OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 2.12.2014 Maiju Tuominen VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Uusi ammattikorkeakoululaki (932/2014) tulee voimaan 1.1.2015. Uusi laki kumoaa voimassa olevan ammattikorkeakoululain (351/2003) ja sen nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista (352/2003). Tämän vuoksi on tarpeen antaa uusi valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista, ammattikorkeakoulun antamista todistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisen soveltamisesta ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin ammattikorkeakouluille myönnettävän rahoituksen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta sekä ammattikorkeakouluindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta. Asetuksessa säädettäisiin myös ammattikorkeakoulun toimiluvan hakemisesta sekä toimilupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä. Asetuksenantovaltuuksista säädetään ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentissa (asetuksen 19 ), 10 :n 1 momentissa (asetuksen 10 ), 11 :n 3 momentissa (asetuksen 1 9 ), 22 :n 2 momentissa (asetuksen 17 18 ), 33 :n 4 momentissa (asetuksen 11 ) ja 43 :n 6 momentissa (asetuksen 12 16 ). 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja koulutuksen järjestäminen Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista voimassa olevan asetuksen 3 :ää vastaavasti. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yhteistyönä järjestettävästä koulutuksesta yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 3 :n 2 momenttia vastaavasti. Säännöksen mukaan ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus voitaisiin järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voitaisiin järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman ulkomaisen korkeakoulun tai suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa. Tällaisia ns. yhteis- ja kaksoistutkintoja järjestettäessä lähtökohtana on, että kukin tutkinnon myöntävä korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkinto täyttää sille oman maansa lainsäädännössä asetetut kriteerit. Kansainvälisiä yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmia järjestettäessä suomalaisen korkeakoulun tulee selvittää kunkin myönnettävän tutkinnon asema asianomaisen maan kansallisessa tutkintojärjestelmässä. Tutkintojen tunnustamisen ja opiskelijoiden oikeusturvan näkökulmasta on erityisen tärkeää, että yhteis- tai kaksoistutkinto-ohjelma johtaa ainakin yhden osallistuvan maan virallisen tutkintojärjestelmän mukaiseen tutkintoon.
2 2 Opintojen rakenne Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen sekä ammatillisen opettajankoulutusopintojen rakenteesta voimassa olevan asetuksen 4 :ää vastaavasti. 3 Opintojen mitoitus ja laajuus Pykälässä säädettäisiin opintojen mitoituksesta, tutkintojen ja ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuudesta sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan harjoittelun osuudesta voimassa olevan asetuksen 5 :ää vastaavasti. 4 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteista voimassa olevan asetuksen 7 :ää vastaavasti. Tutkinnon tavoitteet kuvataan säännöksessä tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. 5 Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Pykälässä säädettäisiin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteista voimassa olevan asetuksen 7 a :ää vastaavasti. Tutkinnon tavoitteet kuvataan säännöksessä tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. 6 Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet 7 Kielitaito Pykälässä säädettäisiin ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteista voimassa olevan asetuksen 7 b :ää vastaavasti. Opiskelijalta edellytettävästä kielitaidosta säädetään voimassa olevan asetuksen 8 :ssä. Voimassa olevan asetuksen 8 :n 4 momentin mukaan opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Säännökseen ehdotetaan selvyyden vuoksi lisättäväksi yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen 26 :n 1 momentin 5 kohdan mukainen säännös, jonka mukaan kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19, joka koskee korkeakoulututkintotodistukseen merkittävää kielitaitoa. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan korkeakoulun perustutkinnosta annettavaan todistukseen on merkittävä koulusivistyksen ja kypsyysnäyt-
