valmisteltaessa samalla, kun muistakin tutkimustyön asioista sovitaan. 1.3 Liitynnät tutkimusohjelmiin ja opiskeluympäristö On merkittävä etu, jos väitöskirjan aiheen löytää laajemmasta tutkimuskokonaisuudesta. Yleensä laaja kokonaisuus edustaa valmiiksi mietittyä tutkimusongelmaa, josta voidaan johtaa suoraviivaisesti ja viivytyksettä sopiva tavoite yhdelle väitöskirjalle. Kansalliset tai EU:n tutkimusohjelmat sisältävät paljon muutakin tutkimusta ja selvitystä kuin tieteellistä tutkimusta. Haasteellisista ohjelmista löytyy kuitenkin osioita, joista on mahdollista muokata hyviä väitöskirjan teemoja. Esimerkiksi Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) teknologiaohjelmissa kannustetaan tutkijoita tekemään väitöskirjoja, koska näiden avulla maahan synnytetään syvällistä ja pysyvää osaamista. Kansalliset teknologiaohjelmat tarjoavat erityisesti teollisuuden jatko-opiskelijoille hyvän tutkimusfoorumin, jossa omat intressit, työnantajan mielenkiinto ja hyvä tutkimusympäristö voivat kohdata. Jatko-opiskelijan tutkijankoulutus on tehokkainta, jos hän toimii kokemukseltaan erilaisista tutkijoista koostuvassa ryhmässä, esimerkiksi tutkijakoulussa. Kokemustenvaihto ja ongelmatilanteiden käsittely onnistuu tällöin jopa päivittäin. Yksinäistä puurtamista oman tutkimusaiheen kimpussa kannattaa välttää. Väitöskirjan valvojaan ja erityisesti ohjaajaan on tarpeen pitää säännöllistä yhteyttä, jotta varmistetaan koko prosessin ajan yhteinen näkemys työn päälinjoista ja painotuksista. Varsinkin teollisuudessa jatko-opintojaan tekevien kontaktipinta tutkimukseen voi olla kapea. Tällöin on etua, jos jatko-opintoihin kuuluu suunnitellusti muutaman kuukauden jaksoja täysitoimista tutkimusta yliopistoympäristössä. Minimitasona voisi pitää sitä, että teollisuuden jatkoopiskelija osallistuu säännöllisesti yliopistonsa tutkijaseminaareihin. Jatko-opintohin kannattaa sisällyttää myös ulkomailla suoritettava jakso. Se edistää oman tutkimustyön kansainvälistä vuorovaikutusta ja antaa opiskelijalle laajemman näkemykseen tutkimuksestaan. 1.4 Aikataulu Jatko-opiskelu kannattaa toteuttaa projekteina, joilla on suunnitelmat, aikataulut ja budjetit. Elinikäinen oppiminen sinänsä on prosessi, joka on pilkottava tavoitteiltaan, ajankäytöltään ja resursseiltaan rajallisiksi hankkeiksi. Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon tähtäävä jatko-opiskelu ja tutkijankoulutus on prosessin yksi projekti. Lisensiaatin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kokopäiväisesti 7

opiskellen kaksi vuotta ja tohtorin tutkinnon neljä vuotta. Kymmenvuotisissa opiskeluprojekteissa ei oikeastaan ole mitään, mikä täyttää projektin tunnusmerkit. Päinvastoin, opintoasioiden jatkuva keskeneräisyys vie energiaa muilta elämänalueilta. Jos tohtorin tutkinto neljässä vuodessa tuntuu liian haasteelliselta urakalta, voi harkita tavoitteeksi ensimmäisessä vaiheessa lisensiaatin tutkintoa. Sen jälkeen väitöskirjaa varten on syytä rakentaa uusi parin, kolmen vuoden projekti. Lisensiaatintutkimuksen aihe ja käsittelytapa kannattaa kuitenkin jo alunperin valita väitöskirjaa lopputavoitteena pitäen. Jos päätoiminen opiskelu ei tunnu mahdolliselta edes suunnitteluvaiheessa, kannattaa jatko-opinnot tietoisesti suunnitella sen mukaisesti tai siirtää aloittamispäätös tuonnemmaksi eikä jättää hitaasti soljuvia opintoja syömään energiaa muilta aktiviteeteilta. 1.5 Lisensiaatintutkimus vai väitöskirja Valtioneuvoston asetuksen 794/2004 mukaan väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa. Hyväksyttävä väitöskirja on siten selkeästi tieteellinen julkaisu. Väitöskirjassa esitettävän tieteellisen tiedon tulee perustua tieteelliseen tutkimukseen, ja raportointi tulee tehdä hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Muodoltaan väitöskirja voi olla yhdistelmäjulkaisu tai monografia. Ajankäytöllisesti ja henkisenä ponnisteluna väitöskirja on vaativampi kuin lisensiaatintutkimus. Vaikka sopivan tutkimusaiheen saisi tutkimusryhmästä valmiiksi pureskeltuna, uuden tieteellisen tiedon synnyttäminen edellyttää syvällistä paneutumista asiaan. Ei ole realistista odottaa, että suotuisissakaan olosuhteissa väitöskirjan saisi esitarkastusvaiheeseen alle kahdessa vuodessa tutkimuksen aloittamisesta. Lisensiaatintutkimuksen ahkera jatko-opiskelija sen sijaan pystyy hyvin tekemään tässä ajassa. Ennen opinnäytetyön varsinaista käynnistämistä on hyvä tehdä itselleen selväksi - jatko-opintojen valvojan kanssa keskustellen - onko tutkimusaiheen, käytettävissä olevan ajan ja oman kapasiteetin kannalta mielekkäämpää tavoitella väitöskirjaa vai asettaa tähtäin lisensiaatintutkimuksen kohdalle. 8

