Ymptltk 18.12.2013 23 liite Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue VALVONTASUUNNITELMA 2013 2014 päivitys vuodelle 2014 Ympäristöterveyslautakunta 18.12.2013
1. JOHDANTO... 4 2. VALVONTAVIRANOMAINEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA... 5 3. VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT... 7 4. VALVONTASUUNNITELMA... 8 4.1. Yleistä valvontasuunnitelmasta... 8 Valvontakohteet... 8 Säännöllisen valvonnan tarkastukset... 9 4.2 Elintarvikevalvonta...10 Elintarvikevalvontaohjelma...10 Elintarvikevalvontakohteet...11 Elintarvikevalvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella...12 Säännöllisen valvonnan tarkastukset...12 4.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta...15 4.3 Terveydensuojeluvalvonta...15 Valtakunnallinen ohjelma...15 Valvontakohteet...16 Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella...16 Säännöllisen valvonnan tarkastukset...16 Muut tarkastukset ja valvontatoimet...17 4.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonta...18 Valtakunnallinen valvontaohjelma...18 Valvontakohteet...19 Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella...19 Säännöllisen valvonnan tarkastukset...19 Muut tarkastukset ja valvontatoimet...20 4.5 Tupakkavalvonta...20 Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma 2011 2014...20 Valvontakohteet...21 Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella...21 Säännöllisen valvonnan tarkastukset...21 Muut tarkastukset ja valvontatoimenpiteet...22 4.6 Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta...22 Valvontakohteet...22 Säännöllisen valvonnan tarkastukset...22 Muut tarkastukset ja valvontatoimet...22 4.7 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma...23 Valvontaviranomaisen näytteenotto ja tutkimukset...23 Valvontakohteen maksamat näytteet ja tutkimukset...24 Muu näytteenotto...26 5 VARAUTUMINEN... 26 5.1 Elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet...26 5.2 Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen...27 5.3 Varautuminen kuluttajaturvallisuusvalvonnan erityistilanteisiin...28 5.4 Muut terveysvaaratilanteet...28 6. VIESTINTÄ... 29 6.1 Asiakaspalvelu...30 6.2 Tiedottaminen...30 6.3 Kohderyhmien opastus ja kouluttaminen...30 Sivu 2 / 32
6.4 Viestintä erityistilanteissa, terveysvaaratilanteissa ja kriiseissä...30 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUS... 31 8. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA... 31 LIITTEET... 32 LIITE A YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMAN LIITE (11 S) LIITE B OIVASSA TARKASTETTAVAT ASIAT JA ASIAKOKONAISUUDET ( 2 S) Sivu 3 / 32
1. JOHDANTO Kansanterveyslain (66/1972) mukaan kansanterveystyön sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Yksi osa kansanterveystyötä ja tarkemmin perusterveydenhuoltoa on ympäristöterveydenhuolto, jolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua koskevien tehtävien hoitoa. Terveydenhuoltolain 21 :ssä ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviksi laeiksi säädetään kuuluvaksi terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), tupakkalaki (693/1976) sekä eläinlääkintähuoltolaki (765/2009). Kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy edellä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi myös mm. eläintautilakiin (55/1980) ja eläinsuojelulakiin (247/1996). Kunnan viranomaisen valvontatoiminnasta säädetään edellä mainittujen lakien lisäksi mm. rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY N:o 882/2004 (ns. valvonta-asetus) ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY N:o 854/2002 (ns. eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus) sekä valtioneuvoston asetuksessa elintarvikevalvonnasta (420/2011). Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (ns. valvontasuunnitelma-asetus) edellyttävät, että kunnallisten valvontaviranomaisten tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnalliset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne. Lainsäädännössä määrätään kunnan valvontasuunnitelman sisällöstä, valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, valvontakohteitten tarkastustiheydestä, näytteenotosta ja valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista. Suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastolle toimintavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Monijäsenisen toimielimen hyväksymä selvitys ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta on lähetettävä aluehallintovirastolle vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. Ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä, terveyshaittoja ehkäisevää ja yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista. Valvonnan on ehkäistävä terveysvaaroja ja suojattava kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. Kunta tai yhteistoiminta-alue perii suunnitelmaan sisältyvistä tarkastuk- Sivu 4 / 32
sista ja näytteenotosta sekä tutkimuksista kunnan ympäristöterveydenhuollon taksan mukaisen maksun. Valvontamaksut määräytyvät tarkastusmäärien ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävän ajan perusteella. Siilinjärven ympäristöterveydenhuollon taksassa valvontakohteet ovat jaettu maksuluokkiin, joiden perusteella maksut pääsääntöisesti peritään. Valtio korvaa kunnan valvontaviranomaiselle aiheutuneet kustannukset sellaisista keskusvirastojen kuntien toimeen pantaviksi esittämistä tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka laissa säädetään ao. viraston tehtäviksi. 1.2.2006 voimaan astuneen lääkelain muutoksen myötä tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettuja nikotiinivalmisteita on saanut myydä apteekkien lisäksi tupakkaa myyvistä kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeista. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnan osalta lääkelaissa viitataan tupakkalakiin. Vaikka voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole vaatimusta nikotiinivalmisteiden valvonnan sisällyttämisestä kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan, on ko. valmisteita koskeva osio sisällytetty tähän suunnitelmaan. Tässä valvontasuunnitelman päivityksessä esitetään vuoden 2014 tarkastusmäärät, tiheydet ja yksikön valitsemat projektit eri valvontalajeissa. Vuodelle 2015 on tulossa uusi ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma, jossa on odotettavissa muutoksia ainakin elintarvikevalvonnan ja kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastustiheyksiin ja aikoihin. Vuoden 2014 alusta lähtien terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkavalvonnan valvontakohteet ja valvontatiedot raportoidaan keskitetyn järjestelmän kautta (ns. YHTI-järjestelmä). Tervekuu tietokantaohjelmaan hankitaan tietojen siirron mahdollistava sovellus vuoden 2014 alussa. Terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkavalvonnan valvontakohteiden tietojen syöttäminen järjestelmään ja järjestelmän käytön opettelu vaativat työpanosta erityisesti vuoden alkupuoliskolla. Tämä suunnitelma koskee Juankosken kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kuntien muodostamaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueen vastuukuntana on Siilinjärven kunta. 2. VALVONTAVIRANOMAINEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Juankosken ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat ovat perustaneet 1.1.2011 alkaen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, josta Nilsiä on irtisanoutunut 1.1.2013 alkaen Kuopion kanssa tehdyn kuntaliitoksen vuoksi. Tehtäviä hoitaa kuntien yhteinen lautakunta, ympäristöterveyslautakunta, jossa on yksi jäsen jokaisesta sopimuskunnasta. Ympäristöterveyslautakunnan johtosäännön 5 :n mukaan ympäristöterveyslautakunta hoitaa Juankosken kaupungin sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kuntien ympäristöterveydenhuollon viranomaiselle määrätyt tehtävät sekä lääkelaissa kunnalle määrätyt nikotiinivalmisteiden myyntiä ja Sivu 5 / 32
valvontaa koskevat tehtävät. Ympäristöterveyslautakunta on delegoinut toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille. Virka / toimi Viranhaltija Tehtävät Kunnaneläinlääkärit Kirsi Govenius, Nilsiä, p. 044 740 1452 Silke Haen, Lapinlahti, p. 044 740 1449 Martta Haukipuro, Siilinjärvi, p. 044 740 1451 Mia Koivisto (varahenkilö), p. 044 740 1450 Anneli Laine, Kaavi, p. 044 740 1459 Eero Lappeteläinen, Siilinjärvi, p. 044 740 1426 Tarja Lipponen, Juankoski, p. 044 740 1445 Laura Malinen, Lapinlahti, p. 044 740 1448 Tuulikki Mykkänen, Nilsiä, p. 044 740 1454 Virpi Seppänen, Siilinjärvi, p. 044 740 1428 Mari Utriainen, Tuusniemi, p. 044 740 1447 Antti Vartia, Kuopio, p. 044 740 1455 Raija Väänänen, Nilsiä, p. 044 740 1453 Peruseläinlääkäripalvelut Kaisa Hartikainen p. 044 740 1480 Paavo Miettinen p. 044 740 1456 Eläinsuojeluvalvonta eläintautivalvonta elintarvikevalvonta (maidontuotantotilat) Lautakunnan alaiset virat ja toimet sekä niiden hoitajat ja pääasialliset tehtävät ovat seuraavassa taulukossa. Viranhaltijoilla on erityislainsäädännön edellyttämä pätevyys. Valvontaeläinlääkärit Vastaava eläinlääkäri Terveystarkastajat Leena Manner puh. 044 740 1423 Susanna Haatainen puh. 044 740 1427 Seppo Hakkarainen, Kaavi p. 044 740 1434 Sirpa Hakkarainen, Siilinjärvi p. 044 740 1458 Eläinlääkintähuollon suunnittelu ja järjestäminen elintarvikevalvonta (laitosvalvonta) lautakunnan pöytäkirjanpitäjä Terveydensuojelun valvonta pl. talousveden valvonta (Siilinjärvi, Maaninka) kuluttajaturvallisuusvalvonta (Siilinjärvi, Maaninka, Lapinlahti) Juankoski, Kaavi, Tuusniemi, Rautavaara: Tietyt terveydensuojelun valvontatehtävät: asumisterveys ja muut sisäilmaan läheisesti liittyvät (Juankoski, Kaavi, Tuusniemi) elintarvikevalvonta kuluttajaturvallisuusvalvonta Siilinjärvi, Maaninka, Lapinlahti: Talousveden valvonta elintarvikevalvonta Sivu 6 / 32
Ritva Hämäläinen, Kaavi p. 044 740 1438 Tauno Kähkönen, Lapinlahti p. 044 740 1436 Juankoski, Kaavi, Tuusniemi, Rautavaara: Muu kuin asumisterveyteen ja sisäilmaan liittyvä terveydensuojeluvalvonta elintarvikevalvonta kuluttajaturvallisuusvalvonta Lapinlahti, Rautavaara: Tietyt terveydensuojelun valvontatehtävät: asumisterveys, muut sisäilmaan läheisesti liittyvät Toimis mistosihteerit Ympäristöterveysjohtaja Ritva Savolainen puh. 044 7401 424 Katja Närhi puh. 044 740 1425 Tarja Jaakkola puh. 044 740 1439 Heidi Kangas puh. 044 7401 435 Siilinjärvi, Maaninka, Lapinlahti: Elintarvikevalvonta Toimistotehtävät ml. TerveKuu Vs. ympäristöterveysjohtaja, lautakunnan esittelijä (-31.1.2014) Kaikki tarkastajat hoitavat lisäksi tupakkavalvontaa ja nikotiinimyynnin valvontaa. Eläinlääkäripäivystys on järjestetty kolmessa päivystyspiirissä 1) Lapinlahti, Nilsiän alue ja Rautavaara, 2) Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi sekä 3) Kuopio (pois lukien Karttulan alue), Siilinjärvi ja Maaninka. Kuopio-Siilinjärvi-Maaninka-alueelle suureläinpäivystyksen järjestää Siilinjärven kunta ja pieneläinpäivystyksen järjestämisestä vastaa Kuopion kaupunki. Lisäksi Siilinjärvi järjestää ns. sekapäivystyksen sekä pieneläinten takapäivystyksen yhteistoiminta-alueen muihin kuntiin sekä Nilsiän alueelle. 3. VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT Keskushallintoviranomaiset, Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE), ovat laatineet yhteisen valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman 2011 2014, jonka Evira, Tukes ja Valvira ovat päivittäneet vuodelle 2014. Valvontaohjelman osassa I määritellään ympäristöterveydenhuollon yleiset ja yhteiset periaatteet ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen valvontaviranomaisten suorittamalle valvonnalle. Osa II sisältää ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat ja kyseisen toimialan valvonnan erityispiirteet. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman tulee lainsäädännön ja valvontaohjelmien mukaan sisältää vähintään: o tarkastusten sisältö; o valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; o tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; o kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä Sivu 7 / 32
o valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi o hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Lisäksi valtakunnallisen valvontaohjelman yhteisen osan mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa on todettava o ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat voimavarat o riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontakohteiden valvontatarpeen määrittely o valvonnan painopisteet Kunnan valvontasuunnitelmaan suositellaan myös kirjattavaksi: o henkilöstön pätevyyden ylläpidon periaatteet o koulutussuunnitelma o tarkastussuunnitelma o näytteenottosuunnitelma o viestintäsuunnitelma o erityistilannesuunnitelma o valvontaviranomaisen käytössä oleva kohderekisteri ja arvio kehittämiskulusta Valvontasuunnitelma tulee laatia riskiperusteisen valvontatarpeen, ei olemassa olevien resurssien, mukaiseksi. Lisäksi valvontasuunnitelmassa tulee varata aikaisempien valvontakokemusten perusteella resursseja myös suunnitelman ulkopuolisten tehtävien hoitoon. 4. VALVONTASUUNNITELMA 4.1. Yleistä valvontasuunnitelmasta Valvontakohteet Yhteistoiminta-alueella sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet kirjattiin suunnitellusti digitaaliseen muotoon TerveKuu -nimiseen valvonnan tiedonhallintajärjestelmään vuoden 2011 aikana. Alkutuotantopaikat kirjataan ohjelmaan sitä mukaa kun niitä tarkastetaan (ei maitohygienia tarkastuksia). Ohjelmaan on syötetty ja syötetään kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien osalta valvottavien toiminnanharjoittajien (toimijoiden) ja toimipaikkojen tiedot sekä mm. toimipaikkoja koskevat tarkastuspöytäkirjat ja osa näytteiden tutkimustuloksista. Poikkeuksena ovat tupakan vähittäismyyntiluvat, jotka luetteloidaan Valviran erillisessä rekisterissä. Kohteiden, jotka on hyväksytty tai rekisteröity, tai hyväksytään tai rekisteröidään ohjelman käyttöönoton jälkeen, hyväksymisasiakirjat (päätös) ovat järjestelmässä. Ilmoitettavien valvontakohteiden osalta järjestelmään liitetään myös todistus ilmoituksen vastaanottamisesta. Lisäksi kohteiden asiakirjojen paperiversiot ovat asianomaisen tarkastajan toimistossa. Valtakunnallisen elintarvikevalvonnan tiedonkeruun (KUTI 1a) edellyttämä kohdetietojen tarkistaminen ja tietojen siirto tehtiin vuonna 2011. Vuonna 2012 otettiin käyttöön tietojärjestelmäprojektin KUTI2a-vaihe, jolloin myös valvontatiedot alettiin siirtää keskitettyyn tietojärjestelmään. Vuodesta 2013 alkaen tarkastusten kaikki valvontatiedot on siirretty keskitettyyn tietojärjestelmään. Evira on suunnitellut KUTI 1b Sivu 8 / 32
projektin, jossa myös elintarvikkeiden alkutuotannon valvontakohteet ja tiedot vietäisiin valtakunnalliseen järjestelmään. Ympäristöterveyspalveluissa seurataan projektin etenemistä. Tietoa mahdollisista uusista valvontakohteista, joista toiminnanharjoittaja ei ole ollut yhteydessä, saadaan mm. kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta sekä seuraamalla paikallislehtiä (Koillis-Savo, Matti ja Liisa, Pitäjäläinen ja Uutis-Jousi). Käytettävissä on myös toimialakohtainen yritysluettelo. Säännöllisen valvonnan tarkastukset Säännöllisen valvonnan tarkastuksella arvioidaan valvontakohteen vaatimuksenmukaisuus. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Yhden kohteen kuuluessa useamman lain perusteella valvottavaksi, koko valvonta pyritään suorittamaan samalla valvontakäynnillä, mikäli se on ajankäytön puolesta mahdollista, ja mikäli sama tarkastaja suorittaa valvonnan kaikkien osaalueiden osalta. Valvontakohteiden valvonnan tarvetta on arvioitu osaan kohteista tehdyn riskinarvioinnin perusteella. Tämän otoksen perusteella tarkastustiheys on muiden kohteiden osalta määritetty mm. kokemukseen ja paikalliseen tuntemukseen perustuen, ottaen huomioon kohteen vuosittainen toiminta-aika ja aikaisemmat valvontatiedot. Valvontaa kohdistetaan erityisesti sitä eniten vaativiin kohteisiin. Näin ollen esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta, laadunvalvonta tai käyttötarkkailu, hyvä hygieniatuntemus sekä hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen pienentävät riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit, piittaamattomuus, kohteessa tapahtuneet onnettomuudet tai toistuvasti kuluttajilta tai toisilta elinkeinonharjoittajilta tulleet toimintaa koskevat ilmoitukset ovat peruste nostaa tarkastustiheyttä. Liitteessä on valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet ja tehtävien tarkastusten määrä sekä keskimääräinen tarkastusaika vuodelle 2014. Lisäksi ympäristöterveyspalveluissa on kohdekohtainen tarkastustiheydet ja -ajat sisältävä valvontakohdeluettelo ja valvontasuunnitelma, johon on alustavasti suunniteltu tarkastukset myös vuosille 2015 2017. Monivuotisessa suunnitelmassa pyritään tiettyjen kohdetyyppien tarkastukset kohdentamaan tietylle vuodelle perehtymiseen käytettävän ajan säästämiseksi, rutiinin lisäämiseksi tarkastuksilla sekä tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi valvontakohteiden suuntaan. Samoista syistä joitain kohdetyyppejä, jotka vaativat erityisperehtymistä, ja joita on toiminta-alueella lukumääräisesti vähän, on keskitetty yhdelle tarkastajista. Tarkastusten sisältö perustuu pääasiassa valtakunnallisiin valvontaohjelmiin. Tarkastuksista laaditaan välittömästi tarkastuksen jälkeen (hallintolaki 39 ) tarkastuskertomus, joka toimitetaan tarkastuskohteeseen ja mahdollisille muille asianosaisille. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaisille. Jos tarkastuksessa on havaittu seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, viranomainen antaa toimijalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamiseksi. Keho- Sivu 9 / 32
tukset kirjataan tarkastuspöytäkirjaan ja niille pääsääntöisesti annetaan määräaika. Tarkastukset sisältävät yleensä myös aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa. Valvoja voi tarvittaessa sopia toimijan kanssa neuvottelutilaisuuksista, jotka voidaan sopia pidettäväksi tarkastuskäynnin yhteydessä tai erikseen. Neuvotteluista laaditaan muistio. Tarvittaessa viranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Valvontakirjanpito kokonaisuudessaan sisältää huoneistohyväksyntään ja ilmoituksen käsittelyyn liittyvät asiakirjat, tarkastuskertomukset, neuvotteluista pidettävät muistiot, viranomaisnäytteiden tutkimustulokset, arviointiraportit sekä viranomaisen muista toimenpiteistään kirjaamat asiat. 4.2 Elintarvikevalvonta Katso liite A s. 1-5 Elintarvikevalvontaohjelma Elintarvikevalvontaohjelma on paitsi osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa, myös osa vuosien 2011 2015 elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Ehdotukset monivuotisiksi EVO hankkeiksi Ehdotus 2013 2014 2015 2016 ympäristöterveyspalveluiden osallistuminen Projektihenkilö perehdyttämään X X Ei valvojia terveysväit- teiden valvontaan Kasvisten käsittelyhygienia elintarvikehuoneistoissa ennen vähittäismyyntiä X Ei Elintarvikkeiden kontaktimateriaalien valvontahanke (1.8. 31.12.) Jäljitettävyys ja takaisinvedot Reseptien valvontahanke: *ainesosaluettelon oikeellisuus ja vastaavuus merkintöihin * täydentäminen (ml. ravintoarvomerkinnät) *lisäaineet ja aromit X X X Mahdollisesti (päätetään hankkeen täsmennyttyä) Alustavasti kyllä Alustavasti kyllä Sivu 10 / 32
Kontaminanttien valvontahanke X Alustavasti kyllä Terveysväitteiden valvontahankkeeseen ei osallistuta, sillä elintarvikkeiden valmistuspaikkoja, jotka käyttävät terveysväitteitä pakkausmerkinnöissään on vain muutama. Lisäksi terveysväitteiden asiakokonaisuus on suuri ja monimutkainen, joten työaika käytetään riskiperusteisesti muuhun valvontaan. Ympäristöterveyspalvelut on osallistunut vuonna 2012 alkaneeseen kasvisten hygieniahankkeeseen kasvisvarastojen olosuhdekartoitus vuonna 2012. Tuolloin tulivat tarkastetuksi jo alueen sellaiset kohteet, joilla on kasvisvaraston lisäksi kasvisten käsittelyä. Hankkeen ohjeistuksessa vuosille 2013 2014 todetaan, että jos yritykset on tarkastettu jo edellisen EVO hankkeen (kasvisvarastojen olosuhdekartoitus, vuonna 2012) aikana, ei niitä enää tarkasteta uudestaan tässä hankkeessa. Hankkeeseen eivät sisälly kohteet, joissa käsitellään kasvisten lisäksi eläinkunnan tuotteita tai valmistetaan yhdistelmäelintarvikkeita. Elintarvikevalvontaohjelmassa on esitetty säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvien tarkastuskohteiden valvontakohdetyypin (valvontakohdetyypit on muodostettu riskiluokittain) mukaiset ohjeelliset tarkastusmäärät (tarkastustiheys) ja tarkastusajat. Vuoden 2014 päivityksessä on ohjeellisiin tarkastusmääriin tullut seuraavat lisäykset: Hyvin pienimuotoisten (erityisesti laitosten) tai osan vuotta toimivien, esim. kesäkahviloiden osalta, tarkastusmääriä tulee pienentää huomioimalla toiminnan laajuus ja luonne. Itujen tuotannon tarkastus suositus on kerran vuodessa, ei kerran / 10 vuodessa. Itujen tuotanto luokiteltiin aiemmin elintarvikehuoneistotoiminnaksi. 1.7.2013 lähtien itujen tuotanto on elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksynnän edellyttämää alkutuotantoa ((EY) N:o 210/2013). Pienimuotoinen itujen tuotanto on ilmoituksen varaista alkutuotantoa. Ohjelman mukaan tarkastuskertojen määrää voidaan riskitekijöiden arviointiin perustuen lisätä tai vähentää 50 %. Ohjelman taulukoiden ohjeellisia tarkastusmääriä laadittaessa on oletettu, että toiminta on ympärivuotista. Tarkastusajan tulee sisältää tarkastukseen ja tarkastuskertomuksen laadintaan tarvittava aika sekä tarkastukseen valmistautuminen. Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa esitetyt ohjeelliset tarkastuskerrat ja -ajat on esitetty liitteen kohdassa 1. Elintarvikevalvontakohteet Elintarvikevalvontakohteita ovat ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot (elintarvikelain muutos 352/2011 14 ja 15 ) mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta; liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle tiedotetaan valvontaviranomaiselle (elintarvikelain muutos 352/2011 15a.1 ); liikkuva elintarvikehuoneisto merkitään kuitenkin rekisteriin vain siinä valvontayksikössä, joka on hyväksynyt ko. huoneiston tai käsitellyt ko. huoneistosta tehdyn ilmoituksen; Sivu 11 / 32
toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) (elintarvikelain muutos 643/2010 21a ); sekä ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (elintarvikelain muutos 352/2011 22.1 ) hyväksyntää edellyttävä alkutuotanto (= itujen alkutuotanto) ((EY) N:o 210/2013) Yhteistoiminta-alueella sijaitsevien elintarvikevalvonnan kohteiden määrä kohdeluokittain ja kunnittain on esitetty liitteen kohdassa 1. Elintarvikevalvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Valtakunnallisiin valvontahankkeisiin osallistuminen on esitetty kohdassa 5.2.1. Elintarvikelain muutostoimenpiteiden toteutusta jatketaan määrittämällä lisää organisaation toimintatapoja ja ohjeita, niiden läpikäymisellä ja valvontatapausten käsittelyllä yhteisissä palavereissa sekä tiedottamisella (internet, lehtijutut, toiminnanharjoittajille suunnatut ohjeet jne.). Valtakunnallisesta tiedonhallintajärjestelmästä on otettu vuonna 2012 käyttöön elintarvikevalvonnan KUTI2a. Suunnitelmavuonna 2014 kaikki elintarvikevalvonnan valvontatiedot, lukuun ottamatta alkutuotantoa (KUTI 1b) ja elintarvikevalvonnan näytteenotto- ja tutkimustietoja (KUTI 2b), raportoidaan tätä kautta. Säännöllisen valvonnan tarkastukset Elintarvikealan toimijalla on ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnalla varmistetaan, että omavalvonta toimii tehokkaasti, elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa ja että elintarvikehuoneistot ja alkutuotantopaikat sekä toiminta niissä täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Valvontakohteiden elintarvikevalvonnan tarvetta on arvioitu osaan kohteista tehdyn riskinarvioinnin perusteella (Oulun seudun ympäristöviraston laatima malli). Tämän otoksen perusteella tarkastustiheys on muiden kohteiden osalta määritetty mm. kokemukseen ja paikalliseen tuntemukseen perustuen, ottaen huomioon kohteen vuosittainen toiminta-aika ja aikaisemmat valvontatiedot. Lisäksi tarkastustiheyttä määritettäessä huomioidaan edellisenä vuonna tehtyjen Oiva-tarkastusten määrä (mukana myös lisätarkastukset). Yhteistoiminta-alueella sijaitseviin elintarvikehuoneistoihin tehdään tarkastuksia liitteen kohdassa 1 esitettyyn perustuen pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Elintarvikehuoneiston toiminnan alkaessa, toiminnan olennaisesti muuttuessa tai toimijan vaihdoksen yhteydessä tehtävä ns. alkutarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta sovittuna aikana, koska tarkastus liittyy asioihin, joiden tarkastamisessa toimijan läsnäolo on suotavaa. Ns. alkutarkastus on säännöllisen valvonnan tarkastus. Joissain tapauksissa tarkastus voidaan toteuttaa myös muulloin, esimerkiksi aamulla ennen toiminnan aloittamista. Kohteissa teh- Sivu 12 / 32