3 8 Kypsyysnäyte teen kieli sekä kieli, jolla opiskelija on suorittanut maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan kielikokeen tai kieliopinnot. Muilta osin pykälä vastaisi voimassa olevan asetuksen 8 :ää. Pykälässä säädettäisiin kypsyysnäytteestä voimassa olevan asetuksen 10 :ää vastaavasti. 9 Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset 10 Todistukset Voimassa olevan asetuksen 11 :ssä säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vaikutuksista tiettyihin ammattikorkeakouluissa annettaviin koulutuksiin. Säännökseen ehdotetaan lisättäväksi velvoite siitä, että rakennusarkkitehti (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavan koulutuksen tulee täyttää EU:n lainsäädännön asettamat vaatimukset. Säännöksen perusteella ammattikorkeakoulujen tulisi näin ollen huolehtia siitä, että mainittu koulutus täyttää ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY arkkitehdin koulutusta koskevat 46 artiklan vaatimukset. Lisäksi säännökseen tehtäisiin joitakin terminologisia muutoksia. Todistusten myöntämiskäytäntöjen selkeyttämiseksi pykälän 2 momentissa säädettäisiin todistusten antamisesta silloin, kun tutkintoon johtava koulutus on järjestetty asetuksen 1 :n 3 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman muun korkeakoulun kanssa. Ehdotettavan säännöksen mukaan todistuksesta tulisi tällöin käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut korkeakoulut. Säännös vastaisi sisällöllisesti yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen 26 :n 4 momenttia. Muilta osin pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulun antamista todistuksista voimassa olevan asetuksen 15 :ää vastaavasti. 11 Opiskeluoikeuden peruuttaminen Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoululain opiskeluoikeuden peruuttamista koskevien säännösten soveltamisesta. 12 Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen Uuden ammattikorkeakoululain 43 :n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus (ns. tuloksiin perustuva rahoitus) sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella (ns. strategiarahoitus). Ehdotettavan pykälän 1 momentin mukaan tuloksiin perustuvan rahoituksen osuus olisi 97,5 % ja strategiarahoituksen osuus 2,5 % perusrahoituksesta. Pykälän 2 momentin mukaan tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 % määräytyisi koulutuksen
4 laskentakriteereiden perusteella ja 15 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella. 13 Koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusperusteet Pykälässä säädettäisiin tuloksiin perustuvan rahoituksen tarkemmista rahoitusperusteista. Nykyisen ammattikorkeakoulukohtaisen yksikköhinnan määräytymisen perusteena olevat rahoitusmallin tekijät tulisivat ehdotuksen mukaan vuoden 2015 alusta valtion rahoituksen myöntämisen perusteiksi. Vuoden 2015 alusta lukien rahoituksen laskennassa luovutaan valtionosuuslaskentaan liittyvästä yksikköhinnan laskemisesta sekä siihen liittyvästä laskennallisten opiskelijoiden käytöstä. 14 Muihin koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteisiin pohjautuva rahoitus Tuloksiin perustuvan rahoituksen lisäksi rahoituksen myöntämisperusteeksi tulisi tällä hetkellä perusrahoituksesta erillisenä valtionavustuksena myönnettävä hankerahoitus, joka yhdistettäisiin osaksi perusrahoitusta strategisen rahoituksen kokonaisuudeksi. Strategiarahoituksen osuus perustuisi aiemman, erillisenä valtionavustuksena myönnetyn hankerahoituksen määrään, joka on vuoden 2014 tasossa noin 21 miljoonaa euroa. 