Eräitä yksityishenkilön ansiotulojen verotuksen kysymyksiä

Eräitä yksityishenkilön ansiotulojen verotuksen kysymyksiä Dosentti, KTT, OTL, VTM Timo Räbinä Itä-Suomen yliopisto 4.-11.12.2012 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö seurattu 25.11.2012 saakka 1

Eräitä veronalaisia luontoisetuja (TVL 64 ) Yleistä rahapalkan asemesta luontoisedut ovat EPL 13 :n tarkoittamaa palkkaa Työnantajan sosiaaliturvamaksu on maksettava myös luontoiseduista työsuoritus voidaan kokonaankin korvata luontoiseduilla (ennakkoperinnän muotona tällöin ennakonkanto) luontoisetu = työnantajalta (ta) muuna kuin rahana saatu korvaus työstä. Usein etu oikeuttaa työntekijän (tt) käyttämään yksityistaloudessaan ta:n omistamaa tai hallitsemaa omaisuutta mm. auto, asunto, ravinto, puhelinedut perustuu työ- tai virkasuhteeseen voi olla täysin vastikkeeton tai sellainen, josta työntekijä maksaa korvauksen veronalainen luontoisedun arvo = luontoisetupäätöksen arvo./. maksettu korvaus Verohallinnon vuosittainen päätös / sitova / tavallisimmat edut 2

Autoetu autoetu syntyy, kun työntekijä saa käyttää työnantajan omistamaa tai hallitsemaa henkilö- tai pakettiautoa yksityisajoihinsa jos työnantaja antaa luottokortin työntekijälle työntekijän oman auton polttoaineiden ostoa varten, kyse ei ole autoedusta, vaan bensaedusta, joka arvostetaan käypään arvoonsa = ostetun polttoaineen arvo autoedun tyypit KHO 1982 II 540: Työntekijän ei katsottu saaneen rahanarvoista etuutta kun työnantaja, sähköjakelu- ja asennusliike, oli luovuttanut hänen hallintaansa huoltoautoksi varustetun avolavaisen pakettiauton, jota työntekijä piti säännöllisesti työajan ulkopuolella työnantajan määräyksestä kotonaan sieltä tapahtuvia vikapäivitysluonteisia huoltoajoja varten. Työntekijä käytti auto myös päivittäisiin työmatkoihin, mutta hänellä ei ollut lupaa käyttää sitä kuihin yksityisajoihinsa. vapaa autoetu työnantaja maksaa kaikki kustannukset auton käyttöetu työntekijä maksaa ainakin kaikki polttoainekulut sekä työ- että yksityisajoista polttoainekulut on maksettava muulle kuin työnantajalle; jos maksaa työnantajalle, kyse on vapaasta autoedusta ja siitä suoritetusta korvauksesta työnantajan kirjanpidossa ei siten voi olla auton polttoainekuluja 3

autoedun arvo autoedun arvo lasketaan rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden (ensirekisteröinti Suomessa) perusteella seuraavasti: ikäryhmä A vuosina 2010-2012 käyttöönotetut autot vain auton hinnan perusteella määräytyvä arvo arvo/kk = tietty %-osuus auton uushankintahinnasta (= perusarvo) lisättynä käyttökustannuksia vastaavalla -määrällä (vapaa autoetu: 1,4 % uushankintahinnasta + 285 /kk tai 19 senttiä/km) em. senttimäärää käytettäessä pidetään ajopäiväkirjaa Mikä on uushankintahinta? Auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollut ovh vähennettynä 3.400 Lisävarusteet lisätään uushankintahintaan siltä osin kuin niiden määrä ylittää 850 :a autoliike antaa todistuksen uushankintahinnasta 4

ikäryhmä B vuosina 2007-2009 käyttöönotetut autot sama rakenne kuin ikäryhmä A, mutta %:t pienemmät ikäryhmä C ennen vuotta 2007 käyttöönotetut autot sama rakenne kuin ikäryhmä A, mutta %:t pienemmät ulkomailla saatu autoetu -arvo/kk tai kilometrikohtainen arvo autoedun arvo voidaan määrittää: kuukausikohtaisena arvona olettama 18.000 km yksityisajoja / vuosi = 1.500 km/kk kilometrikohtaisena arvona yksityisajoja yli tai alle 18.000 km / vuosi ajopäiväkirja tai muu luotettava selvitys joko verovelvollisen selvitys tai veroviranomaisen selvitys jos viranomaisaloitteisesti korotetaan, aina kuultava 5

