TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015

Suomen Krikettiliitto - Cricket Finland VALO talo Radiokatu 20 00240 Helsinki Y-tunnus: 1896610-2 www.cricketfinland.com TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 Suomen Krikettiliitto ry 1

Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Toiminnan painopistealueita vuodelle 2015.... 3 2. LASTEN ja NUORTEN KRIKETTI - kasvattaa juniorikriketin pelaajamääriä edelleen 2.1. Junioritoiminnan ja valmennuksen kehittäminen.... 4 2.2. Valmentajavierailut kouluilla sekä koulujen väliset ottelut, turnaukset ja tapahtumat... 4 2.3. Kansainvälinen junioritoiminta 4 2.4. Street20 pelimuodon edelleen kehittäminen Suomessa.... 5 3. SEURATOIMINTA - luoda krikettiseuroille kehitsypolku toiminnan vahvistamiseksi 3.1. Seurojen junioritoiminnan laajentaminen.. 5 3.2. Seurojen kehittämistoiminta... 5 3.3. Liigojen ulkopuolinen harrasteliikunta.. 6 4. MAAJOUKKUETOIMINNAN KEHITTÄMINEN (huippu-urheilu).. 6 4.1. MM-turnauspolku 6 5. KERAVAN KANSALLINEN KRIKETTIKESKUS-infrastruktuurin luoman hyödyn maksimointi 7 5.1. Kansainvälinen toiminta.. 8 5.2. Valiokuntatoiminta. 8 6. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ..... 9 6.1. Sosiaalinen media ja verkkosivut.. 9-10 7. KOULUTUS.. 11 7.1. Tuomaritoiminta... 11 7.2. Valmennustoiminta. 11 8. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ... 12 9. TALOUS. 12 9.1. Talousarvio. 13 10. SUOMALAISEN KRIKETIN VISIO.. 14-15 2

1. YLEISTÄ Liiton tarkoitus on edistää kriketin harrastusta mahdollisimman monien suomalaisten ja Suomessa oleskelevien henkilöiden keskuudessa lajin kaikilla tasoilla, ja toimia jäsenyhteisöjensä yhdyssiteenä. Lisäksi liitto edistää ja valvoo lajin kehitystä maassamme. Tarkoitustaan liitto toteuttaa tekemällä kriketin alalla valistus- ja koulutustyötä, edesauttamalla krikettiseurojen perustamista, järjestämällä kansallista kilpailutoimintaa kriketin kaikilla tasoilla sekä järjestämällä kansainvälisiä kilpailutilaisuuksia, laatimalla ja vahvistamalla liiton järjestämissä kilpailuissa käytettävät kriketin kilpailusäännöt, mestaruuskilpailumääräykset sekä ratkaisemalla niitä koskevat erimielisyydet, julkaisemalla ja kustantamalla krikettiaineistoa, edustamalla jäseniään ulkomailla ja pitämällä yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin, valvomalla kriketin etua kotimaassa sekä Marylebone Cricket Clubin ja ICC (Kansainvälinen Krikettiliitto) asettamien velvoitteiden ja sääntöjen noudattamista. Kriketti on Suomessa lajina ainutlaatuinen siinä mielessä, että se yhdistää maailman toiseksi suosituimman joukkuepelin harrastajamaista maahamme saapuneet kantasuomalaisiin lajin harrastajiin. Tämä tarjoaa lajin harrastajille samanaikaisesti liikunnan iloa ja mahdollisuuden avautua uusille kulttuurivaikutteille samalla kehittäen kielitaitoaan. 1.1. Toiminnan painopistealueita vuodelle 2015 Suomen Krikettiliiton tärkeimpiä tavoitteita vuonna 2015 ovat: juniorikriketin pelaajamäärien kasvattaminen erityislyhyen Street20-peliformaatin avulla krikettiseurojen toiminnan vahvistaminen haastamalla ne täyttämään konkreettisia toimintatavoitteita, mallina Sinetti-seuramalli; seuroja tuetaan myös liiton taustatoimintoja vahvistamalla ja lisäämällä toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia henkilöstövoimavaroja Keravalla sijaitsevan Suomen ainoan kansainväliset kriteerit täyttävän krikettikentän täysmääräinen hyödyntäminen seurojen ja maajoukkueen tueksi maajoukkuetoiminnassa painopisteinä on sitoutuneen pelaajapoolin kasvattaminen, joukkueen teknisen ja fyysisen tason kohottaminen ja erityisesti maajoukkueen tukemiseksi tarvittavan taustatoiminnan vahvistaminen kehittää liiton sisäistä ja ulkoista viestintää vuonna 2014 saatujen positiivisten kokemusten mukaisesti erityisesti sosiaalisessa mediassa. 3

