ESPOON KAUPUNGIN TEKNINEN KESKUS 2005 ESTELI ESPOON ESTEETÖN JOUKKOLIIKENNELINJA 19

ESPOON KAUPUNGIN TEKNINEN KESKUS 2005 ESTELI ESPOON ESTEETÖN JOUKKOLIIKENNELINJA 19

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 1 Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa 2003-2006 Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on Liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa ohjelma on toteutettu vuosina 2003-2006. Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa-ohjelman tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa -ohjelmasta: www.elsa.fi Liikenne- ja viestintäministeriö SISÄLTÖ Esipuhe 1. Työn lähtökohdat ja prosessi 3 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 3 1.2 Työprosessi 3 2. Esteettömyyskartoitus 4 2.1 Kirkkojärventien pysäkkien ympäristö 4 2.2 Kirstintien pysäkkien ympäristö 5 2.3 Puolarintien pysäkkien ympäristö 6 2.4 Olari 9 2.5 Tapiola 10 3. Pysäkkien yleissuunnitelmat 12 3.1 Kirkkojärventien pysäkit 12 3.2 Suvela, Kirstintien pysäkit 12 3.3 Puolarintie, Puolarmetsän sairaalan pysäkit 12 3.4 Olari, Friisinkalliontien pysäkit 12 3.5 Olari, Kuunkehrä 12 3.6 Tapiola, Sampokujan terminaali 12 4. Esteettömät tyyppipysäkit 20 5. Matkustajainformaatio ja kalustovaatimukset 22 5.1 Pysäkki-informaatio 22 5.2 Bussi-informaatio 22 5.3 Kalustovaatimukset esteettömyyden kannalta 22 5.4 Kuljettajakoulutus 23 6. Jatkotoimenpiteet 23

2 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola ESIPUHE Fyysisen ympäristön esteettömyys tarkoittaa tilojen ja palvelujen saavutettavuutta riippumatt a henkilön kyvystä liikkua tai hänen käyttämistään apuvälineistä. Esteettömän julkisen ympäristön periaatteena on yksilön itsenäinen liikkuminen, liikkumaan rohkaiseminen ja omaehtoisen liikkumisen mahdollistaminen, mikä ylläpitää toimintakykyä. Espoon kaupungin esteettömyyden kehittämistä ohjaa 28.1.2004 päivätty esteettömyysohjelma, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet esteettömyyden lisäämiseksi. Espoon esteettömyysohjelman ensimmäisenä tavoitteena on tehdä Espoosta liikkumis- ja toimimisesteetön vuoteen 2012 mennessä rakentamalla ja korjaamalla kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkisen liikenteen ratkaisut esteettömiksi ja turvallisiksi kaikille ihmisille - myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Esteettömän ympäristön edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon. Aluekeskusten välisiä yhteyksiä on pyritty parantamaan esteettömämmiksi lisäämällä matalalattiabussilinjoja. Omatoiminen liikkuminen edellyttää kuitenkin kokonaista ja katkeamatonta esteetöntä matkaketjua kotiovelta varsinaisen asian toimittamiseen asti. Tässä kehittämistyössä on erityisesti keskitytty pysäkkialueen järjestelyjen ja yksityiskohtien parantamiseen esteettömiksi. Lähtökohtaisena tavoitteena on ollut kehittää pysäkkisyvennys, jossa olisi 20 cm korkea reunakivi ja bussiin nouseminen tapahtuisi ilman tasoeroa. Esteettömän joukkoliikennelinjan kehittämiskohteeksi on valittu kahden kaupunkikeskuksen välillä liikennöivä linja 19 Tapiola - Espoon keskus, jota jo nykyisin liikennöidään matalalattiaisella kalustolla. Linjan 19 reitin varrella sijaitsevat Tuomarilan asema ja Espoon asema, joista on yhteys paikallisjunaliikenteeseen ja rantaradan kaukoliikenteeseen. Reitin varrella olevia muita runsaasti käytettäviä palveluja tarjoavat Puolarmetsän sairaala, Näkövammaisten toimintakeskus ja Hopeakuun palvelutalo Olarissa sekä Espoon keskuksen, Olarin ja Tapiolan kaupalliset ja hallinnolliset palvelut. Linjan merkitys kasvaa entisestään, kun Espoon keskuksen matkakeskus toteutuu ja kaukoliikenteen bussit alkavat kiertää Espoon keskuksen kautta. Tällöin Espoon sisäinen linja kytkeytyy valtakunnalliseen bussi- ja junaliikenteeseen. Työtä ohjanneeseen työryhmään ovat osallistuneet: Irja Vesanen Nikitin Päivi Ahlroos Outi Janhunen Juha Hietanen Liisa Ikonen Juhani Lehikoinen Sinikka Ahtiainen Kaarle Behm Juhani Vuola Heikki Svenn Sari Knuuti Pekka Aalto Harri Leivo Kimmo Sinisalo Lauri Niemi Kyösti Oasmaa LVM Espoo, tekninen keskus YTV (Espoo 31.12.04 asti) YTV (Espoo 31.12.04 asti) Espoo, kaavoitus Espoo, liike.suunn. Espoo, katusuunnittelu Espoo, katusuunnittelu Espoo, liik. palvelut Espoo, liik. palvelut Espoo, tekninen keskus Paikallisliikenneliitto Invalidiliitto YTV-informaatio Tapiolan kehittämisproj. Espoon keskuksen kehittämisproj. Työn tekemisestä ovat vastanneet Sito-yhtiöistä DI Seppo Karppinen, arkkitehti Jari Mäkynen ja DI Maija Krankka.

