SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY 9.6.2011 TUOMAS PURANEN
SIILINJÄRVEN KUNTA E 732 1. YLEISTÄ Keskimmäisen käytöstä poistettu yhdyskuntajätteen kaatopaikka sijaitsee noin 7 km etäisyydellä Siilinjärven keskustasta Pöljän kylällä tilalla Ylimmäisenkorpi RN:o 10:5. Ylimmäisenkorpi-tilan pinta-ala on noin 30 hehtaaria. Kaatopaikan ja vesienkäsittelyjärjestelmän pinta-ala on yhteensä noin 15 ha. Jätepenkereen pinta-ala on noin 7 ha. Kiinteistön omistaa Siilinjärven kunta. Kiinteistön itäosassa, noin 200 metriä kaatopaikan täyttöalueesta on Lujabetoni Oy:n käytössä ollut jätealue. Keskimmäisen kaatopaikan vesien johtamiseen Ylimmäisen järveen on Itä-Suomen vesioikeuden 24.6.1999 antama lupa, joka on jatkoa vesioikeuden 12.7.1990 antamalle luvalle. Vuonna 1999 annetun luvan mukaan kaatopaikkatoiminta jatkuu vuoteen 2001 ja kaatopaikka jälkihoidetaan vuosina 2002-2003. Luvan mukaan kaatopaikalta poisjohdettavan veden määrää ja laatua, kaatopaikkavesien käsittelyn tehoa sekä kaatopaikan vaikutuksia ympäristön pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Keskimmäisen kaatopaikalla oli Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 25.11.1997 antama ympäristölupa, joka sisälsi myös toiminnan Lujabetoni Oy:n jätealueella sekä jälkihoitotoimet yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja Lujabetoni Oy:n jätealueen käytöstä poistamiseen liittyen. Luvassa on hyväksytty hakemuksessa esitetty ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma. Luvan määräysten mukaan tarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Siilinjärven ja Maaningan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Ympäristöluvan määräyksiä muutettiin Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 8.2.1999 antamalla ympäristölupapäätöksellä Lujabetoni Oy:n tavanomaisen jätteen läjitysalueen osalta. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan ja Lujabetoni Oy:n läjitysalueen käyttö päättyi vuoden 2001 lopussa. Keskimmäisen kaatopaikan jälkihoidon toteutus on hyväksytty Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 22.3.2002 päivätyllä kirjeellä. Jälkihoitotoimet toteutettiin Lujabetoni Oy:n jätealueella vuonna 2003, Pohjois-Savon ympäristökeskus hyväksyi jälkihoidon 19.9.2003 päivätyllä kirjeellä. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa on jälkihoidettiin vaiheittain niin, että jälkihoitotyöt valmistuivat vuonna 2006. Kaatopaikan osalta jälkihoito on hyväksytty Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 28.5.2007 päivätyllä kirjeellä. Keskimmäisen kaatopaikan olosuhteita ja vaikutuksia on tarkkailtu Maa ja Vesi Oy:n 15.5.2002 laatiman ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 11.9.2002 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Kesällä 2010 kävi ilmi, että jälkihoidetun kaatopaikan tarkkailua olisi pitänyt tehdä vuodesta 2007 alkaen Maa ja Vesi Oy:n 5.2.2004 laatiman ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 18.4.2007 (PSA-2003-Y-76-123) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua toteuttavalle konsultille ei ollut kuitenkaan toimitettu uutta tarkkailuohjelmaa, joten tarkkailua on jatkettu vanhan ohjelman mukaisesti. Ensimmäinen versio uudeksi tarkkailusuunnitelmaksi laadittiin 9.6.2010. Lokakuussa 2010 kaatopaikalla tehtiin maastokatselmus, jossa olivat mukana Siilinjärven kunnasta 1
luvan haltijan edustaja ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen valvoja sekä tarkkailua tekevä konsultti. Maastokatselmuksen jälkeen sovittiin, että tarkkailua suorittava konsultti tekee esityksen jatkotarkkailusta, jossa on huomioitu jo aiemmin Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tarkkailusuunnitelmasta esitetyt kommentit sekä maastokatselmuksessa esiin tulleet asiat. Keskimmäisen jälkihoidetun kaatopaikan vuosien 2007 2010 vaikutusten tarkkailun tulokset ovat koottu Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n 1.2.2011 päivättyyn raporttiin. 2. TARKKAILUN TOTEUTUS 2.1 Jätevesitarkkailu Kaikki mittaukset, näytteiden otto ja analysointi tehdään standardien (CEN, ISO, SFS tai muun vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin) mukaisesti tai käyttämällä Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymiä menetelmiä. Jätevesien laatua ja vaikutuksia ympärysojan veden laatuun on tarkkailtu huhtitoukokuussa, elokuussa ja loka-marraskuussa viideltä havaintopaikalta. Jätevesien käsittelyjärjestelmänä toimivan imetysojaston toimivuutta (reduktio) on pyritty tarkkailemaan asemien 1 ja 3 tulosten perusteella. Tulosten mukaan imeytysojaston toiminta on vaihdellut suuresti. Jatkossa näytteet otetaan kahdesti vuodessa, huhtitoukokuussa ja loka-marraskuussa seuraavilta havaintopaikoilta: Tasausaltaasta lähtevä vesi, mittakaivo (asema 2) (KKJ-7002753-3525868) Ympärysoja