2. LASTEN ja NUORTEN KRIKETTI - kasvattaa juniorikriketin pelaajamääriä edelleen 2.1. Junioritoiminnan ja valmennuksen kehittäminen Krikettiliiton junioritoiminta (alle 12-v ja 13 18-v) painottuu kolmelle alueelle: tutustumis- ja esittelytapahtumat kouluissa koulupäivien jälkeinen kerhotoiminta säännölliset juniorivalmennukset koulujen väliset miniturnaukset. Edellä mainitun toiminnan kaltaisen koulujen kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta sekä syksyllä 2013 aloitetun erityisprojektin seurauksena Krikettiliitto tavoitti 18 koulua ja noin 3 200 alle 18-vuotiaille lasta ja nuorta. Projekti on jatkunut vuoden 2014 ajan ja on toteutettu noin 10 ohjaajan ja valmentajan voimin. Vuonna 2015 Krikettiliiton junioritoiminnassa panostetaan erityisesti säännölliseen harjoitteluun ja peliohjelmaan. Kriketin kouluohjelma on herättänyt eri tahoilla laajaa kiinnostusta lajia kohtaan. Keravan krikettikenttää tullaan hyödyntämään, jotta saadaan siirrettyä sisäpelissä kehittynyt into oikeille ulkokentille. Kiinnostuksen lisäännyttyä junioritoimintaa kohtaan Krikettiliitto aloittaa alkavalla 5-vuotiskaudella ohjelman, joka innostaa seuroja aktiivisemmin osallistumaan junioritoiminnan kehittämiseen. Vanhempien tuki ja kiinnostus lajin tukemiseen ja eteenpäinviemiseen on koettu erittäin tärkeäksi ja siihen panostetaan myös tulevaisuudessa. 2.2. Valmentajavierailut kouluilla sekä koulujen väliset ottelut ja turnaukset Suomen Krikettiliiton kouluvalmennuksen vapaaehtoisohjelman avulla jatketaan aktiivisesti lajin esittelyä kouluissa, erityisesti isommissa kaupungeissa. Palkatun osa-aikaisen valmentajan toiminta jatkuu ja sen rinnalle valmistellaan valmentajapoolia toiminnan laajentamiseksi. 2.3. Kansainvälinen junioritoiminta Yhteistyötä jatketaan niin Tanskan kuin Eestinkin Krikettiliiton kanssa järjestämällä yhteisiä projekteja, sekä kesäleiri ja pelimatkoja alle 18-vuotiaille pelaajille. Keravan kansallisella krikettikentällä järjestetään kesäkuussa 2015 vuotuinen maanlaajuinen kesäleiri, johon on mukaan kutsuttu junioripelaajia sekä valmentajia myös Virosta. Sekä pojat että tytöt osallistuvat kesällä 2015 Krikettiliiton toimintaan. Suomen Krikettiliito haki uudelleen ja sai Kansainvälisen Krikettiliiton Euroopan kehitysohjelman (International Cricket Council Europe, ICCE) tukea vuonna 2013 käynnistetyn erityisprojektin jatkamiselle vuonna 2014. Projekti on keskittynyt intensiiviseen lajiin tutustuttamiseen eteläsuomalaisissa kouluissa. Krikettiliitto vahvistaa edelleen yhteistyötään Keravan kaupungin liikuntatoimen kanssa; osana tätä yhteistyötä kehitetään pelaajapolkua junioreille kouluista säännölliseen lajitoimintaan Keravan kansallisella krikettikentällä. 4