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 3 1. Työn tavoitteet ja prosessi 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Joukkoliikenteen esteettömyys on eräs joukkoliikenteen kehittämisen painopistealueita Espoossa tulevien vuosien aikana. Esteettömän joukkoliikenteen kohderyhmä on laaja ja edustaa huomattavaa matkustajapotentiaalia. Vammaisten ohella joukkoliikenteen käyttö voi olla vaikeaa myös ikääntyville tai pienten lasten tai kantamusten kanssa liikkuville. Esteettömän bussilinjan tavoitteena on esteetön matkaketju, josta bussimatka muodostaa osan. Matkaketjun muita osaalueita ovat pysäkille tai terminaaliin saapuminen tai sieltä poistuminen, pysäkin/terminaalin kytkeytyminen esteettömään verkostoon ja palvelujen saavutettavuus. Esteettömyys halutaan normaaliksi suunnittelukäytännöksi, jonka luomiseksi haetaan hyviä esimerkkiratkaisuja ja pilottikohteita. Tällaiseksi on valittu kahden kaupunkikeskuksen välillä liikennöivä linja 19 Tapiola - Espoon keskus, jota jo nykyisin liikennöidään matalalattiaisella kalustolla. Linjan 19 reitin varrella sijaitsee Espoon asema, jost a on yhteys paikallisjunaliikenteeseen ja rantaradan kaukoliikenteeseen. Tulevaisuudessa linjaa jatketaan myös Tuomarilan asemalle asti. Reitin varrella olevia muita runsaasti käytettäviä palveluja tarjoavat Puolarmetsän sairaala, Näkövammaisten toimintakeskus ja Hopeakuun palvelutalo Olarissa sekä Espoon keskuksen, Olarin ja Tapiolan kaupalliset ja hallinnolliset palvelut. Linjalla 19 on yhteisiä pysäkkejä Espoon keskuksen ja Tapiolan palvelulinjojen kanssa sekä muiden Espoon sisäisten linjojen kanssa, joten linja 19 on tärkeä osa esteetöntä matkaketjua. Linjan merkitys kasvaa entisestään, kun Espoon keskuksen matkakeskus toteutuu ja kaukoliikenteen bussit alkavat kiertää Espoon keskuksen kautta. Tällöin Espoon sisäinen linja kytkeytyy valtakunnalliseen bussi- ja junaliikenteeseen. Esteettömän ympäristön rakentamisen edellyttämien muutosten tekeminen on edullisinta muun rakentamistoiminnan tai saneerauksen yhteydessä. Työ kytkeytyy läheisesti käynnissä olevaan Tuomarila III:n kunnallistekniseen suunnitteluun, Espoon keskuksen kehittämisprojektiin (Esteetön Espoon keskus, Espoon keskuksen matkakeskus ja terminaali, Siltakadun ympäristön kaavoitus) ja Tapiolan kehittämisprojektiin (erityisesti Tapiolan terminaalin parantamissuunnitelma). Hankkeessa tarkastellaan myös esteettömyysinformaation kehittämistä eli tiedon välittämistä bussien sisällä ja pysäkeillä, näkövammaisten reittiopaspäätteitä jne. Käytettävyyden kannalta esteettömistä pysäkeistä tiedottamista tulee edistää esimerkiksi pysäkkien ja reittien sijainnista tulisi informoida linjakartassa tai Internetin reittiopas mahdollistaisi esteettömästä reitistä tiedottamisen. Pysäkkien ja niille johtavien reittien talvikunnossapito ja sille asetettavat vaatimukset ovat mukana yhtenä tarkastelunäkökulmana tässä selvityksessä. Esteettömyyden kriteereinä on käytetty Suraku - projektissa määriteltyjä suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon käyttäjävaatimuksia. Nämä ovat keskeisten valtakunnallisten järjestöjen hyväksymät (Invalidiliitto, Kuulonhuoltoliitto, Näkövammaisten keskusliitto, Vanhustyön keskusliitto). Suraku -projektissa laaditut esteettömän ympäristön ohjekortit löytyvät Espoon kaupungin kotisivuilta www.espoo.fi/esteettomyys. Pidemmällä aikajänteellä tavoitteena on laatulinjasto. Tällöin Espoon kaupunkikeskusten välistä linjastoa kehitetään mahdollisimman viiveettömäksi ja ensiluokkaisella kalustolla liikennöitäväksi. Ominaista laatulinjastolle on korkea asiakaspalvelun laatu, laadukas ja esteetön pysäkkiympäristö sekä kehittynyt ja selkeä matkustajainformaatio. Pilottilinjan 19 esteettömyyden edistäminen on ensi askel kohti tätä tavoitetta. Esteettömien pysäkkien ja niiden ympäristöjen toteuttaminen käynnistetään kohdentamalla toimenpiteet linjan 19 varrella tärkeimmille pysäkkipareille ja niiden jalankulkuyhteyksiin. Yleissuunnitelma kustannusarvioineen laadit aan seuraavista kohteista: Espoon keskus: Tuomarilaan valmistuvan uuden asuntoalueen pysäkit, Kirkkojärventien pysäkit aseman kohdalla, Siltakadun pysäkit Espoontorin kohdalla, Kirstintien pysäkit Keski-Espoon koulun kohdalla Puolarmetsä: Puolarintien pysäkit sairaalan kohdalla Olari: Friisinkalliontien pysäkkipari Hopeakuun kohdalla, Kuunkadun pysäkit Kuitinmäen keskustassa Tapiola: Sampokujan terminaalin pysäkkialue. 1.2 Työprosessi Työn aikana järjestettiin kaksi seminaaria sidosryhmille, 28.10.2004 esteettömyyskartoitusten valmistuttua ja 15.2.2005 yleissuunnitelmien ja tyyppipysäkkien luonnosten valmistuttua. Seminaari 28.10.2004 Outi Janhunen esitteli projektin t austat, tavoitteet ja sisällön. Konsultti kertoi kartoitustyön perusteista, SuRaKu -projektista, jonka aikana syntyneitä esteettömyyden kriteereitä on käytetty tämän projektin yhteydessä sekä esitteli kohteittain tehdyt esteettömyyskartoitukset. Pekka Aalto paikallisliikenneliitosta, Martti Rantavuori invalidiliitosta ja Aaro Peuraniemi Espoon vanhusneuvostost a pitivät sidosryhmien valmistelemat puheenvuorot. Seminaarin osallistujat käsittelivät ryhmätöissä Tapiolan keskuksen ja Olarin alueita sekä Puolarmetsän sairaalan ja Suvelan aluetta. Ryhmissä listattiin nykytilan ongelmia ja ideoitiin parantamistoimenpiteitä. Raportin liitteenä ovat seminaarin osallistujalista sekä ryhmätöiden tulokset. Seminaari 15.2.2005 Päivi Ahlroos avasi seminaarin ja konsultti esitteli laaditut yleissuunnitelmaluonnokset sekä tyyppipysäkit. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa havait semisen tärkeyttä (asiakas näkee saapuvan bussin, kuljettaja näkee asiakkaan), aikat aulusuunnitteluun liittyviä ongelmia ja Tapiolan terminaaliin liittyviä kehittämistarpeita. Seminaarin osallistujaluettelo on raportin litteenä.

