Junioriuudistus. Junioriuudistustyöryhmän ehdotus junioritoiminnan edistämiseksi Suomessa

Transkriptio

1 Junioriuudistus Junioriuudistustyöryhmän ehdotus junioritoiminnan edistämiseksi Suomessa

2 Työryhmän esittely Jäsenet: Ville Arvio Jarna Kalpala Karli Kalpala Jonna Myllymäki Heidi Paunonen Henna-Kaisa Räsänen Miika Siikki

3 Työryhmän tarkoitus ja tavoite Liitokiekkoliitto asetti alkukesästä 2014 junioriuudistustyöryhmän: 1) Selvittämään ultimaten junioritoiminnan nykytilaa 2) Luomaan ehdotelman junioritoiminnan kehittämisestä. Ehdotelma käsitellään Liitokiekkoliitto ry:n syyskokouksessa ja liiton hallituksessa istuvat henkilöt päättävät ehdotelman ja junioriseminaarin pohjalta Suomen junioritoiminnan tulevaisuudesta. Junioriuudistustyöryhmän yhtenä tavoitteena on herättää seurojen ja pelaajien kiinnostus ultimaten junioritoimintaan ja sen tulevaisuuteen. Tavoitteena on kestävä ja pitkän aikajänteen muutos.

4 Mitä sinä odotat tältä päivältä? Mitä seurasi junioritoiminnalle kuuluu? Mitä ajatuksia sinulle herää sanoista ultimaten tulevaisuus ja juniorit?

5 Esityksen rakenne: 1) Junioriuudistustyöryhmän esittely 2) Junioriuudistustyöryhmän tarkoitus & tavoite 3) Juniorityö Suomessa tällä hetkellä Turnaukset, maajoukkueet, junioreiden kommentit 4) Mitä liitto voi tehdä junioritoiminnan edistämiseksi 5) Mitä seurat voivat tehdä junioritoiminnan eteen 6) Laskelmia juniorivastaavan tai toiminnanjohtajan palkkaamisesta 7) Uudistusehdotus 8) Mitä uudistus tarkoittaisi? 9) Mitä tämän jälkeen?

6 Juniorityö Suomessa juuri nyt

7

8 Juniorityön nykytila Suomessa Kaupungit joissa junioritoimintaa: Espoo, Helsinki, Lempäälä, Sipoo, Toijala, Vihti (ei hakemusta), Vaasa. Tieto perustuu lajinedistämisstipendeihin. Oulu (koulukerho), Tampere (alkeiskurssi)

9 Junioreiden turnaukset Suoraan junioreille kohdennetut turnaukset: - Sisä- ja ulko-sm - Kansainvälinen turnaus kesällä (EM/MM) - Koulusarja Huomiona: - Missä hupiturnaukset? - Talvisarja (pelattiin , mutta jäi toteutumatta)

10 U20 Juniorimaajoukkueen toiminta Kansainvälinen taso Massapula (tytöt & pojat) Ei kunnollisia karsintoja (tytöillä kaikki pääsivät, pojilla muutama karsittiin) Seuraukset kansainvälisellä tasolla Toiminnan pitkäjänteisen kehityksen ongelmat Myöhäinen projektin aloitus Houkuttelevuus (sitouttaminen) Vuosittain vaihtuvat valmentajat Ei synny valtakunnallista linjaa junioritoiminnalle

11 Junioreiden omia mielipiteitä tämänhetkisestä junioritoiminnasta ihan parasta kun kaikki on yhdessä niinku tytöt ja pojat et päästään reenaa uusien kaa ja näkee kavereita Jossain vaiheessa uusille / iän mukaan kohdennettuja leirejä Turnauksia niin vähän että motivaatio laskee ja lisenssin maksaminen tuntuu turhalta Ois tärkeetä et ois innostavia tapahtumia, leirejä, turnauksia enemmän, et sais sitä motivaatioo taas kaikki kehittyy iha sikana ja uusil olis matalampi kynnys sit leirien jälkeen lähtee kokeilee maajoukkueeseen ku tuntis ihmisiä ja olis nähny millasia pelaajia muut on

12 Pohdintoja nykytilasta Juniorityön aloittamisen yleinen ongelma: Kehää kiertävä ongelma ei uskalleta hakea juniorivuoroja, kun ei ole junioreita ei ole junioreita, kun ei ole juniorivuoroja Lajitoiminta järjestäytymätöntä Millainen pohja (vastuualueet, tietotaito) juniorityön tekemiseen on olemassa?

