Vesialueiden omistajien rooli kunnostuksissa Vesistöt kuntoon yhteistyöllä seminaari 26.11.2014, Oulu Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus
Vesialueet ovat jonkun omistamia kiinteistöjä Valtion yleiset vesialueet Merellä Suomen aluevesillä ja suurimpien järvien selkävesillä (väh. 8 x 8 km) Yksityiset kiinteistöjen vesialueet (n. 14 000 kpl) Voi olla oma kiinteistönsä tai osa maata ja vettä sisältävää kiinteistöä Sisävesien pinta alasta noin 5 % Kiinteistöjen yhteiset vesialueet (n. 20 000 kpl)
Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi päättää käyttömuodoista lainsäädännön puitteissa Voi vuokrata käyttöoikeuden toiselle Voi antaa suostumuksen toisen alulle panemalle hankkeelle Asianosaisasema vesialuetta koskevissa asioissa Asianosaisena oikeus hakea vesialuetta koskeviin päätöksiin muutoksia Oikeus kalastukseen ja metsästykseen Oikeus vesivoimaan
Vesialueisiin kiinteistöinä ja niiden omistamiseen liittyviä erityispiirteitä Vesialueen omistaja omistaa vain vesistön pohjan, ei sen yläpuolella olevaa vettä eikä vesistössä vapaana uivia luonnonkaloja Poikkeuksina lähteet ja tekolammikot, joissa olevan veden omistaa pohjan omistaja Suuri osa vesipinta alasta on yhteisiä vesialueita Kiinteistörajojen sijainti on myös vedessä yksiselitteisesti määritetty, mutta niiden tarkkaa sijaintia maastossa ei välttämättä tunneta Vesialueiden rahallinen arvo omistajalleen on yleensä selvästi maa alueita vähäisempi Taloudellinen tuotto yleensä vähäinen verrattuna maa alueisiin Kiinteistökauppoja vesialueista tehdään vähän MUTTA: Vesialueen vaikutus sen rannalla tai rannan läheisyydessä olevan kiinteistöön arvoon voi olla merkittävä
Jokamiehenoikeuksien lisäksi vesiä koskevat vesilain määrittämät yleiskäyttöoikeudet Jokaisella on oikeus muutoin kuin pysyvästi ottaa vesistöstä vettä tai jäätä henkilökohtaista tarvetta varten Rannan omistaja saa sijoittaa rannan edustalle veneen kiinnityspaalun tai poijun tai rakentaa toisen vesialueelle ulottuvan laiturin tai venevajan Lietteestä, matalikosta tai vastaavasta haitasta kärsivä saa poistaa haitan ilman vesialueen omistajan suostumusta Vesitaloushanketta varten siitä vastaavalle voidaan myöntää oikeus toiselle kuuluvaan alueeseen
Yhteiset vesialueet ja niiden hallinto Yhteinen alue = kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluva alue Yhteisalueosuudet kuuluvat aina johonkin kiinteistöön ja kulkevat kiinteistökaupoissa kiinteistön mukana, ellei toisin sovita Yhteisen alueen osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat Osakkaat muodostavat osakaskunnan Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen hallinnosta ja sitä koskevien muiden asioiden hoidosta Osakaskunta voi järjestäytyä hyväksymällä toiminnalleen säännöt, mutta osakaskunta on aina olemassa, vaikka se ei olisi järjestäytynyt Yhteisen vesialueen osakaskunta toimii myös kalastuslain mukaisena kalastuskuntana
Vesialueen omistajan rooleja vesien kunnostuksissa Vesialueen omistajan on AINA oltava mukana kunnostuksessa, koska Omistajalla on oikeus päättää vesialuetta koskevista toimenpiteistä ja valvoa omaa tai osakaskunnan osakkaiden etua vesialueisiinsa kohdistuvissa hankkeissa Omistaja itse tai osakaskunta kalastuskuntana vastaa kalakantojen hoidon ja kalastuksen järjestämisestä Omistaja itse voi olla suoraan vesistöissä (esim. niitot, hoitokalastukset, purokunnostukset) tai myös valuma alueella tehtävien hoito ja kunnostustoimenpiteiden toteuttajia Hankerahoituksen ja avustusten hakijoita ja hallinnoijia Tarvittavien viranomaislupien hakijoita Vesienhoidon paikallisina koordinoijia ja aloitteentekijöitä
Vesialueen omistusmuodon vaikutus kunnostukseen ja hoitoon Yksityisellä vesialueella omistaja yksin vastaa kunnostuksesta ja hoidosta, yhteisen vesialueen takana leveämmät hartiat Yksityinen omistaja voi yksin päättää toimenpiteiden toteuttamisesta, osakaskunnassa suurikaan osakas ei yleensä voi muodostaa enemmistöä äänestyspäätöksissä Yksityisen omistajan taloudelliset ja inhimilliset resurssit vesialueensa hoitoon todennäköisesti vähäisemmät Yksityisen omistajan motivaatio kunnostukseen ja hoitoon riippuu suuressa määrin hänen omasta kiinnostuksestaan vesialueen käyttöön, osakaskunnassa todennäköisesti aina käytöstä kiinnostuneita henkilöitä
Kunnostusta varten on perustettu paljon yhdistyksiä, vaikka yhteisillä vesillä kunnostus voisi olla luonteva osa osakaskunnan toimintaa