4 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 2. Esteettömyyskartoitus 2.1 Kirkkojärventien pysäkkien ympäristö Esteettömyyden ongelmien selvittämiseksi kunkin pysäkki- ja terminaalialueen ympäristössä kartoitettiin lähialue yhdenmukaisin periaattein. Keskeinen esteettömyystieto tallennettiin paikkatietojärjestelmään Mapinfo-muodossa niin, että se palvelee mahdollisimman hyvin parantamistoimenpiteiden suunnittelua. Vuoden 2003 aikana laaditussa Espoon keskuksen esteettömyysselvityksessä ja vuonna 2004 laaditussa Leppävaaran keskustan esteettömyysselvityksessä on käytetty yhdenmukaisia esteettömyystiedon tallentamisperiaatteita, ja näitä periaatteita käytettiin myös tässä selvityksessä. Vähäisiä tarkistuksia esteettömyyskriteereihin on tehty vuoden 2004 lopussa valmistuneen Suraku-projektin tulosten pohjalta. Esteettömyyskartoituksen paikkatietojen tietokuvaukset ovat raportin liitteenä. Paikkatietomuotoisena tallennettujen tietojen lisäksi muita ympäristön esteitä, kuten liikenteellisiä kokonaisuuksia tai opastusta, on kuvattu tekstein ja valokuvin. Kartoitettavat alueet rajattiin siten, että tarkasteluun sisältyi yhteydet pysäkeiltä sellaisiin kohteisiin, joissa liikkuu erityisen paljon esteisyyttä kokevia ihmisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaala, vanhusten palvelut alo, päiväkoti tai keskusten kaupallisten palveluiden alueet. Reittien esteettömyys tarkasteltiin aina pysäkiltä keskeisten kohteiden ovelle asti. Valaistuksen osalta ei tehty mitt auksia vaan vain suuntaa antavia arvioita pylväiden sijoitteluun ja valaisinten havaittavaan ikään perustuen. Espoon keskuksessa on ajantasainen vuonna 2003 laadittu esteettömyyskartoitus, joka kattaa hyvin linjan 19 pysäkkien ympäristön. Tapiolan keskuksesta on laadittu vuonna 2004 Tapiolan joukkoliikenneterminaalin ympäristön parantamisen lähtökohta- ja tavoiteselvitys, johon liittyen on tehty matkustajakysely, käyttäjähaastattelut ja ohjattu kävelykierros. Lisäksi tässä selvityksessä kartoitettiin Tapiolan terminaalin lähialueelt a myös vastaavat paikkatietomuotoisena tallennett avat esteet kuin muiltakin alueilta on aiempien selvitysten yhteydessä kartoitettu. Vuoden 2003 kesällä laaditussa erillisessä Espoon keskuksen esteettömyyskartoituksessa korostuivat aseman ympäristön ongelmat. Espoon keskuksen kahteen tasoon perustuva rakenne (erillinen ylempi jalankulkutaso) mahdollistaa autottoman kävelyverkoston luomisen, mutta toimiakseen edellyttää muun muassa riittävän isojen, turvallisen tuntuisten ja hyvin käytettävien hissien riittävää määrää. Nykyisiä umpinaisia hissejä pidettiin turvattomina ja niitä käytetään väärin esimerkiksi wc:eina. Myös portaita ehdotettiin muutettaviksi liukuportaiksi tai ainakin lastenvaunuluiskien mitoituksen tarkistamista. Kirkkojärventien valaisimet ovat uudet ja kadun valaistusvoimakkuus selvästi ylittää tavanomaisen katuvalaistuksen tason. Asukaspalautteessa yhtenä keskuksen ongelmana pidettiin kuitenkin alueen yleistä hämäryyttä ja siitä johtuvaa turvattomuuden tunnetta. Vuoden 2003 kartoituksessa Kirkkojärventien pysäkkien ympäristössä erityisinä ongelmina nousivat esiin erittäin epätasainen jalkakäytävä yhteispalvelupisteen edustalla sekä Kirkkojärventien ylittävä suojatie Espoonkadun kohdalla. Suojatien merkittävä ongelma on painunut, reunakivetön keskisaarekkeen kohta johon muodostuu hankala vesilammikko sateella. Muissa suojateissa pysäkkien lähialueella on yleensä matalat reunakivet, jotka joissakin kohdissa saattavat aiheuttaa heikkonäköiselle ongelman ajoradan reunan tunnistamisessa. Yhteispalvelupisteen edust a on jo korjattu tasaiseksi. Espoon keskuksen esteettömyysselvitys on julkaistu Espoon kaupungin julkaisusarjassa. Kuva 2.1 Kirkkojärventien pohjoispuolen pysäkin ongelmana on puutteellinen suoja sateelta sekä selkänojan ja käsitukien puuttuminen penkistä. Leveä pilari peittää osan näkymästä saapuvan bussin suuntaan. Kuva 2.2 Suojatien ja suojatien saarekkeen reunakiven korkeus. Kuva Espoon keskuksen esteettömyysselvityksestä 2004.

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 5 2.2 Kirstintien pysäkkien ympäristö Kirstintien pysäkeiltä kartoitettiin reitit Suvelan päiväkotiin sekä Keski-Espoon kouluun ja kirjastoon. Betonikivetyt pysäkit ovat syvennyksiin sijoitettuja. Pysäkkisyvennyksien vuoksi reunakiven korkeus bussin etuoven kohdalla on 10-12 cm ja ajoneuvoon noustaessa joudutaan ottamaan porrasnousua vastaava askel. Vaikka jotkut heikkonäköiset pystyvätkin erottamaan pysäkkialueen harmaan betonikiveyksen, on bussiin nousukohdan määrittäminen vaikeaa. Pysäkkikatosten tummat rakenteet eivät erotu taustan puiden lehvästöstä. Sen sijaan valkoisella pohjalla oleva linjanumeromerkki erottuu hyvin. Kulkuväylän taakse sijoitettu katos saa katoksesta bussiin siirtyvien ja kevyen liikenteen väylää kulkevien reitit risteämään. Suojateiden kohdilla on yleisimmin viistetyt betoniset reunakivet, joiden kokonaisnousukorkeus on kuitenkin liian suuri, jotta esimerkiksi pyörätuolilla ei tulisi liian suurta kallistusta ja keikahtamisen vaaraa. Sokinsuontien suojatie lähtee koko leveydeltään jalkakäytävän reunan kaarteelta ja toisessa reunassa on reunakivi korvattu asfalttiluiskalla. Tämä tekee näkövammaiselle ajoradan reunan ja ylityssuunnan tunnistamisen vaikeaksi. Päiväkodin pihalle nousee erittäin jyrkkä luiska (yli 12 %). Päiväkodin tontin alueella on lisäksi useita kynnyksiä, portteja ja jyrkkiä luiskia. Piha-alueet ovat pinnaltaan epätasaiset. Kirstintien pysäkkien ympäristön jalkakäytävien päällysteet ovat monin paikoin epätasaisia, minkä lisäksi kartoitetuilla reiteillä on joitakin yksittäisiä haittaavia tai vaarallisia painumia tai kohoumia. Kuva 2.4 Päiväkodin sisäänkäynnin edustalla on liikkumist a haittaava kynnys. Kuva 2.3 Esteettömyyden parantamistoimenpiteet. Kuva Espoon keskuksen esteettömyysselvityksestä 2004. Kuva 2.5 Kirstintien pysäkkien katokset on sijoitettu kulkuväylän taakse. Heikkonäköinen ei erota katosta taustan tummasta lehvästöstä.