ajopäiväkirjan sisältö autolla päivittäin ajettu kokonaiskilometrimäärä ja lisäksi työajoista (varsinaiselta työpaikalta erityiselle työntekemispaikalle tmv.) päivittäin: ajon alkamis- ja päättymisajankohta ajon alkamis- ja päättymispaikka, tarvittaessa reitti matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä matkan pituus ajon tarkoitus ja auton käyttäjä yksityisajoista ei siis tarvitse merkitä ajokohtaista selvitystä jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen (varsinaiselta työpaikalta erityiselle työntekemispaikalle tmv. matkat) määrä on yli 30.000 km/v, edun perusarvo on 80 % päätöksen mukaisesta perusarvosta automyyjien autoetu (auto on samalla autoliikkeen esittelyauto) päätöksen 17.3 ja 19 : luontoisetuauto vaihtuu työn vuoksi useasti kuukauden aikana (automyyjien esittelyautot) edun perusarvo on 80 % päätöksen mukaisesta perusarvosta 6

Autoetu ja matkakulut / työmatkoista maksetut kilometrikorvaukset? normaali matkakuluvähennys (asunnolta varsinaiselle työpaikalle) halvimman kulkuneuvon kustannusten mukaan jos luontoisetuauto katsotaan halvimmaksi kulkuneuvoksi, vähennys on 0,20 /km (vv. 2011) sekä vapaa- että käyttöetuautolle asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat ovat yksityisajoja kun tarkastellaan sitä, kuinka paljon luontoisetuautolla on ajettu yksityisajoja mahdollinen autoedun korotus "oma työnantaja": voiko maksaa km- korvauksia VH:n kustannuspäätöksessä tarkoitetuista matkoista (varsinaiselta työpaikalta erityiselle työntekemispaikalle tmv)? käyttöetu 12 senttiä/km (v. 2012) vapaa autoetu: ei voi maksaa verovapaasti "toinen työnantaja": sekä käyttö- että vapaaedussa voi maksaa verovapaasti kilometrikorvauksen (45 senttiä/km; v. 2012) siis ei veronalaista tuloa, vaan luetaan yksityisajoihin mahdollinen autoedun korotus 7

Esimerkki autoedun arvon korottamisesta Ikäryhmä A, uushankintahinta 20.000 (ovh 23.400./. 3.400 ), verovuoden 2012 le- päätöksen arvoin; vapaa autoetu luontoisedun arvo työnantajan vuosi-ilmoituksella tai ennakonpidätystodistuksella: 1,4 % x 20.000 + 285 /kk = 565 /kk x 12 kk = 6.780 (oletus siis: yksityisajoja 18.000 km/v eli 1.500 km/kk) työnantajan ilmoittamissa vuosi-ilmoitustiedoissa tai palkansaajan todistuksella näkyy vain vapaa autoetu, ikäryhmä A ja 6.780 asuu Tampereella, varsinainen työpaikka Hämeenlinnassa, jolloin työmatkoista kertyy yksityisajoja 11 kk x 21 tpv x 80 km x 2 = 36.960 km. lisätään muut yksityisajot arviolta esim. 6.000 km lisätään toisten työnantajien maksamien kilometrikorvausten km- määrä, 8.000 km (ei vaikutusta siis näiden km- korvausten verovapauteen) arvon korotus: (36.960 km + 6.000 km + 8.000 km - 18.000 km) x 19 senttiä/km = 6.262, jolloin autoedun arvoksi tulee 13.042 (6.780 + 6.262 ) asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannukset halvimmalla kulkuneuvolla eli juna Tre - Hml: 11 kk x noin 150 /kk (omavastuu 600 ) 8