15 Ammattikorkeakouluindeksi Ammattikorkeakoululain 43 :n 2 momentin mukaan edellisenä vuonna ammattikorkeakouluille osoitettua talousarvion määrärahaa korotettaisiin kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta vähintään ammattikorkeakouluindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Ammattikorkeakouluindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä. Ammattikorkeakouluindeksiä koskeva pykälä vastaisi sisällöllisesti yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 8 :ää, jossa säädetään yliopistoindeksistä. Tilastokeskus tuottaa ja julkaisee ammattikorkeakouluindeksin. Indeksi lasketaan Tilastokeskuksen julkaisemien yleisen ansiotaso-, kuluttajahinta- ja tukkuhintaindeksin muutosten perusteella. Kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia. Ammattikorkeakouluindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi. Kustannusten painotusten tarkistaminen on välttämätöntä, jotta ammattikorkeakouluindeksi ottaa riittävästi huomioon kustannusrakenteen muutoksia. 16 Kustannustason muutos Pykälässä säädettäisiin kustannustason muutoksen huomioon ottamisesta mitoitettaessa valtion rahoitusta ammattikorkeakouluille. Tarkoituksena on, että kustannustason muutos otettaisiin huomioon täysimääräisesti ja käytettävä kustannuskehityksen arvio olisi mahdollisimman lähellä toteutuvaa kustannuskehitystä. Mitoitettaessa
5 ammattikorkeakoulujen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otettaisiin huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä vahvistamisvuotta edeltäneen ammattikorkeakouluindeksin toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Säännöksessä tarkoitettu varainhoitovuodelle arvioitu kustannustason muutos perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen ammattikorkeakouluindeksin muutoksesta. Ennuste perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Valtiovarainministeriö ei tee varainhoitovuodelle ennustetta tukkuhintaindeksin kehityksestä. Tältä osin arviona voidaan käyttää kotimarkkinoiden perushintaindeksin kehitystä. Tarkoituksena on, että valtiovarainministeriö julkistaa vuosittaiset ammattikorkeakouluindeksin arvioidut muutokset ja toteutuneen ammattikorkeakouluindeksin vuosittaisten kehyspäätösten yhteydessä valtionosuusindeksin tapaan. Rahoituksen korotus kohdennetaan 13 :ssä säädettyjen rahoitusperusteiden keskinäisen jakautumisen suhteessa. Sen sijaan 14 :ssä säädetyn strategisen rahoituksen osalta korotus kohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön määräämällä tavalla. 17 Opettajien kelpoisuusvaatimukset Pykälässä säädettäisiin opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Asetuksessa ei jatkossa säädettäisi opettajan pedagogisten opintojen suorittamista koskevasta vaatimuksesta. Ammattikorkeakoulut voivat sisällyttää mainitun kelpoisuusvaatimuksen jatkossa esimerkiksi johtosääntöönsä tai muuhun sisäiseen määräykseensä. 18 Ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset 19 Toimiluvan hakeminen Pykälässä säädettäisiin ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksista nykyistä vastaavasti tuntiopettajia lukuun ottamatta. Pykälässä säädettäisiin niistä tiedoista ja liitteistä, jotka ammattikorkeakoulun olisi toimitettava hakiessaan toimilupaa ammattikorkeakoulutoimintaan. Säännökseen tehtäisiin uuden ammattikorkeakoululain edellyttämät terminologiset muutokset, mutta se vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan asetuksen 25 :ää. Uuden ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset lain 4 :n mukaisten tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Ammattikorkeakoulun toiminnalta edellytetään erityisesti laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Toimilupakriteerien täyttymistä arvioidaan sekä tilastotietojen että hakemuksessa esitettävien tietojen perusteella. Toimilupien myöntäminen perustuu laajan tietopohjan perusteella tehtävään kokonaisharkintaan. Ehdotetun säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan hakemuksessa on selvitettävä ammattikorkeakouluosakeyhtiön nimi ja kotipaikka ja 2 kohdan mukaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkaat. Säännöksen 1 momentin 3 kohdan mukaan hake-