ennen imeytyspengertä (asema 4) (KKJ-7002741-352758) Ympärysoja imetyspenkereen jälkeen (asema 5) (KKJ-7002675-3525979) Lujabetonin jätealueen ympäryskaivanto (asema 6) (KKJ-7002840-3525904) Mittakaivon kolmiopadolta (asema 2) luetaan näytteenoton yhteydessä virtaamaa. Jokaisella tarkkailukerralla tehtäviin määrityksiin eivät enää sisälly biologisen hapen kulutuksen (BOD7-ATU) ja sinkkipitoisuuden määrittäminen. BOD7-ATU soveltuu parhaiten nopeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden seurantaan, jälkihoidetun kaatopaikan orgaanista kuormitusta voidaan seurata CODcr- ja TOC-analyysien avulla. Sinkin pitoisuudet ovat olleet pieniä, sinkin pitoisuutta tarkkaillaan edelleen määrävuosin raskasmetallitarkkailun yhteydessä. Näytteistä määritetään: - lämpötila - ph - sähkönjohtavuus - COD Cr - TOC - Kok.N - NH 4 -N 2
2.2 Pintavesitarkkailu - Kok.P - kloridi - rauta - E.Coli Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Jätevesiasemilta 1, 3 ja 5 on aiemmin analysoitu kolmen vuoden välein lyijy, kadmium, kromi, elohopea ja arseeni sekä syanidi, kloorifenolit, PCB-yhdisteet, AOXyhdisteet ja öljypitoisuus sekä tehty vesikirpputesti. Kloorifenolia, öljyä, syanidia tai PCByhdisteitä ei ole vuosien 2004, 2007 ja 2010 tarkkailuissa todettu. Myöskään vesikirpputesteissä vettä ei ole todettu toksiseksi. Jatkossa joka kolmas vuosi (alkaen vuodesta 2013) asemalta 5 määritetään: - lyijy - kadmium - kromi - nikkeli - arseeni - elohopea - sinkki Kaatopaikalta tulevien, imeytysojastokäsittelyn kautta tulevien vesien vesistövaikutuksia on tarkkailtu ottamalla vesinäytteet 2-3 kertaa vuodessa neljältä havaintoasemalta. Ylimmäisen purossa (asema 3) ei ole ollut havaittavissa juurikaan selvää suotovesien vaikutusta. Lisäksi aseman veden laatuun vaikuttaa myös ympäristön hajakuormitus ja etelästä lammen eteläosaan laskeva Tosonpuro. Jatkossa näytteet otetaan kahdesti vuodessa: huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa. Näytteet otetaan seuraavilta havaintopaikoilta: Ylimmäiseen laskeva puro (puro 1) (KKJ-7002610-3526040) Ylimmäinen (asema 2) (KKJ-7002000-3525770) Kaatopaikan luoteispuolen ympärysoja (asema 4) (KKJ-7003103-3525311) Näytteistä määritetään: - lämpötila - happi (mg/l ja %) (vain asema 2) - ph - sähkönjohtavuus - väri - COD Mn - Kok.N - NH 4 -N - Kok.P - kloridi - rauta - E.coli 3
2.3 Pohjavesitarkkailu Kaatopaikka-alueella olevista kolmesta pohjavesiputkesta on otettu tarkkailunäytteet kolme kertaa vuodessa, huhti-toukokuussa, elokuussa ja loka-marraskuussa. Jatkossa näytteet otetaan kahdesti vuodessa: huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa. Pohjavesiputket tyhjennetään tai huuhdellaan ennen näytteenottoa. Näytteet otetaan seuraavilta havaintopaikoilta: HP1 (kaatopaikan yläpuoli) (KKJ-7003174-3525383) HP2 (kaatopaikan alapuoli) (KKJ-7002787-3525703) HP3 (kaatopaikan alapuoli) (KKJ-7002869-3525435) Näytteistä määritetään: - lämpötila - happi (mg/l ja %) - ph - sähkönjohtavuus - sameus - COD Mn - Kok.N - NH 4 -N - kloridi - rauta - sinkki Kaatopaikan sisäisen veden pinnankorkeus ja lämpötila mitataan muun pohjavesitarkkailun yhteydessä huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa kahdesta putkesta. Havaintoputket ovat: 2.4. Kaatopaikkakaasutarkkailu kaatopaikan länsiosan havaintoputki, piste 1 (KKJ-7003051-3525431) kaatopaikan itäosan havaintoputki, S2 (KKJ-7003000-3525550) Kaatopaikkakaasut on mitattu kolme kertaa vuodessa sisäisen vedenkorkeuden mittauspisteistä S1 ja S2. Marraskuussa 2010 kaasumittaukset tehtiin viidestä kaatopaikkakaasua käsittelevästä bioreaktorista. Jatkossa kaasupitoisuudet mitataan kolmesta bioreaktorista sekä sisäisen veden putkista S1 ja S2 huhti-toukokuussa ja lokamarraskuussa. Bioreaktoreiden kaasumittaukset tehdään purkuputkista 2.1, 3.4 ja 5.2. Bioreaktoreiden ja purkuputkien sijainti on esitetty liitekartassa 1.2. Näytteistä mitataan seuraavat komponentit: - CH 4 - CO 2 - O 2 - H 2 S 4
3. TULOSTEN KÄSITTELY JA RAPORTOINTI Tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon ELY-keskukselle, Siilinjärven ja Maaningan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Siilinjärven ympäristöterveyslautakunnalle, joka hoitaa kunnan ympäristöterveydenhuoltotehtävät myös Maaningalla. Vuosiraportti toimitetaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä edellä mainituille. Tarkkailuohjelmaan voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia, joista sovitaan erikseen tilaajan ja ELY-keskuksen kanssa. LIITTEET 1.1 Vesitarkkailun havaintopaikat 1.2 Bioreaktorit SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tuomas Puranen MMM, limnologi 5
LIITE 1.1 Vesitarkkailun havaintopaikat 6
Maanmittauslaitos lupanro 144/MML/11. 1:7500. S1 ja S2 ovat sisäisen veden tarkkailuputkia. Liite 1.2 Bioreaktorien sijainti 7