2. TUTKIMUSTOIMINTA 2.1 Tutkimustoiminnan peruslähtökohdat Teknillinen korkeakoulu profiloituu joulukuussa 2006 hyväksytyn strategiansa mukaisesti korkeatasoiseen tekniikan tutkimukseen sekä laadukkaaseen diplomiinsinöörien, arkkitehtien, maisema-arkkitehtien ja tekniikan tohtoreiden koulutukseen laaja-alaisena tekniikan yliopistona. Yliopiston perustehtävästä ja visiosta todetaan strategiassa seuraavaa: Teknillisen korkeakoulun toiminta-ajatus Teknillisen korkeakoulun perustehtävä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta, antaa tutkimukseen yhdistyvää ylintä opetusta ja edistää tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Teknillisessä korkeakoulussa vallitsee tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus. Korkeakoulu toimii aloilla, joilla tutkimuksella on sekä tieteellistä että teknistä merkitystä ja toiminta tukee Suomen menestymistä kansainvälisessä taloudessa. Teknillisen korkeakoulun visio Teknillinen korkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu ja vetovoimainen tekniikan yliopisto, joka tunnetaan tutkimuksen ja opetuksen huipputuloksista, uudistumiskyvystä ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Teknillinen korkeakoulu toimii alansa edelläkävijänä yhteistyössä huippuyliopistojen ja innovatiivisten yritysten kanssa. Opiskelijat, tutkijat ja opettajat valitaan eri maiden parhaimmistosta. Teknillinen korkeakoulu valitsee tutkimusalansa niiden tieteellisen haasteellisuuden ja teknisen merkityksen perusteella. Teollisuutemme toimii globaaleilla markkinoilla ja hakee tarvitsemansa perusosaamisen maailman parhaiksi katsomistaan yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Alojen valinnassa ja tieteellisen tason määrittelyssä näkökulmamme on siten kansainvälinen. Useilla tekniikan aloilla Teknillinen korkeakoulu on ainoa yliopistotasoinen tutkimus- ja opetusyksikkö Suomessa. Teknillisen korkeakoulun strategia toteaa tutkimustoiminnasta seuraavaa: Strategiakaudella 2007 2015 korkeakoulu vahvistaa tutkimustaan erityisesti Tiedeja teknologianeuvoston määrittelemien kansallisten strategisen huippuosaamisen keskittymien teema-alueilla, jotka ovat energia- ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, metsäklusteri, tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut sekä terveys- ja hyvinvointi. Tavoitteena on, että Teknillisen korkeakoulun ja Otaniemen tiedeyhteisön olemassa olevia vahvuuksia hyödynnetään näillä tutkimusalueilla tehokkaasti ja että tutkimus saavuttaa strategiakautena kansainvälisesti korkean tason. Kansallisesti tärkeiden tutkimusalojen ohella Teknillinen korkeakoulu tukee myös uusia tutkimusavauksia. Tutkimushankkeita valittaessa huomioidaan tieteellinen taso ja tekninen relevanssi, haasteellinen tavoitteenasettelu, kumppanuudet 9

kansainvälisten tutkimusverrokkien ja elinkeinoelämän kanssa sekä Suomen elinkeinoelämän tarpeet globaalissa kilpailussa. Teknillisen korkeakoulun strategia: http://www.tkk.fi/fi/yleista/strategiat Aalto-yliopiston strategia: http://www.aalto.fi/fi/about/strategy/ 2.2 Tutkimusetiikka Teknillinen korkeakoulu on sitoutunut noudattamaan tutkimuseettisiä ohjeita ja periaatteita tutkimustoiminnassaan, ja myös jatko-opiskelijoiden tulee omassa tutkimustyössään huomioida tutkimuseettiset näkökohdat. Jatko-opiskelijan tulee omaksua ja sisäistää yleinen ja oman alansa hyvä tieteellinen käytäntö. Tämän takia ohjaajan ja jatko-opiskelijan on etenkin ohjaussuhteen alkuvaiheessa syytä käydä keskustelu, jossa kartoitetaan työhön liittyvät tutkimuseettiset kysymykset ja käytännöt. Suomessa tieteelliseen tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä käsittelee Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 1991 perustama tutkimuseettinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotustoimintaa sekä toimia aloitteentekijänä ja lausunnonantajana tutkimusetiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Neuvottelukunnan laatimissa tutkimuseettisissä ohjeissa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002, http://www.tenk.fi/ JulkaisutjaOhjeet/htkfi.pdf) pyritään määrittelemään hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkauksia monitieteisestä näkökulmasta. Ohjeiden tavoitteena on hyvän tieteellisen käytännön edistäminen ja tieteellisen epärehellisyyden ennaltaehkäiseminen kaikissa tutkimusta harjoittavissa organisaatioissa. Eri tieteenaloilla on omia eettisiä normistoja, jotka sisältävät yksityiskohtaisempia ohjeita esimerkiksi tutkijan ja tutkimuksen kohteen välisestä suhteesta. Näistä antavat lisätietoja muun muassa Biotekniikan neuvottelukunta (BTNK), tieteelliset seurat sekä eri ammattialojen järjestöt. Linkkejä ja yhteystietoja tällaisiin organisaatioihin ja niiden antamiin ohjeistoihin on Tutkimuseettisen neuvottelukunnan kotisivuilla http://www.tenk.fi. Sivuilta löytyy myös muita tutkimusetiikkaan liittyviä julkaisuja ja ohjeita. 2.3 Tutkimustoiminnan organisointi Teknillisessä korkeakoulussa on tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten seuraavat tiedekunnat: 1) Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta 2) Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta 3) Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta 4) Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Tiedekunnat jakautuvat edelleen yhteensä 25 laitokseen, jotka muodostavat taloushallinnolliset vastuualueet. Teknillisellä korkeakoululla on noin 250 professoria, jotka johtavat laitoksissa oman tutkimusalueensa tutkimustoimintaa. Professorit pääsääntöisesti hankkivat tutkimusalueelleen projekteja, kiinnittävät 10