13 Kuulostiko tutulta? Mikä on sinun seurasi junioritilanne? Onko seurassasi pohdittu junioritoimintaa?

14 Nyt on korkea aika tehdä jotain, jos haluamme, että ultimate on tulevaisuudessa juniorilaji! Kysymys kuuluu: Haluammeko?

15 Kumman tulevaisuuskuvan sinä valitset?

16 Mitä liitto ja seurat voivat tehdä junioritoiminnan edistämiseksi?

17 Miten junioritoimintaa voidaan kehittää ja lisätä? Junioritoiminta lähtee seuroista! Vaatii aktivoitumista myös yksilötasolla Vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä Liitto tarjoaa tukea Liitto tukee seuroja junioritoiminnassa ja sen kehittämisessä Lisää, edistää ja tehostaa junioritoimintaan tähtääviä toimenpiteitä Ohjaa valtakunnallista toimintaa Yhteistyötä & tiedonjakoa yhteisen päämäärän eteen

18 Mitä liitto voi tehdä? Liitolle palkataan juniorivastaava Liitto tarjoaa seuroille selkeät työkalut ja toimintamallit junioritoiminnan käynnistämiseen ja toteutukseen Seuroille tarjolla juniorivalmennuskoulutusta säännöllisesti Liitto mainostaa enemmän junioritoimintaa ja auttaa kehittämään seurojen paikallista näkyvyyttä

19 Mitä liitto voi tehdä? Liitto tukee taloudellisesti seurojen järjestämiä junioritapahtumia, turnauksia ja leirejä Liitto selvittää miten seurat voivat maksaa palkkiota junioritoiminnassa oleville valmentajille ja ohjaajille

20 Mitä seurat voivat tehdä? Aktiivinen yhteistyö liittoon päin Seuroissa nimetään juniorivastaava ja luodaan junioritoiminnan käytännöt Seurasta osallistuu jäseniä valmentajakursseille ja junioriseminaareihin Järjestetään alkeiskursseja ja tapahtumia junioreille (työkalut liitolta tähän) Jatkumo pitää löytyä näille toimille. Seurojen on oltava valmiita maksamaan junioreille sopivista harjoitusvuoroista ja olosuhteista

21 Konkreettisia esimerkkejä: 1) Ohjeet kouludemojen ja alkeiskurssin vetämiseen sekä markkinointiin 2) Opetusvideoita opettajille, valmentajille, someen jne. 3) Panostus ulkoiseen viestintään. Juniorit näkyvämmälle tasolle esim. ultimate.fi ja muissa medioissa 4) Systemaattinen yhteydenpito kouluihin 5) Liitto voisi vastuuttaa seuroja vuorotellen järjestämään junioritapahtumia 6) Promotapahtumia, mukaan erilaisiin tapahtumiin 7) Yhteistyötä muiden lajien kanssa 8) Palkkion maksaminen juniorivalmentajille ja -työtä tekeville seuroissa LISTATAAN LISÄÄ!

22 Laskelmia juniorivastaavan tai toiminnanjohtajan palkkauksesta

23 Tuntipalkkainen juniorivastaava Esimerkit: Tuntipalkka 11 ja kulut sivukuluineen liitolle 14,5 Esimerkki 1. Esimerkki 2. Tuntimäärä 10 h/vk 15 h/kk Tunnit vuodessa 520 h 780 h Palkka vuodessa e e Kulut liitolle vuositasolla (palkka + 30%) e e

24 Täysipäiväinen toiminnanjohtaja TES mukainen kuukausipalkka Lähtöpalkka Kokemus vuositasolla 18,5 Taitotaso ja koulutusosa max Vastuuosa max TES mukainen palkka