6 mukseen tulisi kirjata ammattikorkeakoulun nimi ja 4 kohta edellyttää selvittämään ammattikorkeakoulun tarpeellisuuden ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä eli korkeakouluopetusta, soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa varten. Mainittu 4 kohta liittyy ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momenttiin, jonka mukaan toimiluvan myöntämisen yhtenä perusedellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima. Uuden ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan toimiluvan edellytyksenä on myös, että hakijalla on toiminnalliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Toiminnalliset edellytykset sisältävät koulutustarpeen edellyttämän koulutuksen lisäksi työelämää ja aluetta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön. Hakemuksessa tulee kuvata tutkimus- ja kehitystyön laajuus toiminnan käynnistämishetkellä, toiminnan olennaiset muutokset sekä suunnitelma toiminnan kehittämisestä. Lisäksi tulee kuvata tutkimus- ja kehitystyön suhde koulutustoimintaan ja alueen painopisteisiin sekä opettajien ja opiskelijoiden osallistuminen tutkimus- ja kehitystyöhön. Hakijan tulee kuvata myös muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta kuten opiskelijoiden työharjoittelu. Hakemuksessa tulee esittää toimintaympäristöanalyysi ammattikorkeakoulun toimintaan vaikuttavista tekijöistä, keskeisten yhteistyökumppaneiden ja yhteistyömuotojen määrittelyä sekä ammattikorkeakoulun ja alueen välisen osaamisen siirron menettelytapojen kuvausta. Näiden tietojen perusteella voidaan muun muassa arvioida ammattikorkeakouluosakeyhtiön edellytyksiä laadukkaan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön järjestämiseen. Toiminnalliset edellytykset liittyvät myös keskeisesti henkilöstöresursseihin, joiden osalta on esitettävä tiedot henkilöstörakenteesta sisältäen päätoimiset opettajat, tkhenkilökunta ja muu henkilökunta sekä suunnitelma henkilöstörakenteen sekä henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Lisäksi toiminnallisten edellytysten tarkastelu edellyttää toimilupahakemukseen liitettävää kuvausta ammattikorkeakouluosakeyhtiön taloudellisista riippuvuuksista. Tällaisia riippuvuuksia voivat olla esimerkiksi tiloja koskevat sopimukset sekä vuokrien määräytymisperusteet. Taloudellisten edellytysten täyttymisen arvioimiseksi hakijan tulee 1 momentin 5 kohdan mukaan esittää selvitys ammattikorkeakouluosakeyhtiön kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta sekä niiden hallinnasta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla. Vuonna 2014 toimilupaa haettaessa selvitysten tulee näin ollen ulottua vuoteen 2019 asti. Selvityksiin sisällytetään arvio merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä ja niiden hallinnasta. Säännöksen 3 momentissa säädettäisiin siitä, että 5 kohdassa edellytettyjen tietojen tulee olla tilintarkastajan varmentamat siltä osin kuin tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti. Ehdotetun 1 momentin 6 kohdan mukaan toimilupahakemuksesta tulee ilmetä haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus. Näin ollen hakemuksesta tulee ilmetä ne ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet, joihin johtavaa opetusta ammattikorkeakoulussa
7 on tarkoitus antaa. Lisäksi hakemuksesta tulee ilmetä ne ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet, joihin johtavaa opetusta ammattikorkeakoulussa on tarkoitus antaa. Samoin hakemuksessa tulee tarvittavin osin esittää tulevan ammattikorkeakoululain 8 :n 1 momentissa tarkoitetut koulutusvastuun täsmennykset. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennetään toimiluvissa seuraavasti: liiketalous, tietojenkäsittely, kirjasto- ja tietopalveluala, logistiikka, turvallisuusala ja johdon assistenttikoulutus. Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennetään toimiluvissa seuraavasti: energia- ja ympäristötekniikka, tieto- ja viestintätekniikka, konetekniikka, prosessi- ja materiaalitekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, maanmittaus, sähkö- ja automaatiotekniikka, tuotantotalous, logistiikka sekä palo- ja pelastusala. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennetään toimiluvissa diakonisen hoitotyön ja diakonisen sosiaalityön osalta, jotka liittyvät tutkintonimikkeisiin sairaanhoitaja (AMK) ja sosionomi (AMK). Hakemuksessa tulee kuvata osaamisen laajuutta haettavien tutkintojen osalta. Toiminnan suunniteltua laajuutta tulee kuvata uusien koulutusvastuiden mukaisilla suunnitelluilla sisäänotto/-aloituspaikkamäärillä ja suunniteltujen koulutusten opetuksen ryhmäkokojen kuvauksilla sekä opiskelijamäärillä. Koulutustarvetta tulee arvioida suhteessa alueen osaamisprofiiliin ja työnjakoon muiden oppilaitosten kanssa. Tutkintoon johtavan koulutustarjonnan osalta tulee esittää tilanne hakemushetkellä sekä tulevina vuosina. Suunnitellun koulutustarjonnan kuvaukseen tulee sisältyä myös mahdollisesti tarjottava ammatillinen opettajankoulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus ja erilliset opinnot, ammatilliset erikoistumisopinnot, maahanmuuttajien valmentava koulutus sekä täydennyskoulutus. Lisäksi ammattikorkeakoulun suunniteltu opetus- ja tutkintokieli liittyy koulutustarpeen arviointiin. Toimiluvassa ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi määrätään tulevan ammattikorkeakoululain 8 :n 3 momentin mukaisesti suomi tai ruotsi. Kokonaiskuvan saamiseksi toimilupahakemuksessa tulee ehdotettavan pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaisesti selvittää, mitä muita kieliä ammattikorkeakoulun on tarkoitus käyttää opetus- ja tutkintokielenä. Toiminnallisten edellytysten kartoittamiseksi hakemuksessa tulee 1 momentin 8 kohdan mukaan selvittää ne paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää. Paikkakuntia koskeva selvitys on tarpeen koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun työelämäyhteistyön ja alueellisen toiminnan osalta. Vaikka ammattikorkeakoulun sijaintipaikkoja ei määrätä toimiluvassa, tieto suunnitelluista sijaintipaikkakunnista on tärkeää toiminnallisiin edellytyksiin liittyvän kokonaiskuvan saamiseksi. Ehdotetun 1 momentin 9 kohdan mukaan toimilupahakemuksessa tulee selvittää ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat ja toimitilastrategia sekä tukipalvelut. Ammattikorkeakoulun tulisi olla riittävän suuri koulutustarpeeseen suhteutettuna, ja koulutus tulisi järjestää opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä, jotta saadaan varmistettua riittävä resurssipohja sekä opetukseen että tutkimus- ja kehitystoimintaan.
8 Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnallisiin edellytyksiin liittyy myös ehdotettavan 1 momentin 10 kohta, jonka mukaan hakemuksessa on selvitettävä opiskelijapalveluiden järjestäminen. Hakemuksen tiedoista tulee tältä osin ilmetä, miten ammattikorkeakoulun on tarkoitus varmistaa toimintansa riittävän korkea laatu ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu opiskelijapalvelujen osalta. Opiskelijapalveluiden järjestämistä koskevan selvityksen tulee kattaa myös opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Ehdotetun 1 momentin 11 kohdan perusteella hakemuksessa tulee kuvata ammattikorkeakoulun hallinnon järjestäminen. Hakemuksen tiedoista tulee tältä osin ilmetä ammattikorkeakoulun hallituksen ja muiden keskeisten hallintoelimien kokoonpano sekä työelämän ja alueen edustajien osuus keskeisissä hallintoelimissä. Ehdotetun säännöksen 2 momentin 1 kohdan mukaan toimilupahakemukseen on liitettävä selvitys ammattikorkeakouluosakeyhtiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset. Edellytetyillä tiedoilla voi olla merkitystä hakijan toiminnallisia edellytyksiä arvioitaessa. Uuden ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa ei saa olla sellaisia määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estävät ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Yhtiöjärjestykset ja osakassopimukset eivät saa näin ollen toimilupaa haettaessa sisältää sellaisia sitoumuksia tai velvoitteita, jotka edellyttävät määräenemmistöpäätöksiä ammattikorkeakoulun rakenteiden uudistamiseen liittyen esimerkiksi ammattikorkeakoulun koulutusprofiilin, koulutustarjonnan volyymin tai sijaintipaikkakuntien muuttamiseksi. Säännöksen 2 momentin 2 kohdan mukaan toimilupahakemukseen tulee liittää viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat. Ammattikorkeakoululain 7 :n 1 momentin mukaan toimiluvan edellytyksenä on, että hakijalla on taloudelliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen, ja tilinpäätösasiakirjojen perusteella voidaan osaltaan arvioida hakijan taloudellista tilannetta. Kun nykyinen kuntaylläpitäjä siirtyy osakeyhtiön muotoon, on tarkoituksenmukaista, että hakemukseen liitetään ammattikorkeakoulun viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat tai vastaavat tiedot eikä kunnan tilinpäätösasiakirjat. Ehdotetun 2 momentin 3 kohdan mukaan toimilupahakemukseen on sisällytettävä suunnitelma ammattikorkeakouluosakeyhtiön talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta. Käytännössä nämä selvitykset ovat tarpeen erityisesti tilanteissa, joissa osakeyhtiöllä on myös muuta toimintaa kuin ammattikorkeakoulutoimintaan liittyvä tehtävä. Riskien hallintaan liittyvät suunnitelmat tuleekin laatia siten, että niissä otetaan huomioon osakeyhtiön koko toiminta. Säännöksen 4 momentissa säädettäisiin niistä selvityksistä, joita edellytettäisiin hakijalta, joka ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakouluosakeyhtiönä tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Säännöksessä tarkoitettuja tietoja ei näin ollen edellytettäisi esimerkiksi nykyisiltä ylläpitäjiltä eikä myöskään sellaisilta hakijatahoilta, jotka on perustettu nykyisten ylläpitäjien fuusioilla. Sen sijaan täysin uusien hakijoiden edellytettäisiin liitettäväksi toimilupahakemukseen arvio ammattikor-
9 keakoulun perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma ja ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika. Säännöksen 5 momentin mukaan valtioneuvostolle osoitettu hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi hakemukset saatuaan edellyttää hallintolain (434/2003) 6 luvun mukaisesti myös muita päätöksenteon kannalta tarpeellisia selvityksiä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi riskien hallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät asiakirja-aineistot sekä koulutustarpeeseen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvät taustamuistiot. Lopullisen toimilupapäätöksen tekee ammattikorkeakoululain mukaisesti valtioneuvosto. Liite Asetuksen liitteessä lueteltaisiin ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet sekä tutkintoon johtavien opintojen laajuudet nykyistä vastaavasti. 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistettiin vuoden 2014 alusta, jolloin otettiin käyttöön uusi yksikköhintojen laskentatapa. Uusitut rahoitusperusteet korostavat ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta ja kannustavuutta toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Uusi yksikköhintojen laskentatapa muutti ammattikorkeakoulujen rahoituksen myös aiempaa vakaammaksi ja ennustettavammaksi. Nykyisestä yksikköhintoihin ja laskennallisiin opiskelijamääriin perustuvasta rahoituksen laskentamekanismista luovutaan uuden ammattikorkeakoululain tullessa voimaan vuoden 2015 alusta. Valtion rahoituksen myöntämisperusteet huomioivat laajasti ammattikorkeakoulujen lakisääteisen toiminnan. Ehdotetut rahoitusmallin tekijät eivät poikkea vuoden 2014 alusta voimaan tulleen rahoitusmallin yksikköhintarahoituksen muodostumisen perusteena olevista tekijöistä. Ne olisivat mahdollisimman selkeitä ja läpinäkyviä siten, että rahoitus olisi kohtuullisesti ennakoitavissa. Laskentaperusteet kannustavat tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan, sillä korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden perusteella. Suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen perusteella määräytyy 46 prosenttia ja lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien lukumäärän perusteella 24 prosenttia tuloksiin perustuvan rahoituksen laskentaperusteista. Rahoitusmalli myös kannustaa ammattikorkeakouluja profiloitumaan aluetta palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Aluevaikuttavuuteen ja työelämäyhteistyöhön vaikuttavat tekijät tulevat huomioiduiksi rahoitusmallissa usean laskentaperusteen (mm. suoritetut tutkinnot, valmistuneet työlliset, ulkopuolinen tk-toiminnan rahoitus)
10 kautta. Aluevaikuttavuuden näkökulma tullaan huomioimaan myös rahoitusmallin jatkokehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallit muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, jossa huomioidaan korkeakoulusektorien erityispiirteet. Ammattikorkeakoulujen työelämäpainotuksesta johtuen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa painotetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden osuutta sekä työelämää ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Esityksellä ei ole vaikutusta ammattikorkeakouluille jaettavan kokonaisrahoituksen määrään. Mallilla ei siten ole muutosvaikutusta valtion talouteen. Esitetyllä mallilla on vaikutuksia rahoituksen jakautumiseen ammattikorkeakoulujen välillä. Malli pohjautuu tuloksellisuuteen, jolloin kunkin rahoituskriteerin mukaisella suoriutumisella on osaltaan vaikutus ammattikorkeakoulun saaman kokonaisrahoituksen määrään. Mallin vaikutuksesta keskimääräistä laadukkaammat, vaikuttavammat ja tuloksellisemmat ammattikorkeakoulut hyötyisivät. Mallilla kannustetaan ammattikorkeakouluja profiloitumaan, parantamaan laatua ja toimimaan taloudellisesti ja tuottavasti. Kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset kuitenkin turvataan. Vuonna 2015 yksittäisen ammattikorkeakoulun rahoituksen lähtötasona on vuoden 2014 rahoitus ottaen huomioon jo tehdyt säästöpäätökset ja rahoitusmallin tuottaman ammattikorkeakoulukohtaisen rahoituksen muutoksen määräaikainen rajaaminen vuoteen 2016 saakka. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta vuonna 2014 uudistettaessa otettiin käyttöön ammattikorkeakoulukohtaista yksikköhintaa koskeva rajaus vuosille 2014 2016 (+- 3 %-yksikköä vuodessa). Näin vältetään liian nopeat muutokset ammattikorkeakoulujen välisissä rahoitussuhteissa. Ammattikorkeakoulun saama rahoitus vuosille 2015 ja 2016 lasketaan rahoitusmallin mukaisilla tekijöillä ja saatuun lopputulokseen lisätään tai siitä vähennetään erikseen laskettava rahoituserä, jossa huomioidaan jo tehdyt säästöpäätökset ja koulutusalakohtaiset kustannuserot sekä rajataan muutoksen suuruutta. Rahoitusmallin kautta tulevan rahoituksen muutoksen rajaaminen on tärkeää myös sen vuoksi, että ammattikorkeakouluihin kohdistuu hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaisia mittavia menosäästöjä, jotka tarkoittavat käytännössä noin 20 %:n leikkausta ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Ammattikorkeakoulut päättäisivät rahoituksen kohdentamisesta ammattikorkeakoulun sisällä omilla strategisilla valinnoillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ammattikorkeakoulujen toiminnan ja talouden kehittymistä osana ohjaustaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää erillisen valmistelun seuraavaa sopimuskautta 2017 2020 ja rahoitusmallin jatkokehittämistä koskien. Siinä yhteydessä on tarkoitus arvioida eri koulutusalojen välisten kustannuserojen huomioimista, lisätä strategiarahoituksen osuutta ja varata tarvittaessa pieni määrä rahoitusta ammattikorkeakoulujen mahdollisia valtakunnallisia tehtäviä varten sekä arvioida ja tunnistaa ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen erityistarpeet. Samassa yhteydessä on myös tarpeen tarkastella rahoitusmallin nykyisiä ja mahdollisia uusia osatekijöitä ammattikorkeakoulujen toiminnan sekä käytettävissä olevien tietopohjan kehittyessä.