Alla kuva, FinEst Street20 junioritapahtuma Keravan kansallisella krikettikentällä: 2.4. Street20 pelimuodon edelleen kehittäminen Suomessa Vuonna 2013-14 saadun positiivisen ja innostuneen palautteen perusteella on päätetty jatkaa kriketin uuden pelimuodon, Street20, rantautumista Suomeen vieläkin aktiivisemmin kuin vuonna 2014. Pelimuoto on Kansainvälisen Krikettiliiton lajin globaalin kehittämisen ja kasvamisen yksi tukipilari. Suomi on yksi kuudesta pilottimaasta Euroopassa, joita ICCE tukee tässä projektissa. Tätä projektia varten palkataan nuorisotyöhön sopiva henkilö vuoden 2015 alusta palkkatuen avulla. Street20 on kriketin pikapeli, joka kestää kokonaisuudessaan noin 30 minuuttia. Monissa kouluissa on tänä päivänä käytössä pitkiä nk. siesta-välitunteja, jonka aikana voisi mainiosti pelata tätä peliä esimerkiksi välituntikerhona. Peliä varten riittää normaali koulun liikuntasali, tai vaikka ulkokoripallokenttä, yksinkertaistetut pelivälineet ja tennispallo sekä 6 pelaajaa joukkueeseen. Projektin osana jatketaan koulujen välistä turnaustoimintaa, joka osaltaan lisää lajin kiinnostavuutta vahvistaen samalla pelaajapolun valintavaihetta. Keravan krikettikentän tarjoamia, ainutlaatuisia olosuhteita hyödynnetään laajemmin siirtämään sisällä pelattavassa peliformaatissa syntynyt innostus ulkokentille. 3. SEURATOIMINTA - luoda krikettiseuroille kehitsypolku toiminnan vahvistamiseksi 3.1. Seurojen junioritoiminnan laajentaminen Junioritoiminnan edistäminen on yksi Krikettiliiton seuroille suunnatun ja keväällä 2015 pidettävän kehittämisseminaarin pääaiheita. Liitto pyrkii aktiivisesti tukemaan seuroja niiden juonioritoiminnassa muun muassa valmentajatuella ja valmiiden harjoitusohjelmien muodossa. Myös seurojen omien valmentajien koulutusta tuetaan mahdollisuuksien mukaan. 3.2. Seurojen kehittämistoiminta Suomen Krikettiliiton jäsenseuroja on vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 26, mikä tarkoittaa, että uusia seuroja tuli vuoden aikana kolme lisää. Krikettiliitto jatkaa strategiaansa, jonka mukaan tulevien vuosien aikana kiinnitetään huomiota vahvasti sekä jäsenseurojen toiminnan kehittämiseen että niiden lukumäärän lisäämiseen. Yhtenä uutena toimintamuotona otettiin vuoden 2013 aikana käyttöön seuroille tehty 5