6 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 2.3 Puolarintien pysäkkien ympäristö Kuva 2.6 Puolarintien eteläpuolen pysäkin suurin ongelma on voimakkaasti ajoradalle kallistava pinta ja bussiin nousemista hankaloittava matala reunakivi. Puolarintien pysäkeiltä kartoitettiin reitti Puolarmetsän sairaalan pääovelle. Reitti kulkee sairaalan piha-alueen lisäksi sorapintaista polkua pitkin metsän halki. Molemmat pysäkit on järjestetty pysäkkisyvennyksinä, joissa on erittäin matalat reunakivet, vain noin 2 cm. Tämä tekee bussiin nousemisen erittäin hankalaksi. Puolarintien eteläpuolen pysäkkialue on lisäksi voimakkaasti ajoradalle kallistava (12 %), mikä tekee sen vaaralliseksi pyörätuolilla liikkuville ja helposti tasapainonsa menettäville vanhuksille. Liukkaalla säällä alue on kaikille vaarallinen. Metsän halki johtava sorapintainen polku on liian pehmeä pyörätuolin käyttäjälle. Hankalin on jyrkkä osuus juuri ennen sairaalan piha-aluetta. Myös sairaalan piha-alueen päällyste on epätasainen. Pysäkki sairaalan pihassa on Puolarintien pysäkkejä parempi, koska siinä on selvästi korkeampi reunakivi bussiin nousun kohdalla. Sairaalan oven edustan penkeissä olisi hyvä olla käsituet helpottamaan istumaan laskeutumista ja penkiltä nousemista. Puolarintien ylittävän suojatien ja suojatiesaarekkeen kohdalla ei ole reunakiviä, joista heikkonäköinen tunnistaisi ajoradan reunan. Suojatien saareke on liian kapea (alle 2 metriä).

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 7 Kuva 2.7 Puolarintien ja Puolarmetsän sairaalan piha-alueen välissä on metsän halki kulkeva polkuosuus. Epätasainen ja hämärä valaistus aiheuttavat varmasti turvattomuuden tunnetta. Kuva 2.8 Sorapintaisen metsäpolkuosuuden lopussa on jyrkkä nousu ennen Puolarmetsän sairaalan pihaalueen pysäkkiä.

8 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola Kuva 2.9 Kuunkadun molempien pysäkkien ongelmana on bussiin nousemista vaikeuttava hyvin matala reunakivi ja katoksen sijoittuminen kevyen liikenteen väylän taakse. Kuva 2.11 Olarin keskuksen keskeisen ongelman muodostaa rakennusten edusalueiden sijoittaminen katuja pysäköintialuetta ylemmäksi. Port aat ja luiskat ovat huonokuntoisia, kaiteet puutteellisia eivätkä ne mitoitukseltaan vastaa esteettömyyden vaatimuksia. Myös kulkuväylien poikki kulkevat syvät kuivatuskourut aiheuttavat kaatumisvaaran. Kuva 2.10 Kuunkadulla Olarin keskuksen keskeisen pysäkkiparin pysäkit sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuva 2.12 Friisinkalliontien pysäkkiparin toinen katos on uusittu. Reunakiven korkeus bussin etuoven kohdalla on 12 cm, mikä on pysäkkisyvennyksen suunnitteluohjeiden mukainen, mutta aiheuttaa useille käyttäjille liian korkean askelen bussiin noustessa.

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 9 2.4 Olari Olarissa tarkasteltiin Kuunkadun pysäkit kauppakeskuksen kohdalla ja niiltä yhteydet apteekkiin, terveysneuvolaan, taksiasemalle ja kauppakeskuksiin. Friisinkalliontien pysäkeiltä tarkasteltiin yhteydet Hopeakuun palvelutaloon ja -keskukseen sekä sosiaalipalvelutoimistoon. Lisäksi kartoitettiin jalkakäytävät edellä mainittujen pysäkkiparien välillä. Olarin keskustan keskeisen ongelman esteettömyyden kannalta aiheuttaa alueen suunnitteluperiaate, jossa kaupalliset rakennukset keskusaukion (Kuunkehrä) ympärillä on rakennettu katuja pysäköintialuetta ylemmälle tasolle. Tasojen välisinä yhteyksinä palvelevat jyrkät luiskat ja portaat sekä niihin liittyvät kuivatuksen järjestämisen yksityiskohdat tekevät miljööstä hankalan, jopa vaarallisen, liikkua myös terveelle käyttäjälle. Alueen neljästä pysäkistä kolmessa on matala reunakivi (6-8 cm) bussin etuoven kohdalla, mikä tekee kyytiin nousemisen vaikeaksi. Neljännessä pysäkissä on nykyisten suunnitteluohjeiden mukainen 12 cm korkea reunakivi, joka sekin aiheuttaa vaivalloisen korkean askelen. Mainitun neljännen pysäkin kohdalla kevyen liikenteen väylä kulkee katoksen takaa, kun taas muilla pysäkeillä katoksessa bussiin siirtyvät joutuvat risteämään kevyen liikenteen väylää kulkevien kanssa. Noin puolet kartoitetuista jalankulkuväylistä on epätasaisia. Useissa kartoitetuissa suojateissa on ainakin toinen reuna ilman reunakiveä tai reunakivi on vain 1-2 cm korkea, mikä tekee heikkonäköiselle ja sokealle vaikeaksi tunnistaa ajoradan reunan. Merkittävästi pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkumista haittaavia yli 4 cm korkeita reunakiviä ei alueella ole. Joillekin myös 3-4 cm korkea reunakivi on hankala ylittää. Suojatiesaarekkeet ovat yli 2 metriä leveitä ja täyttävät näin minimivaatimukset. Kuunkadun eteläreunan liikerakennukseen tultaessa joudutaan kulkemaan huonokuntoisten betoniportaiden tai jyrkän luiskan kautta. Epätasaisen edusalueen lisäksi useiden ovien edessä on hankalasti käytettävä rappu. Hopeakuun palvelut aloon ja sosiaalipalvelutoimistoon johtavat luiskat saisivat olla loivemmat, enintään 5 %. Palvelutalon edustalla on hyvät käsituelliset ja selkänojalliset penkit.