Asuntoetu verotusarvoon vaikuttaa: 1. asunnon valmistumisvuosi, jona pidetään rakennuksen valmistumisvuotta jos rakennus on peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään peruskorjausvuotta 2. pinta-ala: perusarvo + m2-arvo asuinhuoneet, sauna, uima-allas, askartelutilat / ei autotalli 3. sijainti: erikseen pääkaupunkiseutu ja muu Suomi verotoimisto voi yleisesti alentaa - 20 %:lla vuokratason alhaisuuden perusteella ja vielä -20 % sijainnin perusteella enintään siis 20 + 20, ei 40 % yksittäistapauksittain alennus vielä 26 :n nojalla: käypä arvo verotoimisto ei siis voi korottaa 4. "mukavuudet" lämmitys, sähkö, vesi autotallietu, erillinen arvo julkisyhteisöjen asunnot: peritty vuokra katsotaan käyväksi vuokraksi silloin, jos asunto sijaitsee laitosalueella (kasarmi, vankila, koulukoti) muutoin normaali verotusarvo jos työntekijä maksaa "vuokraa" työnantajalle, vähennetään "vuokra" verotusarvosta, jolloin verotettavaksi tuloksi jää "netto 9

Ravintoetu kolme mahdollista tapaa edun antamisessa: 1. työpaikkaruokailu työnantajan oma työpaikkaruokala tai muu ruokalanpitäjä työnantajan tiloissa jos työnantajalle edun antamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset + alv ovat 5,60 9,30 edun verotusarvo on 5,60. Jos välittömät kustannukset + alv alittaa tai ylittää em. arvot, verotusarvona on välittömien kustannusten + alv:n määrää laitosruokailu: 2. sopimusruokailu sairaala, koulu, päiväkoti... verotusarvo on 4,20 ; opettajilla oppilaiden valvonnan yhteydessä tapahtuva ruokailu 3,36, hotelli- ja ravintola-alan henkilökunta 4,76 ta sopinut ravitsemusliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä lipuke oikeuttaa ruokailuun vain em. paikassa jos työnantaja maksaa ravitsemusliikkeelle 5,60 9,30 edun verotusarvo 5,60 10

3. ruokailulipukkeet (lounasseteli) edun verotusarvo 75 % nimellisarvosta, jos setelin nimellisarvo on enintään 9,30. Näin laskettuna edun vähimmäisarvo on kuitenkin 5,60. nimellisarvoltaan yli 9,30 :n lipukkeen verotusarvo on nimellisarvo setelillä saa vain aterioida jos sillä saa rahaa, elintarvikkeita... edun arvo on nimellisarvo voidaan antaa 1 seteli / kotimaan tosiasiallinen työssäolopäivä KHO 1988 B 583: Niille kahdelle vankilan virkamiehelle, joiden tehtävänä oli OM:n yleiskirjeen mukaan ruoan tarkkailua varten nauttia vankilassa näyteruoka-annos, ei tällä perusteella muodostunut veronalaista luontoisetua (ään. 4-1) KHO 1989 B 516: Kunnan palkkaama maatalouslomittaja oli tiloilla työskennellessään saanut aterioita. Ne katsottiin veronalaiseksi luontoiseduksi. Edunantaja ei ollut kunta vaan kyseinen maanviljelijä. KHO 11.05.2000 t. 876 (vuosikirja): Kunnan palkkaama maatalouslomittaja työskenteli eri maatiloilla saaden tämän työn yhteydessä tiloilta vapaita aterioita. Ateriaedun arvo oli sinänsä tuloverolain 29 :n 1 momentin nojalla luettava maatalouslomittajan veronalaiseksi tuloksi, mutta samalla kun hänen veronalaiseen tuloonsa lisättiin nämä tulot oli luonnollisena vähennyksenä otettava huomioon hänen erityisille työntekemispaikoille maatiloille tehdyistä työmatkoista aiheutuneet ylimääräiset ateriointikustannukset. Verovuodet 1994-1996. KHO 1.3.1983/685: Riittävänä selvityksenä VH:n vahvistamasta arvosta poikkeamiseksi ei pidetty kaupungin taloustoimiston antamaa todistusta kaupungin keskuskeittiöltä toimitettujen kouluaterioiden keskihinnasta. 11