25 Täysipäiväinen toiminnanjohtaja TES mukainen palkkaus Työkokemus 0 vuotta, taidot ja koulutus 0%, vastuu 0% = vuosipalkka Liiton kulut kuukaudessa noin (palkkalaskuri) Liiton kulut vuositasolla

26 Täysipäiväinen toiminnanjohtaja TES mukainen palkkaus (Jarna) Työkokemus 4 vuotta, taidot ja koulutus 25%, vastuu 25% = kuukausipalkka Liiton kulut kuukaudessa noin (palkkalaskuri) Liiton kulut vuositasolla

27 Liiton nykyiset palkkakulut Toiminnanjohtajat Nuorisovastaava 10h/vk min Osa-aikainen Täysipäiväinen Kulujen kasvu Nuorisovastaava 15h/vk

28 Lisärahoitus palkkauksen mahdollistamiseksi 1. Valtion tuki Valtion avustuksen määrä: Avustuksesta saa käyttää: - Palkkakuluihin maksimissaan % järjestökuluihin (toiminnanjohtaja) - 25% huippu-urheiluun - 55% harrastetoimintaan (junioritoiminta mukaan lukien) Yleisesti on katsottu että avustuksen tulisi kattaa noin 30-50% järjestön toiminnan kuluista.

29 Lisärahoitus palkkauksen mahdollistamiseksi 2. Jäsen- ja lisenssimaksut Nuoret Aikuiset Tuotot liitolle 2013 Jäsenmaksu 10e 20e 8 550e Lisenssi 15e 30e e - Jäsenmaksun tuotot voidaan käyttää liiton hallintokuluihin - Lisenssituotot tulisi käyttää sarjatoiminnasta syntyviin kuluihin (lisenssiä edellytetään vain sarjaan osallistuvilta pelaajilta) - Liiton jäsenmäärä 2013: 569 jäsentä, joista junioreita oli 86.

30 Lisärahoitus palkkauksen mahdollistamiseksi Tarvittava rahoitus nuorisovastaava 10h/vk (7 440 ) 1. Jäsenmaksun korotus 13 eurolla: 569 x 13 = Aikuisjäsenmäärän kasvattaminen 372 henkilöllä: 372 x 20 = Juniorijäsenmäärän kasvattaminen 744 junnulla: 744 x 10 = 7 440

31 Mieti esityksen pohjalta miten: Miten sinä kehittäisit junioritoimintaa? Miten saamme lisää junioreita lajin pariin?

32 Jos haluamme oikeasti muutosta...

33 Uudistus / ehdotus: Sääntömuutos

34 Ehdotus kilpailusääntömuutoksesta Tehdään muutos SLKL kilpailusääntöihin junioritoiminnan lisäämiseksi. Muutoksen myötä seuroilta edellytetään junioritoimintaa. Uusi kilpailumääräys koskee Suomen Liitokiekkoliiton järjestämiä SM-sarjoja. Kilpailumääräys velvoittaa SM-sarjaan osallistuvilta seuroilta junioritoimintaa. Mikäli määräystä ei täytetä, seuralle ei myönnetä osallistumisoikeutta SM-sarjaan.

35 Kilpailusääntöjen kehitys talvikaudesta alkaen Uudistuksen aikajana (nykyiset seurat): Kaudella 2016 (2 vuotta) seuroilla olisi yksi juniorijoukkue Kaudella 2018 (4 vuotta) seuroilla tulee olla vähintään 12 junioria Kaudella 2020 (6 vuotta) seuroilla on yksi U15 ja yksi U20 joukkue Ainakin 50 % sarjaan osallistuvista kuuluvat ensisijaisesti kyseiseen ikäluokkaan

