JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 3 Mittareita



Samankaltaiset tiedostot
ITK130 Ohjelmistojen luonne

Liite 9 PROMAS Tarjouspyyntö Palvelutasovaatimukset PALVELUTASOT

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Sytyke ry:n laivaseminaari Software Technology Transfer Pekka Forselius

Tietohallinto. Risto Laakkonen, Tuotantopäällikkö. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

ISO/IEC sarja (SQUARE)

JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus

Käytettävyyden testaus

Yleiskuvaus - LVpalvelukerroksen. laadulliset vaatimukset Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

10 metriikkaa, joilla parannat johtamisen tasoa. Pekka Forselius, Senior Advisor, FiSMA ry Risto Nevalainen, Senior Advisor, FiSMA ry

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Tietojärjestelmän osat

PALVELUTASOMÄÄRITYKSET

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus

Ohjelmistotuotanto, s /27/2003

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

Laatukustannukset. Laadun hallinta. Laadun kustannuksista

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus Liite 1 Palvelutasoluokitus

SYSTEEMITYÖ. Tärkeitä sanoja

JHS-XXX ICT-palvelujen palvelutasoluokitus

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista)

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus

Laadun hallinta. Laatukustannukset. Laadun kustannuksista. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto

Laadun hallinta. Laatukustannukset. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto

Projektityö

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tiera Sähköinen arkistointi. Palvelun käytettävyys ja sanktiot. Sopimus Tiera Sähköinen arkistointi-palvelusta

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

Toiminnallinen turvallisuus

1/6. LIITE 7 Palvelutaso

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot

Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon. seuraamiseen. tsoft. Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

Liite A Määritelmät 1 (6)

Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys

1 YLEISKUVAUS Kaapelikaistaliittymä Palvelun rajoitukset PALVELUKOMPONENTIT Päätelaite Nopeus...

Käyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1

ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ

SLA-PALVELUTASOT. Laitteiden ja ohjelmistojen verkkokauppa ja lähitukipalvelun toimittaminen

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa:

JHS-XXX IT-palveluiden palvelutasoluokitus

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA

8. Laadunvalvonta. Mitä laatu on?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Koekysymyksiä. Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistojen suorituskyky

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Testaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Virtuaalinen tarkastus. Katselmoinnit osa 3. Paritarkastus. N-kertainen tarkastus (n-fold inspection)

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Innovaatiivinen hallinta Saimaan ja Atlantin rannalla. Case: I-SSHP & Walter Reed Army Medical Center

Turvallisuusseminaari Silja-Line

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Palvelutasolupaus - vai palvelutason kuvaus?

Mikä sitten on kallista? Milloin raha on viisaasti käytetty? Miten kallis määritellään toimintopistelaskennan näkökulmasta?

Tech Conference System Center Service Manager. Mihin tarkoitukseen ja miten käytetään. #TechConfFI

PAS-RATKAISUN PALVELUKUVAUS

Potilastietojärjestelmän laatu Mittaa ja paranna potilastietojärjestelmän laatua

Market. Need Market Research New Needs. Technical Research. Current Technological Level

He who stops being better stops being good

Kontrollipolkujen määrä

7. Koneenohjausjärjestelmien suunnittelumallit. OhAr Veli-Pekka Eloranta

Tuottavuus ja sen mittaaminen. Petri Suomala, TTY

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Ohjelmiston testaus ja laatu. Laatu

1 YLEISKUVAUS Valokaistaliittymä Palvelun rajoitukset PALVELUKOMPONENTIT Päätelaite Nopeus...

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Standardi IEC Ohjelmisto

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS Marko Varpunen

Convergence of messaging

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto

Kapasiteettipalvelut. Palvelutasot

Ohjelmistotuotteen hallinnasta

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

T Projektikatselmus

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Roi Rules Mittaamisen sietämätön keveys

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

Testaussuunnitelma. Pizzeria - Pitseria HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. WebPizza

Santeri Saarinen Korjattu testaustasoja ja tehty tarkennuksia I1-testaukseen

Häiriö (tapahtuma tai incident) on normaalista poikkeava järjestelmän käyttäytyminen joka haittaa järjestelmän sovitun mukaista käyttöä.

