VAASAN YLIOPISTON HALLINTOSÄÄNTÖ

VAASAN YLIOPISTON HALLINTOSÄÄNTÖ 1 Vahvistettu hallituksen kokouksessa toukokuun 11. päivänä 2001 (muutettu viimeksi hallituksen kokouksessa 15.12.2006) Yleiset määräykset 1 Yliopistolaissa (645/97) ja sen perusteella annetussa asetuksessa (115/98) olevien säännösten lisäksi Vaasan yliopiston hallinnossa noudatetaan tätä johtosääntöä sekä muita yliopiston hallituksen hyväksymiä johtosääntöjä. Yliopiston kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Yliopistolla voi olla toimintaa myös muilla paikkakunnilla. 3 Yliopiston tehtävänä on itsehallintonsa puitteissa edistää vapaata tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Tehtäviä hoitaessaan yliopiston tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Yliopisto jakaantuu tiedekuntiin. 4 Lisäksi yliopistossa on erillisiä laitoksia ja yksiköitä. Yliopistoon kuuluvat sen opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat. 5 Yliopistossa käytettävä kieli Yliopiston virkakieli on suomi. Tiedekirjaston virkakieli määritellään sen johtosäännössä. Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Tutkintokielenä voi olla myös vieras kieli. Muuta kuin suomen kieltä käytetään opetuskielenä siten kuin tutkintosäännössä määrätään. 6 Yliopisto voi oikeuttaa muun opettajan kuin syntyperäisen Suomen kansalaisen käyttämään yksinomaisena opetuskielenä muuta kuin suomen kieltä.

Opiskelijan oikeudesta käyttää kuulusteluissa ja tutkinnoissa muuta kuin suomen kieltä määrätään tutkintosäännössä. Yliopiston toimielimet 7 Yliopiston päätösvaltaa käyttävät hallitus ja rehtori. Tiedekunnan päätösvaltaa käyttävät tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Erillisten laitosten ja yksiköiden päätösvaltaa käyttävät johtokunta ja johtaja siten kuin tässä hallintosäännössä tai muussa johtosäännössä tarkemmin määrätään. Yliopistolla, tiedekunnilla ja erillisillä laitoksilla on johtoryhmät siten kuin tässä hallintosäännössä tarkemmin määrätään. Yliopistossa on rehtorin asettamat koulutustoimikunta ja tutkimustoimikunta. Yliopistolla on hallituksen asettama neuvottelukunta. Hallituksen, rehtorin, vararehtorien ja tiedekuntien tiedekuntaneuvostojen vaaleista säädetään yliopistolain ja asetuksen säännösten lisäksi vaalijohtosäännössä. 2 Hallitus 8 Yliopiston hallitukseen kuuluvat rehtori, vararehtorit, tiedekuntien dekaanit, neljä muuta henkilökuntaan kuuluvaa jäsentä, neljä opiskelijaa ja kaksi yliopiston ulkopuolisia tahoja edustavaa jäsentä. Dekaanit edustavat professoreita. Dekaanien varajäseninä toimivat varadekaanit. Muut yliopiston henkilökuntaan kuuluvat valitsevat keskuudestaan neljä jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä. Ylioppilaskunta valitsee neljä jäsentä ja heille varajäsenet. Hallitus nimittää yliopiston ulkopuoliset jäsenet ja heille varajäsenet yliopiston neuvottelukunnan esityksestä. Hallituksen toimikausi on kolme kalenterivuotta. Hallituksen tehtävänä on arvioida ja kehittää yliopiston toimintaa sekä: Yleiset tehtävät: 9 1) hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat ja päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; 2) hyväksyä yliopiston johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset; 3) huolehtia yliopiston päätöksentekoelinten valitsemisesta ja tarvittavien pysyvien neuvottelu-, lauta- ja toimikuntien asettamisesta lukuun ottamatta 11.1,3 :ssä mainittuja toimielimiä; 4) antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa;