Puhelinetu työnantaja kustantaa työntekijän kotiin puhelimen, 20 /kk matkapuhelin 20 /kk (puhelut + tekstiviestit + multimediaviestit) Turun HAO 19.5.2008 taltio 08/0303/3: Osakkaan veronalaiseksi tuloksi oli säännönmukaisessa verotuksessa luettu työnantajan kirjanpidossaan palkkana käsittelemä matkapuhelinetu Verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteista antaman päätöksen mukaisesti arvostettuna. Verotarkastuksessa osakkaan matkapuhelinkulujen oli todettu olleen kohtuuttoman suuret verrattuna matkapuhelimen luontoisetuarvoon. Jälkiverotuksessa osakkaan tuloon oli peiteltynä osinkona lisätty puolet hänen vuosittaisista matkapuhelinkulujensa määristä. Oikaisulautakunta oli alentanut peitellyn osingon määrän yhteen neljäsosaan matkapuhelinkulujen määristä. Hallinto-oikeuden mukaan osaakaan yhtiölle osakkaan käytössä olleesta matkapuhelimesta aiheutuneista kuluista ei voitu lukea peitellyksi osingoksi, koska matkapuhelin-etu oli käsitelty yhtiön kirjanpidossa osakkaalle annettuna palkan luonteisena etuutena sekä verotettu hänen ansiotulonaan Verohallituksen päätöksen perusteella ja koska matkapuhelinedun arvoa ei voida vahvistaa edulle tuossa päätöksessä määriteltyä käypää arvoa korkeammaksi. Äänestys 2 1 Eri mieltä ollut jäsen olisi hylännyt valituksen ja katsonut osakkaan saaneen yhtiöltä matkapuhelinedun osaksi peiteltynä osinkona. Osakkaan matkapuhelinkulut olivat vuosina 1998-2002 olleet runsaasta 20 000 markasta runsaaseen 50 000 markkaan eikä osakas ollut selvityksessään väittänytkään, että puhelut olisivat olleet kiinteistönvälittäjän työhön liittyneitä puheluita. Vaikka yhtiö oli kirjanpidossaan käsitellyt matkapuhelinedun palkansaajalle annettuna luontoisetuna, yhtiölle osakkaan matkapuhelinedusta aiheutuneet menot olivat kuitenkin niin suuret, että osakkaan oli katsottava saaneen edun osaksi osakasaseman perusteella. KHO:n päätös 6.10.2008 taltionumero 2485. Valituslupahakemus hylätään. 12

Korkoetu TVL 67 : työsuhdelaina; esim. pankkitoimihenkilöt, kuntien työntekijät työsuhteen perusteella saadusta lainasta lainasta siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin viitekorko, jos lainan korko on alhaisempi kuin se markkinoilla yleisesti käytössä oleva viitekorko, johon lainan korko on sidottu viitekorkoja mm. 1, 3, 6 ja 12 kk:n euribor, tai pankin oma primekorko jos lainaa ei ole sidottu viitekorkoon (kiinteäkorkoinen), etu syntyy, jos korko on alhaisempi kuin vuoden alun 12 kk:n euribor-korko etu on veronalaista ansiotuloa, mutta sama määrä on oikeus vähentää korkomenona korkovähennysrajoitusten puitteissa (esim. vakituiseen asuntoon kohdistuva korkomeno); tulo siis ansiotuloa ja korkomeno pääomatulolajissa vähennettävissä (30 %:n arvoinen ) toimitettava ennakonpidätys ja maksettava sotu-maksu jos molemmat puolisot velallisia, etu verotetaan kokonaisuudessaan sillä, joka on työsuhteessa 13

