Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia
Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu 1970-luvun vaihteessa Kemijoen vesivoimataloutta varten Lokka 417 km 2, Porttipahta 214 km 2, EU:n suurimmat tekojärvet. Max. säännöstelyvälit 5 ja 11 m Säännöstely ylivuotista, toteutunut amplitudi 2,4 m/v Lokka on matala ja avoin, pohjasta 80 % suota, 3,3 % vesistöä Porttipahta, Suomen syvin tekojärvi, pohjasta 70% metsää Lokan vesi ruskehtavaa, humusta. Porttipahdan veden laatu hyvää-erinomaista Kevättalvella veden O 2 -tilanne pohjavedessä huono
Kalastuksen järjestäminen ja hoitokäyttö suunnitelma Rakentajalle ei kalakantojen hoitovelvoitetta Metsähallituksen ja Kemijoki Oy:n sopimus 1969: kalakantojen hoito ja lupien myynti siirtyi MH:lle MH:n toimeksiannosta RKTL teki kalastus- ja hoitosuunnitelmat sekä selvitti hoidon tuloksia. Hoidon suunnittelu pioneerityötä, ei aikaisempaa kokemusta näin suurista pohjoisista altaista Kalaston rakenne muuttui alussa nopeasti >Rakennettava luonnonravintolammikot >Tutkimusten mukaan uusi planktonsyöjälaji, peledsiika, hoitokalaksi >Ammattikalastus käynnistettävä uusilla tekojärvillä
1000 kpl 3 000 Lokan peledsiian istutukset ja merkinnät 2001-05 istutustulosten selvittämiseksi LOKKA 2 500 vastak. vastak. ARS-merkitty esikes. 1-kes. 2 000 1 500 1 000 500 0 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
Porttipahdan peledsiian istutukset ja merkinnät 1000 kpl 2 500 2 000 1 500 PORTTIPAHTA vastak. vastak. ARS-merkitty esikes. 1-kes. 1-kes.RV-merkitty 1-kes.ARS-merkitty 1 000 500 0 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05
Tekojärvien kalastuksen alkuvuodet 1975-1980 Lokan ensimmäinen suuri säännöstely 1974-75: happikadot ja kalojen joukkokuolemat ja vaellukset ylä- ja alapuolisiin vesiin Luontaiset virtakutuiset lajit (harjus, siika, taimen) taantuivat, Kalastettavat kannat hauesta, ahvenesta ja mateesta. Ammattikalastus alkoi erämaaympäristössä (Lokan hauki) Lokan saalis 103 t/v Porttipahdan 89 t/v, saaliista 48 % haukea Kaupallinen saalis 95 tonnia 1980 (46 % haukea, 32 % pelediä)
Tekojärvikalastus 1980-luvulla Ammattikalastuksen infrastruktuurin suunnittelu alkoi Kalan jäittäminen, keräily, kuljetus ja vastaanotto Kalakenttäalueet (8), joihin kalastajien kalamajat (50) Kalanjalostusyritys Sodankylään 1986 Ammattikalastajien koulutus (uusi ammatti alueella) Kalasatamat (2) rakennettiin 1989-1990 ja EU-kuntoon 2000-01 Kaupallinen saalis 300-350 t/v 1983-1986, josta 40-50 % pelediä Vv. 1986 ja 1989-1991 syntyi luontaisesti erittäin voimakkaat peled-siikavuosiluokat, istutukset keskeytettiin 3-4 vuotiaan peledin saaliskoko pieneni aikaisemmasta 400-600 g:sta 150 g:aan Peledsiian istutukset keskeytettiin neljäksi vuodeksi Kalastukseen suuret muutokset 1990 luvulle tultaessa
Kalastusta palvelevat rakenteet