10 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 2.5 Tapiola Tapiolan keskuksen liikkumis- ja toimimisongelmia on koko kaupallisen keskustan alueella selvitetty yleispiirteisesti vuonna 2004 valmistuneessa Tapiolan joukkoliikenneterminaalin ympäristön parantamisen lähtökohta- ja tavoiteselvityksessä. Ongelmallisiksi paikoiksi katsottiin terminaalin välittömässä läheisyydessä: Sampokujan pohjoinen sisäänkäynti; puuttuva opastus terminaaliin ja Sampokujan ollessa suljettuna vaihtoehtoiselle reitille Sokoksen pääoven edusaukio; puuttuva opastus, polkupyörien pysäköinti Länsituulenkujalta terminaalin itäpuolelle laskeutuva portaikko; pimeä, ahdas, kattamaton, puuttuvat opasteet Kirjokannen luiskien alusalue; hämäryys, luiskien liukkaus, toimimaton hissi, opasteet puutteelliset Itätuulenkuja; kulkupinnat huonossa kunnossa, opasteet terminaaliin ja vaihtoehtoisille reiteille puutteelliset Palvelulinjan pysäkit; puutteellinen varustelu, jalankulun yhteydet länteen Yhteydet Länsituulenkujalle: yhteys terminaalista länteen Länsituulenkujalle, opastus ylös ja länteen Pohjoisella laiturialueella on lisäksi seuraavat ongelmat: liian kapea pysäkkialue tukkeutuu erityisesti ruuhka-aikoina ylätasolla on monia opastuksen ongelmia: Länsituulenkujalla ei ole opasteita terminaaliin, hissille ei ole opastetta ja Sampokujalla liukuportaan yläpuolinen opaste on vaikea havaita, koska se on pieni ja sijoitettu korkealle terminaalin itäpään portaat ovat hämärät, ahtaat ja kattamattomat ja opastus puuttuu Etelän puolen pysäkkialueella on lisäksi seuraavat ongelmat: ylätason ajantasaisen linjainfon monitorit on sijoitettu katonrajaan, mistä niitä on vaikea havaita. Heijastukset ja pienehkö tekstifontti vaikeuttavat lukemist a terminaalin itäpään hissi ei ole toiminnassa ja opastus on puutteellista Itätuulenkujalle johtavat luiskat ovat jyrkkiä Merituulentien ylittävän suojatien reunakivet ovat matalat ja näkövammaisen on niistä vaikea tunnistaa ajoradan reunaa. Jatkuvat ohjauskaiteet ja suorakulmainen järjestely kuitenkin auttavat myös näkövammaista kadun ylityksessä. Kuva 2.14 Sampokujan eteläpäässä ajantasaisen linjainfon monitorit on sijoitettu katonrajaan, mistä niitä on vaikea havaita. Heijastukset ja pienehkö tekstifontti vaikeuttavat lukemist a. Kuva 2.16 Terminaalin eteläpuolen odotusalue on tilava, mutta valaistus on epätasainen. Seuraavat ongelmat ovat yhteisiä sekä pohjoisen että etelän puoleisille pysäkkialueille: kulkupinnat ovat epätasaisia ovet eivät ole automaattiovia lämpimästä odotustilasta ei näe saapuvia busseja ja odotustila on liian vähän aikaa auki laiturialue on pimeä kaikki ulkoportaat ovat jyrkkiä nousta opastusviitta ylät asolle ja hisseille on sijoitettu ylös hämärään katonrajaan ja sitä on vaikea huomata lippuautomaattia ei yletä käyttämään pyörätuolista metalliset penkit ovat kylmiä, eikä niissä ole selkänojaa tai käsitukia Kuva 2.13 Länsituulenkujalla ei ole opasteita terminaaliin. Sampokujalla liukuportaan yläpuolinen opaste on vaikea havaita, koska se on pieni ja sijoitettu korkealle. Hissille ei ole opastetta. Kuva 2.15 Metallinen penkki on kylmä istuttaessa. Esteettömässä penkissä tulisi olla selkänoja ja käsituet helpottamassa istuutumista ja nousemist a.

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 11 Kuva 2.17 Leveistä laattasaumoista on monin paikoin kulunut laasti pois. Kapea korko tai kävelykeppi voivat juuttua saumaan. Kuva 2.19 Terminaalin pohjoispuolen ongelmia ovat pysäkkialueen ahtaus, huono valaistus, meluisuus, tuulisuus sekä hankalasti luettava ja puutteellinen opastus. Kuva 2.18 Kirjokannen luiskat ovat talvella liukkaat, opastus on puutteellinen ja kannen alustan miljöö on epäviihtyisää.