3 5) päättää opiskelijavalinnan yleisistä periaatteista ja yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä; 6) käsitellä muut sen tehtäväksi asetuksella säädetyt tai johtosäännöllä määrätyt asiat; sekä 7) päättää muut yliopistoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty jonkin muun toimielimen ratkaistavaksi. Tiedekuntia ja laitoksia koskevat tehtävät: 8) päättää tiedekuntaneuvostojen jäsenten lukumäärästä ja määrätä tarvittaessa lisäjäsenet tiedekuntaneuvostoihin; 9) päättää tiedekunnan laitosjaosta tiedekuntaneuvoston esityksestä; 10) päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen tiedekuntaan määräytyy; 11) päättää oppiaineen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta ellei ylemmänasteisista säännöksistä muuta johdu; 12) päättää erillisten laitosten perustamisesta ja niiden tehtävistä; 13) päättää erillisten laitosten johtokuntien kokoonpano. Henkilöstöasioihin liittyvät tehtävät: 14) päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, muuttamisesta sekä muista merkittävistä virkajärjestelyistä, 15) nimittää professorit, hallintojohtajan, yliopistopalveluiden päälliköt, erillisten laitosten ja yksiköiden johtajat, Kielipalvelut-yksikön johtajan, lakimiehen, tutkimusjohtajan ja tiedekuntien hallintopäälliköt; 16) myöntää virkavapaudet kohdassa 15 mainittuihin virkoihin nimitetyille kaksi vuotta pidemmäksi ajaksi; sekä 17) määrätä tehtävien hoitajat kohdassa 15 mainittuihin virkoihin kaksi vuotta pidemmäksi ajaksi. Erityiset tehtävät: 18) asettaa vaalilautakunta; 19) nimittää kaksi yliopiston ulkopuolista jäsentä ja heille varajäsenet hallitukseen yliopiston neuvottelukunnan esityksestä; 20) päättää vararehtoreiden työsuunnitelmaan kuuluvan työajan käyttämisestä vararehtorin tehtäviin ja vararehtoreiden työnjaosta rehtorin tehtävien hoitamisessa rehtorin ollessa estynyt; 21) päättää opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta; 22) päättää promootion järjestämisestä; sekä 23) ratkaista ne rehtorille ja yliopistopalveluille kuuluvat asiat, jotka rehtori ja yliopistopalvelut niiden tärkeyden vuoksi haluaa saattaa hallituksen ratkaistavaksi. Hallitus voi siirtää sille kuuluvan tehtävän jonkin muun toimielimen ratkaistavaksi. Yliopistolla on rehtori ja kaksi vararehtoria. Rehtori ja vararehtorit 10

4 Vaalikollegio valitsee rehtorin ja vararehtorit viideksi vuodeksi kerrallaan. Rehtorin tehtävänä on: 11 1) johtaa, valvoa ja kehittää yliopiston toimintaa; 2) toimia yliopiston hallituksen puheenjohtajana; 3) asettaa koulutustoimikunta ja tutkimustoimikunta sekä tutkintolautakunta; 4) jakaa yliopistolle erittelemättömänä myönnetyt määrärahat hallituksen hyväksymien strategisten linjausten mukaisesti; 5) ottaa yliopiston dosentit ja nimittää suunnittelijat ja muut vastaavat yliopistopalveluiden virkamiehet; 6) myöntää virkavapaudet ja määrää tehtävien hoitajat kohdassa 5 mainittuihin virkoihin kaksi vuotta pidemmäksi ajaksi sekä myöntää virkavapauden ja määrää tehtävän hoitajan hallintojohtajan virkaan kahta vuotta lyhyemmäksi määräajaksi; 7) hyväksyä professorin virkoja koskevat virantäyttöselosteet, tarkastaa ja hyväksyä tiedekuntaneuvoston tekemän virkaehdotuksen, päätöksen virkaesityksen raukeamisesta sekä esityksen nimittää professorin virkaan kutsusta; 8) ottaa vastaan yliopistolle lahjoitetut ja testamentatut varat ja päättää niiden käytöstä; 9) hyväksyä tutkimus- ja muut sopimukset; 10) käsitellä sivutoimiluvat ja -ilmoitukset; 11) vahvistaa ylioppilaskunnan säännöt ja jäsenmaksun; 12) vahvistaa tietojärjestelmien ja -verkkojen käyttösäännöt; 13) päättää opiskelijalle annettavasta varoituksesta; sekä 14) käsitellä muut yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat, joista ei toisin säädetä tai johtosäännöllä määrätä. Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa. 12 Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian yliopisto muun virkamiehen tai toimielimen ratkaistavaksi. Rehtori voi alistaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. 13 Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään vararehtori siten kuin hallitus päättää. Sekä rehtorin että vararehtorien ollessa estyneitä, rehtorin tehtäviä hoitaa virkaiältään vanhin dekaani. Rehtori on vapautettu virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Hallitus päättää vararehtoreiden työsuunnitelmaan kuuluvan työajan käyttämisestä vararehtorin tehtäviin. 