niihin tutkijat, ohjaavat tutkimusta ja vastaavat tutkimustradition säilymisestä. Teknillisessä korkeakoulussa on yli 120 jatkokoulutuksen tutkimusalaa, jotka kattavat lähes koko tekniikan alan. Tiedekuntiin kuuluu myös tutkimusta harjoittavia erillisiä laitoksia, joita ovat BIT- Tutkimuskeskus (Business Innovation Technology), Metsähovin radiotutkimusasema sekä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK, yhdessä muiden Suomen yliopistojen kanssa). Teknillisessä korkeakoulussa on myös tiedekuntajaon ulkopuolella olevia erillisiä laitoksia: Kylmälaboratorio sekä Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (Helsinki Institute for Information Technology, yhdessä Helsingin Yliopiston kanssa). Teknillinen korkeakoulu on mukana lisäksi yliopistojen yhteisen Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP, Helsinki Institute of Physics) sekä VTT:n kanssa yhteisen MilliLabin (Millimetre Wave Laboratory of Finland) toiminnassa. Paitsi yliopistossa ja sen erillislaitoksissa jatko-opiskelijat voivat tehdä tutkimustyötään myös muissa tutkimuslaitoksissa, kuten esimerkiksi Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT) tai teollisuuden palveluksessa. Teknillisessä korkeakoulussa toimii yhdeksän tutkimusinstituuttia, jotka yhdistävät toisiinsa liittyvien tutkimusalojen asiantuntemusta. Ne harjoittavat ja koordinoivat oman alansa tutkimustyötä erityisesti suurten, yli laitos- ja tiedekuntarajojen menevien yhteistyöprojektien osalta. Instituutit koordinoivat ja järjestävät koulutusta sekä yhdistävät laitosten henkisiä ja aineellisia voimavaroja. Oman alansa kehityksen seuraaminen, yhteyksien pitäminen alan teollisuuteen, muihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin sekä toimialansa kansainvälisen yhteistyön edistäminen on olennaista tutkimusinstituutin toimintaa. Monet Teknillisen korkeakoulun jatko-opiskelijat työskentelevät tutkimusinstituuttien hallinnoimissa projekteissa. Korkeatasoisen tutkimustoiminnan vahvistamiseksi Teknillinen korkeakoulu etsii ja kannustaa jatkuvasti uusia huippuyksiköitä ja -ryhmiä sekä panostaa tieteidenvälisten tutkimusalueiden kehittämiseen. Yliopistossa toimii seitsemän Suomen Akatemian nimeämästä 41 kansallisesta tutkimuksen huippuyksiköstä. Yliopisto on lisäksi mukana kahdessa muiden tahojen kanssa yhteisessä huippuyksikössä. Teknillisessä korkeakoulussa työskentelee viisi Suomen Akatemian nimittämästä 40 akatemiaprofessorista. Nuoria tutkijoita kannustaakseen yliopisto on valinnut jo kahdesti nuorten tohtoritutkijoiden johtamat tutkimuksen kärkiryhmät kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valittujen ryhmien odotetaan nousevan kansainvälisen tason huippuryhmiksi muutaman vuoden aikajänteellä. Teknillinen korkeakoulu myös palkitsee vuosittain vuoden väitöskirja -palkinnolla huipputason väitöskirjan, joka on edustava esimerkki vuoden aikana hyväksytyistä väitöskirjoista. 2.4 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys Teknillisen korkeakoulun korkeatasoinen tieteellinen tutkimustyö ja taiteellinen toiminta ovat ylimmän opetuksen perusta. Tutkimus on opetukseen yhdistyvää siten, että syntyy molempia hyödyttävä vuorovaikutus ilmiöiden ymmärtämiseksi. Uusin tutkimustieto pyritään hyödyntämään mahdollisimman nopeasti erityisesti tohtorikoulutuksessa, mutta myös diplomi-insinööri- ja arkkitehtitutkintojen syventävien opintojen kursseissa. Teknillinen korkeakoulu tukee 11

tutkijankoulutuskurssien järjestämistä myöntämällä apurahoja erityisesti ulkomaalaisten luennoitsijoiden kutsumiseen. Teknillisen korkeakoulun tutkimustoiminnassa korostuu tutkijankoulutus. Yliopiston jatkokoulutus on tieteellistä tutkijankoulutusta, joka on viime vuosina muuttunut entistä tavoitteellisemmaksi. Teknillinen korkeakoulu koordinoi 12 valtakunnallista opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa tohtoriohjelmaa. Lisäksi korkeakoulu on mukana useissa muiden yliopistojen koordinoimissa tohtoriohjelmissa (katso liite 2). Tutkinnon suorittaneilla on vankkaan matemaattis-luonnontieteelliseen perustaan rakentuva teknistieteellinen ymmärrys, joka ei vanhene ja jonka varaan jatkuva oppiminen voi rakentua. Teknillisessä korkeakoulussa tutkinnon suorittaneet sijoittuvat tekniikan, elinkeinoelämän ja tieteen vaativimpiin tehtäviin. 