12 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 3. Pysäkkien yleissuunnitelmat Esteettömien pysäkkien ja niiden ympäristöjen toteuttaminen käynnistetään kohdentamalla toimenpiteet linjan 19 varrella tärkeimmille pysäkkipareille ja niiden jalankulkuyhteyksiin. Yleissuunnitelmat kustannusarvioineen on laadittu seuraavista kohteista: Espoon keskus: Tuomarilaan valmistuvan uuden asuntoalueen pysäkit, Kirkkojärventien pysäkit aseman kohdalla, Kirstintien pysäkit Keski-Espoon koulun kohdalla Suvelassa. Puolarmetsä: Puolarintien pysäkit sairaalan kohdalla. Olari: Friisinkalliontien pysäkkipari palvelutalo Hopeakuun kohdalla ja Kuunkadun pysäkit Kuitinmäen keskustassa. Tapiola: Sampokujan terminaalin pysäkkialue. Tässä esitetyt pysäkkialueiden esteettömyyttä parantavat toimenpiteet ovat vain osa alueilla tarvittavista parannustoimenpiteistä. Useissa kohteissa tarvitaan esteettömyyden parantamistoimenpiteitä laajemmalla alueella, huonokuntoisten ympäristörakenteiden perusparannustoimenpiteitä, kaupunkikuvallista kehittämistä ja muita toiminnallisuuteen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Erityisesti Kirkkojärventien, Olarin liikekeskuksen ja Tapiolan alueilla tarvitaan kokonaisvaltaista toiminnalllisuuden ja kaupunkikuvan kehittämistä. Seuraavassa on selostettu lyhyesti tarkasteltujen pysäkkien suunnitteluperiaatteet. 3.1 Kirkkojärventien pysäkit Vaihtoehto Ajoratapysäkki ja syvennys * Pohjoinen pysäkki on syvennyksessä ja ainakin pysäkin etuosa voidaan rakentaa korkeana. * Kadun eteläpuolinen pysäkki toteutetaan ajoratapysäkkinä korkealla reunakivellä. Vaihtoehto Pysäkkisyvennykset * Mikäli Kirkkojärventien liikenteen toimivuus edellyttää, voidaan myös eteläinen pysäkki rakentaa syvennykseen korkealla reunakivellä. Pysäkkivaihtoehtojen kustannusarviot ovat: Ajoratapysäkki ja syvennys Pysäkkisyvennykset 3.2 Suvela, Kirstintien pysäkit 98.000 euroa 103.000 euroa * Pysäkit muutetaan kahden bussinajoratapysäkeiksi korkealla reunakivellä. * Pysäkkien kohdalle rakennetaan ajoradan korotus ja keskisaareke rauhoittamaan autoliikennettä ja turvaamaan risteävää kevyttä liikennettä. * Kirjaston ja koulun kohdalla olevaa keskisaareketta levennetään ja sen kohdalle rakennetaan suojatie * Kirstintien ja Sokinsuontien liittymä muutetaan yliajettavaksi kiertoliittymäksi selventämään liittymäjärjestelyä ja rauhoittamaan autoliikennettä. Kirstintien pysäkkien kustannusarvio on 151.000 euroa. 3.3 Puolarintie, Puolarmetsän sairaalan pysäkit * Pysäkit muutetaan esteettömän tyyppipysäkin vaihtoehdon 2 (s. 21) mukaisiksi kahden bussin pysäkkisyvennyksiksi, joiden etuosa on korotettu. * Pysäkkialueella ajorata korotetaan hillitsemään ajonopeuksia. * Pysäkin kohdalle rakennetaan runkopuilla istutettava keskisaareke muodostamaan katumaista ympäristöä ja rauhoittamaan liikennettä. Puolatintien pysäkkien kustannusarvio on 111.000 euroa. 3.4 Olari, Friisinkalliontien pysäkit * Pysäkit muutetaan vaihtoehdon 1 mukaisiksi korkealla reunakivellä varustetuiksi pysäkkisyvennyksiksi. * Kadun länsireunalla kevyen liikenteen väylä siirretään odotustilan taakse. * Kadun itäreunalla alikulkukäytävälle johtavaa yhteyttä pidennetään, jolloin se muuttuu loivemmaksi. Olarin pysäkkien kustannusarviot ovat: Friisinkalliontien pysäkki 3.5 Olari, Kuunkehrä 114.000 euroa Vaihtoehto Pysäkit aukiolla * Nykyisin noin 150 m päässä toisistaan olevat itään ja länteen johtavat pysäkit on sijoitettu aukion kohdalle lähelle toisiaan vaihtamisen helpottamiseksi. * Pysäkit ovat korkealla reunakivellä varustettuja ajoratapysäkkejä. * Ajorata korotetaan aukion kohdalla liikenteen rauhoittamiseksi ja kevyen liikenteen turvaamiseksi. * Pysäkkien kohdalle rakennetaan keskisaareke estämään pysäkillä seisovan bussin ohittaminen. * Aukion eteläreunassa olevan liikerakennuksen edustaa on ehdotettu korotettavaksi, jotta liikkeiden sisäänkäyntien kohdalla olevat portaat voitaisiin poistaa. Suunnitelmaluonnoksessa on myös ehdotettu luiska- ja porrasjärjestelyjä, jotta kulku jalkakäytävältä liikkeiden edustalle olisi helpompaa. Vaihtoehto Pysäkit hajautettu * Lännen suunnan toinen pysäkki on sijoitettu aukion kohdalle ajoratapysäkkinä. Vastakkaisen suunnan pysäkit ovat nykyisellä paikallaan korotettuina. * Aukion kohdalla ajorata korotetaan kevyen liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi, Vaihtoehtoisten pysäkkien kustannusarviot ovat: Kuunkehrä, pysäkit aukiolla Kuunkehrä, pysäkit hajautettu 3.6 Tapiola, Sampokujan terminaali 329.000 euroa 123.000 euroa Sampokujan terminaalin kehittämisessä pitäisi päästä parempaan esteettömyyteen myös pysäkkien reunakiven korkeuden suhteen. Terminaalin parantamisesta on käynnistymässä erillinen suunnitteluhanke. Tässä projektissa laadittu suunnitelmaluonnos pyrkii muistuttamaan, että terminaalisuunnittelussa tulee ennakkoluulottomasti pyrkiä löytämään ratkaisuja, jotka mahdollistavat korkean reunakiven käytön Espoon vilkkaimmalla pysäkillä. Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty kaksi kahden bussin porrastettua pysäkkiä, joiden etuosa on varustettu korkealla reunakivellä. Ratkaisu vie nykyistä enemmän tilaa leveyssuunnassa ja edellyttää siksi talon rakenteisiin tehtäviä muutoksia.

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 13 Kuva 3.1 Kirkkojärventie, Vaihtoehto Ajoratapysäkki ja syvennys (1:500)

14 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola Kuva 3.2 Kirkkojärventie, Vaihtoehto Pysäkkisyvennykset (1:500)

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 15 Kuva 3.3 Suvela, Kirstintien pysäkit (1:1000)

16 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola Kuva 3.4 Puolarintie, Puolarmetsän sairaalan pysäkit (1:500)

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 17 Kuva 3.5 Olari, Friisinkalliontien pysäkit (1:500)

18 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola Kuva 3.6 Olari Kuunkehrä, Vaihtoehto Pysäkit aukiolla (1:500)

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 19 Kuva 3.7 Olari Kuunkehrä, Vaihtoehto Pysäkit hajautettu (1:500)

20 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola Vaihtoehto 1. Asemapiirros.

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 21 4. Esteettömät tyyppipysäkit Projektissa on pyritty kehittämään pysäkkien esteettömyyttä mm. löytämällä pysäkkisyvennykselle ratkaisu, jossa voidaan käyttää 20 cm korkeaa reunakiveä helpottamaan bussiin menemistä ja ulos tulemista. Suunnitelmaluonnokset on laadittu uusista pysäkkityypeistä. Esteetön pysäkkisyvennys, vaihtoehto 1 * Pysäkki on odotustilan kohdalla tuloviisteen suuntainen, jolloin bussin etuosa ei ylitä reunakiveä. * Korkea (20 cm) reunakivi on 8,0 m matkalla odotustilan etureunasta, jolloin se on sekä etuoven että keskioven kohdalla. * Odotustila madaltuu normaalin 12 cm reunakiven tasoon 2,0 metrin matkalla, eli kaltevuus on suurimmillaan 4 %. Viisteen ylä- ja alapäässä on huomioraita. * Pysäkin etuosassa lähtöviisteen reunakivi on koko matkalla 12 cm korkea, koska bussin etuosa ylittää reunakiven. * Odotustilan etuosan ja lähtöviisteen kohdalla reunakivien korkeusero on suurimmillaan 8 cm. Odotustilan etuosassa 4 % kaltevan tason reunassa on kaide suojaamassa korkeuseroa. * Kahden bussin pysäkki on mahdollista toteuttaa porrastettuna ratkaisuna. Esteetön pysäkkisyvennys, vaihtoehto 2 Koska vaihtoehto 1 vie melko paljon tilaa leveyssuunnassa ja voi olla kaupunkikuvallisesti huono ratkaisu, kehitettiin myös vaihtoehto, jossa pysäkin reuna on ajoradan suuntainen. * Pysäkin mitoitus on normaalin kahden bussin pysäkin mukainen. * Etummaisen bussin paikka voidaan toteutt aa korkealla reunakivellä etu- ja keskiovien kohdalla vaihtoehdon 1 mallin mukaisesti, koska pysäkin pituuden vuoksi bussin ajolinja on reunakiven suuntainen pysäkin etuosassa. * Korkeuserot odotustilassa hoidetaan samalla tavalla kuin vaihtoehdossa 1. Käsityönä tehtävää talvikunnossapitoa lisää vähän pysäkkialueen etupään kaide. Myös korotetun osan toiseen päähän tarkasteltiin pollarin sijoittamista. Vaikka pollari olisikin erityisesti lumisena aikana varoittanut pinnan huomiovärejä paremmin korkeasta reunakivestä, jätettiin se pois kunnossapitoa hankaloittavana elementtinä. Jos pysäkkialuetta ei ole katettu tai varustettu sulanapitojärjestelmällä, tulisi tunniste- ja ohjauspintoina käyttää esimerkiksi uritettuja laattoja eikä varsinaisia kohokuvioisia opaslaattoja, jotka vaativat käsityönä tehtävää kunnossapitoa. Pysäkkikatoksen rakenteista reunakiveen tulisi olla vähintään 225 cm, jotta katoksen edusalue voitaisiin kunnossapitää koneellisesti. Toiminnallisena miniminä voidaan pitää 150 cm:ä. Vaihtoehto 2. Asemapiirros, julkisivu ja aksonometria.