vaatimuslista, jonka avulla niin seurat kuin krikettiliittokin pystyvät aiempaa paremmin löytämään kehitystä vaativat alueet ja toiminnot ja näin kyetään kohdentamaan kehitystyö aiempaa tehokkaammin. Myös seurojen hallintoa pyritään tukemaan jakamalla hyviksi todettuja toimintamalleja kaikille tarvitsijoille. Seurojen sisäisen toiminnan kehittäminen on toinen kevätkauden kehittämisseminaari pääaiheista. Jokaisella seuralla tulisi olla seuraavan kahden vuoden aikana 3-4 Krikettiliiton järjestämän koulutuksen käynyttä tuomaria ja valmentajaa. Lisäksi liitto kannustaa seuroja yhteisöllisyyteen, mm. esittelemällä lajiaan julkisissa tapahtumissa omalla kotipaikkakunnallaan. Tätä tuetaan muun muassa tarjoamalla seuroille valmista esittelymateriaalia. Kriketti on viime vuosina levinnyt maanlaajuiseksi urheilulajiksi, mutta kehittämistyötä lajin tunnettavuudessa on vielä paljon. Tässä työssä on maan eri puolilla toimivilla seuroilla erityisen tärkeä rooli. 3.3. Liigojen ulkopuolinen harrasteliikunta Liitto jatkaa toimintaa, jolla pyritään aktivoimaan niitä seuroja, jotka eivät eri syistä osallistu liiton virallisiin liigoihin. Tavoitteena on saada seurat ja niiden pelaajat mukaan pienimuotoisilla turnauksilla tarjoamalla mahdollisuus osallistua avoimiin leireihin ja liiton koulutustilaisuuksiin (esim. tuomari- ja tuloskirjurikoulutus) ja tarjoamalla näille seuroille pääsy liiton varustehankinta- ja vakuutusjärjestelyihin. Tällä tavalla pyritään saamaan myös erilaiset lajia harrastavat "porukat" sekä uudet, erilaisista etnisistä taustoista tulevat (mukaanlukien suomalaiset) mukaan liiton ei-kilpailulliseen harrasteliikuntaan. 4. MAAJOUKKUETOIMINNAN KEHITTÄMINEN (huippu-urheilu) Maajoukkueen toiminnan painopiste on vuonna 2015 pelaajien fyysisen ja teknisen taitotason kohottaminen. Maajoukkueen tukena on tällä hetkellä kansainvälisen tason valmentaja ja ammattimainen kuntoasiantuntija, molemmat vapaaehtoisena. Tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittyä. Maajoukkueen pelaajapoolia laajennetaan ja pelaajien sitoutumista joukkueeseen vahvennetaan. Maajoukkue on harjoittelut ympärivuotisesti jo usean vuoden ajan. Keravan krikettikeskuksen tuomien upeiden harjoitus- ja pelimahdollisuuksien lisäksi Krikettiliitto tukee maajoukkuetoimintaa järjestämällä myös lokakuusta huhtikuun loppuun viikoittaiset harjoitukset, säännölliset kuntotestit ja seurantaa sisähallissa. Lisäksi maajoukkueelle järjestetään pari kertaa vuodessa intensiivisiä harjoitusleirejä Kuortaneen Urheiluopistolla. Maajoukkuetoiminnalla tarjotaan jatkossakin suomalaisille nuorille urheilijapolku, koulun pihalta maajoukkueeseen ja siitä edelleen kansainvälisiin turnauksiin. 4.1. MM-turnauspolku Maajoukkue osallistui huhtikuussa 2014 Espanjassa pidettyyn Euroopan 3. divisioonan MM-karsintaan kuuluvaan turnaukseen, ja sijoittui kuudenneksi. Yhteensä Euroopan maista karsintoihin pääsee mukaan vain 19 parasta maata kolmestakymmenestä. Koska vuosi 2015 on välivuosi MM-turnausohjelmassa, maajoukkue keskittyy intensiiviseen harjoitteluun ja Krikettiliiton järjestämiin harjoitusotteluihin. Tällä ohjelmalla valmistaudutaan vuoden 2016 karsintoihin. 6

5. KERAVAN KANSALLINEN KRIKETTIKESKUS - infrastruktuurin luoman hyödyn maksimointi Keravan krikettikentän kehittäminen on tärkein yksittäinen tekijä suomalaisen kriketin eteenpäinviemisessä. Kentän kehittäminen on jatkunut vuonna 2014. Varsinainen pelikenttä on ollut jo vuodesta 2011 ulkokauden (toukokuun alusta syyskuun loppuun) ajan täysmääräisesti käytössä niin krikettiliigojen ottelukenttänä kuin myös junioreiden ja maajoukkueen leirityspaikkana. Kansainvälisen Krikettiliiton (ICC) tukemana rahoitettu kerhotalo valmistui kesäkauden 2014 aluksi. Kerhotalon valmistuminen on mahdollistanut Keravan krikettikeskuksen aiempaa tehokkaamman käytön. Asianmukaiset pukeutumis- ja peseytymistilat, kentänhoidon tarvitsemat varastotilat ja mahdollisuus pitää pienimuotoisia koulutus- ja valmennustilaisuuksia klubitalon tiloissa tulevat tehostamaan niin liiton kuin seurojenkin toimintamahdollisuuksia. Krikettikenttä avattiin virallisesti kesäkuussa 2014. Juhlallisuuksiin saatiin kotimaisten urheiluvaikuttajien lisäksi Englannista vieraaksi ja pelivastustajaksi maailman vanhin ja arvostetuin krikettiseura Marylebone Cricket Club (MCC). Tämä lisäsi lajin näkyvyyttä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä mediassa merkittävästi. Keravan krikettikenttä sijoittuu sopivasti pääkaupunkiseudun kupeeseen (n. 30 min. ajo tai junamatka mm. Helsingin keskustasta), ja palvelee siten hienosti Keravan lisäksi useita eteläisen Suomen asutuskeskuksia kuten Tuusulaa, Järvenpäätä ja Hyvinkäätä ynnä muita lähikuntia. Sijaintinsa vuoksi kenttä on avaintekijä Krikettiliiton tavoitteessa luoda ja kehittää lajissa edistymisen polku koulujen pihoilta krikettikentille. Krikettiliitolla on nyt kentän valmistuttua mahdollisuus tarjota lähikuntien nuorille juniorivalmennusta, -pelejä ja -leirejä myös ulko-olosuhteissa maan tiheimpään asutulla seudulla. Alla kuva, Keravan klubitalon avajaisista kesällä 2014 kuvassa Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen, entinen Englannin keskuspankin pääjohtaja Sir Mervyn King ja liiton puheenjohtaja Andrew Armitage: 7

