Maahanmuuttajat osana kainuulaista yhteiskuntaa Ulkomaalaisväestön työelämävalmiudet ja koulutustarpeet

Jouni Ponnikas, Verna Mustonen, Sirpa Korhonen, Andra Aldea-Partanen & Nikolai Veresov Maahanmuuttajat osana kainuulaista yhteiskuntaa Ulkomaalaisväestön työelämävalmiudet ja koulutustarpeet

Esipuhe Esipuhe Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti toteutti Kainuun maakunta - kuntayhtymän Multicultural Education on Borders (MEB) -hankkeelle tutkimuksen Kainuuseen muuttaneiden ulkomaalaisten työelämävalmiuksista ja koulutustarpeista. Tutkimuksessa tarkastellaan työllisyyteen ja koulutukseen liittyvien kysymysten lisäksi, millaisia syrjäytymisen ja ennakkoluulojen kokemuksia ja ongelmia maahanmuuttajilla on sekä sitä, mitkä ovat syrjäytymisen ja ennakkoluulojen syitä ja seurauksia. Tutkimuksen toteuttamisesta vastasivat Lönnrot-instituutin esimies, erikoistutkija Jouni Ponnikas sekä tutkijat Verna Mustonen ja Sirpa Korhonen. Tutkimukseen ovat osallistuneet myös tutkijat Andra Aldea-Partanen ja Nikolai Veresov sekä tutkimusapulainen Sari Pöllänen. Kiitämme MEB-hankkeen projektipäällikköä Jyri Kokkosta ja aluesuunnittelija Jorma Teittistä hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi haluamme kiittää kaikkia kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneita henkilöitä. Kajaanissa, joulukuussa 2007 Tekijät

Sisällys Sisällys Esipuhe Yhteenveto 7 Краткие итоги 14 Summary 20 1 Suomen ja Kainuun ulkomaalaisväestö 25 1.1 Kainuu asuin- ja työskentelyalueena...25 1.2 Suomessa ja Kainuussa asuvat ulkomaalaiset...26 1.3 Maahanmuuttajien kotouttaminen Kainuuseen...31 1.4 Kainuun MEB-hanke...35 2 Tutkimuskysymykset, tutkimuksen toteutus ja aineistot 36 2.1 Tutkimuskysymykset ja niiden teoreettinen tausta...36 2.2 Tutkimuksen toteutus...37 3 Kainuu ulkomaalaisväestön asuinpaikkana 42 3.1 Ulkomaalaisten näkemykset Kainuusta...42 3.2 Asuminen Suomessa ja Kainuussa...45 4 Ulkomaalaisten sopeutuminen yhteiskuntaan Kainuussa 49 4.1 Ulkomaalaisten sosiaaliset kontaktit...49 4.2 Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin...51 5 Ulkomaalaisten koulutus ja työllisyys Kainuussa 56 5.1 Maahanmuuttajien työmarkkina-asema ja koulutustausta...56 5.2 Maahanmuuttajien työllisyystilanne...62 5.3 Ulkomaalaisten osaamistaso ja sen vahvistaminen...67 5.4 Mahdollisuudet ja keinot työllistymiseen...71 Lähteet

Yhteenveto 7 Yhteenveto K ajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti toteutti vuonna 2007 Kainuun maakunta -kuntayhtymän Multicultural Education on Borders (MEB) - hankkeelle tutkimuksen Kainuuseen muuttaneiden ulkomaalaisten työelämävalmiuksista ja koulutustarpeista. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Kainuussa asuvat 18 60-vuotiaat henkilöt, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai saame tai jotka eivät olleet suomenruotsalaisia. Kohdejoukon koko oli yhteensä 840 henkilöä. Tutkimuksessa tehtiin yksi koko kohdejoukolle kohdistettu kysely, johon vastasi 339 henkilöä. Lisäksi tehtiin maahanmuuttajien ryhmähaastattelu sekä joitakin asiantuntijahaastatteluja. Tutkimuksen kohdejoukkoa kutsutaan tässä raportissa sekä Kainuun maahanmuuttajiksi että ulkomaalaisiksi. Maahanmuuttajien asemaa Kainuussa tarkasteltiin sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Tutkimus kohdennettiin kolmeen tutkimusteemaan, joita selviteltiin seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1. Kainuu asuinpaikkana: Millaisena ja miten viihtyisänä asuinpaikkana maahanmuuttajat kokevat Kainuun? 2. Maahanmuuttajat osana yhteiskuntaa: Miten ulkomaalaiset ovat integroituneet yhteiskuntaan Kainuussa? 3. Maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen Kainuussa: Millainen on Kainuussa asuvien ulkomaalaisten koulutus- ja ammattitausta? Millaisia koulutustarpeita maahanmuuttajilla on? Miten Kainuussa asuvat ulkomaalaiset ovat työllistyneet Kainuussa? Tutkimuksessa analysoidaan maahanmuttajien nykyisten työtehtävien ja heidän koulutuksensa ja osaamisensa välistä kohtaantoa, kiinnostusta yrittäjyyteen sekä uusiin työtehtäviin. Lisäksi analysoidaan maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä koulutustarpeita. Suomen ja Kainuun ulkomaalaisväestö Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Muihin Euroopan maihin verrattuna ulkomaalaisten määrä Suomessa on kuitenkin edelleen hyvin pieni. Vuoden 2006 lopussa ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä oli 2,3 %. Kainuun maakunnassa ulkomaalaisten osuus oli 1,3 % eli yhteensä 1 057 henkilöä. Kainuussa asuvista ulkomaalaista lähes