22 ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 5. Matkustajainformaatio ja kalustovaatimukset Matkustajainformaatio liittyy matkaketjuun, jonka kaikissa vaiheissa joukkoliikenteen käyttäjä tarvitsee informaatiota. Seuraavassa kuvassa on esitetty esimerkki informaation tarpeesta matkan aikana. Informaation tulee olla saatavilla kaikille käyttäjäryhmille ja tämä asettaa vaatimukset erilaisista informaatiotavoista. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa B2/ 2003 on esitetty koko matkaketjua palvelevan informaatioketjun elementit, joiden sisältökuvaukset on esitetty julkaisun ohjekorteissa. Esteettömän linjan 19 matkustajainformaation kehittäminen esitetään toteutettavaksi useammassa vaiheessa. 5.1 Pysäkki-informaatio Linjan 19 kaikki pysäkit numeroidaan ja pysäkit varustetaan vähintään seuraavilla tiedoilla: * pysäkkitunnus * pysäkin nimi ja numero * pysäkkiä käyttävät reitit määräpaikkoineen * Auttava puhelin numero, josta matkustaja voi saada henkilökohtaista neuvontaa joukkoliikenneasioissa. Ne pysäkit, joissa on pysäkkikatos varustetaan lisäksi seuraavilla: * aikataulutiedot * linjakartta. Katoksellisilla pysäkeillä opastetaulujen sijoituksessa ja katoksen värityksissä noudatetaan Paikallisliikenneliiton infrakortin Esteetön bussipysäkki (BIK 13) ohjeita ja mittoja. Katokset varustetaan myös penkein ja käsijohtein. Pidemmän aikavälin tavoitteet Kaikki katokselliset pysäkit rakennetaan kokonaisuudessaan noudattaen em. esteettömän bussipysäkin ohjeita; mm. värikontrastit ja tekstien koot sekä opasteiden sijoitukset tarkistetaan ohjeen mukaisiksi. Informaatiota jaetaan pysäkeillä myös pistekirjoituksen avulla ja tekniikan kehittyessä pysäkkikuulutuksin. Teknisen kehityksen myötä pysäkit varustetaan myös ajantasaisilla ohitusaikanäyttöillä ja ohitusaikatauluilla. Sähköisten ja näyttötaulujen sijoituksissa noudatetaan infrakortin BIK 12 ohjeita. 5.2 Bussi-informaatio Busseihin liittyy kaksi tärkeää tietoa. Matkustajan on erotettava: * oikea kulkuväline muiden joukosta bussiin pyrkiessään ja * oikea pysäkki tai asema bussista pois jäämiseksi. 5.3 Kalustovaatimukset esteettömyyden kannalta Seuraavassa listassa on esitetty esteettömyyden edellyttämät kalustovaatimukset, jotka pyritään toteuttamaan seuraavalla linjan 19 kilpailukierroksella: * kaikki bussit ovat matalalattiaisia. * matalalattiaisten bussien tulee olla myös niiaavia * bussit varustetaan kiinteillä invarampeilla, joiden minimipituus on 60 cm * pyörätuoli vaatii 130 cm:n vapaan tilan keskitilassa, jossa on oltava myös pyörätuolin kiinnitysmahdollisuus * pyörätuolin kiinnikkeet * näkövammaisen ja opaskoiran paikat varataan mieluiten kuljettajan taakse * kaikki pysäkkinapit sijoitetaan siten, että niihin ylettyy istuinpaikalta nousematta * rahastuslaitteet asennetaan siten, että pyörätuolissa istuva ylettyy niihin hyvin Bussin etuosassa ulkopuolelle on oltava riittävän kokoinen linjatunnus, joka sisältää linjakilven, linjanumeron ja määränpään. Linjakilpien tulee olla selkeitä ja näkyviä. Linjan 19 bussit varustetaan myös sisänäytöillä, joissa näytetään seuraavan pysäkin tiedot visuaalisena tietona. Sisänäytössä voidaan antaa tietoa myös lisätietoa seuraavan pysäkin läheisyydessä olevista palveluista. Kuulutustiedon jakaminen on pidemmän aikavälin tavoitteena. Kaikessa visuaalisessa informaatiossa noudatetaan selkeää ja mahdollisimman suurikokoista merkitsemistä. Bussin yleisvalaistuksen tulee olla hyvä ja heijastukset tulee eliminoida. Värikontrastieroin tulee merkitä: * ovien sijainti, sisä- ja ulkopuolella * porrasaskelmien (jos niitä on) reunat * invapaikkoja osoittavat kilvet * painonapit * kaiteet, käsijohteet Tapiolan terminaalin uudistamisen yhteydessä koko terminaalin kiinteän ja muuttuvan informaation suunnittelussa noudatetaan LVM:n julkaisun B2/2003 ohjekortteja nro 14 Terminaalin kiinteä informaatio ja nro 15 Terminaalin muuttuva informaatio. Kuva 5.1 Matkaketju