2.5 Tutkimustoiminta kansainvälisessä vuorovaikutuksessa Tiede ja tutkimus, myös tekniikan eri aloilla, ovat jo peruslähtökohdiltaan kansainvälisiä, ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö on ehdoton edellytys tutkimuksen tarvitseman uusimman tiedon saamiseksi ja sen levittämiseksi. Pyrkiessään visionsa mukaiseen toimintaan Teknillinen korkeakoulu hakeutuu yhteistyöhön eri puolilla maailmaa toimivien huippututkimusryhmien kanssa. Yliopiston tutkijat julkaisevat tutkimustuloksensa kansainvälisissä, arvostetuissa julkaisusarjoissa, osallistuvat aktiivisesti kansainvälisiin kongresseihin ja ottavat vastuuta myös niiden järjestämisestä. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyy myös tutkijankoulutusta. Yliopistossa on useita alallaan johtavia, kansainvälisen tason tutkimusryhmiä. Edustavina esimerkkeinä näistä ovat mm. edellä mainitut kansalliseen huippuyksikköohjelmaan valitut seitsemän tutkimusryhmää. Painopiste yliopiston kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä on Euroopassa. Teknillinen korkeakoulu osallistuu aktiivisesti EU:n puiteohjelmien projekteihin sekä useaan ESA:n, CERN:n, COST:n ja Eurekan tutkimushankkeeseen. Yhteistyötä kehitetään jatkuvasti myös Euroopan ulkopuolelle, mm. USA:han, Japaniin ja muualle Aasiaan. Tutkija- ja opettajavaihtoon panostetaan samoin kuin jatko-opiskelijoiden mahdollisuuksiin työskennellä ulkomailla. Lisää ulkomaisia huipputason professoreita, tutkijoita ja jatko-opiskelijoita pyritään jatkuvasti rekrytoimaan mukaan yliopiston tutkimusryhmiin. Teknillinen korkeakoulu on mukana esimerkiksi Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamassa FiDiProohjelmassa (Finland Distinguished Professor programme), jossa ulkomaisia huippuasiantuntijoita rekrytoidaan Suomeen. 2.6 Tutkimuksen vaikuttavuus Teknillisen korkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sivistyksellinen merkitys on sen tutkimuksessa ja opetuksessa, joiden tuottama ja välittämä tieto on keskeistä tulevaisuuden rakentamisessa. Tutkimustoiminta ei rajoitu pelkästään välitöntä teknistä hyötyä tarjoavaan tutkimukseen, vaan tavoitteena ovat tieteelliset ja teknologiset läpimurrot. Korkeatasoisella tutkimuksella ja opetuksella haluamme 12

varmistaa, että Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet ovat valmiit kohtaamaan yhteiskunnan asettamat haasteet. Teknillisen korkeakoulun vahvuutena on tutkimuksen ja opetuksen laaja-alaisuus ja teknillisen alan poikkitieteellisyys. Tutkimus painottuu vahvaan luonnontieteiden ja teknillisten tieteiden perustutkimukseen ja uutta luovaan teknologiatutkimukseen. Korkeakoulu edistää tekniikan ja arkkitehtuurin kehittymistä, tieteellisen tiedon soveltamista ja teknologian siirtoa. Yliopisto tukee toiminnallaan kotimaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä, luo uusia avauksia tärkeimpien teollisuusklustereiden alueille yhteistyössä muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa sekä edistää yritystoiminnan syntymistä. Teknillisen korkeakoulun tieteellisen tutkimuksen ja ylimmän opetuksen vaikutus näkyy Otaniemen teknologiayhteisössä, suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Teknillisen korkeakoulun ympärille rakentunut Otaniemen tiedekampus on maamme kansallisen kilpailukyvyn tärkeä kulmakivi. Monipuolinen yhteistyö pääkaupunkiseudun eri toimijoiden kanssa edistää myös kansainvälistä teknologiaosaamisen hyödyntämistä. 2.7 Immateriaalioikeudet ja tutkimustulosten hyödyntäminen Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tehdä korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, jonka tulokset julkaistaan kansainvälisissä julkaisusarjoissa ja esitellään kansainvälisissä kongresseissa. Tuloksia hyödynnetään yliopiston perus- ja jatkokoulutuksessa. Toiminta tähtää myös keksintöjen mahdollisimman laajaan hyödyntämiseen yhteiskunnassa. Kaikki Teknillisen korkeakoulun opinnäytetyöt ovat julkisia. Väitöskirja julkaistaan ja sitä puolustetaan julkisessa väitöstilaisuudessa. Väitöskirjatutkimusta aloitettaessa on aina tarkistettava, millaisia tulosten julkaisemiseen liittyvä ehtoja tai aikarajoja tutkimusprojektiin rahoittajan puolelta liittyy. Ulkopuolista rahoitusta hankkiessaan Teknillinen korkeakoulu joutuu sitoutumaan sopimuksiin, joissa tutkimustuloksia tai niiden käyttöoikeuksia siirtyy sopimuskumppaneille. Julkista rahoitusta saavissa projekteissa, esimerkiksi Tekesin rahoittamissa hankkeissa, noudatetaan rahoittajan ehtoja tutkimustulosten omistuksen ja käytön suhteen. Oikeuksiensiirtosopimuksella tutkijat siirtävät kirjallisesti tutkimusprojektiin liittyvät oikeutensa tuloksiin Teknilliselle korkeakoululle siinä laajuudessa kuin rahoittajan ehdot ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävät yhteistyösopimukset edellyttävät. Myös maksullisessa palvelutoiminnassa pyritään siihen, että tutkijoilla on mahdollisuus julkaista tuloksia. Toiminnassa otetaan kuitenkin aina huomioon sopimusosapuolten tarve turvata liikesalaisuutensa. Teknillinen korkeakoulu pyrkii siihen, että ulkopuolisin varoin rahoitettavaa tutkimusta tehdään niillä alueilla, joihin korkeakoulun tutkimustoiminta muutenkin keskittyy. Muusta tutkimustoiminnasta täysin erillisiä hankkeita otetaan toteutettavaksi vain, mikäli siihen on olemassa joku erityinen syy. 13

