TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinta 2005 ARVOSTELUPERUSTEET KYSYMYS 1 A.3. Tapaukseen soveltuu laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (1 p), sillä first demand takuu on oikeustoimi (1 p). Pakko on oikeustoimen pätemättömyysperuste (1 p). B.3. Jos A on käyttänyt törkeää pakkoa, kyseessä on vahva pätemättömyysperuste (1 p). Siihen voidaan vedota myös vilpittömässä mielessä olevaa vastapuolta vastaan (1 p). Jos C on ollut vilpittömässä mielessä, B ei voi kuitenkaan vedota pakkoon, mikäli hän ei ole ilmoittanut pakosta C:lle (1 p) pakon lakattua (0,5 p) ilman aiheetonta viivytystä (0,5 p). C.1. Jos A:n käyttämä pakko on ollut lievää, kyseessä on heikko pätemättömyysperuste (1 p). Siihen voidaan vedota ainoastaan vilpillisessä mielessä ollutta vastapuolta vastaan (1 p). D.1. B ei ole maksuvelvollinen, jos takuu on pätemätön (1 p). Pääsykoekirja 2/2005, s. 16, 119, 121 122, 183 KYSYMYS 2 Seksuaalirikosten ja perheväkivallan uhreille voidaan määrätä valtion varoista kustannettava oikeudenkäyntiavustaja (1 p) tai tukihenkilö (0,5 p). edellytetty tieto A.1:ssä
2 Vastaavasti rikoksesta epäillylle on tämän varallisuudesta riippumatta määrättävä valtion varoista kustannettava julkinen puolustaja tietyin edellytyksin (1 p). (pelkkä) puolustaja em. yhteydessä 0,5 p C.1. Ensinnäkin epäillyllä on pyynnöstään oikeus saada tällainen puolustaja, jos (0,5 p): edellytetty tieto tai C.4:ssä 1) häntä epäillään tai hänelle vaaditaan rangaistusta rikoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta (1 p) epäillylle/ syytetylle tietyissä vakavammissa rikosasioissa 0,5 p tai tällaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta siihen; tai (0,5 p) edellytetty tieto C.2:ssa C.4. 2) hän on pidätettynä tai vangittuna. (1 p) à 0,5 p D.1. Viran puolesta epäillylle on määrättävä valtion varoista kustannettava puolustaja silloin, kun (0,5 p) edellytetty tieto D.2, D.3 tai D.4:ssä D.2. 1) epäilty ei kykene puolustamaan itseään; (1 p) asianosaisen (ei kuitenkaan asianomistajan) kykenemättömyys puolustaa itseään 0,5 p D.3a. 2) epäilty, jolla ei ole puolustajaa, on alle 18 vuotias, (0,5 p) D.3b. jollei ole ilmeistä, ettei hän tarvitse puolustajaa; (0,5 p) D.4a. 3) epäillyn valitsema puolustaja ei täytä puolustajalle asetettavia vaatimuksia (0,5 p) D.4b. tai kykene asianmukaisesti puolustamaan epäiltyä; (0,5 p) tai D.5. 4) siihen on muu erityinen syy. (1 p) (pelkkä) muu syy 0,5 p edellytetty tieto D.2, D.3 tai D.4:ssä Pääsykoekirja 3/2005, s. 11, 88 KYSYMYS 3 Soveltuvan oikeustoimilain mukaan (0,5 p) Kysymyksessä on ilmaisuerehdys (1 p) A.3. Tahdonilmaisun sisältö ei vastaa tekijän tarkoitusta (1 p) erhekirjoituksen takia. (0,5 p)