14 Vararehtoriksi on kelpoinen rehtorin kelpoisuusehdot täyttävä henkilö. Vararehtorin tulee olla yliopiston professorin virkaan nimitetty henkilö. 15 Toisen vararehtorin tehtävänä on avustaa rehtoria erityisesti tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen liittyvissä asioissa ja toisen vararehtorin erityisesti opetukseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Muista tehtävistä päättää rehtori vararehtorien kanssa keskusteltuaan. 5 Vaasan yliopiston työnantajavirkamiehet 16 Vaasan yliopistossa virkaehtosopimuslain mukaisia työnantajavirkamiehiä ovat rehtori, hallintojohtaja ja henkilöstöpäällikkö. He edustavat valtiota valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen mukaisissa virkaehtosopimuksista käytävissä neuvotteluissa ja niiden valmistelussa. Lisäksi heidän tulee edustaa valtiota valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen mukaisissa neuvotteluissa virkaehtosopimusten soveltamis- ja tulkintakysymyksistä sekä virkamiesten työrauhaa koskevissa asioissa. Heidän tulee muutoinkin toimia työnantajan edustajina. Työnantajavirkamiehet vastaavat palkkausjärjestelmän toteuttamisesta koko yliopiston osalta. Työnantajavirkamiehet kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään henkilöstöön liittyviä asioita. Johtoryhmät 17 Yliopistolla on johtoryhmä, johon kuuluvat rehtori puheenjohtajana, vararehtorit, dekaanit, hallintojohtaja ja rehtorin määräämät muut virkamiehet. Johtoryhmän tehtävänä on tukea rehtoria yliopiston johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tiedekunnassa on johtoryhmä, johon kuuluvat dekaani puheenjohtajana, varadekaani, laitosten johtajat, hallintopäällikkö ja dekaanin määräämät muut virkamiehet. Johtoryhmän tehtävänä on tukea dekaania tiedekunnan johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Erillisen laitoksen johtoryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään laitoksen johtosäännössä. Koulutustoimikunta ja tutkimustoimikunta

18 6 Yliopistossa on opetuksen ja koulutuksen suunnittelua, arviointia ja kehittämistä varten rehtorin asettama koulutustoimikunta ja jatkokoulutuksen ja tutkimuksen suunnittelua, arviointia ja kehittämistä varten rehtorin asettama tutkimustoimikunta. Rehtori voi päättää tarkemmin toimikuntien tehtävistä. Neuvottelukunta 19 Yliopistolla on yhteiskuntasuhteiden edistämistä varten hallituksen asettama neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä esitys yliopiston hallitukseen valittavista ulkopuolisista jäsenistä. Neuvottelukunnan muut tehtävät päättää hallitus. Yliopiston päätöksentekomenettely 20 Yliopiston päätöksenteossa noudatetaan hallintolakia sekä muita yliopistoa koskevia oikeusohjeita ja johtosääntöjä. 21 Monijäseninen hallintoelin kokoontuu milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja, katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään kolmantena arkipäivänä ennen kokousta. Käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa. Hallintoelin voi kiireellisissä tapauksissa ottaa läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. 22 Monijäseninen hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Jos hallituksen jäsen on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, astuu hänen tilalleen esteen ajaksi asianomaisen vaaliliiton tai vaaliliittojen ulkopuolelta valittu ensimmäisenä oleva varajäsen. Jos tiedekuntaneuvostossa ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää tiedekuntaneuvostoon tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenen toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. 23 Yliopiston toimielimissä päätökset tehdään esittelystä. Hallituksen ja rehtorin esittelytehtävistä huolehtii yliopistopalveluiden työjärjestyksessä määrätty virkamies.