Aalto-yliopiston Innovaatiokeskus on tutkijoiden ja vastuualueiden apuna tutkimussopimuksiin sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvissä käytännön toimenpiteissä. Se huolehtii immateriaaliomaisuuden hallinnasta ja markkinoinnista sekä alkavien yritysten tuesta. Innovaatiokeskuksessa myös tarkastetaan tutkimusasiakirjoihin liittyvät sopimusasiakirjat ja huolehditaan niiden hyväksymisestä korkeakoulun puolesta. Innovaatiokeskuksesta ja sen nettisivuilta http://oiic.tkk.fi/fi saa tarkempia tietoja tekijänoikeuksista sekä keksintöoikeuksista ja innovaatioiden kaupallistamisesta. 14

3. JATKO-OPINNOT 3.1 Tutkinnot ja jatko-opintojen tavoite Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 2 vuotta. Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 4 vuotta. Mikäli opiskelijalla ei ole mahdollisuutta kokopäiväisiin opintoihin ja opintoaika ylittää suositellun ajan huomattavasti, opiskelijan kannattaa tällöin osittaa opintoprosessi lyhyemmiksi osaprojekteiksi. Jatko-opinnot tähtäävät ylempää korkeakoulututkintoa syvempään tieteelliseen tietoon ja taitoon tieteellisessä tutkimustyössä ja sitä soveltavassa käytännön toiminnassa. Keskeisenä jatko-opinnoissa on tutkimustyöhön ja tutkimustulosten soveltamiskykyyn tähtäävä opiskelu. Korkeatasoinen tutkimus on jatko- ja tutkijankoulutuksen ehdoton edellytys. Jatkokoulutuksen tavoitteena on (Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö 34 ), että opiskelija: 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa. 3.2 Jatkokoulutuksen johtaminen Teknillisessä korkeakoulussa Teknillisen korkeakoulun jatkokoulutustoimintaa johtaa tutkimuksesta ja jatkokoulutuksesta vastaava varadekaani. Varadekaani vastaa jatkokoulutuksen yleisistä linjauksista Teknillisessä korkeakoulussa Hän kehittää ja ohjeistaa jatkokoulutusta sekä seuraa ja arvioi jatkokoulutuksen tilaa. Hänen tukenaan on tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta, jonka puheenjohtajana varadekaani toimii (http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/toimikunnat/jatkokoulutustoimikunta/). 15

1.8.2009 alkaen tiedekunnat toteuttavat jatkokoulutuksensa tohtoriohjelmina, joihin kaikki Teknillisen korkeakoulun jatko-opiskelijat kuuluvat. Tohtoriohjelmia on yhteensä viisi: Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tohtoriohjelma Informaatio- ja luonnontieteiden tohtoriohjelma Tuotantotalouden tohtoriohjelma Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tohtoriohjelma Kemian ja materiaalitieteiden tohtoriohjelma Jokaisella tohtoriohjelmalla on tiedekunnan dekaanin nimeämä johtaja, joka vastaa ohjelman toiminnasta sekä tohtorikoulutuksen kehittämisestä ja koordinoimisesta yhdessä tiedekunnan kanssa. Tohtoriohjelmilla on lisäksi johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii tohtoriohjelman johtaja ja sihteerinä esittelijä, joka valmistelee ja koordinoi tohtoriohjelman käytännön asioita yhdessä johtajan kanssa. 3.3 Hakukelpoisuus jatko-opintoihin ja esitietovaatimukset Hakukelpoisia Teknillisen korkeakoulun jatko-opintoihin ovat seuraavat hakijat: 1. Suomessa ylemmän teknistieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneet 2. Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden tutkinto antaa haetun tutkimusalan edellyttämät valmiudet jatko-opintoihin 3. Diplomi-insinööritutkintoa, arkkitehtitutkintoa tai maisema-arkkitehtitutkintoa tasoltaan vastaavan yliopistotasoisen ulkomaisen tutkinnon suorittaneet, joiden tutkinto antaa haetun tutkimusalan edellyttämät valmiudet jatkoopintoihin Jatko-opintojen pohjaksi vaadittavat tiedot ja valmiudet osoitetaan suoritetulla ylemmällä korkeakoulututkinnolla. Peruslähtökohtana hakukelpoisuudelle on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto joka vastaa tasoltaan Teknillisessä korkeakoulussa suoritettua diplomi-insinööri-, arkkitehti- tai maisemaarkkitehtitutkintoa. Tohtoriopintojen pohjana olevan ylemmän korkeakoulututkinnon tulee antaa haetun tutkimusalan edellyttämät valmiudet jatko-opintoihin. Ulkomailla suoritetun tutkinnon kohdalla hakukelpoisuuden perusedellytyksenä on, että se antaa asianomaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin. Lähtökohtana eurooppalaisten tutkintojen hyväksymiseen on Bolognan prosessin periaatteiden mukaan (3+2 vuotta) suoritettu yliopistotutkintoyhdistelmä. Jos tutkinto ei noudata Bolognan mallia, hakijalta edellytetään pääsääntöisesti Master of Science -tutkintoa. Yksittäistapauksissa Teknillisen korkeakoulun valintatoimikunta ottaa tarvittaessa kantaa hakukelpoisuuteen. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut uusi yliopistolaki antaa hakukelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin myös soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille. Suomessa ylemmän AMK-tutkinnon soveltuvalla tekniikan alalla suorittaneiden hakijoiden kohdalla tiedekunta harkitsee tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto Teknillisessä korkeakoulussa 16