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmistotuotanto, laadunvalvonta Syksy Laadunvalvonta. Mitä laatu on? Laadun komponentit. Laatuvaatimukset.

@Tampereen Testauspäivät ( )

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

Pia Wessman. PALVELUTASONHALLINNAN KÄYTTÖÖNOTTO ORGANISAATION SISÄISESSÄ IT-PALVELUYKSIKÖSSÄ CASE: Aluehallinnon tietohallintopalvelut -yksikkö (AHTi)

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

Transkriptio:

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 3 Mittareita Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Mittaristoista Tämä liite listaa muutamia esimerkkejä laatumittareista. 2 Esimerkkejä laatumittareista Alla on esimerkkejä käytössä olevista lopputuotteen mittareista ryhmiteltynä ISO/IEC 9126 -standardin mukaisiin pääluokkiin (standardista enemmän kappaleessa 6). Ryhmät 1 6 ovat ohjelmistotuotteen luokkia ja ryhmät 7 10 käytönaikaisia (= mitattavissa vain tuotantokäytössä) luokkia. Laatukriteeri Laatumittari 1: Toiminnallisuus (functionality) Manuaalityön vähentäminen. Manuaali- /automatisointikohteet -listaus ja seuranta, mittarina kyllä / ei. Päällekkäisen työn vähentäminen. Päällekkäisen työn listaukset ja seuranta, mittarina kyllä / ei. Saman tiedon tallennuskertojen vähentäminen. Tuote tai palvelu on tietoturvallinen. Kattavuus (palvelulle asetetut vaatimukset täytetään). Yhteentoimivuus. 2: Luotettavuus (reliability) Luotettavuus (virheettömyys, oikeellisuus). Virheensietokyky. 3: Käytettävyys (usability) Selkeys, helppokäyttöisyys. Kohderyhmien erot huomioitu (esim. kieli). 4: Tehokkuus (efficiency) Kapasiteetti. 5: Ylläpidettävyys (maintainability) Ylläpidettävyys. 6: Siirrettävyys (portability) Uudelleenkäytettävyys ja yleistettävyys. Laajennettavuus, eli tukeeko rakenne uusien vaatimuksien toteuttamista. 7: Tehokkuus (effectiveness) Vaikuttavuusvaatimus. 8: Tuottavuus (productivity) Läpimenoaika. Tuottavuusvaatimus. Työn tuloksellisuuden parantaminen. Tarkistuslistat ja seuranta, mittarina kyllä / ei. Löydettyjen tietoturvahaavoittuvuuksien vakavuus ja määrä. Katselmointihavainnot. Auditointihavainnot. Tarkistuslistat, mittarina kyllä / ei. Arkkitehtuurinmukaisuus, katselmointihavainnot. Oikeiden / virheellisten tapahtumien määrä. Vikatilanteista toipumisen suunnitelma olemassa ja toimivuus testattu, mittarina kyllä / ei (eri komponentit, kuten esim. tietoliikennekomponentit, levyt, yksittäiset palvelimet jne.). Kyselyt, testaus, käyttövirheiden määrä testauksessa. Kyllä / ei. Tietoliikennekapasiteetti (päästä päähän), tietokantakapasiteetti, tallennuskapasiteetti, prosessorikapasiteetti, varmistuskapasiteetti, jne. Katselmointihavainnot. Auditointihavainnot. Katselmointihavainnot. Katselmointihavainnot. Panos / tuotos. Käsittelyaika. Panos / tuotos. Resurssit / tuotos. 1/8

