EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut
1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä kokemuksiin riippumattomista keskuspankeista. EKP:n riippumattomuudesta on määrätty Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa sekä EKPJ:n perussäännössä, joissa määritetään yhteisen rahapolitiikan institutionaaliset järjestelyt. Käytännön merkitys EKP tai kansallinen keskuspankki taikka EKP:n tai kansallisen keskuspankin päätöksentekoelimen jäsen ei pyydä eikä ota ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta eikä miltään muultakaan taholta. Unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuvat kunnioittamaan tätä periaatetta ja pidättymään yrityksistä vaikuttaa EKP:n tai kansallisten keskuspankkien päätöksentekoelinten jäseniin (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 130).
2. Muita määräyksiä EKP:n rahoitusjärjestelyt pidetään erillään unionin taloudellisista järjestelyistä. EKP:llä on oma budjetti, ja EKP:n pääoman merkitsijöinä ovat kansalliset keskuspankit. EKPJ:n perussäännön nojalla EKP:n neuvoston jäsenillä on pitkä toimikausi. EKP:n johtokunnan jäsenet nimitetään vain yhdeksi toimikaudeksi. Kansallisten keskuspankkien pääjohtajien ja johtokunnan jäsenten virassapysymisoikeus on turvattu seuraavasti: Kansallisten keskuspankkien pääjohtajien toimikausi on vähintään viisivuotinen. Johtokunnan jäsenten toimikausi on kahdeksanvuotinen, eikä sitä voida uusia. Erottaminen on mahdollista vain, jos henkilö ei pysty hoitamaan tehtäviään tai on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen.
2. Muita määräyksiä EU:n tuomioistuin ratkaisee kaikki näissä asioissa syntyvät riidat. Eurojärjestelmä ei saa myöntää lainoja unionin toimielimille, elimille tai laitoksille eikä kansallisille julkisyhteisöille. Tämä suojaa eurojärjestelmää julkisten tahojen vaikutusyrityksiltä. Eurojärjestelmä on toiminnallisesti riippumaton. EKP:llä on toimivalta ja välineet tehokkaan rahapolitiikan harjoittamiseen sekä oikeus päättää itsenäisesti niiden käytöstä. EKP:llä on valtuudet antaa sitovia asetuksia siinä laajuudessa kuin se on tarpeen EKPJ:n tehtävien suorittamiseksi sekä eräissä muissa tilanteissa, jotka on eritelty EU:n neuvoston antamissa säädöksissä.
3. EKP:n rahapolitiikan avoimuus Määritelmä Avoimuudella tarkoitetaan, että keskuspankki antaa suurelle yleisölle ja markkinoille kaiken asiankuuluvan tiedon strategiastaan, tekemistään arvioista, poliittisista päätöksistään ja menettelyistään avoimesti, selkeästi ja nopeasti. Nykyisin useimmat keskuspankit, EKP mukaan lukien, pitävät avoimuutta välttämättömänä varsinkin rahapolitiikan päätöksenteossa. EKP painottaa erityisesti tehokasta viestintää suuren yleisön kanssa.
Avoimuus 3. EKP:n rahapolitiikan avoimuus Avoimuus auttaa suurta yleisöä ymmärtämään EKP:n rahapolitiikkaa. Tämä lisää rahapolitiikan uskottavuutta ja tehokkuutta. Avoimuus merkitsee, että EKP selittää, miten se tulkitsee tehtäväänsä, ja kertoo avoimesti rahapolitiikkansa tavoitteista. Uskottavuus EKP vahvistaa uskottavuuttaan viestimällä selkeästi tehtävistään ja niiden toteuttamisesta. Kun EKP:n uskotaan pystyvän saavuttamaan tavoitteensa, yleisön hintaodotuksilla on hyvä kiinnekohta. Säännöllinen viestintä talouden tilaa koskevista arvioista on erityisen hyödyllistä. Keskuspankkien on myös hyvä olla julkisuudessakin realistisia sen suhteen, mitä rahapolitiikalla voidaan saavuttaa ja mikä vieläkin tärkeämpää mitä sillä ei voida tehdä
3. EKP:n rahapolitiikan avoimuus Itsekuri Vahva sitoutuminen avoimuuteen saa päätöksentekijät noudattamaan vahvaa itsekuria. Näin varmistetaan, että rahapoliittiset päätökset ja selvitykset ovat jatkuvasti johdonmukaisia. Kun suuri yleisö voi arvioida rahapoliittisia toimia paremmin, päätöksentekijöillä on tehokkaammat kannustimet täyttää tehtävänsä niin hyvin kuin mahdollista. Ennakoitavuus EKP ilmoittaa julkisesti rahapolitiikan strategiansa ja viestii säännöllisesti talouden kehitystä koskevista arvioistaan. Tämä auttaa markkinoita ymmärtämään rahapolitiikan johdonmukaista suhtautumista talouskehitykseen ja häiriöihin. Näin markkinat voivat ennustaa rahapoliittisia toimia paremmin keskipitkällä aikavälillä ja muodostaa odotuksia tehokkaammin ja täsmällisemmin. Jos markkinavälittäjät pystyvät suurin piirtein ennakoimaan rahapolitiikan reaktioita, mahdolliset (odotetut) muutokset rahapolitiikassa välittyvät nopeammin rahoitusmarkkinoille. Tämä puolestaan voi nopeuttaa rahapolitiikan välittymistä sijoitus- ja kulutuspäätöksiin. Tarvittava talouden sopeutuminen nopeutuu ja rahapolitiikan tehokkuus paranee.