menestyksekkäästi. Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen edellyttää täydentävien opintojen määräämistä hakijalle. Mikäli tiedekunta katsoo, että ylemmän AMK-tutkinnon soveltuvalla tekniikan alalla suorittanut hakija voi saavuttaa edellytykset tohtorintutkinnon suorittamiseksi, hakijalle määrätään riittävä määrä täydentäviä opintoja, jotka mahdollistavat opiskelijan jatkoopintojen aloittamisen. Täydentävien opintojen määrä saa kuitenkin olla korkeintaan 60 op. Mikäli täydentävien opintojen määrä kasvaa liian suureksi, hakija ohjataan suorittamaan ylempää perustutkintoa ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista. Ulkomailla soveltuvalta tekniikan alalta ylempää AMK-tutkintoa vastaavan tutkinnon suorittaneisiin hakijoihin sovelletaan samoja periaatteita kuin Suomessa ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneisiin hakijoihin. Jatko-opiskelijaksi hyväksyttävältä henkilöltä vaaditaan riittävät perustiedot hänelle vahvistetulta tutkimusalalta, esimerkiksi perusopintojen syventävän tason moduuli/pääaineopinnot tai vastaavat tiedot. Myös opinnäytetyön tekemistä tukevien opintojen suorittaminen edellyttää vastaavasti riittäviä perustietoja. Tarvittaessa tiedekunta asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimukset. Esitietoja voi suorittaa esimerkiksi tenttimällä perustutkintoon kuuluvia kursseja. Jatko-opiskelijaksi hyväksyttävältä edellytetään, että jatkotutkinnon pohjana olevan ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu vähintään keskiarvolla 3,0/5 ja tutkintoon kuuluva opinnäytetyö on arvosteltu vähintään arvosanalla 3/5. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu vuoden 1995 tai aikaisemman tutkintosäännön mukaan, jolloin alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa ei ole suoritettu erillisinä tutkintoina, edellytetään, että jatkotutkinnon pohjana oleva pääaine on suoritettu vähintään keskiarvolla 3,0/5. Muualla suoritettuun kotimaiseen tai ulkomaiseen tutkintoon sovelletaan vastaavia arvosanavaatimuksia. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, mutta opiskelija muuten on soveltuva jatko-opiskelijaksi, opiskelija voi korottaa arvosanojaan tai tiedekunta asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia. Teknillisessä korkeakoulussa suoritettujen opintojen lisäksi tiedekunta voi hyväksyä esitietoina myös muiden korkeakoulujen vastaavia suorituksia tutkimusalasta ja täydentävän aihealueen opinnoista vastaavan professorin esityksen perusteella. Jatko-opinnot on mahdollista suorittaa myös muulla alalla tai muussa tiedekunnassa kuin millä ylempi perustutkinto on suoritettu. Mikäli henkilö haluaa suorittaa tohtoriopinnot toisella alalla, esimerkiksi muulla alalla hankitun työkokemuksen tai muun kiinnostuksen johdosta, valitun tutkimusalan professorin kanssa neuvotellaan jatko-opintoihin tarvittavista esitiedoista. 3.4 Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Jatko-opinto-oikeutta haetaan Teknillisen korkeakoulun tohtoriohjelmiin (tohtoriohjelmista myös luvussa 3.2). Hakija jättää jatko-opintohakemuksen siihen 17

tiedekuntaan, johon tutkimusala ja siitä vastaava professori kuuluvat. Jatkoopiskelijoiden valinta-ajoista tiedotetaan tiedekuntien verkkosivuilla. Kemian ja materiaalitieteiden sekä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tohtoriohjelmiin voi hakea kaksi kertaa vuodessa huhtikuun lopussa ja lokakuun lopussa. Valintapäätöksestä tiedotetaan hakijoille vastaavasti kesäkuun loppuun ja joulukuun loppuun mennessä. Valintapäätöksestä tiedotetaan hakijoille vastaavasti kesäkuun loppuun ja joulukuun loppuun mennessä. Tuotantotalouden tohtoriohjelmaan hakuaika on kerran vuodessa huhtikuun lopussa. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tohtoriohjelmaan sekä Informaatio- ja luonnontieteiden tohtoriohjelmaan on jatkuva haku. Tohtoriohjelmien johtoryhmän kokoukset rytmitetään tiedekuntaneuvoston kokousten mukaan. Tohtoriohjelman johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 10 päivää ennen tohtoriohjelman johtoryhmän kokousta. Hakijoiden tulee olla yhteydessä jatko-opintojen tutkimusalasta vastaavaan professoriin ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä. Teknillisessä korkeakoulussa perustutkinnon suorittaneelta hakijalta vaaditaan: Hakulomake täytettynä (http://www.tkk.fi/fi/opinnot/lomakkeet/jatko) Curriculum vitae (CV) Alustava opintosuunnitelma Alustava tutkimussuunnitelma toteuttamisaikatauluineen. Suunnitelmassa tulee olla hakijan ja haetusta tutkimusalasta vastaavan professorin allekirjoitus. Näyttö muusta tieteellisestä toiminnasta (julkaisut, konferenssipaperit, ym.) Rahoitussuunnitelma Muut mahdolliset liitteet, esim. haetun tutkimusalan professorin lausunto hakijan edellytyksistä jatko-opiskelijaksi Muualla kuin Teknillisessä korkeakoulussa perustutkinnon