3 Tahdonilmaisu ei sido sen antajaa, jos vastapuoli oli vilpillisessä mielessä (1 p) eli jos se, johon tahdonilmaisu kohdistui, tiesi tai olisi pitänyt tietää erehdyksestä. (1 p) C.1. Erehdyksen on oltava olennainen (1 p) Olennaisuus harkitaan tapauskohtaisesti (0,5 p) Olennainen se on ainakin, jos osapuoli olisi asian tietäessään jättänyt sen tekemättä. (0,5 p) C.4. Näyttötaakka erehdyksen olennaisuudesta on erehtyneellä. (0,5 p) D.1. Säännöksen soveltaminen saattaa johtaa sopimuksen pätemättömyyteen (1 p) D.2. Tahdonilmaisu saattaa sitoa antajaansa muunlaisena (1 p) D.3. Usein sellaisena kuin hän oli sen tarkoittanut (0,5 p) Pääsykoekirja 2/2005, s. 129 131 KYSYMYS 4 Euroopan unioni perustuu oikeusvaltion periaatteisiin. (1 p) Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu kenties keskeisimpänä ulottuvuutena laillisuusperiaate. (1 p) A.3. Ydinsisältönä lainalaisuuden vaatimus. (1 p) Unionin toimivallan on perustuttava säädännäiseen ja siten kirjoitettuun oikeuteen. (1 p) C.1. Lainalaisuusperiaatteeseen liittyy läheisesti vaatimus toimivallan käytön (0,5 p) ja yleensä oikeuden noudattamisen valvonnasta (0,5 p) sekä erityisesti yksilöiden oikeusturvan takaamisesta. (1 p). D.1. Edellyttää vallankäytön ja oikeudellisten kontrollimekanismien järjestämistä (0,5 p)
4 D.2. ja oikeusturvan saatavuutta ja tehokkuutta. (0,5 p) E.1. Yksi ulottuvuus oikeusnormien hierarkian toteutuminen (1 p) E.2. jota ilmentää jaottelu primääriseen ja sekundääriseen EU oikeuteen. (1 p) F.1. Laillisuusperiaatteella on myös kytkentöjä oikeusvarmuuden periaatteeseen. (1 p) Pääsykoekirja 4/2005, s. 142 143 KYSYMYS 5 A.3. A.4. Suomessa on valtiosopimusten osalta voimassa ns. dualistinen järjestelmä (1 p). Dualistisessa järjestelmässä Suomen sitoutumisesta valtiosopimukseen ei seuraa suoraan, että sopimuksen määräykset olisivat valtionsisäisesti voimassa olevaa oikeutta. (1 p) Kansainvälisen sopimuksen määräykset ovat voimassa vasta, kun ne on saatettu kotimaisten valtio orgaanien ratkaisuilla voimaan. (1 p) Saatettaessa sopimuksen määräyksiä valtionsisäisesti voimaan, noudatetaan samankaltaisia sääntöjä kuin lainsäädäntömenettelyssä yleensäkin. (1 p) B.3. B.4. B.5. Kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista (1 p) on aina säädettävä lailla (1 p). Valtuus antaa lakia alemmanasteisia määräyksiä on sallittua antaa vain lailla (1 p). Tällaisen valtuuden antamiseen tulee olla erityisiä syitä (1 p). Valtuuden tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu (1 p). Valtuuden perusteella säänneltävien asioiden asiallisen merkityksen tulee olla sellainen, että se ei edellytä lain tai asetuksen käyttämistä. (1 p) Pääsykoekirja 1/2005, s. 10 12 ja 94 96
5 KYSYMYS 6 Oikeudenkäynnin julkisuudesta annetussa laissa luetellaan ne tuomioistuimet, joihin lakia sovelletaan. (1 p) Tarkoituksena on ollut ulottaa käsittelyn julkisuus kaikkiin tuomioistuimiin; luettelossa mainitaan yleisten tuomioistuinten lisäksi meillä toimivat erityistuomioistuimet (1 p.) Käytännössä lakia sovelletaan täysimittaisesti vain yleisissä alioikeuksissa. (1 p) Tämä johtuu muissa tuomioistuimissa edelleen pääsääntöisesti noudatettavasta kirjallisesta menettelystä, johon käsittelyn julkisuus ei ulotu. (1 p) C.1. Oikeudenkäynnin julkisuuslakia ei sovelleta välimiesmenettelyyn. (1 p) Välimiesoikeuden käsittelyt eivät ole julkisia tilaisuuksia, elleivät asianosaiset ole nimenomaisesti sopineet julkisesta käsittelystä tai antaneet siihen suostumustaan (1 p) Liike elämässä välimiesmenettelyä suositaan osittain juuri siitä syystä, etteivät sopimuskumppanien riidat pääse julkisuuteen (1 