7 Tiedekuntaneuvoston, dekaanin ja laitosjohtajan esittelystä huolehtii tiedekunnan hallintopäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies. Erillisen laitoksen esittelystä määrätään työjärjestyksessä. Esittelymenettelyä ei noudateta tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa, väittelylupaa myönnettäessä, opetusnäytettä tai opintosuoritusta arvosteltaessa taikka dekaania, varadekaania, laitoksen esimiestä ja tämän varamiestä valittaessa. Päätökset on perusteltava. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Mikäli muutoksenhaku on kielletty, on kiellon perustelu ilmoitettava. Monijäsenisten hallintoelinten kokouksessa käsiteltävistä asioista laaditaan esityslistat, joihin merkitään kunkin asian kohdalle tehty päätös. Esityslistoista muodostuvat pöytäkirjat allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä tai kokouksen sihteeri. 24 Hallituksen ja tiedekuntaneuvoston kokouksessa päätetään asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestettäessä viran täyttämistä tai opiskelijan kurinpitoa koskevasta asiasta noudatetaan kuitenkin samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa. 25 Ratkaistaessa dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä saavat päätöksentekoon osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet. Arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain vastaavantasoisen opintosuorituksen suorittaneet. Tiedekuntaneuvoston muilla jäsenillä on tällöin kuitenkin puheoikeus kokouksessa. Tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen 1 momentissa mainituissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään kolme. 26 Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa käsiteltävä asia voidaan jättää pöydälle, mikäli joku jäsenistä sitä vähintään yhden muun jäsenen kannattamana ehdottaa. Sama jäsen voi ehdottaa saman asian pöydälle jättämistä kuitenkin vain yhden kerran. Asia voidaan jättää pöydälle myös esittelijän pyynnöstä tai puheenjohtajan päätöksellä, jolloin pöydällepano ei tarvitse kannatusta. 27 Esittelijällä on oikeus saada merkityksi eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan. Myös monijäsenisen hallintoelimen jäsenellä on oikeus merkitä eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan. Eriävä mielipide

8 on perusteltava ja sen esittäjän allekirjoitettava ja puheenjohtajan varmennettava sen vastaavan kokouksen kulkua. 28 Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä tai kokouksen sihteeri. Rehtori ja dekaani allekirjoittavat ratkaisemiensa asioiden toimituskirjat ja ne varmentaa asian esittelijä. Oikeusturva 29 Yliopiston rehtori asettaa opintosuoritusten oikaisupyyntöjä varten hallituksen toimikaudeksi tutkintolautakunnan, johon kuuluu puheenjohtajana toimiva professorijäsen, kaksi muuta professorijäsentä, joista toinen toimii varapuheenjohtajana, kaksi muuta opettajakuntaa edustavaa jäsentä ja kaksi opiskelijajäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Opiskelijavalintaa koskevat oikaisupyynnöt ratkaisee dekaani. 30 Tutkintolautakunnan tehtävänä on: 1) käsitellä muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskeneen oikaisupyynnön johdosta annettuun päätökseen tyytymättömän vireille panemat oikeusturvakysymykset. 2) käsitellä väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua koskevat oikaisupyynnöt. 3) käsitellä muita opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä asioita harkintansa mukaan ja antaa näissä asioissa ehdotuksia ja suosituksia opetustoiminnan kehittämiseksi.