suorittaneelta hakijalta vaaditaan lisäksi: Oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksista ja opintosuoritusotteesta sekä näiden käännökset, elleivät alkuperäiset dokumentit ole suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä Englanninkielinen yhteenveto opinnäytetyöstä Osoitus suomen, ruotsin tai englanninkielen taidosta, mikäli hakijan äidinkieli tai koulusivistyskieli ei ole suomi, ruotsi tai englanti. Tarkemmat kielitaitovaatimukset on esitetty verkkosivulla www.tkk.fi/en/prospective_students/welcome_to_tkk/language_requireme nts Erityiset perustelut, mikäli hakija hakee oikeutta filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. Jatko-opinto-oikeutta hakevien tulee laatia omia tavoitteitaan tukeva henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma siten, että tohtorintutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa. Jatko-opintosuunnitelma sisältää luettelon suoritettavista opinnoista ja tutkimussuunnitelman. Suunnitelman tulee olla opiskelijan ja tutkimusalan professorin allekirjoittama. Tutkimussuunnitelmassa 18

kiinnitetään erityistä huomiota tutkimuksen realistisiin aikatauluihin ja suunnitelman tieteelliseen toteutettavuuteen tutkimusalalla. Myös tutkimustyön rahoitusmahdollisuudet kartoitetaan. Sivutoimisiksi opiskelijoiksi hakevat laativat suunnitelmansa korkeintaan kahdeksaksi vuodeksi. Sivutoimiseksi hakevien kohdalla suositellaan keskustelua siitä, liittyykö tutkimus läheisesti hakijan omaan työhön ja mitä mahdollisuuksia työnantajalla on tukea intensiivistä jatko-opiskelua esimerkiksi työn ohessa. Mikäli hakija haluaa suorittaa filosofian tohtorin tutkinnon, hänen tulee esittää erityiset perustelut hakemukselleen. Perusteena filosofian tutkinnon suorittamiseen voi olla esimerkiksi hakijan tutkimusaiheen monitieteisyys tai hakijan perustutkinnon suuntautuminen muulle kuin tekniikan alalle. 3.5 Hakijoiden arviointi ja jatko-opinto-oikeuden myöntäminen Hakijan valitsemasta tutkimusalasta vastaava professori käy hakijan kanssa läpi suunnitelman jatko-opintojen läpiviemiseksi. Samalla selvitetään onko hakijalla riittävät ja ajanmukaiset perustiedot tutkimusalalta ja tarvittaessa professori harkitsee sopivia esitietovaatimuksia opinnoille. Myös jatko-opintojen rahoituksen suunnittelu käydään läpi hakuvaiheessa ja professori arvioi hakijan edellytykset jatko-opiskelijaksi, hakijan aihepiirin soveltuvuuden tutkimusalalle, ottaa kantaa ohjausresurssien riittävyyteen sekä tekee esityksensä valinnasta tohtoriohjelman johtoryhmälle. Allekirjoittaessaan opiskelijan tutkimussuunnitelman professori sitoutuu opinnäytetyön valvojaksi. Jatko-opiskelijavalinnassa arvioinnin kriteereinä käytetään: aikaisempi opintomenestys tutkijapotentiaali, aikaisempi tutkimuskokemus: työkokemus tutkimuksen parissa, konferenssiesitelmät, lehtiartikkelit jne. tutkimusaiheen soveltuvuus: tutkimuksen suuntautuminen laitoksen painopistealueille tutkimussuunnitelma: aiheen teoreettinen ja käytännöllinen uutuusarvo; tutkimussuunnitelman toteutettavuus (laatu, realistisuus, suunnitelmallisuus jne.) ajankäyttö ja resursointi jatko-opintoihin: opintosuunnitelman toteutettavuus jatko-opintoihin käytettävissä oleva aika seuraavan 4 vuoden aikana muut hakijan esittämät perustelut Jatko-opinto-oikeudesta päättää tiedekunta, mikäli hakija on suorittanut Teknillisessä korkeakoulussa tai muussa kotimaisessa yliopistossa teknistieteellisen tutkinnon. Suomessa muulla kuin teknistieteellisen tutkinnon suorittaneiden hakijoiden sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneiden hakijoiden valinnasta jatko-opiskelijaksi päättää johtava dekaani tiedekunnan esityksen perusteella. Päätöksestä ilmoitetaan jokaiselle hakijalle kirjallisesti. 19

Jatko-opiskelijaksi hyväksyttävälle myönnetään samanaikaisesti tutkinto-opintooikeus sekä tekniikan lisensiaatin että tekniikan tohtorin tutkintoon, joista toinen asetetaan ensisijaiseksi. Koska Teknillisessä korkeakoulussa ei voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa, voi filosofian tohtorin tutkintoa suorittava saada tutkinto-opinto-oikeuden ainoastaan filosofian tohtorin tutkintoon. Myöntäessään opinto-oikeuden tiedekunta vahvistaa opiskelijan tutkimusalasta vastaavan professorin sekä toisen professorin vastaamaan täydentävän aihealueen opintojen moduulista. Tiedekunta asettaa jatko-opinnoille mahdolliset esitietovaatimukset. Tiedekunta vahvistaa puolen vuoden kuluessa jatko-opintooikeuden myöntämisestä lukien opiskelijan tutkintovaatimukset, eli opiskelijan jatkotutkinnon moduuleihin hyväksyttävät opinnot. Lisäksi tiedekunta hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan ja yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä. Ensimmäisenä jatko-opiskeluvuotena opiskelija kirjataan opintorekisteriin automaattisesti läsnäolevaksi. Opintorekisteriin merkitään myös tieto siitä, opiskeleeko jatko-opiskelija päätoimisesti vai sivutoimisesti. Myöhemmin jatkoopiskelijalle lähetetään tietoa ilmoittautumisesta sähköpostitse keväisin. Opintosuoritusten hyväksymisen ehtona on, että opiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi korkeakouluun. Lisätietoja hakuprosessista saa tiedekuntien omilta jatkokoulutussivuilta sekä tiedekuntien jatko-opintoyhdyshenkilöiltä: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatkoopinnot/ohjeita/yhteyshenkil. 