Matkaedut veronalaisuuden ratkaiseva rajanveto: onko kyseessä työmatka vai virkistysmatka ammattitaidon ylläpitämiseksi tehty opinto- tai tutustumismatka voidaan joutua myös osittamaan (esim. ½ työmatkaa, ½ virkistysmatkaa) puolison saama ilmaismatkaetu verotetaan aina työntekijällä KHO 18.2.1997 T 340: Suuryhtiön edustusmajalle Lappiin tehdyille, yhtiön johtavassa asemassa oleville henkilöille työmatkaksi katsotuille matkoille osallistui yhtiön liiketoiminnan kannalta tärkeiden asiakasyritysten ja sidosryhmien edustajia puolisoineen. Kun otettiin huomioon yhtiön johtohenkilöiden puolisoiden velvollisuudet huolehtia vieraista edustusmajalla, puolisoiden osallistuminen matkoille tapahtui yhtiön intressissä. Puolisoiden mukanaolosta matkoilla ei syntynyt yhtiön palveluksessa oleville EPL 4 :ssä tarkoitettua palkanluonteista etua. Ään 4-1. edun määrä on yleensä ne kustannukset, jotka työnantajalle matkasta ovat aiheutuneet 14

Työsuhdematkalippu TVL 64.2, edellytykset: 1. työnantajan työntekijälle antama 2. joukkoliikenteen 3. henkilökohtainen matkalippu 4. asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten menettelytavat käytännössä ta voi hankkia lipun työntekijälle ja mahd. periä tt:ltä osuuden lipun kustannuksista, tai ta voi antaa tt:lle työmatkaseteleitä lipun ostoa varten ta ei voi korvata rahana tt:n itse hankkimaa lippua lippu ei saa oikeuttaa tekemään matkoja laajemmalla alueella kuin mikä on tarpeen asunnon ja työpaikan välisissä matkoissa ei rajoituksia matkojen määrässä eikä vuorokaudenajoissa työsuhdematkalippu kokonaan verovapaa enintään 300 euron määrään saakka/v. lisäksi kokonaan verovapaata tuloa 600 euron ylittävältä osalta 3.400 euroon saakka (max. verovapaa etu 3.400 600 = 2.800) verovapaan edun yhteismäärä määrä siis enintään 3.100 euroa (300 + 2.800) asunnon ja työpaikan väliset matkakulut eivät ole vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne on katettu verovapaan tulon määrällä 15

Työsuhdematkalippu (HE 133/2009) esimerkki 1 työnantaja antaa työntekijälle henkilökohtaisia työmatkaseteleitä 200 euron arvosta vuodessa, joilla työntekijä ostaa VR:n juna-kk-lippuja asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten koko etu on verovapaata tuloa työntekijälle työnantajan ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja matkakulujen vähennysoikeus pienenee verovapaana tulona pidetyn määrän verran eli 200 :lla, eli jos asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannukset halvimman kulkuneuvon kustannusten mukaan olisi 11 kk x 90 /kk = 990, vähentää voisi vain 790 (tähän kohdistuisi 600 :n omavastuuosuus, jolloin aidosti vähennettäväksi jäisi 190 ) esimerkki 2 työnantaja antaa työntekijälle henkilökohtaisia työmatkaseteleitä 928 euron arvosta vuodessa verovapaata tuloa 300 + 328 euroa (928./. 600) = 628 euroa veronalaista ansiotuloa luontoisetuna 300 euroa (600./. 300) jos matkakulujen yhteismäärä vuodessa on tuo 928 euroa matkakuluina voi vähentää 300 euroa (928./. 628 euroa), joka jää alle omavastuuosuuden 600 euroa; siis aidosti ei voi vähentää mitään käytännössä työntekijä maksaa matkakuluistaan tässä tapauksessa rahaa vain noin 50 % tuloksi luetusta 300 euron määrästä eli noin 150 euroa 16