9 YLIOPISTON TIEDEKUNTA- JA LAITOSHALLINTO Tiedekunnat 31 Yliopiston tiedekunnat ovat hallintotieteiden tiedekunta, humanistinen tiedekunta, kauppatieteellinen tiedekunta ja teknillinen tiedekunta. Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman oppiaineen ja tieteenalan muodostamia laitoksia tai yksiköitä. Tiedekunnissa voi olla myös laitoksiin kuulumattomia oppiaineita ja instituutteja. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: Yleiset tehtävät: 32 1) kehittää tiedekunnan tutkintoja, opetusta ja tutkimusta sekä tiedekunnan muuta toimintaa; 2) tehdä ehdotukset tiedekunnan taloutta ja toimintaa koskeviksi sekä muiksi laajakantoisiksi suunnitelmiksi; 3) päättää tiedekunnalle erittelemättöminä myönnettyjen määrärahojen käyttösuunnitelmien perusteista; 4) tehdä hallitukselle esitys promootion järjestämisestä ja sen yhteydessä tai muulloinkin annettavasta kunniatohtorin arvosta; 5) ratkaista ne dekaanille kuuluvat asiat, jotka dekaani niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi; 6) käsitellä ja ratkaista muut sen tehtäväksi asetuksella säädetyt tai johtosäännössä määrätyt tehtävät; sekä 7) ratkaista ne tiedekuntaa koskevat asiat, joita ei ole erikseen säädetty muiden toimielinten ratkaistaviksi. Henkilöstöön liittyvät tehtävät: 8) tehdä esitys professorin virantäyttöselosteeksi ja tehdä ehdollepano professorin virkaan; 9) tehdä esitys kutsumismenettelyyn ryhtymisestä ja esitys professorin viran täyttämiseksi kutsusta; 10) valita professorin viran täyttämisessä ja dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat; 11) ratkaista muut professorin viran täyttämismenettelyssä ehdollepanoviranomaiselle säädetyt tehtävät; 12) ratkaista dosentiksi hakevan tieteellinen pätevyys ja tehdä esitys dosentiksi ottamisesta; 13) tehdä esitys yliopiston hallitukselle tiedekunnan hallintopäällikön nimittämisestä; 14) nimittää tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnan, lukuun ottamatta niitä virkoja, joissa toimivalta kuuluu hallitukselle tai rehtorille, sekä tiedekunnan opintopäällikön, suunnittelijan, amanuenssin ja muut vastaavat virkamiehet, nimittää virkamiehet virkasuhteeseen edellä mainittuihin virkoihin yli kaksi vuotta kestäväksi määräajaksi, ottaa työsuhteiset työntekijät yli kaksi vuotta kestäviin työsuhteisiin sekä tehdä esitykset hallitukselle sen nimitettäväksi määrätyistä viroista; sekä

10 15) myöntää tiedekunnan kohdassa 14 mainituille virkamiehille yli kaksi vuotta kestävät virkavapaudet. Tiedekuntahallintoon liittyvät tehtävät: 16) tehdä esitys tiedekuntaneuvoston lisäjäsenistä; 17) tehdä esitys laitosjaosta, oppiaineen perustamisesta ja lakkauttamisesta; 18) määrätä laitoksen johtaja ja varajohtaja tai oppiaineen esimies; sekä 19) päättää tiedekunnan viran opetusalan täsmentämisestä. Opintoihin ja tutkintoihin liittyvät tehtävät: 20) tehdä esitys tiedekuntaan otettavien opiskelijoiden määrästä; 21) hyväksyä opetussuunnitelmat; 22) määrätä väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjä tai vastaväittäjät ja päättää muut väitöskirjaan liittyvät asiat 23) päättää lisensiaatintutkimusten tarkastajan tai tarkastajat ja päättää muut lisensiaatintutkimukseen liittyvät asiat; 24) arvostella väitöskirjat, lisensiaatintutkimukset tai muut vastaavat opinnäytteet sekä syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat; sekä 25) antaa tätä johtosääntöä ja tutkintosääntöä tarkemmat määräykset tutkintoasetuksen soveltamisesta sekä opintojen suorittamisesta ja opintosuoritusten arvostelusta. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa dekaanille. 33 Tiedekuntaneuvostot valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Tiedekuntaneuvoston jäsenille valitaan varajäsenet. Hallitus voi tarvittaessa määrätä tiedekuntaneuvostoon lisäjäseniä. Dekaani 34 Tiedekuntaneuvosto valitsee tiedekuntaneuvoston professorijäsenistä toimikaudekseen dekaanin ja varadekaanin. Dekaani päättää keskusteltuaan varadekaanin kanssa dekaanin ja varadekaanin välisestä työnjaosta. Dekaanin tehtävänä on: 35 1) johtaa, valvoa ja kehittää tiedekunnan toimintaa; 2) toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana; 3) jakaa tiedekunnalle erittelemättöminä myönnetyt määrärahat; 4) asettaa tiedekunnan johtoryhmä; 5) valvoa tiedekunnan hankinnoista tehtyjen päätösten noudattamista, määrärahojen käyttöä sekä käyttösuunnitelmien noudattamista;