tävien tarkastusten lisäksi toimintaa valvotaan myös tarkastamalla kohteen asiakirjoja toimistotyönä. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia. Vuonna 2013 otettiin käyttöön valtakunnallinen elintarvikevalvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva. Oiva perustuu elintarvikelainsäädännön nykyisiin säännöksiin eikä yrityksen toimintaan tai toimijan vastuuseen ole tullut Oivan myötä lisävaatimuksia. Oiva-tarkastukset tehdään Eviran laatiman Oiva-arviointiohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistus löytyy osoitteesta http://www.oivahymy.fi/portal/fi/. Oivan tavoitteena on entisestään yhtenäistää tarkastuskäytäntöjä koko Suomessa. Kuntien elintarvikevalvojien tekemien ravintoloiden, kahviloiden ja muiden tarjoilupaikkojen sekä elintarvikemyymälöiden säännöllisen valvonnan tarkastusten tulokset on julkaistu hymynaamoin toukokuusta 2013 alkaen Oiva-internetsivuilla. Vuoden 2014 alusta alkaen elintarvikehuoneiston toimijan tulee laittaa Oiva-tarkastuksen Oiva-raportti asiakkaiden nähtäville tiloihinsa (Evira tulee ohjeistamaan tarkemman Oiva-raportin sijoituspaikan). Tarkastustulokset kerrotaan siis Oiva-raportissa, jossa hymynaamasymboleilla kuvataan yrityksen elintarvikevalvonnan tuloksia. Hymynaamoja on neljä: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Oiva-raportti sisältää arvosanat kaikista tarkastetuista asiakokonaisuuksista. Oiva-raportissa kerrotaan lyhyesti, miksi tarkastuksella tarkastettu asia ei ollut oivallinen. Jos arvosanoista yksikin on huono, yleisarvosanaksi tulee huono, vaikka muut arvosanat olisivat oivallisia. Kuluttaja saa tarkempaa tietoa yrityksen elintarviketurvallisuudesta tarkastelemalla kaikkia yrityksen saamia hymiöitä ja kirjallista palautetta. Tarkastuksilla kiinnitetään huomiota erityisesti Oivajärjestelmässä määritettyihin asioihin. Valvontatietojen julkaisemisella pyritään lisäämään valvonnan läpinäkyvyyttä sekä antamaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä elintarvikevalvonnan tunnettavuutta ja vaikuttavuutta. Elintarvikealan yrityksille avautuu samalla mahdollisuus kertoa kuluttajille, että oma toiminta on kunnossa. Eviran tavoitteena on, että Oiva laajenee koskemaan kaikkia elintarvikealan yrityksiä vuonna 2015. Toimija saa Oiva-raportin lisäksi tarkastuskertomuksen, jossa on yksityiskohtaisemmin kerrottu tarkastuksella tehdyt havainnot, annettu ohjeistus ja toimijalta edellytetyt toimenpiteet. Mikäli Oiva-tarkastuksella havaittu epäkohta heikentää elintarviketurvallisuutta tai johtaa kuluttajaa harhaan (korjattavaa arvosana) tarkastaja sopii yrittäjän kanssa määräajan, mihin mennessä epäkohdat tulee korjata. Jos epäkohdan korjaaminen vaatii ensin korjaussuunnitelman laatimisen, tarkastuksella sovitaan määräaika korjaussuunnitelman tekemiselle. Määräajan umpeuduttua valvontakohteeseen tehdään uusintatarkastus. Uusintatarkastuksen tulos julkaistaan Oivajärjestelmässä. Mikäli Oiva-tarkastuksella havaittu epäkohta vaarantaa elintarviketurvallisuutta tai johtaa kuluttajaa oleellisesti harhaan (huono arvosana) tarkastaja edellyttää yrittäjältä välittömiä toimenpiteitä ja ottaa käyttöön hallinnolliset pakkokeinot. Oiva-tarkastukset tehdään Oiva-arviointiohjeiden mukaisesti. Jokaisella tarkastuskerralla katsotaan ne asiat, joihin on katsottu liittyvän suurin elintarviketurvallisuusriski (12 tarkastuskohtaa). Näihin kuuluvat mm. päivittäinen puhtaus ja siisteys, lämpötilahallinta ja hygieeninen toiminta. Muut kohdat tarkastetaan vähintään kerran kolmessa vuodessa tai silloin, jos niissä tarkastuksella huomataan epäkohta. Oiva-tarkastuksella tarkastetaan seuraavia asiakokonaisuuksia Sivu 13 / 32
1. Omavalvontasuunnitelma 2. Tilojen ja välineiden soveltuvuus, riittävyys ja kunnossapito 3. Tilojen ja laitteiden puhtaanapito 4. Henkilökunnan toiminta ja koulutus 5. Elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja valmiin ruuan vastaanotto 6. Elintarvikkeiden, raaka-aineiden ja valmiin ruuan säilytys 7. Ruuan valmistus ja käsittely 8. Elintarvikkeiden koostumus 9. Itsepalvelumyynti ja linjasto 10. Palvelumyynti ja linjasto 11. Yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat 12. Pakkausmerkinnät ja markkinointi 13. Pakkaus- ym. materiaalit 14. Jäljitettävyys ja takaisinvedot 15. Omat kuljetukset 16. Näytteenoton toteuttaminen 17. Sivutuotteet 18. Markkinoille tuloon liittyvät ilmoitukset Valvontasuunnitelman liitteessä B on listaus em. asiakokonaisuuksien alle kuuluvista tarkastuskohdista. Tarkastuksilla hyödynnetään Elintarviketurvallisuusviraston laatimia ohjeita (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/). Toimijalla on oikeus korjata tarkastuksella havaittu epäkohta ja valvontaviranomaisella on velvollisuus todeta epäkohta korjatuksi annetun määräajan umpeuduttua. Kuntia on ohjeistettu vuoden 2014 valvontasuunnitelmassa varaamaan Oivan seurantatarkastuksia varten riittävä määrä henkilöresursseja. Seurantatarkastusten määräksi on arvioitu Evirassa 5 15 % elintarvikkeiden vähittäismyyntiin ja tarjoiluun liittyvien valvontakäyntien kokonaismäärästä. Oiva-järjestelmään kuulumattomien elintarvikehuoneistojen säännöllisen valvonnan tarkastuksilla tarkastetaan samoja asiakokonaisuuksia kuin Oiva-kohteiden tarkastuksissa. Tarkastuspöytäkirja laaditaan hyödyntäen TerveKuussa olevaa tarkastuspöytäkirjapohjaa (löytyy vakiolauseista) ja KUTI2-valvontalomaketta. Elintarvikevalvonnassa tehdään myös muita kuin säännöllisen valvonnan tarkastuksia, esim. asiakasyhteydenottojen ja ruokamyrkytysepäilyjen johdosta tehtävät tarkastukset. Niissä hyödynnetään soveltuvin osin em. tarkastuspöytäkirjapohjaa ja KUTI2-valvontalomaketta. Näiden tarkastusten valvontatietoja, ei julkaista Oivajärjestelmässä. Laitoksille tehdään erilliset tarkemmat suunnitelmat siitä, mihin seikkoihin eri valvontakäynneillä erityisesti kiinnitetään huomiota, jotta kaikki laitoksen toiminnot tulevat huomioiduksi vuoden aikana. Mikäli tarkastuksen yhteydessä havaitaan omavalvontasuunnitelmassa tai sen toteuttamisessa puutteita, valvontaviranomainen voi ottaa näytteitä omavalvontasuunnitelman toimivuuden valvomiseksi. Näytteenotto- ja analyysikustannukset laskutetaan toiminnanharjoittajalta. Kohteeseen voidaan tehdä ns. lisätarkastus havaittujen epäkohtien korjausten valvomiseksi. Sivu 14 / 32