11 3.2 Yhteiskunnalliset vaikutukset 4 Asian valmistelu Asetuksella säädettäisiin jatkossakin ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista. Näiltä osin asetus ei toisi muutosta ammattikorkeakoulujen toimintaan tai opiskelijoiden asemaan. Yhteistutkintoja ja niistä annettavia tutkintotodistuksia koskevat ehdotettavat säännökset selventävät yhteistutkintojen järjestämiseen liittyviä käytäntöjä. Asetuksessa ei ehdoteta enää säädettäväksi opettajien tehtävistä. Yliopettajan ja lehtorin kelpoisuusvaatimuksista ehdotetaan sen sijaan säädettäväksi nykyistä vastaavasti opettajan pedagogisten opintojen suorittamisvaatimusta lukuun ottamatta. Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän kehittäminen ehdotetulla tavalla parantaa rahoituksen ennakoitavuutta ammattikorkeakouluissa ja helpottaa korkeakoulujärjestelmän toiminnallista ohjausta. Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä ja siitä on pyydetty keskeisten sidosryhmätahojen lausunnot. Useat ammattikorkeakoulut sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja Avaintyönantajat Avainta kannattivat opettajien kelpoisuusvaatimuksia koskevan sääntelyn vähentämistä lausunnolla olleen asetusluonnoksen mukaisesti. Ehdotusta puoltaneet pitivät tärkeänä, että ammattikorkeakoulut voisivat autonomiansa ja profiilinsa puitteissa päättää opetushenkilöstönsä rekrytoinnissa sovellettavista kelpoisuusvaatimuksista ja säännöksen katsottiin olevan linjassa ammattikorkeakouluuudistuksen tavoitteen kanssa luoda lainsäädännölliset puitteet ja toiminnalliset edellytykset itsenäisinä ja vastuullisina osaajien kouluttajina toimimiseen. Ehdotuksen katsottiin edesauttavan ammattikorkeakoulun kykyä ja mahdollisuuksia reagoida työelämän nopeasti muuttuviin vaatimuksiin ja työelämäosaamisen kehittämiseen. Kolme ammattikorkeakoulua ja Suomen opiskelijakuntien liitto Samok sekä etujärjestöt Akava, SAK, STTK ja Tehy eivät puolestaan kannattaneet opettajien kelpoisuusvaatimuksia koskevan sääntelyn väljentämistä. Ehdotusta vastustaneet toivat erityisesti esille huolen koulutuksen laadun varmistamisesta. Asetusluonnosta on lausuntokierroksen jälkeen muutettu siten, että yliopettajan ja lehtorin kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin tutkinnon tason ja työkokemuksen osalta kuten nykyisin. Sen sijaan opettajan pedagogisten opintojen suorittamisvaatimuksesta ei jatkossa säädettäisi asetuksella. Monet ammattikorkeakoulut ja Arene esittävät opintojen rakennetta koskevan jaottelun poistamista asetuksesta rakenteeltaan vanhanaikaisena. Säännöksen muuttaminen edellyttää ammattikorkeakoulujen laajapohjaiseen yhteistyöhön perustuvaa valmistelua, joten muutoksia ei esitetä tehtäväksi tässä vaiheessa. Myöskään opintojen mitoitusta ja laajuutta sekä opiskelijan kielitaitoa koskeviin säännöksiin esitettyjen muutosten huomioon ottaminen ei ole tässä vaiheessa mahdollista. Lausunnonantajat esittivät runsaasti huomioita ehdotettujen rahoitusperusteiden keskinäiseen jakautumiseen ja rahoituskriteereihin sekä niiden painoarvoihin. Näitä nä-
12 kemyksiä on tarkoitus hyödyntää tämän vuoden aikana käynnistyvässä rahoitusmallin jatkokehitystyössä. 5 Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Siirtymäsäännöksellä vahvistettaisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti ennen 1 päivänä tammikuuta 2014 musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko (AMK) tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuudeksi 270 opintopistettä.