Yhteenveto 8 puolet on kotoisin Venäjältä. Afrikasta, Aasiasta ja EU-maista kotoisin olevia ulkomaalaisia asuu Kainuussa lähes yhtä paljon. Kotouttamisella pyritään edesauttamaan ulkomaalaisten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kunnat laativat kotoutumisohjelman ja vastaavat ohjelman toimeenpanosta, kehittämisestä sekä seurannasta. Kotoutumissuunnitelma puolestaan on maahanmuuttajan henkilökohtainen suunnitelma hänen tarvitsemistaan toimenpiteistä ja palveluista. Kotoutumisen ja yhteiskuntaan sopeutumisen tärkeimpinä edellytyksinä ovat suomen kielen oppiminen sekä pääsy työelämään. Suomessa asuvista ulkomaalaisista noin kolme neljäsosaa kuuluu työikäiseen väestöön kun taas työvoimaan eli työllisiin ja työttömiin kuuluu noin 43 %. Maahanmuuttajien työttömyysaste on selvästi korkeampi kuin koko väestöllä. Työministeriön arvion mukaan huhtikuussa 2007 Suomessa asuvista ulkomaalaisista noin 20 % oli työttömänä. Ulkomaalaisten työttömyys on siis suunnilleen kaksinkertainen verrattuna valtaväestöön. Myös Kainuussa ulkomaalaisten työttömyys on tässä tutkimuksessa kerättyjen aineistojen mukaan selvästi muuta väestöä korkeampi: maahanmuuttajista on työttömänä yli 30 % kun koko Kainuun työttömyysprosentti on 15. Monet työttömistä maahanmuuttajista ovat toki aktiivisesti mukana toimenpiteissä, kuten harjoittelussa tai koulutuksessa. Vain vähemmistö on pelkästään työttöminä työnhakijoina. Seuraavassa esitellään lyhyesti vastaukset tutkimuskysymyksiin. Maahanmuuttajien näkemykset perustuvat heille tehtyyn kyselyyn sekä haastatteluihin. Tutkimuskysymys 1. Millaisena ja miten viihtyisänä asuinpaikkana maahanmuuttajat kokevat Kainuun? Johtopäätökset Useimmat tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn vastanneista ulkomaalaisista olivat asuneet Suomessa ja Kainuussa jo useita vuosia. Enemmistö oli muuttanut Kainuuseen löydettyään suomalaisen puolison ja monet olivat muuttaneet yhdessä puolison tai perheen kanssa. Selvästi vähemmässä määrin ulkomaalaiset ovat tulleet Kainuuseen työn vuoksi tai pakolaisena. Kainuussa asuvat ulkomaalaiset pitivät Kainuun luontoa kauniina ja aluetta turvallisena asua, mutta useimmat eivät kokeneet maakuntaa mahdollisuuksia täynnä olevaksi. Maahanmuuttajiin kohdistuvissa toimenpiteissä pidettiin tärkeänä sitä, että heidän kokemuksensa ja kulttuuritaustansa otettaisiin huomioon. Toivomuksena vastaajilla oli, että maahanmuuttajien sopeutumista auttavia toimenpiteitä olisi enemmän, ja että koululaisten ja heidän vanhempiensa sekä lasten kanssa työskentelevien sopeutumista autettaisiin viranomaisten toimesta. Tärkeimpinä tekijöinä omalle Kainuussa asumiselleen vastaajat pitivät puolison asumista Kainuussa, alueen turvallisuutta ja luonnon kauneutta, omaa ja puolison työpaikkaa sekä tarjolla olevia harrastusmahdollisuuksia. Myös itärajan läheisyyttä pidettiin tärkeänä. Kainuussa asumiseen oltiin pääosin varsin tyytyväisiä. Vain harvat kertoivat viihtyvänsä Kainuussa melko vähän tai ei lainkaan. Useimmat maahanmuuttajat myös aikovat pysyä Kainuussa tulevaisuudessa. Muuttoa harkitsevilla yleisin perustelu suunnitelmille lähteä oli työn puute tai muuttaminen opiskelun vuoksi.