Kunnaneläinlääkärit tekevät tarvittaessa ante mortem tarkastuksia tiloilla sekä luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksia elintarvikelain 43 :n 3 momentissa tarkoitetuissa paikoissa. Lisäksi kunnaneläinlääkärit tekevät alkutuotantotiloilla kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelman mukaiset tarkastukset ja näytteenotot. Kunta huolehtii eläinperäisten elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelman mukaisista näytteenotoista AVI:n / Eviran määräysten mukaisesti. Eläinlääkäreille kuuluvan laitosvalvonnan toimivuus on varmistettu I valvontaeläinlääkärin tehtävänkuvauksessa, koska tehtävään on sisällytetty laitosvalvonnan sijaistus. 4.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Suunnitelma tehdään erikseen. 4.3 Terveydensuojeluvalvonta Katso liite A s. 6-8 Valtakunnallinen ohjelma Terveydensuojelulain vuosien 2011 2014 valvontaohjelman tavoitteena on o yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan valvonnan tiheyden ja laadun osalta o valvonnan painopistealueiden avulla turvata ihmisten terveellinen elinympäristö kohdistamalla rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti Ohjelman 2011 2014 vuotta 2014 koskevat painopistealueet, jotka kuntien tulee erityisesti ottaa huomioon suunnitelmissaan: Kohde 2014 *) Talousvesi Asetuksen (401/2001) mukaiset talousvettä toimittavat laitokset: Erityistilannesuunnitelman laatiminen / päivittäminen Ilmoituksenvarainen toiminta tai huoneisto Kohteet joita lapset ja nuoret käyttävät (päiväkodit, koulut, oppilaitokset, iltapäiväkerhot, leirikeskukset jne.) Majoitus- ja kokoontumishuoneistot *) Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden painopistealue 2014 X X Myös terveydensuojelulain mukaisille suunnitelmallisen valvonnan kohteille on valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritetty valvontakohdetyypin yleisen riskinarvion mukainen tarkastustiheys. Paikallisen riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puoleen valvontaohjelman mukaisesta. Tästä huolimatta valvontaohjelman painopisteinä olevat kohteet tulisi tarkastaa sinä ajanjaksona, kun ne ovat valvontaohjelman painopisteinä. Ympäristöterveyspalveluiden terveydensuojelun painopisteet ovat suunnitelmavuosina samat kuin valtakunnallisen ohjelman lukuun ottamatta talousveden osalta. Valtakunnallisessa ohjelmassa painopisteenä ovat ns. pikkuasetuksen (401/2001) mukai- Sivu 15 / 32
set talousvettä toimittavat laitokset, jotka toimittavat vettä vähemmän kuin 10 m 3 päivässä taikka alle 50 henkilön tarpeisiin. Ne voivat olla myös pieniä elintarvikealan yrityksiä, joilla on oma kaivo. Ympäristöterveyspalveluissa on yhdenmukaistettu ns. ison asetuksen (461/2000) mukaisten vesilaitosten valvontaa, valvontatutkimusohjelmia ja erityistilannesuunnitelmia. Nämä laitokset ovat edellisiä isompia toimittaen vettä vähintään 10 m 3 päivässä taikka vähintään 50 henkilön tarpeisiin, ja siten myös suuririskisempiä kuin pienet vesilaitokset. Koska edellä mainittu työ on näiden laitosten osalta vielä kesken, riskinarvion perusteella ne ovat edelleen ympäristöterveyspalveluiden painopistealueena vuonna 2014. Terveydensuojelulain valvontaohjelman mukaiset riskiluokat ja tarkastustiheydet ovat esitetty liitteen kohdassa 2. Valvontakohteet Terveydensuojelulain mukaisia säännöllisen valvonnan kohteita ovat terveydensuojelulain 13 :n mukaiset ilmoitusvelvolliset kohteet ja terveydensuojelulain 18 :n ja 19 :n mukaisen hyväksynnän vaativat talousvettä toimittavat laitokset. Muita kohteita voidaan ottaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jos toiminta riskinarviointiin perustuen voi aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Terveydensuojelulain valvontakohteiden määrä kohdeluokittain on esitetty liitteen kohdassa 2. Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Valtakunnallisiin valvontahankkeisiin osallistuminen on esitetty edellä. Tarve asuntojen terveydellisiä olosuhteita koskeviin tarkastuksiin säilynee. Terveydensuojelulain mukaisissa kohteissa osallistutaan sisäilmaongelmien ratkaisemiseen, johon Siilinjärvellä sisältyy osallistuminen kunnan sisäilmatyöryhmän toimintaan. Säännöllisen valvonnan tarkastukset Terveydensuojelulain mukaisen valvontakohteen tarkastuksen tavoitteena on selvittää mahdollisen terveyshaitan esiintyminen tai sellaisen olosuhteen esiintyminen, josta voi aiheutua terveyshaittaa. Olosuhteiden lisäksi tarkastellaan toimintaa ja arvioidaan kohteen vaatimustenmukaisuus. Tarkastuksilla käytetään mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman ja Valviran laatiman terveydensuojelun valvontaohjeiston ohjeita tarkastus- ja valvontakäyntien ydinasioista. Tarkastukset tehdään yleensä toiminnanharjoittajan kanssa ennalta sovittuna aikana. Havainnot tarkastuksella tehdään pääasiassa aistinvaraisesti. Ympäristöterveyspalveluiden mittalaitteiden avulla arvioidaan alustavasti tarkempien mittausten/ tutkimusten tarpeellisuus. Tarkastukseen liittyy ohjausta ja neuvontaa sekä mahdollisesti näytteenottoa. Terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia tehdään eri kohdetyypeittäin liitteen kohdan 2 mukaisesti. Tarkastusten sisältö on valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuen kohdetyypeittäin seuraava: Sivu 16 / 32