Osakaskuntavetoisen toiminnan etuja ja mahdollisuuksia Osakaskunta yhteisillä alueilla on lainsäädännön mukaan AINA olemassa Jos järjestäytynyt ja toimiva, oikeustoimikelpoinen organisaatio ja hallinto valmiina Järjestäytymätön voi järjestäytyä Jos on järjestäytymättömiä, hiipuneita tai hiipumisvaarassa olevia osakaskuntia, niiden toiminnan käynnistäminen tai elvyttäminen olisi kaikkien etu Asioiden hoito toimimattoman osakaskunnan kanssa hyvin hankalaa Osakaskunnan järjestäytyminen tai elvyttäminen takaisi paremman vesiomaisuuden hoidon Aktiivisesta väestä aina puutetta jos toimiva osakaskunta on olemassa, riittääkö toimijoita kahteen organisaatioon? Osakaskunta voi toimia vapaasti lainsäädännön puitteissa omilla alueillaan
Osakaskuntavetoisen toiminnan haasteita Osakaskunnan toimintaan pääsevät mukaan vain osakkaat Osuuksia voidaan myydä tai luovuttaa vastikkeetta ulkopuolisille Osakas voi antaa kokouksiin valtakirjan kenelle tahansa ja talkootyyppiseen toimintaan voivat tietysti osallistua kaikki Suurilla osakkailla suurempi valta päätöksenteossa Voidaan sopia mies ja ääni periaatteesta Jos säännöissä ei muuta määrätä, äänivaltaleikkuri estää yksittäistä suurta osakasta jyräämästä yksin muita Yhteisaluelaki säätelee tiukasti osakaskunnan päätöksentekoa, voi tehdä toiminnasta kankeaa Jos osakaskunta keskittynyt perinteisesti vain kalastukseen tai jos osakaskunnan asioita on hoidettu pitkään samalla porukalla ja samalla kaavalla, sen toiminnan laajentaminen tai toimintamuotojen muuttaminen voi olla haasteellista
Haasteena voi olla myös osakaskunnan pieni pinta ala tai osakasmäärä tai vesialueen kiinteistöjaotuksen pirstaleisuus Vesialueiden yhdistäminen isommiksi osakaskunniksi on mahdollista Voidaan yhdistää sekä yhteisiä että yksityisiä vesialueita Sopimusperusteinen kiinteistötoimitus Yhteisten alueiden yhdistymisestä tai yksityisen alueen liittämisestä yhteiseen on ensin tehty tarvittavat päätökset, minkä jälkeen haetaan toimitusta Maanmittauslaitokselta Alueet yhdistetään niiden arvon perusteella Jos alueet samanarvoisia, osuuksia uuteen yhteiseen alueeseen saa luovutetun pinta alan suhteessa Jos jollakin liitettävällä alueella erityistä arvoa (esim. hyvä virkistyskalastuskoski), se voidaan arvottaa muita arvokkaammaksi OMAISUUS EI SIIS KATOA YHDISTÄMISESSÄ
Hajanaisen vesialueiden omistuksen vaikutuksia käytännössä Samassa vesistössä voi olla moninkertainen hallinto ja päätöksentekojärjestelmä Vesitiluksia voi olla ristikkäin toisen osakaskunnan tai muun omistajan tiluksien takana tai keskellä ja hyvin pienissäkin vesissä voi olla useita vesialueiden omistajia Samaa vesistöä koskevat päätökset saattavat olla ristiriitaisia Voi olla eroja osakaskuntien toimintatavoissa ja käytännöissä Pienemmästä osakasjoukosta voi olla vaikea löytää aktiivisia toimijoita ja osallistujia hoitamaan osakaskunnan asioita Jos samassa vesistössä on useampia osakaskuntia, yksittäisen osakaskunnan on mahdoton ottaa päävastuuta vesistön hoidosta tai kunnostuksesta
Isomman yhteisen vesialueen etuja Hajanaiseen omistukseen verrattuna yksinkertaisempi hallintorakenne ja päätöksentekojärjestelmä Samat käytännöt hoitaa saman vesistön eri osa alueita Suuremmasta osakasmäärästä helpompi löytää enemmän aktiivisia osakkaita osakaskunnan hallintoon Jos osakaskunta kattaa koko järven tai joen, se voi ottaa vetovastuun koko vesistön hoidosta ja kunnostuksesta Jos osakaskunta toimii myös muussa roolissa kuin vain kalastuskuntana, se voi houkutella mukaan osakkaita, joita ei kiinnosta niinkään kalat ja kalastus vaan vesistöjen hyvä tila laajemmin Suuri aktiivinen osakaskunta on uskottavampi keskustelukumppani ja vaikuttaja alueella Suurella osakaskunnalla paremmat mahdollisuudet hoitaa vesialuetta ja kalakantoja, mikä voi parantaa vesialueen ja osakastilojen arvoa Osakkaiden mahdollisuudet kalastaa laajenevat Kalastuslupatulot saattavat nousta
Paimelanlahden ja Vähäselän Vesijärven Paimelanlahti ja Vähäselkä Noin 700 ha:n alueella vesialuetta sisältäviä kiinteistöjä yhteensä 111 kpl 70 yksityistä vesialuetta 40 yhteistä vesialuetta, joista vain 2 järjestäytynyt! Tarpeelliset kunnostustoimet käytännössä mahdottomia toteuttaa Liikaa omistajia, joiden kanssa pitäisi neuvotella Järjestäytymättömiä osakaskuntia paljon kenen kanssa neuvotella? vesialueista
KIITOS! teemu.ulvi@ymparisto.fi Puh. 040 5717858