Suomi Tanska maaottelun kuva Keravalla kesäkuun avajaisviikolla 2014: 5.1. Kansainvälinen toiminta Viimeisten vuosien aikana yhteistyö Tanskan Krikettiliiton kanssa on toiminut hyvin ja pyrimme vahvistamaan lajin kehitystyötä yhdessä jatkossakin. Yhteistyö Eestin Krikettiliiton kanssa on vahvassa nousussa; edustusjoukkue Saaremaa on osallistunut kolmena vuonna peräkkäin Suomen Krikettiliiton järjestämään T20 SM-liigaan. Kauden 2013-2014 onnistuneita FinEst-turnauksia jatketaan alkavana vuonna niin talvikauden sisäpeleinä kuin kesäkauden ulkoturnauksinakin. Yhteistyötä Ruotsin Krikettiliiton kanssa pyritään aktivoimaan päättyneen vuoden tauon jälkeen. Tavoitteena on pelata Keravalla monikansallinen turnaus kesällä 2015. 5.2. Valiokuntatoiminta Suomen Krikettiliiton puheenjohtajan Andrew Armitagen työ Kansainvälisen Krikettiliiton ICC:n kehitysvaliokunnassa ja 60 Affiliaatti-jäsenmaan maailmanlaajuisena edustajana jatkuu vuonna 2015. Tämän tärkeän tehtävän avulla Suomen Krikettiliitto pystyy verkostoitumaan kansainvälisesti ja saamaan arvokasta tietoa siitä, miten kriketti kehittyy lajina maailmanlaajuisesti. Aktiivinen kansainvälinen toiminta on myös ollut merkittävässä roolissa Krikettiliiton saaman taloudellisen tuen varmistamisessa. 8

6. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Markkinoinnin ja viestinnän tehtävänä on tukea Krikettiliiton strategisten valintojen toteutumista sekä tuoda monipuolisesti esille Krikettiliiton palveluita ja tarjontaa. Suomen Krikettiliitto on pyrkinyt lisäämään kriketin tunnettuutta pitämällä yhteyttä tiedotusvälineisiin informoimalla niitä mm. kesän 2014 päätapahtumista lehdistötiedottein ja ottamalla yhteyttä toimittajiin myös henkilökohtaisesti. Kiinnostusta pyrittiin herättämään ennen Suomalaisen Kriketin Viikon alkua sekä sen aikana, sekä loppukesän finaaliotteluiden lähestyessä. Lisäksi pääkaupunkiseudun media kutsuttiin tutustumaan Keravan Kansalliseen Krikettikenttään keväällä, ja kentällä järjestettiin tiedotusvälineille lajiesittelyjä. Tulemme jatkamaan samalla tavalla vuoden 2015 aikana. 6.1. Sosiaalinen media ja verkkosivut Markkinoinnissa ja viestinnässä hyödynnetään entistä enemmän sosiaalisen median kanavia. Facebookin ja Twitterin avulla lisätään vuorovaikutuksellisuutta seurojen, pelaajien ja muiden krikettiystävien kanssa ympäri maailman. Suosituin Twitter-viestimme uudelleen-twiitattiin 41 kertaa ja sen merkitsi suosikikseen 87 käyttäjää, mikä on Suomen oloissa erinomainen tulos. Vuoden 2014 aikana Krikettiliiton Facebook tykkääjien määrä on kaksinkertaistunut noin viidestä sadasta tämän hetkisen lähes 1100 lukumäärään. Graafinen kuva tässä: Tunnettuutta ja saavutettavuutta paransi myös Suomen Krikettiliiton verkkosivuille englannin kielen lisäksi lisätty laaja suomenkielinen tietopaketti kriketistä Suomessa. Myös liiton verkkosivujen ruotsinkielinen osio laajeni vuonna 2014. Krikettiliiton nettisivujen kävijämäärät ovat suurimmillaan kesäkuukausina, jolloin liigapelit ovat käynnissä. Suomalaisen Kriketin Viikon yhteydessä kävijämäärät nousivat selvästi. Myös yleisesti ottaen käyttäjämäärät ovat kasvussa, sillä uudet käyttäjät löytävät sivuston ja kiinnostus krikettiin Suomessa kasvaa. Sivuston kävijöistä kolme neljästä ovat Suomessa. 9