11 6) nimittää tiedekunnan muut kuin 32.1,14 :ssä mainitut virkamiehet sekä tiedekunnan virkamiehet enintään kaksi vuotta kestäviin virkasuhteisiin, ottaa työsopimussuhteinen henkilökunta enintään kaksi vuotta kestävään työsuhteeseen sekä myöntää enintään kaksi vuotta kestävät virkavapaudet; 7) valvoa, että tiedekunnan opetus- ja tutkimusvälineet ja tilat ovat asianmukaisessa järjestyksessä sekä tarvittaessa osoittaa välineet ja tilat opettajille ja tutkimustyötä harjoittaville; 8) tehdä esitys yliopistopalveluille avoinna olevan tiedekunnan viran haettavaksi julistamisesta; 9) hyväksyä tiedekuntaan otettavat uudet opiskelijat ja ratkaista opiskelijavalintaa koskevat oikaisu-pyynnöt; 10) antaa todistus tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisopinnoista ja myöntää oppiarvot; sekä 11) vastaa palkkausjärjestelmän toteuttamisesta tiedekunnan tasolla sekä käydä kehitys- ja arviointikeskustelut tiedekunnan lähiesimiesten kanssa; 12) käsitellä ne tiedekunnalle kuuluvat asiat, joista ei toisin säädetä tai johtosäännössä määrätä. Dekaani voi alistaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian laitoksen johtajan tai oppiaineesta vastaavan professorin ratkaistavaksi. Laitoksen hallinto 36 Tiedekuntaneuvosto määrää laitoksen johtajan ja varajohtajan. Laitoksen johtajan tulee olla professorin viran haltija tai hoitaja taikka vakinainen opettaja, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet. Laitoksen johtajan toimikausi on sama kuin tiedekunnan dekaanin. Dekaani ja oppiaineen esimies hoitavat soveltuvin osin laitoksen johtajalle kuuluvat tehtävät niissä oppiaineissa, jotka eivät kuulu laitokseen. Laitoksen johtajan tehtävänä on: 37 1) johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa; 2) vastata laitoksen opetussuunnitelmien, toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien sekä vastaavien tehtävien asianmukaisesta valmistelusta; 3) toimia laitoksen opettajakunnan ja muun henkilökunnan välittömänä esimiehenä; 4) sopia laitoksen opettajakuntaan kuuluvien kanssa heidän työsuunnitelmaansa kuuluvan työajan käytöstä sekä vahvistaa työsuunnitelmat; 5) päättää dekaanin laitoksille erittelemättöminä jakamien määrärahojen käytöstä; 6) ottaa sivutoimiset tuntiopettajat ja tuntipalkkaisen projektihenkilöstön; 7) kutsua laitoksen henkilökunta ja opiskelijat koolle laitoskokoukseen käsittelemään laitoksen toiminnalle merkittäviä asioita;

12 8) käydä kehitys- ja arviointikeskustelut laitoksen henkilöstön kanssa, ellei toisin sovita tai määrätä, sekä 9 ) suorittaa muut laitoksen toimintaan kuuluvat tehtävät, joita ei ole määrätty muiden toimielinten tehtäväksi. Erillisten laitosten hallinto 38 Yliopistossa on erillisinä laitoksina atk-keskus ja yksikkö Vaasan yliopisto, Seinäjoki, sekä Levón-instituutti, Tritonia, joka toimii Svenska handelshögskolanin ja Åbo Akademin kanssa yhteisenä tiedekirjastona ja oppimiskeskuksena ja Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova, joka on Vaasan yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen erillislaitos. Erillisten laitosten hallintoa hoitavat niiden johtokunnat ja laitosten johtajat. Johtajan tehtävien hoitamisesta hänen ollessa estynyt niitä hoitamasta määrätään laitoksen työjärjestyksessä. Tritonian hallinnosta määrätään erillisellä johtosäännöllä. Atk-keskuksen johtokuntana toimii soveltuvin osin rehtorin asettama tietohallinnon johtoryhmä. Erillisellä laitoksella voi olla neuvottelukunta ja projektikohtaisia asiantuntijaelimiä. 39 Hallitus nimeää toimikaudekseen erillisen laitoksen johtokunnan jäsenet ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 40 Erillisen laitoksen monijäsenisen hallintoelimen jäseneksi voi hallitus nimetä myös yliopistoon kuulumattoman henkilön. 41 Johtokunnan kokoontumisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä yliopiston hallituksen osalta on tämän hallintosäännön 21 :ssä määrätty. Johtokunta voi siirtää erillislaitoksen johtajan ratkaistavaksi asian, joka ei ole laitoksen kannalta laajakantoinen tai tärkeä.