Yhteenveto 9 Toimenpide-esitykset Kainuu saa maahanmuuttajilta varsin positiivista palautetta. Valtaosa heistä aikoo pysyä Kainuussa. Maahanmuuttajat ovat kohtalaisen aktiivisia ja haluavat integroitua kainuulaiseen yhteiskuntaan. Kainuun valtaväestön, viranomaisten ja työnantajien tulisi selvemmin ymmärtää Kainuun monikulttuurinen rikkaus ja tehdä entistä aktiivisempaa sopeuttamistoimintaa maahanmuuttajille. Lisäksi tulisi tiedottaa Kainuun tarjoamista palveluista, kuten koulutuksista, sekä yleensä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Kanssakäymisessä pitää kuitenkin huomioida molempien osapuolten tarpeet ja sopeuttamistoimissa kunnioittaa kulttuurista moninaisuutta. Näiden periaatteiden toteutuminen vaikuttaa kulttuurisesti kestävän kehityksen toteutumiseen maahanmuuttajapolitiikassa. Tutkimuskysymys 2. Miten ulkomaalaiset ovat integroituneet yhteiskuntaan Kainuussa? Johtopäätökset Useilla maahanmuuttajilla on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ystäviä, joihin on tutustuttu töissä, suomen kielen kursseilla, sukulaisten kautta tai koulutuksissa. Työllistyminen on merkittävä väylä sosiaalisiin kontakteihin, integroitumiseen. Vapaa-aikana maahanmuuttajia kiinnostavat eniten ajanvietto perheen ja ystävien kanssa, liikunta ja urheileminen sekä monet luontoon liittyvät harrastukset. Uusien ihmisten tapaamista ja ajanviettoa omaa kansallisuutta edustavien tai samanlaisia muuttokokemuksia omaavien ihmisten kanssa pidetään vähemmän kiinnostavina. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista maahanmuuttajista oli tuntenut itsensä muutamia kertoja syrjityksi ulkomaalaistaustansa vuoksi. Osaa oli syrjitty useita kertoja ja muutama henkilö kertoi tuntevansa itsensä syrjityksi koko ajan. Vain noin neljä kymmenestä maahanmuuttajasta kertoi, ettei ollut tuntenut itseään lainkaan syrjityksi. Tutkimuksen yhteydessä tehdyn kyselyn vastaajat ajattelivat kansallisuutensa vaikuttavan useimmin silloin, kun he etsivät töitä. Vähemmässä määrin kansallisuuden nähtiin vaikuttavan silloin, kun he ottavat osaa paikalliseen päätöksentekoon tai kun heidän lapsensa menevät kouluun. Vastaajia oli heidän mielestään yleensä kohdeltu eri tilanteissa pääasiassa samoin kuin suomalaisia. Suomalaisia huonommin vastaajia oli kohdeltu lähinnä kadulla tai julkisilla paikoilla. Usein kainuulaiset näyttäytyvät maahanmuuttajille varautuneina, torjuvina ja vaikeina lähestyä. Toisaalta ongelmana on yksityisyyden puute. Maahanmuuttajat saattavat joutua selittelemään täällä oloaan ja omaa tilannettaan. Tutkimusaineistosta välittyy kuva, että usein maahanmuuttajat kokevat olevansa paikallisille ikään kuin selityksen velkaa siitä, miksi he ovat täällä. Julkisista palveluista maahanmuuttajat käyttävät erityisesti KELA:n ja työvoimatoimiston palveluja. Lisäksi merkittävinä palveluina maahanmuuttajat nostivat esille oman asuinkuntansa suomen kielen kurssit, kunnan sosiaalipalvelut, Kajaanin monikulttuurisen keskuksen Monikan palvelut, muualla kuin omassa asuinkunnassa järjestetyt suomen kielen kurssit sekä uuteen ammattiin valmentavat koulutukset.

Yhteenveto 10 Toimenpide-esitykset Yleinen syy ennakkoluulojen taustalla on tietämättömyys, jota taas voidaan poistaa kanssakäymisellä ja erilaisiin kulttuureihin tutustumalla. Viranomaisten tulisi järjestää lisää tilaisuuksia, joissa paikalliset asukkaat ja maahanmuuttajat voisivat tutustua toisiinsa yhteisen tekemisen kautta. Luontevaa kanssakäymistä tapahtuu esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa kun suomalaiset ja ulkomaalaiset opiskelevat samoissa ryhmissä. Ennakkoluuloiset asenteet erilaisuutta kohtaan syntyvät usein jo lapsuudessa. Ei ole yllätys, että suurin osa Kainuun maahanmuuttajista on kokenut syrjintää. Monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatuksen aloittaminen jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulun ala-asteella on tärkeää. Koulujen ja viranomaisten tulisi tukea perheitä suvaitsevaisuuteen kasvattamisessa. Opettajien ja kasvattajien koulutuksessa, esimerkiksi Kajaanin opettajankoulutuslaitoksessa, tulisi entistä enemmän parantaa heidän valmiuksiaan kohdata monikulttuurisuuden haasteet työssään. Maahanmuuttajien Kainuuseen sopeutumista sekä suomalaisten suvaitsevaisuutta ulkomaalaisia kohtaan lisääviä erilaisia täydentäviä kulttuurisia ja koulutuksellisia toimenpiteitä voisivat olla mm. yhteiset kaksikieliset tilaisuudet, joissa suomalaiset ja maahanmuuttajat tapaavat toisiaan. Hyvä esimerkki tästä on kansainvälinen viikko eri ala- ja yläasteen kouluissa, joissa eri maista tulevat oppilaat voivat esitellä lähtömaataan haluamallaan tavalla. Tiedon lisääntyminen eri maista, kuten laajentuneesta EU:sta sekä Venäjästä, lisäisi suvaitsevaisuutta ja ymmärtämystä kulttuurista erilaisuutta kohtaan. Näin vahvistettaisiin Kainuun maakunnan sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tutkimuskysymys 3. Millainen on Kainuussa asuvien ulkomaalaisten koulutusja ammattitausta? Millaisia koulutustarpeita maahanmuuttajilla on? Miten Kainuussa asuvat ulkomaalaiset ovat työllistyneet Kainuussa? Johtopäätökset Tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista suurin osa oli mukana työelämässä. Palveluala sekä terveydenhuolto- ja sosiaaliala olivat tyypillisimpiä työpaikkojen toimialoja. Myös tieteellisen, teknisen ja taiteellisen työn alalla sekä kaupallisessa tai teollisessa työssä työskenteli useita. Työttömiä oli noin kolmannes kaikista vastaajista. Lisäksi mukana oli opiskelijoita, äitiyslomalla olevia henkilöitä sekä eläkeläisiä. Suurin osa Kainuun maahanmuuttajista on kouluttautunut muualla kuin Suomessa. Eniten Kainuussa on Venäjällä koulutuksensa saaneita maahanamuuttajia. Useimmat tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista olivat suorittaneet vähintään toisen asteen koulutuksen eli olivat käyneet ammattikoulun, yliopiston tai ammattikorkeakoulun. Sen sijaan vähemmistöllä oli lukiokoulutus, pelkkä peruskoulutus tai ei lainkaan koulutusta. Tutkimusaineiston perusteella maahanmuuttajilla on monipuolista osaamista ja pääosin hyvä koulutus. Tälle osaamiselle on käyttöä ja työllistymisen esteiden purkaminen olisi tärkeää. Vain alle puolet tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista kokee, että heidän koulutustaan arvostetaan Suomessa. Käytännössä koulutuksen arvostus, niillä jotka sitä kokevat saavansa, näkyy siinä, että he ovat saaneet