p) D.1. D.2. D.3. Oikeudenkäynnin julkisuuslaki ei koske myöskään menettelyä ulosottoviranomaisissa, (1 p) vaan se tulee sovellettavaksi ainoastaan siltä osin kun ko. asioita käsitellään tuomioistuimissa. (1 p) Tästä huolimatta julkisuusperiaatetta noudatetaan ulosotossakin laajassa mitassa, kuten asianosaisjulkisuuden, asiakirjajulkisuuden ja asianosaisten sekä sivullisten tiedonsaantioikeuden osalta. (1 p) Pääsykoekirja 3/2005, s.93 KYSYMYS 7 Laki ei ole voimassa, ellei presidentti ole sitä vahvistanut (1 p) tai vaihtoehtoinen vastaus: Laki ei ole voimassa, elleivät presidentti ja asianomainen ministeri ole lakia allekirjoittaneet. Voimaantulon edellytyksenä on lisäksi se, että laki on julkaistu. (1 p) A.3. Laista käy ilmi, milloin se tulee voimaan. (1 p)
6 Presidentti voi jättää lain vahvistamatta (1 p) tai vaihtoehtoinen vastaus: Presidentti voi käyttää veto oikeuttaan. Jos presidentti ei ole vahvistanut lakia 3 kuukauden sisällä sen hyväksymisestä, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi (1 p). B.3. Tässä tapauksessa eduskunta voi muuttaa lakia. (1 p) C.1. Lain soveltamistilanteessa tuomari voi ratkaista perustuslain ja lain ristiriidan (1 p) Jos lain säännös on tulkinnanvarainen, hän voi ratkaista ristiriidan tulkitsemalla lain säännöstä niin, että tulkinta vastaa perustuslain säännöstä. (1 p) Jos lain säännöstä ei ole mahdollista tulkita niin, että ilmeinen (0,5 p sanasta ilmeinen) ristiriita perustuslain kanssa poistuu, (0,5 p) tuomarin on annettava etusija perustuslain säännökselle (1 p) tai vaihtoehtoinen vastaus: tuomarin on sivuutettava yksittäistapauksessa kyseinen lain säännös. Pääsykoekirja 1/2005, s. 17 ja 91 92 KYSYMYS 8 A. 1. Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuun edellytyksenä on ensinnäkin, että EU oikeuden loukkaus on riittävän ilmeinen (1 p, edellyttää täsmällistä ilmaisua), (esimerkiksi olennainen/ merkittävä/ vakava 0,5 p) A.3. Toisena edellytyksenä on, että rikotun EU normin tarkoituksena on ollut antaa oikeuksia yksityiselle. (1 p) Kolmantena edellytyksenä on, että yksityisille aiheutuneen vahingon on oltava välittömässä syy yhteydessä itse rikkomukseen. (1 p) Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu toteutetaan jäsenvaltion tuomioistuimessa. (1 p) B.3. Korvausvastuu toteutetaan jäsenvaltion kansallisen oikeuden vahingonkorvausta ja menettelyä koskevien säännösten mukaisesti. (1 p) Kansallisen oikeuden mukaiset vahingonkorvauksen edellytykset eivät kuitenkaan saa olla epäedullisempia kuin jäsenvaltion omaan oikeuteen perustuvien vahingonkorvausvaateiden, (1 p)
7 B.4. eivätkä ne saa tehdä korvauksen saamista käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi. (1 p) C.1. Korvauksen määrän tulee vastata aiheutunutta vahinkoa. (1 p) EY:n tuomioistuimen käytännössä on todettu, ettei korvausta voida rajoittaa esimerkiksi vain omaisuusvahinkoihin ja että rikkominen voi edellyttää myös tulon ja ansion menetyksen tai henkilövahinkojen korvaamista. (1 p) Vahingon määrää arvioitaessa kiinnitetään huomiota myös siihen, onko yksilö täyttänyt velvollisuutensa pyrkiä vahingon ehkäisemiseen ja rajoittamiseen. (1 p) Pääsykoekirja 4/2005 s. 82 84