ESTELI, Esteetön joukkoliikennelinja (19) välillä Espoon keskus - Tapiola 23 5.4 Kuljettajakoulutus Esteettömyyden toteutumiseen joukkoliikenteessä vaikuttaa erittäin paljon myös kuljett ajien suhtautuminen näkövammaisiin, liikkumis- ja toimimisesteisiin, vanhenevaan hitaasti liikkuvaan väestöön tai lastenvaunujen kanssa liikkuviin. Kuljettajahenkilöstö tarvitsee koulutusta tähän kohtaamiseen, jotta esteettömyys toteutuu kaikilta osin. Liikenne- ja viestintäministeriön vetämässä COST 349 linja-autopalveluiden esteettömyyshankkeen seurantaryhmässä on erillinen koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on laatia tarvittava koulutusohjelma esteettömän joukkoliikenteen tarpeisiin. Koulutusohjelmaa kannattaa hyödyntää linjan 19 kuljettajien koulutuksessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa 11/ 2001 on käsitelty mm. bussiliikenteen henkilökunnan ammattitaidon kehittämistä esteettömyyden kannalta. Linja-autoliiton omistama Bussialan Kehittämisp alvelut Oy järjestää bussiyritysten henkilökunnalle räätälöityjä yrityskohtaisia koulutustilaisuuksia, joissa esteettömyysasiat voidaan erityisesti ottaa koulutusohjelmaan. Koulutusohjelmassa tulee olla käytännön harjoittelua esimerkiksi pyörätuolilla ja simulaatiolaseilla. Harjoittelun tulee sisältää myös liikuntaesteisen avustamista, jossa koulutusryhmän henkilöt keskenään vaihtavat rooleja auttajasta autettavaksi. Koulutusryhmän sopiva koko on noin kymmenen henkilöä. Linja 19 seuraavassa kilpailuttamisessa yhtenä kriteerinä tulee olla kuljettajien koulutus esteettömyyden huomioimiseen. 6. JATKOTOIMENPITEET Jatkotoimenpiteiksi esitetään: * Kummastakin tyyppipysäkistä rakennetaan 1:1 malli esimerkiksi lankuista ja pysäkkimallit koeajetaan mitoituksen tarkistamista varten. * Kirkkojärventien pysäkit toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa koko Espoon keskuksen asemaseudun saneerauksen yhteydessä. * Puolarmetsän sairaalan kohdan ja Friisinkalliontien pysäkit toteutet aan koepysäkeiksi ensimmäisessä vaiheessa. * Koepysäkeistä kerätään kuljettajien, matkustajien ja kunnossapitäjien arvioinnit, joiden pohjalta tehdään tarvittavat tarkennukset suunnitteluohjeisiin. * Muista pysäkkien yleissuunnitelmista laaditaan rakennussuunnitelmat ja ne toteutetaan kunkin kadun tai alueen muun rakentamisen yhteydessä. * Seuraavassa linjan 19 kilpailutusvaiheessa bussikalustolle ja kuljettajahenkilöstölle asetetaan esteettömyyden vaatimat kriteerit. * Ylläpitomenetelmiä tulee kehittää siten, että hyvin suunnitellut ja hyvin rakennetut esteettömät rakenteet pysyvät esteettöminä myös käyttöaikana. * Mikäli uudet pysäkkityypit osoittautuvat hyviksi, viedään niiden käyttösuositus kaupungin suunnitteluohjeisiin.

LIITE Seminaari 28.10.2004, ryhmätöiden tuloksia TAPIOLA * Pysäkkien valaistuksen pitäisi olla hyvä * Informaation pitäisi olla isompaa * Pysäkkialueilla pitäisi olla kaiteita (tönivät ihmiset) * Bussien pysähtyminen eri paikkoihin on iso ongelma näkövammaisille ja hitaasti liikkuville * Bussien linjanumeron pitäisi olla isompi ja se tulisi näkyä myös bussin takana * Kylmyys ja vetoisuus pysäkillä * Bussin luiska on hyvä pyörätuolille, mutta vaikea näkövammaisille ja huonosti liikkuville - bussin pitäisi ajaa tarkasti reunakiven viereen * Suojatiet ovat kaikista liukkaimpia (massa), siksi niitä ei käytetä * Pysäkkien lähestymisväylien kunto on tosi tärkeää * Painonapit ovat liian kaukana pyörätuolissa liikkuvalle (talvella kinokset vielä edessä) * Kuulutukset busseihin (tulevat 6-8 v. kuluttua) - voisivatko kuljettajat kuuluttaa? * Kuulutukset myös pysäkeille/terminaaleihin * Pysäkit olisi hyvä rakentaa niin, että saadaan korkea (20 cm) reunakivi OLARI * Paljon hankalia luiskia ja portaita pitkät esteettömät matkat * Postin sijainti ongelmallinen * Jyrkkä luiska alikulkuun putkikaiteet 70 cm ja 90 cm tasoille * Pysäkkien sijainnit lähemmäksi toisiaan * Luiska saisi olla korkeintaan 5 % lämmitys BUSSIEN AJOTAPA * Väljemmät aikataulut * Kuljettajien koulutus PUOLARMETSÄN PYSÄKIT Ongelmat * Suojatieylitys turvaton * Ajonopeudet suuret * Reitti pysäkeiltä sairaalalle mm. hyvin epätasainen * Toisen pysäkin takana syvä oja ja kalteva pysäkkialue aiheuttavat vaaran tunteen * Tonttien ja alueiden hallinnolliset rajat voivat olla ongelma Parantamisideoita * Nopeudet alas * Korotus bussipysäkkien välille * Reitin parannus sairaalalle tasaus, pinnat, valaistus * Eteläinen bussipysäkki reunakivet, pinnat, leveys SEMINAARI 28.1.2005 ESPOON KESKUKSESSA, osallistujat Nimi Taho 1 Aalto Pekka Paikallisliikenneliitto 2 Ahtiainen Sinikka Espoo 3 Ikonen Liisa Espoo 4 Janhunen Outi Espoo 5 Karppinen Seppo SITO 6 Kiviniitty Sirkku Espoo 7 Krankka Maija SITO 8 Lehikoinen Juhani Espoo 9 Matikainen Anneli (käyttäjä) 10 Mäkynen Jari SITO 11 Niemi Lauri Espoo 12 Rantavuori Martti Espoon vammaisneuvosto 13 Rouhiainen Eero Espoo 14 Sinisalo Kimmo YTV 15 Söderström Thorbjörn asiakasraadin eläkeläisedustaja 16 Särelä Leena (käyttäjä) 17 Toiminen Reijo Espoon seudun näkövammaiset SEMINAARI 15.2.2005 TAPIOLASSA, osallistujat Nimi Taho 1 Ikonen Liisa Espoo 2 Karppinen Seppo SITO 3 Luoma Anja-Riitta Espoon Vanhusneuvosto 4 Matikainen Anneli (käyttäjä) 5 Niemi Lauri Espoo 6 Oasmaa Kyösti Espoo 7 Rouhiainen Eero Espoo 8 Söderström Thorbjörn asiakasraadin eläkeläisedustaja 9 Särelä Leena (käyttäjä) 10 Marten Winqvist Concordiabus 11 Esko Vepsäläinen Concordiabus 12 Heikki Svenn Espoo 13 Juha Hietanen YTV 13 Päivi Ahlroos Espoo SUVELA Ongelmat * kevyen liikenteen ylityskohdat * Ajonopeudet taas kasvaneet * Pyörätien sijainti pysäkeillä (katoksen edessä) Parantamisideoita * Ajoratapysäkit * Mahdollinen pysäkkivälien korotus * Suojateiden paikkojen tarkistus