Muut edut VHp 26 : edun arvo on sen käypä arvo KHO 1987 B 559: Päivälehden toimituspäällikkö, jonka tehtäviin kuului mm. toimituksellinen johto, ajankohtaisten uutisten ja pitkällä aikavälillä tehtävien laajojen kirjoitusten ideointi ja joka osittain oli työskennellyt kotona, ei saanut veronalaista etua siitä, että työnantaja oli suorittanut hänen kotiinsa tulevien kahden valtakunnallisen päivälehden tilausmaksut. (ään. 3-1) KHO 14.03.2000 t. 550: Käräjäoikeus oli tuominnut lehden vastaavan päätoimittajan rikoslain 27:3 a :n nojalla yksityiselämän loukkaamisesta maksamaan sakkoa 47 360 markkaa. Jos työnantaja maksoi työntekijänsä maksettavaksi tuomitun sakon, maksu katsottiin työntekijän palkanluontoiseksi tuloksi. ongelma: onko arvo työnantajalle aiheutuneet kustannukset vai "ostohinta ulkopuoliselta"? lähtökohtana edun arvostamisessa on se arvo, joka työntekijän olisi ollut suoritettava ulkopuoliselle hankkiakseen po. edun KHO 1995 T 3627: Kun muotivaatteiden vähittäiskauppaa harjoittava työnantaja hankki ja asetti palveluksessaan olevien myyjien, myyntityöhön osallistuvien osastonhoitajien, ompelijoiden, somistajien, varastotyöntekijöiden sekä kontto-rityöntekijöiden käyttöön työasut, työntekijöille työasujen käytöstä muodostuu sellainen rahanarvoinen etuus, josta työnantaja EPL 4 :n mukaan oli velvolli-nen toimittamaan ennakonpidätyksen. Työntekijöiden näin saaman etuuden arvoa ei ollut vahvistettava asun hankkimisesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten suuruiseksi vaan tuon etuuden raha-arvo oli vahvistettava työntekijöiden säästyneitä elantokustannuksia vastaavaksi. 17

Muut edut lentopiste-etu KHO 2011:26: Yhtiö ei ollut valvonut työntekijöidensä saamien lentopiste-etujen käyttöä eikä estänyt työnantajan maksamista lentomatkoista saatujen pisteiden käyttöä työntekijöiden yksityistarkoituksiin. Yhtiössä toimitetun verotarkastuksen perusteella Konserniverokeskus oli vuonna 2007 katsonut yhtiön laiminlyöneen ennakonpidätysvelvollisuutensa vuosien 2001-2004 aikana työntekijöiden työnantajan maksamista lentopisteistä saamien lentopisteiden yksityiskäytön osalta. Konserniverokeskus oli toimittanut laiminlyötyjen ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen osalta ennakkoperinnän arviomaksuunpanot. KHO katsoi, että lentopisteistä saadun edun ennakkoperintään liittyi sellaisia avoimia kysymyksiä, jotka edellyttäisivät nimenomaisia säännöksiä osapuolten velvollisuuksista ja edun arvon määrittelystä. Ennakkoperintälakia oli perusteltua tulkita niin, ettei kysymyksessä olevien lentopisteiden käytöstä muodostunut ennakkoperintälaissa tarkoitettuun palkkaan rinnastuvaa etua. Yhtiön ei voitu katsoa laiminlyöneen ennakonpidätysvelvollisuuttaan. Maksuunpanot kumottiin tältä osin. EPL 9.1-2, 13.1 ja 3, 41.1-2 18

Verovapaat henkilökuntaetuudet (TVL 69 ) Verovapaita henkilökuntaetuuksia ovat tavanomainen ja kohtuullinen: 1. etu ta:n järjestämästä terveydenhuollosta ei kuitenkaan työnantajan työntekijälle suorittamaa korvausta sairaus- yms. kuluista työpaikkaterveydenhuolto verovapaata perustuu TES:iin tai vastaavaan, kaikille samat edut työpaikka- ja sopimuslääkärit, työnantajan lähete muulle lääkärille muut järjestelyt veronalaisia jos työnantaja korvaa työntekijän sairauskuluja järjestely, jossa työnantaja etukäteen on sopinut korvaavansa osan työntekijän tositteista palkansaajan perheenjäsenen edut "terveysmatkat" ulkomaille KHO 7.9.1999 T 2362: Lääkäriaseman tarkoitus oli korvata palveluksessaan olevan hammaslääkärin silmien taittovirheiden lasertekniikalla avoterveydenhuollossa suoritettavien korjaushoitotoimenpiteiden kulut. Kustannukset olivat 21 000 markkaa ja ne suoritettiin työterveyshuolto-ohjesäännön perusteella. Ohjesäännössä henkilökunta jaettiin kuitenkin kolmeen ryhmään ja vain ryhmä A eli lääkärit, hammaslääkärit ja esimiehet olivat oikeutettuja puheena olevaan etuun. Asiakirjojen mukaan leikkaus oli hammaslääkärille työssään hyödyllinen mutta ei välttämätön. Kun myös kyse oli uudesta hoitomuodosta ja siitä aiheutuvat kustannukset verrattain suuret, ei etua pidetty tavanomaisena ja kohtuullisena henkilökuntaetuna vaan palkkana, josta oli toimitettava ennakonpidätys. 19