Kohde Talousvettä toimittavat laitokset Kylpylät Yleiset uimarannat Päivähoitopaikat Koulut ja oppilaitokset Vanhainkodit, palvelutalot ja asumispalvelut Kauneushoitolat, parturit, kampaamot, julkiset kuntosalit ja liikuntatilat Julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot Julkiset majoitushuoneistot Hautausmaat Tarkastuksen sisältö Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi, henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen, vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus, erityistilanteisiin varautuminen, laitoksen oma käyttötarkkailu, laitostilojen siisteys ja kunto, kemikaalien käyttö ja varastointi Asiakasmäärään perustuen henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen, valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen, allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta, tulokset asiakkaiden nähtävillä, puhdistuslaitteiden toiminta niiden huolto ja käyttötarkkailu, ilmanvaihto, yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt, sauna- ja pesutilat, kalusteiden ja pintojen kunto sekä jätehuolto. Uimaveden laaturiskeihin ja kävijämääriin perustuen rannan siivous ja jätehuolto, yleiseen käyttöön tarkoitettu käymälät ja pukeutumistilat, valvontaviranomaisen ottamien valvontanäytteiden tutkimustulokset niitä varten varatulla ilmoitustaululla, kieltotaulu päästää koiria ja muita kotieläimiä uimarannalle Lapsimäärään perustuen yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja -välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, vaatteiden käsittely, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha- ja leikkialueet Oppilasmäärään perustuen yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja -välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, pihaalueet Asiakasmääriin ja asiakkaiden omatoimisuuteen/hoidettavuuteen perustuen yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja -välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha-alueet Tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, ilmanvaihto, siivousjärjestelyt, pesutilat, käymälät. Kauneushoitoloissa sekä julkisilla kuntosaleilla ja liikuntatiloissa myös pukeutumistilat. Asiakasmääriin ja harjoitettavan toiminnan laatuun perustuen yleinen siisteys, käymälät ja muut sosiaalitilat, sisäilman laatu, ilmanvaihto, toiminnan aiheuttama melu Asiakasmääriin perustuen varustelutaso, majoitustilat, yleiset tilat, käymälät ja pesu- ja saunatilat, yleinen siisteys, siivousjärjestelyt, sisäilman laatu, ilmanvaihto Pohjavesiolosuhteisiin perustuen ruumiiden säilytys, hautojen peittäminen, yleisökäymälät, puhtaanapito Muut tarkastukset ja valvontatoimet Säännöllisen valvonnan lisäksi esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa osallistutaan sisäilmaongelmien terveydellisten haittojen selvittelyyn yhteistyössä toiminnanharjoittajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Muista valvontakohteista tärkeimmällä sijalla ovat asunnot, joissa valvontaa tehdään pyynnön perusteella terveyshaittaepäilyissä. Sivu 17 / 32
4.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonta Katso liite A s. 9 Valtakunnallinen valvontaohjelma Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa on vuosina 2011 2014 valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan kolme erityistä teema-aluetta: Teema-alue Osa-alue Ympäristöterveyspalveluiden toteutus 2013 2014 Tuoteturvallisuus-käsitteen sijaan ryhdytään Kattavasti käytössä. käyttämään termiä kuluttajatur- vallisuus Toiminnanharjoittajien ilmoitusvelvollisuus Tiedotetaan internetsivuilla valvontaviranomaiselle silloin, kun palveluun voi liittyä merkittäviä riskejä. Ilmoitus maksullinen. Uuden kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) aiheuttamien muutosten omaksuminen ja toteuttaminen Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden päivityksen aiheuttamien muutosten omaksuminen ja toteuttaminen Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen Vaatimus turvallisuusasiakirjasta lakiin kaikille ilmoitusvelvollisille toiminnanharjoittajille Hallinnollisten pakkokeinojen selkeyttäminen ja kehittäminen. Hallinnolliset pakkokeinot olisivat monipuolisesti kunnan valvontaviranomaisen käytössä. Valvontaviranomaiselle aiempaa laajempi oikeus saada valvonnassa tarpeellisia tietoja Varautuminen erityistilanteisiin Uutena painopistealueena sisäleikkipaikat. Eri lakien mukaisten tarkastusten tekemisessä samalla tarkastuskäynnillä suositellaan tarpeen mukaista harkintaa Keskimääräiset tarkastusajat on pidetty toistaiseksi entisellään, mutta kohteen tarkastusaikaan ei lasketa kuuluvaksi matkoja Tarkastustiheyden laskeminen niiden kohteiden kohdalla, joita on yhdellä toiminnanharjoittajalla paljon Valvontayksikössä tulisi olla kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistuneita viranhaltijoita. Jokaisessa valvontayksikössä tulisi olla vähintään yksi kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranhaltija ja hänelle osaava varahen- Toiminnanharjoittajien muistuttaminen asiasta Nettisivut, linkitykset Mahdollisuuksien mukaan täydennyskoulutus pakkokeinojen käytön osalta. Hyödynnetään tarvittaessa Kuluttajaturvallisuuslain mukainen varautuminen erityistilanteisiin laaditaan Sisäleikkipaikkoja ei yhteistoiminta-alueella ole. Harkintaa on suoritettu tarkastajien välistä työnjakoa suunniteltaessa, ja tarpeen mukaan tehdään muutoksia Huomioitu jo vuoden 2011 valvontasuunnitelmassa Tarkastustiheydet arvioidaan vuosittain Kuluttajaturvallisuusvalvontaa tekee tällä hetkellä kolme tarkastajaa kuudesta. Sivu 18 / 32
kilö. Vuoden 2014 valtakunnallisena valvontaprojektina on lähiliikuntapaikkojen turvallisuus, jonka toteutus on kesä-syyskuun aikana. Lähiliikuntapaikat ovat lisääntyneet viime vuosina, joten tähän projektiin osallistuminen katsotaan tarpeelliseksi. Itä- Suomen alueellinen projekti koskee skeittipaikkojen turvallisuutta. Koska toimintaalueellamme on vähän skeittipaikkoja, alueelliseen projektiin ei osallistuta. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaohjelmassa esitetyt keskimääräiset tarkastustiheydet ja -ajat kohdetyyppikohtaisesti ovat liitteen kohdassa 3. Valvontakohteet Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa kunnan valvontaviranomainen valvoo pääsääntöisesti kuluttajapalveluiden turvallisuutta. Säännöllinen valvonta kohdistuu pääasiassa ns. painopistealueiden kohteiden valvontaan kuluttajaturvallisuuslainsäädännön laajan soveltamisalan takia. Kulutustavaroiden turvallisuutta valvoo Turvatekniikan keskus (Tukes). Tukes voi pyytää apua kunnan valvontaviranomaiselta näytteenotossa ja myynnistä poistettujen tavaroiden jälkivalvonnassa. Tuoteturvallisuusvalvonnan painopistealueiden kohdeluokkiin sijoittuvien valvontakohteiden lukumäärä on liitteen kohdassa 3. Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Valtakunnallisiin valvontahankkeisiin osallistuminen on esitetty edellä. Säännöllisen valvonnan tarkastukset Kuluttajaturvallisuusvalvontaan liittyvän tarkastuksen tarkoituksena on saada selville, onko tarjottu palvelu tai tavara turvallinen ja kuinka asiakasturvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään. Valvontaviranomaisen tehtävänä on selvittää, onko tarkastuksen kohde mahdollista saada riittävän turvalliseksi. Toiminnanharjoittajan tehtävänä on miettiä tarvittavat keinot turvallisuuden lisäämiseksi. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastukset kohdistuvat liitteen kohdassa 3 oleviin Tukesin määrittämiin kohdetyyppeihin. Valvontakohteisiin tehdään ennalta sovittuja tarkastuksia, jälkivalvontaan liittyviä tarkastuksia ja ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia. Tarkastuksesta sovitaan etukäteen kohteen kanssa, ellei ole olemassa jotain syytä tehdä tarkastus yllättäen. Ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia tehdään esim. kuluttajailmoitusten yhteydessä. Tarkastus tehdään myös muun muassa, jos kohteessa on tapahtunut onnettomuus, vaaratilanne tai muu erityistilanne. Tarkastuksilla käytetään Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) työohjeita, valvontaohjeita ja tarkastuslistoja. Ympäristöterveyspalveluissa on myös Tukesin tarkastuslistojen pohjalta laadittu omaan käyttöön sopivampia lomakkeita ja tarkastuslistoja, etenkin niille kohdetyypeille, joita kesäharjoittelija tarkastaa. Tätä työtä jatketaan edelleen valmistellen lomakkeita ja listoja eri kohdetyypeille kuluttajaturvallisuusvalvontatiimissä. Sivu 19 / 32
Kuluttajaturvallisuusvalvontaan sisältyy keskeisesti ennen tarkastusta toimistolla tehtävä työ, jolloin tutustutaan kohteeseen mm. selvittämällä turvallisuusasiakirja/- suunnitelma. Itse tarkastus sisältää mm. palvelun suorittamiseen käytettävien varusteiden ja tilojen turvallisuuden tarkastamisen, keskustelua toiminnanharjoittajan ja mahdollisuuksien mukaan myös henkilöstön kanssa sekä tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan palvelun suorittamisen seuraamista todellisilla suorituspaikoilla. Muut tarkastukset ja valvontatoimet Muita kuin painopistealueiden mukaisia kohteita valvotaan mm. ilmoitusten ja tapauskohtaisesti tehtävän riskinarvioinnin perusteella. 4.5 Tupakkavalvonta Katso liite A s. 10-11 Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma 2011 2014 Valvontaohjelman tarkoituksena on ohjata kuntia valvomaan tupakkalain toteutumista sekä edistää valvonnan suunnitelmallisuutta ja laatua. Sillä myös yhtenäistetään valvontakäytäntöjä koko maassa ja pyritään siten saattamaan toiminnanharjoittajat valvonnan osalta samanarvoiseen asemaan. Valvontasuunnitelmaan tulee valvontaohjelman mukaan kirjata tupakkalain säännöllinen valvonta, joka on mahdollista suunnitella etukäteen. Säännöllistä valvontaa voivat olla esimerkiksi: tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonta; tupakkatuotteiden myyntipaikkojen ja myynnin valvonta; tupakointivälineiden myynnin valvonta; automaattisten myyntilaitteiden sijoittamisen valvonta; sekä tupakan, tupakkatuotteiden, tupakkajäljitelmien ja tupakointivälineiden mainonnan ja muun myynninedistämistoiminnan valvonta. Kunnan on ohjelman mukaan tupakkalain säännöllisen valvonnan lisäksi varattava riittävästi työaika- ja henkilöresursseja myös muuhun tupakkalain valvontaan, kuten yllättäviin valvontatapauksiin. Tupakkalain valvonnan painopisteet vuosina 2013 2014 ovat: Tupakointikiellot ja rajoitukset 2013 2014 Ympäristöterveyspalveluiden toteutus 2013 2014 Koulut ja muut oppilaitokset Kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin Muut lasten ja nuorten suosimat lasten ja nuorten sisätiloihin tehtä- sisätilat viin terveydensuojelulain mukaisiin Parveketupakointi v. 2014 tarkastuksiin yhdistetään aina tupakkalain mukainen tarkastus. Sivu 20 / 32
Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti ja mainonta sekä tupakkajäljitelmien ja tupakan vastikkeen mainonta Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito vähittäismyymälöissä Myyntiluvista ja myyntipaikoista tarkastetaan 30 % elintarvikevalvonnan yhteydessä. Mahdollisista Valviran ja aluehallintovirastojen valvontaprojekteista tiedotetaan ohjelman mukaan erikseen. Valvontaprojekteihin voi kuulua muun muassa tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Tupakkalain valvontaohjelman mukaiset kohdetyyppikohtaiset tarkastustiheydet ovat liitteen kohdassa 5. Valvontakohteet Tupakkalain 17 :n mukaan kunnan tulee omasta aloitteestaan tai tehtyjen ilmoitusten perusteella valvoa tupakan myyntiä, mainontaa ja myyntipaikkoja sekä tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista toimialueellaan. Tupakkalain mukaisia valvontakohteita ovat siten mm. ravitsemusliikkeet, oppilaitokset, päiväkodit, yleiset kulkuneuvot, virastojen ja viranomaisten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat, vähittäismyyntipaikat ja automaattiset myyntilaitteet. Tupakkalaissa säädettyä mainonta- ja myynninedistämiskiellon noudattamista valvotaan kunnan alueella toimivissa yrityksissä. Tähän valvonnan piiriin kuuluvat myös paikallislehtien ja paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavien julkaisujen mainokset. Tupakkalain valvontakohteiden määrä kohdeluokittain on liitteen kohdassa 5. Koska tupakointikieltoja noudatetaan erittäin kattavasti yleisissä kulkuneuvoissa, virastojen ja viranomaisten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa ja myös ravintoiloissa, näistä ei enää ympäristöterveyspalveluissa ylläpidetä rekisteriä. Niitä ei myöskään tupakkalain nimissä valvota säännöllisesti, vaan ainoastaan ongelmien ilmaantuessa. Tupakan myyntipaikkoja ei myöskään eritellä koulujen ym. nuorten suosimien paikkojen lähellä oleviin ja muihin, sillä pienillä maalaispaikkakunnilla lähes kaikki myyntipaikat ovat yhtä lähellä tai kaukana nuorten suosimia alueita. Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Valtakunnallisen valvontaohjelman toteutus yhteistoiminta-alueella on esitetty kohdassa 5.7.1. Tupakkavalvonnassa osallistutaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisiin Valviran ja/tai aluehallintoviraston valvontaprojekteihin. Säännöllisen valvonnan tarkastukset Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynti ja tupakkatuotteiden myyntilupaan liittyvät asiat, omavalvonta sekä tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainonta tarkastetaan pääsääntöisesti tupakkalain valvontaohjelman liittee- Sivu 21 / 32