Saatavuus (oikea-aikaisuus, nopeus). Palveluikkuna (=palvelun käytettävissä oloaika) vastaa asiakkaan tarpeita. Palveluaikatavoitteen täyttyminen. 9: Turvallisuus (safety) Taloudelliset menetykset. 10: Tyytyväisyys (satisfaction) Asiakaslähtöisyys. Työn mielekkyyden paraneminen. Helppokäyttöisyys. Käsittelyaika. Käytettävissä oloaika, käyttökatkosten määrä ja kesto. Käsittelyaika. Saamatta jääneet tuotot, maksetut korvaukset. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja -mittaukset. Työtyytyväisyystutkimukset. Käyttäjäkyselyt. 3 Projektin mittareita Alla on muutamia esimerkkejä kehitysprojektin mittareista. Näitä on hyvä seurata projektin aikana säännöllisesti, jotta mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida. Resurssit - Aika, pv. - Henkilöstö, htp. - Raha. Tuotokset / dokumentit - Hyväksytyt toiminnalliset vaatimukset, kpl (vaatimusdokumentti, katselmointimuistio). - Suunnitellut testitapaukset, kpl (testaussuunnitelma, katselmointimuistio). - Suoritetut testitapaukset, läpi menneet testitapaukset, kpl (testiraportit, katselmointimuistio). - Suunnitteludokumentit, kpl. - Katselmoidut dokumentit, kpl. - Katselmoinnit (katselmointimuistiot), kpl. Suunnitellut vs. toteuma 4 ITIL ITIL-malli keskittyy palvelutuotantoon. Sen mukaan mittareita voi muodostaa esim. seuraavasti: Talous - Palvelun liikevaihto. - Budjetti / todellinen kustannus. Asiakas - Palvelun saatavuus asiakkaalle (päästä päähän -mittaus). - Palvelun laatu (reklamaatiot, käyttäjätyytyväisyys). - Palvelun suorituskyky. - Palvelukatalogin kattavuus vs. liiketoiminnan tarpeet. Sisäinen - Palvelun toimitusajat - palvelutasojen saavuttaminen. - Prosessikyvykkyys. - Henkilöstön käyttöaste. Oppiminen ja kasvu - IT-henkilöstön ja käyttäjien koulutustoteuma. - Uusien teknologioiden havaitseminen ja hyödyntäminen. - Ratkaisutietokantojen kehittäminen, hyödyntäminen. 2/8

5 JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus määrittää julkisessa hallinnossa käytettävien keskeisten jatkuvien ICT-palvelujen (palvelinten käyttöpalvelut, käyttäjätukipalvelut, tietoliikenteen peruspalvelut ja työasemapalvelut) palvelutasoluokat ja laatukriteerit. Taulukko 1 listaa JHS 174:n mukaiset tyypillisimmät palvelun laatumääreet. JHS 174 lähestyy palvelun laatua ostajan näkökulmasta, mutta samat laatumääreet sopivat hyvin tarjottavan palvelun laadulle. Taulukko 1 Tyypillisiä palvelun laatumääreitä (Lähde: JHS 174) Asiakastyytyväisyys Kapasiteetti Katkojen maksimilukumäärä Koulutustaso, osaamistaso Käytettävyys, saatavuus Käyttäjätyytyväisyys Maksimikatko Palveluaika Ratkaisuaika (palvelupyynnöt, häiriöt) Ratkaisukyky Reagointiaika (palvelupyyntöihin, häiriöihin) Suorituskyky Tavoitettavuus Toimitusaika Mittaa asiakkaan tietohallinnon (tilaajan) avainhenkilöiden tyytyväisyyttä palveluun ja palveluyhteistyöhön. Hyvin laaja käsite. Voi tarkoittaa tietoliikennekapasiteettia (läpäisykyky), tallennuskapasiteettia, tietokantakapasiteettia, varmistuskapasiteettia, prosessorikapasiteettia, laitetilan laitepaikkakapasiteettia, laitetilan jäähdytyskapasiteettia tms. Jopa asiantuntijaresurssien minimimäärää voidaan pitää kapasiteettia koskevana laatumääreenä. Suurin määritellyllä tarkasteluvälillä palveluaikana tapahtuvien katkojen lukumäärä (tarkasteluvälin katkojen summa). Jatkuvien palveluiden ja asiantuntijapalveluiden toteuttajien koulutukselle ja osaamiselle (esim. sertifikaatit) voidaan asettaa minimiehtoja tai tavoitteita. Kts. luku 3 Termit ja määritelmät. Erityisesti teknologia-alustan palveluissa käytettävä laatumääre. Mittaa loppukäyttäjien tyytyväisyyttä palveluun tai palvelukokonaisuuteen. Kts. suosituksen luku 3 Termit ja määritelmät. Kts. suosituksen luku 3 Termit ja määritelmät. Hyvin yleinen laatumääre lähes kaikissa palveluissa. Kts. suosituksen luku 3 Termit ja määritelmät. Ratkaisuaika kuvaa, miten nopeasti häiriötä tai vikatilannetta koskeva tapahtuma tai palveluntuottajan itse havaitsema häiriö tulee saada korjattua ja tilanne normalisoitua Kts. suosituksen luku 3 Termit ja määritelmät. Kuvaa, miten tehokkaasti palvelupyyntöjä vastaanottava taho pystyy itsenäisesti ratkaisemaan sille tulevia palvelupyyntöjä. Kts. suosituksen luku 3 Termit ja määritelmät. Reagointiaika koskee yleensä palveluntuottajan maksimireagointiaikaa häiriöilmoituksiin tai sen itse havaitsemiin vikatilanteisiin. Hyvin laaja käsite. Voi tarkoittaa laitteiden tai jopa niiden osien (esim. prosessorin laskentateho) suorituskykyä tai kokonaisten järjestelmien tai niiden komponenttien suorituskykyä (kuinka monta sanomaa integraatioratkaisu välittää minuutissa tai miten nopeasti talousraportti muodostetaan tietystä aineistosta). Kts. suosituksen luku 3 Termit ja määritelmät. Kuvaa, miten sujuvasti asiakas voi tavoittaa palveluntuottajan palvelupisteen. Kts. suosituksen luku 3 Termit ja määritelmät. Erittäin yleinen laatumääre, joka täydentää jatkuvien ICT-palvelujen laatumäärityksiä. Esim. työaseman, toimituksen, yhdysliikenneavauksen, palvelimen asennuksen, dokumentaation, ylimääräisen varmuuskopion tai parametrimuutoksen toimitusaika. Käytetään useimmissa toimeksiannoissa (Request). Alla on muutamia esimerkkejä ICT-tuotannon prosessien laatumittareista: Palvelupyyntöjen käsittely - Ratkaisukyky puhelimitse: ensimmäisellä kerralla puhelimitse tulleiden palvelupyyntöjen ratkaisuprosentti. - Puheluiden lukumäärä / tukihenkilö / kk. - Keskimääräinen puheluun vastaamiseen käytetty aika. - Väärin eskaloitujen puhelujen osuus. - Neuvonnan osuus palvelupyynnöistä. - Osuus tapahtumista, joissa palvelupiste on ohitettu. 3/8