3.5.1 Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Opiskelijat rekisteröidään opintorekisteriin päätoimisina tai sivutoimisina jatkoopiskelijoina. Ilmoittautuminen sivutoimiseksi jatko-opiskelijaksi ei vaikuta henkilön opinto-oikeuteen. Opiskelija voi halutessaan ilmoittautumisaikoina muuttaa ilmoittautumistyyppiään, mikäli opintojen intensiteetissä on tapahtunut muutoksia, ja opintosuunnitelmaa on muutettu vastaavasti. Jatko-opiskelijoiden ryhmittelyllä päätoimisiin ja sivutoimisiin halutaan selkeyttää jatko-opiskelijoiden tilastointia ja saada nykyistä parempi käsitys jatko-opintojen suoritusajasta. Jatko-opiskelijoiden ryhmittely päätoimisiin ja sivutoimisiin tapahtuu seuraavan periaatteen mukaan: Päätoimiset jatko-opiskelijat tekevät opintosuunnitelman siten, että tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto neljän vuoden kuluessa jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä lukien. Opintoihin voidaan sisällyttää lisensiaatin tutkinto, jonka tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta, ja tämä aika sisältyy tohtorin tutkinnon neljän vuoden tavoiteaikaan. Tähän opiskelijaryhmään kuuluvat esimerkiksi valtakannullisen tohtoriohjelman rahoituksella opiskelevat ja valtaosa tutkimusprojektirahoituksella työskentelevistä jatko-opiskelijoista. Mikäli opiskelija työskentelee tutkimuslaitoksessa tai yrityksessä ja tekee päätoimisesti väitöskirjaan tähtäävää tutkimustyötä ja hänen opintosuunnitelmansa on laadittu neljäksi vuodeksi, hänet luokitellaan päätoimiseksi jatko-opiskelijaksi. 20

Sivutoimiset jatko-opiskelijat ovat ne henkilöt, joiden osalta yllä esitetyt päätoimisen opiskelijan edellytykset eivät täyty. Sivutoimisten jatko-opiskelijoiden opintosuunnitelma on laadittu siten, että tohtoriopintoihin kuluva aika on pitempi kuin neljä vuotta, enintään kuitenkin kahdeksan vuotta. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa sellaiset opiskelijat, joilla on päätoimi muualla kuin Teknillisessä korkeakoulussa ja joiden päätoimi ei sisällä väitöskirjan tekoa. 3.5.2 Opintojen jatkaminen tekniikan lisensiaatin tutkinnon jälkeen Teknillisessä korkeakoulussa tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaneet voivat jatkaa samassa tiedekunnassa tohtorin tutkintoon tähtääviä opintoja (väitöskirjatutkimusta). Opintojen jatkamisesta on ilmoitettava professorille ja tiedekunnan kansliaan. Tässä vaiheessa opiskelijan on selvitettävä, onko väitöskirjatutkimuksen aihe jo hyväksytty lisensiaattityön yhteydessä vai tuleeko se vielä hyväksyttää uudelleen. Väitöskirjan aihe on aina hyväksyttävä tiedekunnassa, mikäli aihe on eri kuin lisensiaatintutkimuksessa. Jos tutkimusala muuttuu tai lisensiaatin tutkinto on suoritettu muussa tiedekunnassa, asia edellyttää tiedekunnan käsittelyä. 3.5.3 Ilmoittautuminen Teknilliseen korkeakouluun Ensimmäisenä jatko-opiskeluvuotena jatko-opiskelijaksi hyväksytty opiskelija kirjataan läsnäolevaksi automaattisesti. Opiskelijat joilla on kansainvälinen tutkinto, on kuitenkin tultava henkilökohtaisesti kansainväliseen opiskelupalveluun ilmoittautumaan ensimmäistä kertaa. Myöhemmin jatko-opiskelijalle lähetetään tietoa ilmoittautumisesta sähköpostitse keväisin. Opiskelijan on ilmoittauduttava lukuvuosittain läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla (laki 715/2004, 18c ). Jatkotutkinto-opiskelijan on ilmoittauduttava lukuvuosittain joko läsnäolevaksi päätoimisena tai sivutoimisena jatko-opiskelijana tai poissaolevaksi (katso luku 3.5.1). Vain läsnäolevaksi ilmoittautuneella on opintojen suoritusoikeus. Opiskelijat, jotka eivät ole ilmoittautuneet ilmoittautumisaikana, menettävät oikeutensa opiskella. Laiminlyönnin jälkeen ilmoittautuessaan opiskelijan täytyy maksaa opintotoimiston opiskelijapalveluihin uudelleenkirjaamismaksu. Läsnäolevaksi ilmoittautuva jatko-opiskelija voi halutessaan liittyä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY:n) jäseneksi maksamalla jatko-opiskelijoiden jäsenmaksun. Maksut täytyy suorittaa ilmoittautumisaikana ja tämän jälkeen pitää hakea maksukuittiin leima opintoasiain toimiston opiskelijapalveluista. Jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi välittömästi jatko-opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Muutoin ilmoittautumisajan jälkeen ylioppilaskunnan jäseneksi liittyminen ei ole mahdollista. Jatkotutkinto-opiskelija ei saa opiskelijakorttia. Lisää tietoa AYY:sta: http://www.ayy.fi. Lisää tietoa ilmoittautumisesta: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/lukukaudet/ilmo. 21