KHO 2011:27: Osakeyhtiö A oli suunnitellut ottaa henkilöstölleen sairaanhoitovakuutuksen, joka täydentäisi yhtiön yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa. Vakuutettuina olisivat kaikki yhtiön ja sen tytäryhtiöiden noin 700 vakituista työntekijää, joiden työsuhde oli kestänyt yli kuusi kuukautta. Vakuutuksesta korvattaisiin sairauden tai tapaturman aiheuttamia hoitokuluja sairaus-/tapaturmakohtaiseen 10 000 euron ylärajaan saakka ja ilman omavastuuta. Korvattavaksi hoitokuluiksi katsottaisiin vakuutusehtojen mukaan sairauden tai vamman tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuvat kustannukset, mukaan luettuna muun muassa leikkauskustannukset sekä sairaalan hoitopäivämaksut vakuutuskirjassa mainittuun enimmäiskorvausmäärään saakka. Erikoislääkärin antaman hoidon ja määrämien tutkimusten korvattavuuden edellytyksenä olisi työterveyslääkärin lähete. Vain poikkeuksellisissa akuuttitapauksissa työntekijä voisi hakeutua suoraan hoitoon. Vakuutuksesta korvattaisin myös lääkekustannuksia. Vakuutuksen keskimääräinen vuosimaksu oli 273 euroa työntekijää kohjden. KHO katsoi, että sairaanhoitovakuutuksen kautta työntekijöille tarjolla olevaa, yleislääkäritasoista työterveyshuoltoa täydentävää palvelutarjontaa ei ollut pidettävä epätavanomaisena tai kohtuuttomana, kun otettiin huomioon sekä palvelujen käyttöä koskevat vakuutusehdot että työnantajan vakuutuksesta maksama määrä. Vakuutusmaksujen ei katsottu muodostavan A Oy:n työntekijöille veronalaista tuloa eikä yhtiö olut velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä työntekijöille otettavan sairaanhoitovakuutuksen perusteella. (äänestys 3-2) 20

2. henkilökunta-alennus työnantajan tuottamasta tai kaupan pitämistä tavaroista tai palveluksista muun kuin työnantajan tuotteesta korvattu alennus on veronalaista pitää olla samat edut koko henkilökunnalle alennusta verrataan muille asiakkaille myönnetty alennus ns. parhaan asiakkaan alennus työnantajan omakustannushinta KHO 1988 II 585: Sähkölaitos myönsi henkilökunnalleen aluelämmön tai sähkölämmityksen perusmaksusta 50 %:n alennuksen. Perusmaksu oli noin 1.100 mk:aa. Keskimääräiseksi sähkön alennukseksi muodostui noin 10 % kilowattitunnilta. Alennusta pidettiin tavanomaisena ja kohtuullisena. (ään. 5-2) 21

3. merkkipäivä tai vähäinen muu lahja, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena antamisperuste lahjan laatu ja arvo lahjakortit ja muut helposti rahaksi muutettavat veronalaisia: pörssiyhtiön osakkeet esinelahja, jonka saa vapaasti valita tavanomainen merkkipäivä työntekijän hääpäivä, 50, 60, 70 vuotta pitkäaikainen palvelus, eläkkeelle jäänti työnantajan merkkipäivä: ikään liittyvä päivä esinelahjan kohtuullisuus: 1-2 vk bruttopalkkaa vastaava määrä KHO 4.11.1986/4333: Yhtiö oli samana vuonna antanut hallituksensa jäsenenä toimineelle kauppaneuvokselle lahjaksi 7.170 mk:n arvoisen veneen 40 vuoden palvelun perusteella ja 6.270 mk:n arvoinen videonauhurin 65- vuotissyntymäpäivän perusteella. KHO katsoi videonauhurin, merkkipäivän luonne huomioon ottaen, palkaksi. Venettä pidettiin tavanomaisena ja kohtuullisena merkkipäivälahjana. 22