Ongelmanhallinta - Toistuvien ongelmien osuus kaikista ongelmista. - Ongelman korjaamisen aiheuttamien uusien muutospyyntöjen määrä keskimäärin. Palvelutasonhallinta - Osuus palveluista, joille on määritetty palvelutasot. Muutoksenhallinta - Hylättyjen muutospyyntöjen osuus kaikista muutospyynnöistä. - Ilman hyväksymistä toteutettujen muutosten osuus kaikista muutoksista. - Toteuttamista odottavien muutosten määrä. 6 Standardi ISO/IEC 9126 6.1 Yleistä ISO 9126 1 -sarja määrittää ohjelmistotuotteelle kaksiosaisen laatumallin ja perusteet mallien mukaisille metriikoille. Sarja koostuu kansainvälisestä standardista 9126-1 ja kolmesta teknisestä raportista. Tekninen raportti 9126-2 määrittää ohjelmiston laadun mittaamiselle ulkoisia, 9126-3 sisäisiä ja 9126-4 käytönaikaisia mittareita. Kuva 1 hahmottaa mittaristojen suhteita toisiinsa. Kuva 1: ISO9126 ja mittaristojen suhteet Standardin ensimmäinen laatumalli määrittää kuusi luokitusta sisäisen ja ulkoisen laadun mittaristolle ja toinen malli neljä luokitusta käytönaikaiselle mittaristolle. 6.2 Luokittelu Sisäinen laatu mitataan ohjelmiston vaatimusten, toteutetun toiminnallisuuden, funktioiden, testaussuunnitelmien jne. kautta. Puhtaasti sisäisiä metriikoita ovat esimerkiksi ohjelmakoodiin liittyvät mittarit, kuten koodirivien ja moduulien lukumäärä, koodin kompleksisuusmitat jne. Ulkoinen laatu mitataan ohjelmistoa käyttäen, tyypillisesti ohjelmaa testattaessa. Ulkoisia mittareita ovat esim. testausaste, löydettyjen/korjattujen virheiden määrä sekä palautettavuus. Käytön laatu mitataan toimintaympäristössä, ja metriikkoina on esim. tehokkuus, tuottavuus ja käyttäjätyytyväisyys. 1 Valmisteilla oleva ISO/IEC 2502n ajanmukaistaa ISO/IEC 9126:n kuvaamaa mallia. 4/8