13 42 Johtokunnan tehtävänä on: 1) suunnitella, kehittää ja seurata laitoksen toimintaa; 2) tehdä esitys toimintaa ja taloutta koskeviksi suunnitelmiksi; 3) päättää laitokselle myönnettyjen määrärahojen käyttösuunnitelmien perusteista; 4) nimittää laitoksen vakinainen henkilökunta, joka ei ole muiden nimitettävä, ottaa laitoksen määräaikainen henkilökunta yli kahden vuoden määräajaksi; 5) tehdä hallitukselle ja rehtorille esitykset niiden nimitettäviksi määrätyistä henkilöistä; 6) myöntää yli kaksi vuotta kestävät virkavapaudet ja nimittää virkamiehet virkasuhteeseen virkavapauden ajaksi sekä vastaavat tehtävät työsopimussuhteisten osalta sekä myöntää virkavapaus ja määrätä tehtävän hoitaja laitoksen johtajan virkaan kahta vuotta lyhyemmäksi määräajaksi; 7) toimia asiantuntijaelimenä laitoksen kannalta merkittävistä hankinnoista päätettäessä, merkittäviä projekteja käynnistettäessä ja toimintaohjelmista päätettäessä; sekä 8) käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on määrätty johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian johtajan ratkaistavaksi. 43 Erillisen laitoksen johtajan tehtävänä on: 1) johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa ja ratkaista ne laitokselle kuuluvat asiat, joita ei ole määrätty johtokunnan käsiteltäviksi; 2) laatia määrärahojen käyttösuunnitelmat ja valvoa määrärahojen käyttöä; 3) hyväksyä koulutustilaisuuksien ja projektien määrärahojen käyttösuunnitelmat ja sisällöt sekä tehdä näistä päätöksistä ilmoitus johtokunnalle; 4) nimittää virkamiehet laitoksen virkasuhteisiin, ottaa laitoksen työsopimussuhteinen henkilökunta, myöntää virkavapaudet ja nimittää tehtävien hoitajat, ellei toisin ole säädetty; 5) huolehtia siitä, että laitoksen välineet ja laitteet ovat asianmukaisessa järjestyksessä ja käytössä; 6) käydä kehitys- ja arviointikeskustelut laitoksen henkilöstön kanssa, ellei toisin sovita tai määrätä; 7) vahvistaa laitoksen työjärjestys; 8) toimia johtokunnan esittelijänä ja toimeenpanna johtokunnan päätökset; 9) antaa lausuntoja laitoksen toimialaan kuuluvista asioista; 10) kutsua koolle laitoksen neuvottelukunta vähintään kerran vuodessa; sekä 11) suorittaa muut mahdolliset laitoksen toimialaan kuuluvat tehtävät. Levón instituutin opiskelijavalinnoista määrätään tutkintosäännössä. Erillisen laitoksen johtaja voi alistaa toimivaltaansa kuuluvan asian johtokunnan päätettäväksi. 44 Erillisen laitoksen henkilökunnan tehtävät määrätään johtajan hyväksymässä työjärjestyksessä. 45

Erillisen laitoksen neuvottelukunnan nimittää yliopiston hallitus johtokunnan esityksestä. Neuvottelukunnan toimikausi on sama kuin johtokunnan toimikausi. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Neuvottelukunta voi tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja laitosten toiminnan kehittämiseksi. Yliopistopalvelut 46 Yleisten yliopistopalveluiden hoitamiseksi yliopistossa on yliopistopalvelut -niminen yksikkö. Yliopistopalvelujen tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä, päätösten toimeenpanosta sekä päättää sille säädöksissä ja määräyksissä määrätyt asiat. Yliopistopalvelut käsittelee sille tässä hallintosäännössä säädetyt asiat sekä rehtorin sen käsiteltäväksi siirtämät asiat. Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi yliopistopalvelujen virkamiehen ratkaistavissa. Yliopistopalvelut voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi sille kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Yliopistopalvelujen tehtävänä on: 47 1) valvoa, että yliopiston omaisuutta hoidetaan ja käytetään asianmukaisesti sekä taloudellisesti; 2) huolehtia yliopiston monijäsenisten hallintoelinten ja rehtorin käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä, tarvittaessa määrätä esittelijä sekä päätösten toimeenpanosta, jollei toisin ole säädetty; 3) nimittää ne virkamiehet virkaan tai virkasuhteeseen, joiden nimittäminen ei kuulu hallitukselle tai yliopiston muulle hallintoelimelle; 4) ottaa sellainen työsopimussuhteinen henkilökunta, joiden osalta päätös ei kuulu jollekin toiselle toimielimelle; 5) myöntää virkavapaus yliopiston virkamiehille tilanteissa, joihin ei liity harkintavaltaa sekä virkavapaus niille virkamiehille, joiden osalta päätös ei kuulu jollekin toiselle yliopiston toimielimelle; 6) huolehtia virkojen julistamisesta haettavaksi; 7) hoitaa palkanlaskentaan liittyvät tehtävät sekä hoitaa muut yliopiston henkilöstöhallintoon liittyvät asiat; 8) huolehtia yliopiston opetussuunnitelmien julkaisemisesta; 9) koordinoida opiskelijavalintoja; 10) koordinoida tutkimushankehallintoa ja innovaatiotoimintaa, 11) pitää luetteloa yliopistoon kuuluvista henkilöistä ja opiskelijoiden opintosuorituksista sekä muita tiedostoja, jotka on määrätty yliopistossa pidettäviksi tai katsottu tarpeellisiksi; 12) hoitaa yliopiston sisäistä ja ulkoista tiedotustoimintaa; 13) hoitaa yliopiston henkilöstökoulutusta ja muuta henkilöstön kehittämiseen liittyviä asioita; 14

15 14) huolehtia yliopiston tilinpidosta taloussäännössä tarkemmin määritellyllä tavalla; 15) järjestää yliopiston sisäinen valvonta; 16) hoitaa yliopiston hankinnat, jollei toisin ole säädetty tai määrätty; sekä 17) hoitaa, käsitellä ja ratkaista muut sen tehtäväksi säädetyt tai rehtorin sen käsiteltäväksi siirtämät asiat. 48 Yliopistopalvelujen päällikkönä on hallintojohtaja, jolla on vastuu yliopiston yleisen hallinnon toimivuudesta. Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa. 49 Yliopistopalveluille kuuluvien asioiden ratkaiseminen määrätään hallintojohtajan vahvistamassa työjärjestyksessä. Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi yliopistopalveluihin kuuluvan virkamiehen ratkaistavissa. Yliopistopalveluiden organisaatiosta määrätään työjärjestyksessä. Voimaantulo 50 Vaasan yliopiston hallintosääntö tuli voimaan elokuun 1. päivänä 1998. Tähän hallintosääntöön tehtiin hallituksen päätöksellä 15.6.1999 muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.8.1999. Vaasan yliopiston hallitus on kokouksessaan 11.5.2001 päättänyt muutoksista, jotka tulevat voimaan 1.1.2002. Vaasan yliopiston hallitus on kokouksessaan 15.12.2006 päättänyt muutoksista, jotka tulevat voimaan 1.1.2007.