Yhteenveto 11 koulutuksestaan tai toiminnastaan positiivista palautetta tai löytäneet koulutustaan vastaavan työpaikan. Yli puolet tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista taas kokee, ettei heidän saamaansa koulutusta arvosteta. Arvostuksen puutetta osoittavat maahanmuuttajien mukaan maahanmuuttajien korkea työttömyys, ennakkoluulot heitä kohtaan sekä se, ettei heidän ulkomailla saamaansa koulutusta suoraan hyväksytä Suomessa. Vaikka monet maahanmuuttajat kokevat oman koulutuksensa arvostuksen alhaiseksi, yli puolet kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista kuitenkin katsoo, että heidän nykyinen työpaikkansa vastaa heidän saamaansa koulutusta. Maahanmuuttajien työllistyminen Kainuussa vaatii aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Tästä kertoo se, että useimmin tutkimuksessa mukana olleet maahanmuuttajat ovat työllistyneet itsenäisesti oman toiminnan tuloksena, esimerkiksi vierailemalla mahdollisissa työpaikoissa ja lähettämällä ansioluetteloita. Myös työvoimatoimisto on auttanut työpaikan löytämisessä. Niin ikään verkostot Suomessa, tuttavat tai ammatilliset kontaktit ovat auttaneet työllistymisessä. Työttömät maahanmuuttajat arvioivat merkittävimmiksi työllistymisensä esteiksi puutteet ammatillisessa koulutuksessa, ulkomaalaisille tarjolla olevien töiden vähäisyyden sekä heikon suomen kielen taidon. Työttömyyteen vaikuttaa myös ammattia vastaavan työn puute. Osa maahanmuuttajista myös koki, ettei heidän pätevyyttään ja taitojaan ole tunnistettu ja siksi he ovat työtä vailla. Muina merkittävinä työttömyyteen vaikuttaneina syinä maahanmuuttajat mainitsivat ennakkoluulot ja ulkomaalaisia syrjivän asenteen, ulkomailla saadun koulutuksen vähäisen arvostuksen sekä alueen korkean työttömyyden. Työnantajat kokivat maahanmuuttajien työllistymisen kannalta ongelmiksi sen, että maahanmuuttajien koulutusta ei voida täysin rinnastaa Suomessa saatuun koulutukseen ja sitä kautta heidän osaamisestaan ei olla varmoja. Työnantajien mielestä puutteellinen suomen kielen taito on myös merkittävä este työllistymiselle. Useimmissa työpaikoissa tietyn suomen kielen sanaston hallitseminen on välttämätöntä. Asiakasta pitää ymmärtää ja asiakkaan on ymmärrettävä työntekijää. Pelkkä englannin osaaminen ei monissa tehtävissä riitä. Suurin osa tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista osaa oman arvionsa mukaan vähintään jonkin verran suomen kieltä. Venäjää Kainuun maahanmuuttajista suurin osa osaa taustansa vuoksi. Sen sijaan englannin kielen taidossa maahanmuuttajilla on parantamisen varaa. Työllistyäkseen maahanmuuttajat arvioivat tarvitsevansa ammatillista koulutusta, työharjoittelua tai oppisopimuskoulutusta ja suomen kielen koulutusta. Suurin osa vastaajista oli osallistunut suomen kielen kursseille. Myös tietokonekursseilla oli käyty runsaasti. Useat vastaajat olivat osallistuneet lisäksi ammatilliseen, muuhun koulutukseen tai korkeakouluopintoihin. Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajien halu ryhtyä yrittäjäksi ei ole erityisen korkea. Vain joka kymmenes tutkimukseen osallistunut maahanmuuttaja suunnitteli perustavansa yrityksen. Kauppa sekä palvelut, kuten ravitsemus- ja matkailuala, kiinnostivat yrityksen perustamista suunnittelevia. Eri ammattialoista vastaajat halusivat mieluiten työskennellä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla sekä tieteellisen, teknisen ja taiteellisen työn alalla. Ensiksi mainitussa kiinnostavimpia olivat mm. lastentarhanopettajan, lastenhoitajan, lääkärin ja