Mittarit ovat joko perusmittareita (kerättyä dataa) tai johdettuja mittareita. Perusmittareita ovat esim. ohjelman koodirivien lukumäärä ja moduulien määrä. Johdettu mittari on esimerkiksi keskimääräinen moduulin rivimäärä, joka saadaan jakamalla koodirivien määrä moduulien määrällä. Johdettu mittari on myös ohjelmiston testausaste, joka saadaan jakamalla suoritettujen testien määrä kaikkien testien määrällä. Sisäiset ja ulkoiset mittarit ryhmitellään seuraaviin kategorioihin ja alikategorioihin: Toiminnallisuus (functionality), sisältäen - Soveltuvuus. - Tarkkuus. - Yhteentoimivuus. - Mukautuvuus (esimerkiksi mukautuvuus käytettyihin standardeihin). - Turvallisuus Luotettavuus (reliability), sisältäen - Ohjelmiston "kypsyys". - Toipumiskyky. - Virheiden sietokyky. - Mukautuvuus luotettavuuteen. Käytettävyys (usability), sisältäen - Opittavuus. - Ymmärrettävyys. - Käytettävyys. - Miellyttävyys. - Mukautuvuus käytettävyyteen. Tehokkuus (efficiency), sisältäen - Ajan kulutus. - Resurssien kulutus. - Mukautuvuus tehokkuuteen. Ylläpidettävyys (maintainability), sisältäen - Vakaus. - Analysoitavuus. - Muokattavuus. - Testattavuus. - Mukautuvuus ylläpidettävyyteen. Siirrettävyys (portability), sisältäen - Sopeutuvuus. - Asennettavuus. - Vaihdettavuus (esimerkiksi päivittäminen seuraavaan ohjelmistoversioon). - Rinnakkaiselo. - Mukautuvuus siirrettävyyteen. Käytönaikaisen laadun mittarit jaetaan seuraavasti: Tehokkuus (effectiveness). Tuottavuus (productivity). Turvallisuus (safety). Tyytyväisyys (satisfaction). 5/8

6.3 Tuotekehityksen vaihe ja metriikat Metriikoiden soveltuvuus ohjelmistotuotteen kehityksen eri vaiheissa voidaan kiteyttää alla olevaan taulukkoon. Taulukko ei ota kantaa käytettyyn kehitysprosessiin. Vaihe Tuotokset Metriikat Vaatimusten analysointi Käyttäjän laatuvaatimukset Sisäiset metriikat Ulkoiset laatuvaatimukset Sisäiset laatuvaatimukset Arkkitehtuurin suunnittelu Arkkitehtuurisuunnitelma Sisäiset metriikat Ohjelmiston suunnittelu Ohjelmiston toteutussuunnitelma Sisäiset metriikat Ohjelmointi ja testaus Ohjelmakoodi Testitulokset Sisäiset metriikat Ohjelmiston integrointi ja verifiointi Ohjelmistotuote Testitulokset Sisäiset metriikat Järjestelmäintegrointi ja järjestelmätestaus Integroitu järjestelmä Sisäiset metriikat Installointi Installoitu järjestelmä Sisäiset metriikat Hyväksyntä ja tuki Toimitettu ohjelmisto Käytön metriikat Sisäiset metriikat 6.4 Perusmetriikat Alla olevissa taulukoissa on listattuna teknisten raporttien ISO/IEC 9126-2, ISO/IEC 9126-3 ja ISO/IEC 9126-4 määrittämät perusmetriikat (base measure), jotka ovat mitattavia suureita. Näiden perusteella teknisiin raportteihin on määritelty yli 250 johdettua metriikkaa. Esimerkkinä johdetusta metriikasta on testauksen vikatiheys, joka saadaan jakamalla löydetyt virheet suoritettujen testien määrällä. Ulkoiset perusmetriikat (ISO/IEC 9126-2) Measure Name Unit of Measurement 1 Number of Functions Function (number of) 2 Operation Time Minute 3 Number of Inaccurate Computations Encountered by Users Case (number of) 4 Total Number of Data Formats Format (number of) 5 Number of Illegal Operations Operation (number of) 6 Number of Items Requiring Compliance Item (number of) 7 Number of Interfaces Requiring Compliance Interface (number of) 8 Number of Faults Fault (number of) 9 Number of Failures Failure (number of) 10 Product Size Byte 11 Number of Test Cases Case (number of) 12 Number of Breakdowns Breakdown (number of) 13 Time to Repair Minute 14 Down Time Minute 15 Number of Restarts Restart (number of) 16 Number of Restoration Required Restoration (number of) 17 Number of Tutorials Tutorial (number of) 18 Number of I/O Data Items Item (number of) 19 Ease of Function Learning Minute 20 Number of Tasks Task (number of) 6/8