Cricketfinland.com-sivuston käyttäjien ikäjakauma näyttää, että kriketti kiinnostaa etenkin nuoria aikuisia. Laji kiinnostaa selvästi myös naisia, sillä sivuston käyttäjistä yli 45 prosenttia on naisia. Verkkosivujen kävijämääriä seurataan Google Analytics ohjelman avulla. Kesän päätapahtumien aikaan Krikettiliitto viesti aktiivisesti verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi kansainvälisen kattojärjestön avulla suomalaisen krikettiviikon tapahtuma ja Keravan klubitalon avajaiset kuvattiin ICC Cricket 360 ohjelmaa varten; kaiken kaikkiaan 11 TV-kanavaa näytti ohjelman 110 maassa noin 95 miljoonalle katsojalle. Linkki ohjelmaan: http://www.cricketfinland.com/icc-cricket-360-video.html 10

7. KOULUTUS Koulutustoiminta eri muodoissaan tukee vahvasti jäsenseurojen toimintaa. Ensisijaisena tavoitteena on turvata liiton ja seurojen peruskoulutus. Peruskoulutus käsittää krikettivalmentajien, liigatuomareiden ja pelikirjurien koulutuksen sekä lasten ja nuorten krikettiohjaajan koulutuksen. 7.1. Tuomaritoiminta Krikettiliitto jatkaa tuomareiden tukemista samalla, kun se pyrkii kannustamaan uusia tuomareita aktiivisuuteen. Liitto järjesti keväällä 2014 vuotuisen tuomarikurssin, joilta valmistui 30 uutta liigatuomaria. Tuomarikoulutuksen käyneitä krikettituomareita on nyt Suomessa yli 200. Uusia aktiivisia tuomareita koulutetaan vuonna 2015 kahdella järjestettävällä tuomarikurssilla. Tuomareiden lisäksi tärkeässä roolissa olevien pelikirjureiden koulutustoiminta jatkuu aikaisempien vuosien tapaan. Suomen Krikettiliitto vahvisti yhteistyön CricHQ:n kanssa elektronisen tulosten kirjaamisjärjestelmän edelleen kehittämiseksi. CricHQ on krikettimaailman johtava tulospalvelun järjestävä taho, jonka edustaja osallistui Keravan krikettikeskuksen avajaisiin kesäkuussa 2014. Kauden 2014 aikana kaikkien otteluiden pelipöytäkirjat, liigataulukot ja muuta pelaajastatistiikkaa ylläpidettiin CricHQ:n järjestelmällä, joka näkyy liiton kotisivujen kautta. Järjestelmä takaa tulosten maailmanlaajuisen näkyvyyden ja käynnissä olevien otteluiden reaaliaikaisen seuraamisen. Seuroilta saadun erittäin hyvän palautteen perusteella järjestelmän käyttöä ja siihen kuuluvaa koulutusta tullaan jatkamaan myös tulevalla pelikaudella. 7.2. Valmennus- ja ohjaajatoiminta Suomen Krikettiliiton valmennuksen kehitysohjelma keskittyy edelleen vuonna 2015 pääasiassa kahdelle alueelle, junioreiden valmentamiseen sekä seurojen oman valmennustoiminnan kehittämiseen. Liitto tukee näiden tavoitteiden saavuttamista tukemalla seurojen valmentajakoulutusta, jakamalla valmennustietoa ja hyviksi koettuja harjoitteita seurojen valmentajille ja mahdollisuuksien puitteissa myös seurojen valmennustoimintaan suunnatulla suoralla taloudellisella tuella. Tällä hetkellä Suomessa on 67 koulutettua 1-tason ja kuusi 2-tason aktiivivalmentajaa, jotka palvelevat niin seuroja kuin liiton projektejakin. Uutena aluevaltauksena Krikettiliitto aloittaa 2015 yhteistyön Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilun (ESLU) kanssa valmennus- ja ohjaajakoulutuksen merkeissä. Tämän toivotaan sekä lisäävän lajin näkyvyyttä ja tunnettavuutta että vahvistavan valmennusosaamista. Jatkossa tämän yhteistyön odotetaan mahdollistavan laajemman koulukriketin ohjelman sekä tukevan krikettiseurojen valmennustoimintaa. 11

8. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Krikettiliiton ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenseurojen edustajista koostuva varsinainen vuosikokous keväällä. Hallituksen muodostavat vuosikokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi valitut puheenjohtaja, neljä hallituksen jäsentä ja hallituksen sihteeri. Hallitus toimii varsinaisena kokouksen päätösten täytäntöönpanijana sekä toiminnan priimusmoottorina. Operatiivisista toiminnoista vastaa osa-aikainen toiminnanjohtaja ja noin 10 oman toimen ohella toimivaa valmentajaa. Vuoden 2015 suunnitelmiin kuuluu täysiaikaisen nuoren työntekijän palkkaaminen palkkatuen avulla sekä toimistotyöhön että liiton valmennusprojekteihin. Lisäksi kaikki hallituksen jäsenet tekevät aktiivista ja arvokasta vapaaehtoistyötä liiton toiminnan eteenpäinviemiseksi. Krikettiliitolla on pieni toimisto Valon tiloissa Pasilassa. Suomessa pelattavien krikettiliigojen (neljällä tasolla kesäkaudella ja lisäksi sisäpeliliiga talvikaudella) organisoinnista vastaa erityisesti liigatoimintaan keskittyvä valiokunta, joka koostuu eri seuroista valituista osaavista pelaajista, tuomareista ja valmentajista. Kurinpitovaliokunta huolehtii tarvittaessa otteluiden yhteydessä havaituista kurinpidollisista tapauksista. 9. TALOUS Tavoitteena on pitää Krikettiliiton talous edelleen vakaalla pohjalla. Vuoden 2015 talousarvion toimintakulujen yhteissumma on 110 000 euroa. Talousarvio pohjautuu 61 000 euron valtion toiminta-avustukseen. Jäsenseurojen, lisenssi- ja koulutusmaksut pidetään hinnoiltaan mahdollisimman edullisina, jotta seurojen ja uusien pelaajien osallistumiskynnys koulutuksiin ja seuratoimintaan on mahdollisimman alhainen. 12

9.1. Talousarvio vuodelle 2015 SUOMEN KRIKETTILIITTO RY VARSINAINEN TOIMINTA EURO T u o t o t Muut tuotot 0 Osanottomaksut 16,300 T u o t o t yhteensä 16,300 K u l u t Henkilöstökulut Henkilösivukulut -13,615 Palkat ja palkkiot -29,207 Henkilöstökulut yhteensä -42,822 Muut kulut Materiaalikulut -18,309 Matka- ja majoituskulut -22,800 Muut toimintakulut -19,610 Ulkopuoliset palvelut -10,619 Vuokra- ja vastikekulut -12,140 Muut kulut yhteensä -83,478 K u l u t yhteensä -126,300 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -110,000 VARAINHANKINTA T u o t o t Ilmoitus- ja mainostuotot 2,000 Jäsenmaksutuotot 19,500 Lahjoitukset ja avustukset 0 Muut tuotot 0 Myyntituotot 7,500 ICC keskusjärjestön avustus 32,000 T u o t o t yhteensä 61,000 K u l u t Ostokulut, tarvikevälitys -12,000 K u l u t yhteensä -12,000 VARAINHANKINTA yhteensä 49,000 Kulujäämä -61,000 AVUSTUKSET Valtion toiminta-avustus 61,000 Erillisavustukset 0 AVUSTUKSET yhteensä 61,000 Tilikauden tulos 0 13