Yhteenveto 12 lähihoitajan ammatit, jälkimmäisessä taas opetukseen, kääntämiseen ja tulkkaukseen, kirjastoalaan sekä taiteeseen liittyvät ammatit. Myös palvelutyö, hallinto-, toimisto- ja IT-alan työ, kaupallinen työ sekä teollinen työ olivat niitä ammattialoja, joilla vastaajat haluaisivat mieluiten työskennellä. Vastaajat kertoivat useita ehdotuksia siitä, millaista koulutusta, harjoittelua tai kursseja he tarvitsisivat työllistyäkseen. Eri alojen ammatillista koulutusta, työharjoittelua tai oppisopimuskoulutusta kaipasivat useat vastaajat. Suomen kielen kurssien puolestaan toivottiin olevan entistä pidempikestoisia ja niitä toivottiin järjestettävän lähellä opiskelijoita. Myös työssä oleville toivottiin mahdollisuutta osallistua samanlaisille kielikursseille kuin mitä työttömille on tarjolla. Ammatillisen koulutuksen ja suomen kielen kurssien kehittämisen lisäksi toivotaan, että paikallisen väestön asenteet muuttuisivat myönteisemmiksi ulkomaalaisia kohtaan, ja että ulkomaalaisia työllistettäisiin rohkeammin. Toimenpide-esitykset Maahanmuuttajien muuhun väestöön verrattuna korkea työttömyys osoittaa, että maahanmuuttajien työllistyminen on edelleen hankalaa. Työllistymisen helpottamiseksi maahanmuuttajat tarvitsevatkin tukihenkilöitä, jotka toimivat välittäjänä ulkomaalaisen työnhakijan ja työpaikan välillä ja luovat maahanmuuttajille henkilökohtaisia polkuja työhön tai koulutukseen. Tutkimus antaa selviä viitteitä siitä, että maahanmuuttajat kokevat, ettei heidän ammatillista osaamistaan ja koulutustaan havaita tai arvosteta. Työantajien maahanmuuttajia koskevaa tietämystä tulisikin lisätä esimerkiksi niin, että maahanmuuttajat tulisivat työharjoittelijoina yritykseen töihin. Tämä lisäisi koulutusta vastaavien työpaikkojen löytymistä ja parantaisi työttöminä olevien maahanmuuttajien työllistymistä. Maahanmuuttajien venäjän kielen osaaminen on merkittävä voimavara, joka kannattaa entistä tehokkaammin hyödyntää kainuulaisilla työmarkkinoilla harjoitettaessa Venäjä-yhteistyötä. Syntyperäiset suomalaiset koululaiset eivät juuri valitse venäjää vieraaksi kielekseen. Ennen työllistymistä tai työelämään siirtymisen jälkeen henkilön kielitaitoa ja valmiuksista toimia työelämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi pyrkiä vahvistamaan. Erityisesti kielikoulutusta tulisi olla saatavilla nykyistä laajamittaisemmin myös työssä oleville eri puolilla Kainuuta. Suomen kielen opettamisessa tulisi panostaa lisäksi jatkuvaan kirjoittamisen opettamiseen. Pelkkä puhuminen ei aina työelämässä riitä, sillä henkilön pitää pystyä myös ymmärrettävään kirjalliseen ilmaisuun. Kielikoulutuksen onnistumisen edellytyksiä ovat riittävä määrä päteviä kielten opettajia sekä kunnollinen opiskelumateriaali, jota tulisi olla saatavilla maahanmuuttajien äidinkielellä. Hyvä materiaali mahdollistaa opiskelun myös kotona itsenäisesti. Maahanmuuttajapalveluiden kehittämisessä tulee fokusoitua erityisesti työllistämisen helpottamiseen. Työllistymistä ei tulisi tehdä liian vaikeaksi. Ei ole viisasta edellyttää maahanmuuttajalta esimerkiksi täydellistä suomen kielen taitoa työllistämisen ehtona, sillä kielitaitoa voi parantaa myös työnteon yhteydessä. Jos asetetaan työllistämisen rima liian korkealla ja jätetään ihmisiä työttömiksi, on vaarana, että heidän ammattitaitonsa vanhenee ja he syrjäytyvät yhteiskunnasta, työelämästä ja

Yhteenveto 13 koulutuksesta. Työttömyyden pitkittyessä työllistyminen vaikeutuu ja pitkä työttömyys taas lisää syrjäytymisen riskiä. Työllistyminen on yksittäisenä asiana ehkä merkittävimmin yhteiskuntaan integroitumiseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen vaikuttava asia, joka palvelee tietysti myös kainuulaisia työmarkkinoita.

Краткие 14 Краткие итоги И сследование по проекту МЕВ (Межкультурное образование на границе) проводилось Институтом Леннрота Университетского Центра Каяни по заказу объединенной Администрации Кайнуу. Целью исследования было изучение образовательной и профессиональной ситуаций и потребностей иммигрантов, живущих в Кайнуу. Целевой группой в данном проекте были люди, проживающие в Кайнуу, в возрасте от 18 до 60 лет, чьим родным языком не является финский и саамский, и которые не являются финскими шведами по национальности. Анкеты были разосланы 840 адресатам. Было получено и обработано 339 анкет. Кроме того, исследование включало несколько групповых интервью с участниками опроса, а также интервью с экспертами. Положение иммигрантов, живущих в Кайнуу, изучалось с точки зрения перспективы устойчивого культурного и социального развития региона. Исследование было направлено на выяснение трех основных вопросов. 1. Кайнуу как место для жизни. Насколько приятным для проживания находят Кайнуу иммигранты? 2. Иммигранты как часть общества. В какой степени иммигранты интегрированы в общество в регионе Кайнуу? 3. Образование и занятость иммигрантов в Кайнуу: Каковы образовательный уровень и профессиональный опыт иностранцев, живущих в Кайнуу? Каковы образовательные и профессиональные потребности иммигрантов? В какой степени иммигранты интегрированы в рабочую (профессиональную) сферу? Ниже мы кратко представляем результаты исследования этих основных вопросов. Вся представленная информация получена исключительно в результате обработки анкет и интервью. 1. Насколько приятным для проживания находят Кайнуу иммигранты? Выводы Большинство иностранцев, ответивших на вопросы анкеты, живут в Кайнуу и в Финляндии несколько лет. Многие из них переехали в Кайнуу по причине того. Что нашли здесь супруга/супругу или переехали жить вместе с

Краткие 15 супругом/супругой или с семьей. Гораздо меньшее число иностранцев приехали в Кайнуу потому, что нашли здесь работу или в качестве беженцев. Почти все опрошенные отмечают прекрасную природу Кайнуу и относительную безопасность жизни в регионе, однако в целом не считают Кайнуу районом, где имеется достаточно возможностей для самореализации. Иммигранты считают важным, чтобы в работе с ними в большей степени, чем сейчас, учитывались их культурные особенности, уровень образования и профессиональный опыт. Они желали бы, чтобы власти были более активны в помощи иммигрантам в интеграции в общество. Среди наиболее важных положительных факторов, влияющих на жизнь иммигрантов в Кайнуу назывались: наличие супруга/супруги, живущего или жившего ранее в Кайнуу, спокойствие и красота природы в регионе, наличие работы у самого опрашиваемого или у супруга, и возможности для разнообразных занятий в свободное время. Близость восточной границы с Россией также отмечалось как важный положительный фактор. В основном иммигранты вполне удовлетворены своей жизнью в Кайнуу. Лишь несколько участников опроса высказались в том смысле, что они совсем не довольны (или не очень довольны) своей жизнью в Кайнуу. Большинство иммигрантов планируют в дальнейшем остаться в Кайнуу. Те, кто планирует уехать, главными причинами называют отсутствие работы и желание получить (продолжить) образование. Предложения Иммигранты в целом позитивно относятся к Кайнуу. Большинство из них собираются остаться в Кайнуу. Они активно стремятся интегрироваться в общественно-социальные структуры региона. Однако, коренные жители и власти Кайнуу должны более ясно понимать и ценить много-культурное и многонациональное богатство региона и делать гораздо больше для активной интеграции иммигрантов. Кроме того, следует больше информировать иммигрантов о социальных программах и возможностях региона, в том числе о возможностях для обучения, а так же о правах и обязанностях личности. Вместе с тем, в социальных отношениях, потребности обеих сторон должны быть учтены и что особенно важно, культурные различия должны уважаться в ходе интеграционного процесса. Реализация этих двух принципов может повлиять положительным образом на достижение цели устойчивого социального и культурного развития региона в иммиграционной политике. 2. Как иммигранты интегрированы в общественную жизнь Кайнуу? Выводы Большинство иммигрантов имеют как финских, так и иностранных друзей и знакомых. Большинство из них познакомились на рабочем месте, на курсах финского языка, через родственников или в процессе профессиональной учебы. Свободное время иммигранты предпочитают проводить в семье, встречаясь с друзьями, занимаясь спортом или хобби. Почти половина опрошенных указывали на проявления дискриминации по отношению к ним, как к иностранцам. Несколько опрошенных говорили о неоднократных случаях дискриминации по отношению к ним, и лишь четверо