21 Help Frequency Access (number of) 22 Error Correction Minute 23 Number of Screens or Forms Screens (number of) 24 Number of User Errors or Changes Error (number of) 25 Number of Attempts to Customize Attempt (number of) 26 Total Number of Usability Compliance Items Specified Item (number of) 27 Response Time Second or Millisecond 28 Number of Evaluations Evaluation (number of) 29 Turnaround Time Second or Millisecond 30 Task Time Minute 31 Number of I/O Related Errors Error (number of) 32 User Waiting Time of I/O Device Utilization Second or Millisecond 33 Number of Memory Related Errors Error (number of) 34 Number of Transmission Related Errors Error (number of) 35 Transmission Capacity Byte 36 Number of Revised Versions Version (number of) 37 Number of Resolved Failures Failure (number of) 38 Porting User Friendliness Minute Sisäiset perusmetriikat (ISO/IEC 9216-3) Measure Name Unit of measurement 1 Number of Functions Function (number of) 2 Number of Data Items Item (number of) 3 Number of Data Formats Formats (number of) 4 Number of Interface Protocols Protocol (number of) 5 Number of Access Types Access-Type (number of) 6 Number of Access Controllability Requirements Requirement (number of) 7 Number of Instances of Data Corruption Instance (number of) 8 Number of Compliance Items Item (number of) 9 Number of Interface Requiring Compliance Interface (number of) 10 Number of Faults Fault (number of) 11 Number of Test Cases Test-Case (number of) 12 Number of Restoration Requirement (number of) 13 Number of Input Items Which Could Check for Valid Data Item (number of) 14 Number of Operations Operation (number of) 15 Number of Messages Implemented Message (number of) 16 Number of Interface Elements Element (number of) 17 Response Time Second or Millisecond 18 Turnaround Time Second or Millisecond 19 I/O Utilization (Number of Buffers) Buffer (number of) 20 Memory Utilization Byte 21 Number of Lines of Code Directly Related to System Calls Line (number of) 22 Number of I/O Related Errors Error (number of) 23 Number of Memory Related Errors Error (number of) 24 Number of Items Required to be Logged Item (number of) 25 Number of Modifications Made Modification (number of) 26 Number of Variables Variable (number of) 27 Number of Diagnostic Functions Required Function (number of) 28 Number of Entities Entity (number of) 29 Number of Built-in Test Function Required Function (number of) 30 Number of Test Dependencies on Other System Dependency (number of) 31 Number of Diagnostic Checkpoints Checkpoint (number of) 32 Number of Data Structures Data-Structure (number of) 33 Total Number of Setup Operations Operation (number of) 34 Number of Installation Steps Step (number of) 7/8

Käytön perusmetriikat (ISO/IEC 9126-4) Measure Name Unit of measurement 1 Task Effectiveness (a given weight) 2 Total Number of Tasks Task (number of) 3 Task Time Minute 4 Cost of the Task Dollar 5 Help Time Second 6 Error Time Second 7 Search Time Second 8 Number of Users User (number of) 9 Total Number of People Potentially Affected by the System Person (number of) 10 Total Number of Usage Situations Situation (number of) 8/8