36 Ehdotus kilpailusääntömuutoksesta Osallistumisoikeus talvikaudelle SM-tourille osallistuvalla joukkueella täytyy olla vähintään yksi (1) juniorijoukkue, joka osallistui liiton järjestämiin virallisiin turnauksiin päättyvällä kaudella. o Hallikaudella A-sarjaan osallistuvilta (1) juniorijoukkue. o Kesäkaudella SM-tourille virallisena joukkueena osallistuvilla (1) juniorijoukkue kyseisellä kaudella. Muutoin projektijoukkue

37 Ehdotus kilpailusääntömuutoksesta Sääntörikkomus Seura, jolla ei ole kilpailusäännöissä vaadittua junioritoimintaa, ei ole oikeutettu kilpailemaan suomenmestaruudesta. Seura voi osallistua SM-toureille projektijoukkueena. Seuralle joka ei täytä edellä mainittuja ehtoja voidaan asettaa sakkomaksu sarjalisenssin myöntämiseksi. Sakko voi olla enintään per yksi joukkue.

38 Uudistuksen toimeenpano uusille seuroille Uusi joukkue saa osallistua kahden (2) kauden ajan SMtourille ilman, että se täyttää juniorijoukkuevaatimuksia. o Tästä eteenpäin aikajana on identtinen uudistuksen rakenteen kanssa

39 Sääntömuutoksen visio 1) Saada aikaan muutos ja lisätä junioreiden määrää Suomessa. 2) Mahdollistaa valtakunnallisen linjan ja kilpailutoiminnan/ turnausten järjestämisen. 3) Tehdä Euroopan mittakaavassa uniikkia junioritoimintaa. Maajoukkueiden taso nousee. 4) Kilpailutoiminta ja ultimaten tulevaisuus kehittyy laajemmin. 5) Pakottaa seuroja luomaan junioritoimintaa ja aktivoitumaan. Junioritoiminnasta kiinteä osa seuratoimintaa.

40 Miltä ehdotukset kuulostavat?

41 Mitä ajatuksia sääntöuudistus herättää sinussa? Missä muodossa sääntöuudistus voitaisiin toteuttaa?

42 Mitä uudistus merkitsee?

43 Liiton kannalta? Miten saadaan positiivinen muutos nykyiseen toimintaan? Miten taataan että seurat tekevät juniorityötä Juniorityö vaatii paljon resursseja seurojen tukemiseen ja kannusteiden luomiseen Miten varmistetaan ettei liiton tekemä työ mene hukkaan

44 Seurojen kannalta? Edellyttää resursseja ja aktivoitumista Paljon riippuu toteutustavasta ja aikajänteestä Pelko että hyvin tehdystä työstä rankaistaan (juniorityötä tehty, mutta ei tulosta > kilpailutoiminta) Sääntöuudistus kannustaa juniorityöhön Seurat saa enemmän avustuksia Seuroille muodostuu junioritoimintaa ja kilpailu kasvaa mm. maajoukkueissa lajin kasvaessa Miten huomioidaan opiskelijaseurat ja puistopelaajat, jotka eivät elä junioreista. Voivatko keskittyä uusien pelaajien rekrytoimiseen esimerkiksi opiskelijoista ja miten heidän kehitys ja sarjanousu

45 Sääntöuudistus Uhka - Tappaa kilpailutoiminnan - Pelaajat vaihtavat seuraa, perustavat uusia seuroja porsaanreiän valossa - Seurat yhdistyvät Vahvuus - Valtakunnallinen ja samanaikainen juniorityö - Yhteistyö - Selkeä linja ja tavoite Mahdollisuus - Juniorimassojen kasvu KV tason nousu Lajin ja näkyvyyden kasvu Seuroihin kasvatteja Kilpailutoiminta paranee kokonaisuudessaan ajansaatossa - Avustukset Heikkous - Aktivoiminen vaikeaa - Sääntöuudistuksen muokkaaminen realistiseksi, mutta tavoitteelliseksi ja oikeudenmukaiseksi (vaati aikaa ja keskustelua)

46 Tavoite ja päämäärä on varmasti kaikilla sama. Enää pitää valita oikea reitti ja väline millä se saavutetaan

47 Ryhmätyö & Yhteenveto

48 Mitä junioriseminaarin jälkeen?

49 Kiitos!