Краткие 16 из десяти опрошенных указали, что никогда не чувствовали дискриминацию по отношению к себе, как к иностранцу. По мнению иммигрантов, их национальная принадлежность оказывает влияние в ситуациях поиска работы (работодатели предпочитают брать на работу представителей коренной национальности). В меньшей степени, по их мнению, национальная принадлежность влияет на их участии в принятии решений на региональном уровне, и на отношение к детям в школе. Исследование показало, что довольно часто к иммигрантам относятся не так, как к коренным финнам. Многие иммигранты чувствуют, что на бытовом уровне к ним относятся хуже, чем к финнам. Очень часто местные жители производят на иммигрантов впечатление замкнутых, неконтактных и недоступных. С другой стороны, проблема во многом заключается в защищенности частной жизни. Возможно, самим иммигрантам следует больше объяснять, почему они находятся здесь и более открыто делиться проблемами. Материалы данного исследования показывают, что иммигранты часто чувствуют себя обязанными объяснять местным жителям, почему они приехали сюда. Предложения Основная причина предубеждений и предрассудков кроется в незнании друг друга, и может быть устранена через организацию совместной деятельности и более близкое знакомство с культурой друг друга. Властям региона следует организовывать больше таких мероприятий, где местные жители и иммигранты могли бы знакомиться друг с другом и делать что-то вместе. Естественное сотрудничество происходит, например, во время профессионального обучения, когда финские и иностранные студенты учатся вместе в одной группе. Предубеждения по отношению к различиям коренятся в детстве. Неудивительно, что большинство иммигрантов в Кайнуу испытывают дискриминацию. Следовательно, очень важно чтобы обучение толерантности и многокультурности начиналось бы ещё в раннем детстве и в начальных классах школы. Власти региона и администрации школ должны больше помогать семьям в воспитании толерантности у детей. В подготовке учителей (например, на отделении подготовки учителей университета Оулу в Каяни) должна быть усилена направленность на поликультурные аспекты и толерантность. Настоятельно необходимы, в связи с этим, специальные мероприятия, направленные на повышение интегрированности иммигрантов с одной стороны, и повышение уровня толерантности местного населения, с другой. Совместные культурные акции, в которых иммигранты и коренные жители могли бы участвовать вместе (например, двуязычные мероприятия), могли бы быть включены в пакет программ социальной помощи. Хорошим примером здесь может служить практика проведения «интернациональных недель» в начальной и средней школах, когда ученики из разных стран проводят своеобразные презентации своих стран, их обычаев и культурных особенностей. Более полное знакомство не только с северными странами, но и с новыми странами Европейского Союза и Россией могло бы способствовать повышению

Краткие 17 толерантности и лучшему пониманию культурных различий и культурного разнообразия. А это, в свою очередь, окажет влияние на устойчивое социальное и культурное развитие региона Кайнуу. 3. Каковы образовательный уровень и профессиональный опыт иностранцев, живущих в Кайнуу? Каковы образовательные и профессиональные потребности иммигрантов? В какой степени иммигранты интегрированы в рабочую (профессиональную) сферу? Выводы Большинство иммигрантов, принявших участие в опросе, имеют работу. Сферы обслуживания и здравоохранения являются главными сферами занятости. Работа в научной, технической и художественной областях, так же как и в торговле и промышленности, является весьма распространенной. Кроме того, среди иммигрантов, принявших участие в опросе, есть женщины, находящиеся в отпуске по уходу за детьми, а также учащиеся, пенсионеры и безработные. Уровень безработицы среди иммигрантов значительно превышает уровень безработицы среди финнов: более 30 процентов иммигрантов не имеют работы, тогда как общий уровень безработицы в Каяни составляет 15 процентов. Большая часть среди безработных иммигрантов, тем не менее, вовлечены: они учатся или проходят профессиональную подготовку. Меньшинство, то есть около трети от общего числа являются полностью безработными. Большинство из иммигрантов в Кайнуу получили образование за пределами Финляндии. Образование у большей части получено в России. Из числа ответивших на анкету, абсолютное большинство имеет, по крайней мере, среднее специальное и высшее образование. Вместе с тем. Есть и те, кто имеет только среднее или даже начальное образование или не имеет образования вообще (главным образом, из числа беженцев). Как показывают материалы исследования, иммигранты имеют разносторонние профессиональные умения и хорошее образование. Их профессиональные умения должны быть использованы в большей степени, и устранение трудностей при приеме на работу являются чрезвычайно важными. Данное исследование полностью подтвердило факт, что иммигранты чувствуют, что их образование и профессиональные умения не ценятся и не принимаются во внимание. Работодателям следует больше знать об образовании и профессиональных навыках иммигрантов, с тем, чтобы взаимная подозрительность уменьшилась. Это, в свою очередь, может положительно повлиять на процесс поиска работы, которая соответствует образовательному уровню иммигрантов, что, в свою очередь, повысит уровень занятости среди иммигрантов. Менее половины иммигрантов считают, что их образование ценится в Финляндии. Большинство опрошенных считает, что их образование ценится недостаточно: однако более половины опрошенных считают, что их нынешняя работа соответствует их образованию. Поиск работы требует активности и инициативы со стороны самих иммигрантов. Многие из иммигрантов нашли работу самостоятельно, например, посещая потенциальные рабочие места и рассылая портфолио. Кроме этого,