Kuopion HAO 7.6.2011 T 11/0335/1: Asiassa oli kysymys siitä, oliko kaupungin toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu erilaisista merkkipäivien mukaisista muistamisista 100 ja 200 euron arvoisilla lahjakorteilla sekä 200,240, 280 ja 320 euron avustuksilla kunto- ja virkistyslomiin. Lahjakortit oikeuttivat työntekijän valitsemaan itselleen mieluisen lahjan tietystä laajasta kategoriasta. Lahjakortteja ei siten oltu yksilöity tiettyä työnantajan valitsemaa lahjan ostoa varten. Kaupunki ei järjestänyt kunto- ja virkistyslomia, vaan ainoastaan hakemuksesta avusti tiettyä osa henkilökunnasta maksamalla avustuksen suoraan kylpylälle, kuntoutuslaitokselle, tilaisuuden järjestäjälle tai matkatoimistolle. Kaupungin myötävaikutus rajoittui siten työntekijän valitseman paikan hyväksymiseen ja avustuksen maksamiseen. Avustuksen saajalla oli tällöin laaja mahdollisuus vaikuttaa siihen, missä hän lomansa viettää. Lahjakorteista ja avustuksista syntyi molemmista veronalaista etua, joista tuli toimittaa ennakonpidätys sekä suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksu. Lainvoimainen. 23

4. etu työnantajan järjestämästä virkistys- tai harrastustoiminnasta ilmaiset kahvit yms. koko henkilökunnan lomanviettopaikka Lapin majat yksittäiselle työntekijälle järjestetty etuus on veronalaista lomalla syntyneiden kustannusten korvaus on veronalaista (esim. päivärahat tmv.) pikkujoulut verovapaata ta:n järjestämät koko henkilökunnalle suunnatut yhteiset liikunta- ja kulttuuritilaisuudet ei veronalaista etua luovuttaa tiloja työntekijöille liikuntaa tai kulttuuritoimintaa varten ei vaetua vuokraa tilat ulkopuoliselta tt:jen käyttöön ei va-etua maksaa sali yms. maksut tai maksaa koko henkilökunnalle suunnatun teatterinäytöksen kustannukset ulkopuoliselle ei va-etua jos maksetaan suoraan työntekijöille veronalaista 24

virkistys- ja harrastustoiminnasta saatuna verovapaana etuna pidetään myös: liikuntasetelit, kulttuurisetelit yhteensä enintään 400 :n vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- ja kulttuuritoiminnasta etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä = henkilökohtaisuus kulttuurilla tarkoitetaan käyntiä: museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa kulttuuritoimintana pidetään myös käyntiä tiedekeskuksessa, urheilutapahtumassa sekä osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille liikunta: uimahalli, kuntosali, ohjatut liikuntatunnit 25

5. etu työnantajan järjestämästä yhteiskuljetuksesta asunnon ja työpaikan välillä yleensä muulla kuin henkilöautolla, työntekijöiden säännönmukainen kuljetus asunnon ja varsinaisen työpaikan välillä poikkeukselliset työolot (yö, hälytys) taksikyytikin on verovapaata, jos ta maksaa suoraan taksille 6. tavanomainen ja kohtuullinen vapaa- tai alennus-matka liikennetoimialalla vain liikennetoimiala, ei matkatoimistot VR, Finnair, bussifirmat lentoliikenne jos oikeus paikanvaraukseen veronalaista 7. työnantajan järjestämä sairaan lapsen hoito tilapäinen kotihoidon järjestäminen ajalta, jolloin työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen täysin palkkaeduin saman sairaustapauksen johdosta enintään kuitenkin 4 päivän ajalta 8. tietoliikenneyhteyden yksityiskäyttö työntekijän asuntoon työn vuoksi hankitun internetyhteyden käytön yhteydessä syntyvä yksityiskäyttö ei muodosta veronalaista etua 26