Suomen Krikettiliiton 5-vuotisvisio (2015-2019) Suomen Krikettiliiton 15-vuotisen olemassaolon aikana kriketti on lajina levinnyt koko maahan, neljän jäsenseuran yhteisöstä on kasvanut 26 seuran liitto, jonka pohjoisimmat jäsenseurat ovat tällä hetkellä Oulussa. 5-vuotiskauden aikana Krikettiliitto visioi seuraavaa: Jäsenseurojen määrä nousee 40:een. Seurojen organisaatio on kehitetty tarkoituksenmukaisemmaksi kouluttamalla liiton tuella jäsenseurojen aktiiveja niin hallinnointiin, valmennukseen kuin tuomaritoimintaankin. Tällä koulutuksella on saatu luotua seuratoimintaan pitkäjännitteisyyttä. Liigatoimitsijoiden kouluttaminen on vakiintunut jokavuotiseksi. Sisä- ja ulkoliigoilla on omat organisaationsa. Ainakin alemmissa divisioonissa pelataan alueelliset alkulohkot. Valmentajakoulutus on alemmilla tasoilla siirtynyt liitolle; 2-tasosta ylöspäin toimitaan yhteistyössä muiden Euroopan maiden kanssa. Yhteistyö Suomen eri urheiluopistojen ja muiden lajien kanssa on vakiintunut alempien tasojen valmentajakoulutusta voi saada mm. liikunnanohjaajakoulutuksen yhteydessä. Muita yhteistyötapoja ovat leirien ja koulutusten vetäminen ym. Maajoukkue on noussut 105 maan rankinglistalla Kansainvälisen Krikettiliiton uudessa turnausstruktuurissa sijalle ainakin 50 nykyiseltä sijalta 65. Tämä on edellyttänyt ammattimaisen valmennuksen ja säännöllisen harjoittelun jatkamista ja kehittämistä nykyiseltä hyvältä pohjalta. Suomeen on saatu pysyvästi alueellisia junioriliigoja, joita pelataan talvella sisällä ja kesällä turnausmuotoisesti ulkona. Tämän liigatoiminnan seurauksena on voitu aloittaa ikäkausimaajoukkuetoiminta ja osallistua eri puolilla Eurooppaa pidettäviin juniorimestaruusturnauksiin. Junioreiden alueelliset kesäleirit yhdessä muiden urheilulajien kanssa ovat vakiintuneet. Keravan kansallisen krikettikeskuksen lisäksi pääkaupunkiseudulle on saatu lajille toinen nurmikenttä ja muualle Suomeen on valmistunut tai valmistumassa myös oma krikettikeskus (mahdollisesti yhteistyössä baseballin tai muun urheilulajin kanssa). 14

Kriketti on Suomessakin monikansallinen laji. Liiton toimiva monikansallisuus on liitetty positiivisena esimerkkinä osaksi laajempaa kansallista kotouttamisohjelmaa. Ohjelman kautta suomalaiset ja maahanmuuttajat ovat päässeet junioritasolta alkaen ja kaikilla liigatasoilla toimimaan yhdessä urheilun piirissä. Vision toteuttamisen ja jatkuvan ja pitkäjänteisen toiminnan edellyttämät resurssit on varmistettu. Resursseilla tarkoitetaan kansainvälisen krikettiliiton ja kotimaisen yhteiskunnan tarjoaman taloudellisen tuen lisäksi liiton itse yritysmaailmasta hankkimaa rahoitusta, mutta myös sisäisten henkilöresurssien varmistamista muun muassa tuomari- valmennus- koulutustoiminnan toteuttamiseksi. Pyritään liittämään kriketissä jo kauan mukana ollut pelaajapolkutoiminta osaksi suomalaisen huippuurheilun muutosprojektia tarjoamalla sekä nykyisille kriketinpelaajille sopiva urheilijanpolku että lajia maanlaajuisesti yhtenä vaihtoehtona suomalaisille nuorille. Suomen Krikettiliiton hallitus, 10.12.2014 15