Краткие 18 некоторые иммигранты получили помощь в поиске работы от бюро по трудоустройству, от различных иммигрантских сообществ Финляндии, а так же от друзей и в результате профессиональных контактов. Главным препятствием в поиске работы безработные иммигранты считают отсутствие у них соответствующих профессиональных навыков, отсутствие работы для иностранцев и свое слабое знание финского языка. Среди причин называются также отсутствие работы по специальности в соответствии с полученным образованием. Часть иммигрантов указывают на то, что, по их мнению, их квалификация и трудовые умения недостаточно признаются работодателями. Слабое признание образования, полученного за границей и сравнительно высокий общий уровень безработицы в Кайнуу, делает поиск работы ещё более сложным для иммигрантов. Работодатели считают, что главная проблема при приеме на работу иммигрантов состоит в том, что образование, полученное за рубежом, не всегда может быть сравнимо с финским образованием. Поэтому, работодатель не всегда может быть уверен, что трудовые навыки, умения и знания кандидата на рабочее место, соответствуют тому, что требуется для данной работы. Работодатели также считают недостаточное владение финским языком существенным препятствием для приема на работу иностранцев. На большинстве рабочих мест, владение финским языком является необходимым. Клиент должен понимать работника и наоборот. Знания английского во многих случаях не достаточно для выполнения работы. Для успешного нахождения работы, по мнению иммигрантов, они нуждаются в дополнительной профессиональной подготовке, в специальных практических курсах подготовки к рабочей жизни и в курсах изучения финского языка. В соответствии с полученными данными, желание иммигрантов открыть свое дело (свой бизнес) в Финляндии невелико. Только около 10 процентов опрошенных планируют в будущем открыть свой бизнес. Сферы торговли и обслуживания (такие как ресторанный бизнес и туризм) являются в этом смысле наиболее привлекательными для иммигрантов. Предложения Высокий уровень безработицы среди иммигрантов в сравнении с общим уровнем безработицы среди финнов свидетельствует о том, что найти работу по-прежнему очень трудно. Для того, чтобы облегчить процесс поиска работы, иммигранты нуждаются в помощи специальных сотрудников, которые могли бы стать своеобразными посредниками между теми, кто ищет работу, и работодателями. Эти специальные сотрудники могли бы также помогать иммигрантам в выборе индивидуального пути поиска работы или повышения квалификации. Для развития службы социальной поддержки иммигрантов исключительно важно предусмотреть специальные программы помощи в поиске работы. Поиск и получение работы не должны быть излишне трудными. Неразумно требовать от всех иммигрантов хорошего знания финского языка, как предварительного условия приема на работу. Знание языка может быть улучшено и в процессе самой трудовой деятельности на рабочем месте. Если предварительные требования к кандидатам будут оставаться слишком высокими, это затруднит вовлечение иммигрантов в трудовую жизнь, они останутся безработными и

Краткие 19 постепенно утратят имеющиеся у них профессиональные навыки, что, безусловно, негативно скажется на возможностях их участия в социальной и производственной жизни и в образовательном процессе. Чем дольше продолжается период незанятости, тем сложнее найти работу, а долговременное отсутствие работы затрудняет интеграцию, повышается риск выпадения из общественных связей. Специальные программы по изучению финского языка (особенно финского письменного) непосредственно на рабочем месте, должны быть включены в пакет социальных и образовательных услуг, предлагаемых иммигрантам. Владение иммигрантами русским языком является значительным ресурсом, который должен быть использован более эффективно на рынке труда в Кайнуу в сфере сотрудничества с Россией. Школьники и студенты в Кайнуу не выбирают русский язык как иностранный. Во время поиска работы и после её нахождения, кроме владения финским языком, должно поддерживаться также желание и готовность человека участвовать в производственной и общественной жизни Финляндии. Поучение работы это, возможно, один из самых главных аспектов успешной интеграции в общество. А это, в свою очередь, является важным фактором обеспечения устойчивого социального и культурного развития региона Кайнуу в целом, и рынка труда и услуг, в частности.

Summary 20 Summary L önnrot Institute of Kajaani University Consortium carried out a study for the MEB (Multicultural Education on Borders). MEB has been a project of the Joint Authorities of Kainuu Region in 2007 about the educational and professional situation, as well as about the needs of the immigrants living in Kainuu. The target group of the study consisted of persons aged 18 to 60 years old, living in Kainuu, whose original mother tongue was not Finnish or Saamish and who were not Finnish Swede. The size of the subject group was 840 persons. The study was carried out by making a questionnaire survey to the target group, complemented by qualitative interviews. Overall, 339 persons answered the questionnaire survey. The qualitative part of the study has included both group interviews with immigrants, and one-to-one interviews with experts, conducted by phone or face-to-face. The situation of the immigrants living in Kainuu has been studied from the angle of sociologically and culturally sustainable development. The study focused to three themes of research which were examined through the corresponding research questions: 1. Kainuu as a living place: What kind of and how pleasant living place is Kainuu experienced by the immigrants? 2. The immigrants as part of the society: How the immigrants have been integrated in Kainuu? 3. The education and employment of immigrants in Kainuu: What kind of educational and professional background the foreigners living in Kainuu have? What kind of educational needs the immigrants have? How the immigrants living in Kainuu have been integrated into working life? The replies to the research questions are presented briefly in the following. The views of the immigrants are collected from the answers to the questionnaire and the interviews.