Tekojärvikalastus 1990-luvulla Uudet kalastusmenetelmät, isorysäkalastus ja paritroolaus pienen peledin kalastukseen 1991 pyynnissä yli 50 isorysää Lokan isorysäsaalis 100 t, josta 80 t siikoja Porttipahdalla 1-3 trooliparia, joiden siikasaalis korkeimmillaan 120-130 t/v Ammattikalastajien määrä kasvoi lähes 50:een ja osa-aikaisten 40:een Kaupalliset siikasaaliit huipputasolle, 350 t ja kokonaissaalis yli 400 t/v (8kg/ha/v)1992-1994
Kalastus vuosina 1995-2005 Vuoden 1991 jälkeen ei ole syntynyt luontaisesti peledin runsasta vuosiluokkaa tutkimusten mukaan. Peledin istutukset aloitettiin uudelleen 1994 Saaliit laskivat istutuksista huolimatta ja ovat alhaisia edelleen Peledsiian yksilökasvu parantunut Verkkopyynti tärkeimmäksi pyynniksi Paikallisen vaellussiian kanta voimistuu, kasvu heikentynyt, pienen siian verkkokalastus, 35-38 mm silmäkoko Kalastus erikoistunutta:hauen rysäpyynti, ahvenen katiskapyynti (kesä) ja siian talviverkotus lisääntynyt Kalat jalostetaan fileiksi kalastajien ym. toimesta Kalastajien osuuskunnat ja yhteenliittymät markkinoivat tuotteet pääosin Etelä-Suomeen
Ammattikalastajien määrä tekojärvillä Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastajien määrä vuosina 1990-2000 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Pääammattikalastajat Sivuammattikalastajat
Ammattikalastuksen saaliit 1984-2004 Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kaupallinen kalansaalis lajeittain (1000 kg) vuosina 1983-2004 (RKTL 2005) 500 450 400 350 300 250 200 Made Ahven Hauki Siika 150 100 50 0 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 2002 2003 2004
Tekojärvet kalatutkimuksen kohteena Tutkimukset tehty tekojärvien hoidon ohjaamiseksi yhteistyö- ja tilaushankkeina RKTL - kalastus- ja saalistilastointi Esimerkkinä KOR-hanke 2004-2007
Lokan ja Porttipahdan ammattikalastuksen edellytysten kehittäminen 2004-2007 EU-rahoitus KOR+kansallinen+kunnan rahoitus sekä MH ja Kemijoki Oy Tavoitteena peledsiika- ja haukisaaliiden lisääminen ja vakauttaminen istutuksia kehittämällä Uusi vk-poikasten ryhmämerkintämenetelmä: otoliittimerkintä alitsariinipunainen S -väriaineella sekä 1-kes. peledin ruiskuvärjäys 2003-04 Ensimmäisiä tuloksia seuraavassa
Altsariinilla vastakuoriutuneena (ARS (vk) ja kesänvanhoina (ARS (0+) merkittyjen, ruiskuvärjättyjen (RV) istukkaiden sekä luontaisesti syntyneiden (LT) peledsiian poikasten osuus vuosiluokissa 2003-2005 Lokka 100 % 80 % 60 % 40 % ARS (vk) LT 20 % 0 % 2003 2004 2005 [n=182] [n=708] [n=102] Vuosiluokka Porttipahta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % ARS (vk) ARS (0+) RV LT 20 % 10 % 0 % 2003 2004 2005 [n=269] [n=461] [n=23] Vuosiluokka
Kalastuksen tulevaisuus Peledsiikasaaliiden kasvattaminen ja saaliin ennustettavuuden parantaminen Peledsiian 1-kesäisten poikasten lisääminen nykyisestä Vaellussiian saaliskoko pienentynyt, kalastuksen tehostaminen ja kutualuerauhoitukset pois? Hauen ja ahvenen kalastuksen edellytykset Tuoreiden filetuotteiden markkinat ja niiden hintataso (etäisyys) Ammattikalastajien ikääntyminen
Lokan ammattikalastaja kokee siikaverkkoja
Talvikalastaja kaamosaikaan (peledin kutuaika joulukuussa) Lokalla