4. Tilivelvollisuus Keskuspankkien riippumattomuutta on viime vuosikymmeninä opittu pitämään erottamattomana osana kehittyneiden ja kehittyvien talouksien rahapoliittisia järjestelmiä. Riippumattomuuden merkitys on osoitettu taloustieteessä ja empiirisissä tutkimuksissa, joissa sen on todettu edistävän hintavakauden säilymistä (EKP:n Kuukausikatsauksen marraskuun 2002 numerossa julkaistu EKP:n tilivelvollisuutta käsittelevä artikkeli "The accountability of the ECB" on luettavissa suomeksi Suomen Pankin verkkosivuilla). EKP hoitaa tehtävänsä riippumattomasti. Demokraattinen yhteiskuntamalli edellyttää, että riippumattomat julkista tehtävää hoitavat laitokset tekevät toiminnastaan tiliä kansalaisille ja näiden edustajille. Keskuspankin riippumattomuuteen liittyy siis tilivelvollisuus. EKP suhtautuu tilivelvollisuuteensa vakavasti ja ylittää lakisääteiset raportointivaatimukset. Vaaditun neljännesvuosittaisen raportoinnin asemesta EKP julkaisee Kuukausikatsauksia, ja EKP:n neuvoston jäsenet pitävät säännöllisesti puheita, joissa käsitellään yleisesti mielenkiintoa herättäneitä teemoja. Lisäksi EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja selittävät rahapoliittisten päätösten taustoja ja EKP:n arvioita talouden tilasta lehdistötilaisuudessa, joka järjestetään joka kuukausi EKP:n neuvoston ensimmäisen kokouksen jälkeen.
5. Pääoman merkitseminen Tiedot on päivitetty 27.12.2012. EKP:n pääoman maksajina ovat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit. Pääoma on 29.12.2010 alkaen ollut yhteensä 10 760 652 402,58 euroa. Kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:n pääomasta lasketaan sen mukaan, mikä on kyseisen jäsenvaltion osuus koko EU:n väkiluvusta ja bruttokansantuotteesta. Nämä tekijät otetaan huomioon samassa suhteessa. EKP tarkistaa kansallisten keskuspankkien osuudet joka viides vuosi ja aina uuden maan liittyessä EU:hun. Osuudet tarkistetaan Euroopan komission toimittamien tietojen perusteella. Pääoman jakoperustetta on muutettu talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtymisen (1.1.1999) jälkeen neljä kertaa. Viisivuotistarkistukset tehtiin 1.1.2004 ja 1.1.2009. Lisäksi jakoperustetta muutettiin 1.5.2004, kun Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia liittyivät EU:hun, sekä 1.1.2007 Bulgarian ja Romanian liittyessä EU:hun.
Kansallinen keskuspankki Osuus EKP:n pääomasta (%) Maksettu pääoma ( ) Belgian keskuspankki 2,4256 261 010 384,68 Saksan keskuspankki 18,9373 2 037 777 027,43 Viron keskuspankki 0,1790 19 261 567,80 Irlannin keskuspankki 1,1107 119 518 566,24 Kreikan keskuspankki 1,9649 211 436 059,06 Espanjan keskuspankki 8,3040 893 564 575,51 Ranskan keskuspankki 14,2212 1 530 293 899,48 Italian keskuspankki 12,4966 1 344 715 688,14 Kyproksen keskuspankki 0,136914 731 333,14 Luxemburgin keskuspankki 0,1747 18 798 859,75 Maltan keskuspankki 0,0632 6 800 732,32 Alankomaiden keskuspankki 3,9882 429 156 339,12 Itävallan keskuspankki 1,9417 208 939 587,70 Portugalin keskuspankki 1,7504 188 354 459,65 Slovenian keskuspankki 0,3288 35 381 025,10 Slovakian keskuspankki 0,6934 74 614 363,76 Suomen Pankki 1,2539 134 927 820,48
6. EKP:n voiton jakaminen EKP:n nettovoittojen ja -tappioiden jakaminen 33.1. EKP:n nettovoitto siirretään seuraavalla tavalla: a) EKP:n neuvoston vahvistama määrä, joka saa olla enintään 20 prosenttia nettovoitosta, siirretään yleisrahastoon [enintään] 100 prosenttia pääomasta vastaavaan määrään; b) jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin. 33.2. Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa 32.5 artiklan mukaisesti EKP:n neuvoston päätöksellä kyseisen tilikauden rahoitustulolla suhteessa kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti.