Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011
SISÄLLYS 1 MUSTIALAN NAVETAN HANKESUUNNITELMA... 3 1.1 Navetan suunnitteluryhmä... 3 1.2 Hankesuunnitelman tavoitteet ja vaiheet... 3 2 AIKATAULU... 4 2.1 Navettahankkeen kokonaisaikataulu... 4 2.2 Nuorkarjan kasvatus... 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 3.1 Uusi tuotantorakennuskokonaisuus... 4 3.2 Rahoitus... 5 3.3 Opetus- ja tutkimusnäkökulmat... 5 3.4 Kustannus- ja toimintaympäristövaikutukset... 5 4 OPETUKSELLISET NÄKÖKULMAT... 6 5 TUTKIMUKSELISET NÄKÖKULMAT... 7 6 TUOTANNOLLISET NÄKÖKULMAT... 8 6.1 Navetassa toimijat... 8 6.2 Eläintilat ja eläimet... 8 6.3 Liikenne... 9 7 NAVETAN SIJAINTI... 9 7.1 Taustatietoa alueesta... 9 7.2 Sijaintipaikkavaihtoehdot... 9 8 KOKOLUOKKA JA ELÄIMET... 10 8.1 Yksi tai kaksi lypsyrobottia... 10 8.2 Nuorkarja... 10 9 VAIKUTUKSET PELLONKÄYTTÖÖN... 11 10 TUOTANTORAKENNUS JA ELÄINTEN RYHMITTELY... 11 10.1 Tuotantorakennus ja eläinten ryhmittely... 11 10.2 Poikivat ja poikineet lehmät... 12 10.3 Nuorkarja ja vasikat... 12 10.4 Muut tilat... 13 11 LYPSYJÄRJESTELMÄT... 13 11.1 Automaattilypsy... 13 11.2 Lypsytyön opetus... 14 12 RUOKINTATEKNOLOGIA... 15 12.1 Ruokintateknologian valintaan vaikuttavia näkökulmia... 15 12.2 Seosrehuruokinta... 16 1
12.3 Erillisruokinta... 16 13 LANNANPOISTO, LANTALAT JA MAHDOLLISET LANNAN JATKOKÄSITTELYT... 16 13.1 Lannanpoistoratkaisujen valintaan vaikuttavia näkökulmia... 16 13.2 Lannan varastointi ja mahdollinen jatkokäsittely... 17 14 JATKOSUUNNITELMAT... 17 Liite 1 Liite 2 Navetan sijaintivaihtoehdot (1 ja 2) ilmakuvassa Navetan sijaintivaihtoehdot (1 ja 2) karttakuvassa 2
1 MUSTIALAN NAVETAN HANKESUUNNITELMA 1.1 Navetan suunnitteluryhmä Mustialaan ollaan suunnittelemassa ja rakentamassa lypsykarjalle uutta pihattonavettaa. Tämän sisäisen hankesuunnitelman työstäminen on ollut suunnittelutyön ensimmäinen vaihe. Hankesuunnitelmatyöryhmässä ovat olleet mukana: Katariina Manni (ryhmän vetäjä, lehtori; kotieläintuotanto), Heikki Miettinen (tilanhoitaja), Simo Pärssinen (karjamestari) ja Jari Heikkonen (lehtori; kotieläintuotanto). 1.2 Hankesuunnitelman tavoitteet ja vaiheet Hankesuunnitelman työstäminen on tapahtunut em. työryhmän toimesta syksyn 2011 aikana. Suunnitelman aikataulullinen tavoite oli että se valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Hankesuunnitelman keskeisiä tavoitteita on ollut luoda näkemystä siitä, minkälaiselle navetalle meillä on tarvetta, mikä sen toiminnallinen rooli tulisi olemaan ja minkälainen navettarakennus erilaisine ratkaisuineen palvelisi parhaiten tarpeitamme. Lisäksi olemme avanneet keskusteluja yhteistyökumppaneidemme kanssa navetan tuomista mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Hankesuunnitelman yksi tärkeä tavoite on myös esitellä kootusti näkemyksiämme tulevasta navettarakennuksesta ja sen toiminnasta ja tämä suunnitelma tulee olemaan pohjapaperi varsinaisen suunnittelutyön aloittamiseen. Hankesuunnitelmatyö on pitänyt sisällään työryhmän omia kokouksia joissa asioita on yhdessä työstetty eteenpäin. Lisäksi olemme tavanneet navettarakentamisen keskeisiä toimijoita, NHK-keskus, DeLaval & HankkijaMaatalous ja Pellon Group. Jokaisen em. tahon kanssa on pidetty kokous jossa on esitelty hankettamme ja sen tavoitteita ja kuultu näiden toimijoiden tarjoamia ratkaisuja ja palveluita joita he voisivat meille tarjota. Hankesuunnitelmaa on esitelty Mustialan henkilöstölle henkilöstökokouksen yhteydessä 19.12.2011. HAMKin kiinteistöpalveluiden päällikkö Tuomas Salonen on ollut mukana joulukuun kokouksessa jossa hankesuunnitelmaa on käsitelty. Opiskelijat ovat keränneet ja tuottaneet lypsykarjanavetan suunnitteluun liittyvää tietoa ja materiaalia Tuotantoympäristö-opintojaksolla syksyllä 2011. 3
2 AIKATAULU 2.1 Navettahankkeen kokonaisaikataulu Aikataulullisesti navettahanke on jaettu neljään pääkokonaisuuteen, jotka ovat hankesuunnitelman kirjoittaminen, varsinainen suunnittelu kustannuslaskentoineen ja lupa-asioineen, rakentaminen ja käyttöönotto. Hankesuunnitelma valmistui 31.12.2011 mennessä. Suunnitteluvuosi on vuosi 2012 ja rakentamisvuosi 2013. Navetan valmistumisajankohta on joko syksy 2013 tai kevät 2014, erityisesti riippuen siitä kuinka nopeasti varsinainen suunnittelutyö saadaan käyntiin. Aikatauluja suunniteltaessa tulee huomioida myös lupien käsittelyyn liittyvät aikatauluasiat. Esimerkiksi ympäristöluvan käsittelyajat ovat tällä hetkellä keskimäärin kymmenen kuukautta. Tärkeää on, että varsinainen suunnittelutyö saataisiin käyntiin mahdollisimman pien vuodenvaihteen jälkeen. Ensimmäinen vaihe on ulkopuolisen suunnittelijan valinta ja palkkaaminen hankkeeseen. 2.2 Nuorkarjan kasvatus Aikatauluasioita pohdittaessa tulee huomioida myös nykyinen hiehonkasvatussopimus, jonka irtisanomisaika on puoli vuotta. Tämä tulee ajankohtaiseksi siinä tapauksessa mikäli kaikki uudistukseen kasvatettavat lehmävasikat jäävät omalle tilalle kasvatettaviksi eikä hiehojenkasvatusta ulkoisteta lainkaan tai jos hiehojen kasvatuksesta ulkoistetaan vain osa ja eläinmäärä muuttuisi nykyisessä sopimuksessa sovitusta. Hiehojen kasvatukseen liittyvät asiat konkretisoituvat viimeistään vuonna 2013 jolloin täytyy pohtia missä kyseisenä vuonna syntyvät uudistukseen kasvatettavat lehmävasikat kasvatetaan. Nyt käytössä olevassa lypsykarjan navettarakennuksessa hiehojen kasvatus ei tilojen puutteen vuoksi ole mahdollista. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Uusi tuotantorakennuskokonaisuus Kyseinen navettahanke käsittää uuden tuotantorakennuksen lisäksi myös uusien lantaloiden ja rehuvarastojen rakentamisen uuden navetan yhteyteen. Uuden navetan valmistuttua ei vanhaa navettaa eikä myöskään sen yhteydessä olevia lantaloita eikä rehuvarastoja tulla enää käyttämään karjanpidon tarpeisiin. Käytöstä poistuville rakennuksille tullaan etsimään uusia käyttökohteita, mutta tämä on asia joka ei sisälly tähän navetan hankesuunnitelmaan. 4
3.2 Rahoitus Navettahankkeen rakennuttajana toimii Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä. Navettahankkeeseen on varattu 2,5 miljoonaa euroa. Kustannukset jakautuvat siten, että Tammelan kunnan osuus tulee olemaan puolet rakennuksesta aiheutuvista kustannuksista ja toinen puoli on Hämeen ammattikorkeakoulun osuus. Hämeen ammattikorkeakoulun maksettavaksi jää kokonaisuudessaan laitehankintakulut. 3.3 Opetus- ja tutkimusnäkökulmat Oppilaitoksemme koostuu Hämeen ammatti-instituutista ja Hämeen ammattikorkeakoulusta. Toiselta asteelta valmistuu maatalousalan perustutkinnon suorittaneita opiskelijoita ja ammattikorkeakoulusta agrologeja. Navetan käyttötarkoitus tulee siten ensisijaisesti olemaan opetusnavetta. Navetan toinen tärkeä käyttötarkoitus on toimia soveltavan tutkimuksen navettana. Koulutuksellisten tavoitteiden lisäksi tavoitteena on myös tiivistää yhteistyötä alan toimijoiden kanssa mm. tekemällä erilaisia soveltavaan tutkimukseen liittyviä tutkimuksia ja myös tarjota yhteistyökumppaneille tiloja esimerkiksi koulutuskäyttöön. Opiskelijoidemme opinnäytetyöt tulevat olemaan keskeisessä roolissa sekä opetus- että tutkimusnäkökulmasta katsottuna. Tavoitteena on myös saada aikaan hankepohjaista toimintaa. Navettaa suunniteltaessa visiona on rakentaa tulevaisuushakuinen navetta. Suunnittelussa ja rakentamisessa pyritään löytämään sellaisia ratkaisuja jotka palvelevat tulevaisuuden maidontuottajien tarpeita. Näin opiskelijat saavat mahdollisimman nykyaikaisen kuvan maidontuotannosta ja myös yhteistyökumppaneillemme voimme tarjota hyvät puitteet navetan hyödyntämiseen. 3.4 Kustannus- ja toimintaympäristövaikutukset Navetan kokoluokkaa ja toiminnallisuutta suunniteltaessa lähtökohtana on, että rahoituksen osalta pysytään hankkeelle varatussa budjetissa eikä se saa missään vaiheessa ylittyä. Jo suunnitteluvaiheessa tulee huomioida rakentamiskustannusten lisäksi myös navetan käyttökustannukset kun tuotanto on käynnissä. Myöskään työvoiman tarve ei saa lisääntyä nykyisestään, tai ainakaan sen lisääntyminen ei saa lisätä kustannuksia suhteessa navetasta saatavaan tuloon. Navetan toiminnallisuuden kannalta työssä viihtyminen, työturvallisuus, töiden sujuvuus, eläinten hyvinvointi ja eläinterveys ovat keskeisiä tavoitteita. Nämä kaikki osaltaan vaikuttavat navetan tuottavuuteen ja navetan hyödyntämiseen opetuksessa ja tutkimuksessa. 5
Navetan vaikutus peltojen käyttöön tulee olemaan myös keskeisenä tarkastelun kohteena. Navetan sijaintipaikka saattaa vaikuttaa osaltaan myös peltopuoleen, mutta erityisesti tarkastelu tulee kohdentumaan rehuntuotantoon ja lannanlevitykseen liittyviin asioihin. Näiden lisäksi tulee pohtia myös peltopuolen opetuksellisia tarpeita ja minkä verran rehuntuotannon oheen jää viljeltävää pinta-alaa muiden kasvien viljelyyn. Erityisesti tulee käydä keskustelua siitä, mitä kasveja pelloilla halutaan viljellä ja missä laajuudessaan. Nämä ovat strategiasia linjauksia joissa erityisesti kasvintuotannon opetuksesta vastaavilta henkilöiltä toivotaan kannanottoja. Navetan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös ympäristönäkökulmat niin rakennusten kuin toiminnankin kannalta. Mustiala on rakentamisen osalta vahvasti Museoviraston päätösten alaisuudessa toimiva kokonaisuus ja tämä varmasti tulee osaltaan vaikuttamaan rakentamiseen, erityisesti navetan sijaintipaikkaa ja ulkoista ilmettä suunniteltaessa. Pohjavesialueiden ja vesistöjen läheisyys ovat myös asioita jotka tulevat vaikuttamaan erityisesti navetan sijaintipaikan valintaan. Tuotannollisesta näkökulmasta katsottuna toiminnasta pyritään tekemään mahdollisimman ympäristöystävällistä, ekologista ja energiatehokasta. Erityisesti energian ja veden käyttöön, ravinnekiertoihin ja lannankäsittelyyn ja -käyttöön tullaan kiinnittämään paljon huomiota. Lannankäsittelyä suunniteltaessa huomioidaan mahdollisuudet ja vaihtoehdot lannan jatkojalostamisen osalta esimerkiksi separoimalla sitä kuiva- ja märkäjakeiksi tai hyödyntämällä se biokaasulaitoksessa. Navettahankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida sen kokonaisvaltaiset vaikutukset koko Mustialan alueella. Tärkeää on myös se, että opiskelijat ja opetus pystyttäisiin kytkemään hankkeeseen jo sen alkuvaiheessa. Hankkeen myötä pyritään edistämään myös HAMKin sisäistä verkostoitumista ja yhteistyön tiivistämistä. Myös alan toimijat pyritään saamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Koko hanke suunnittelun alkuvaiheesta lähtien pyritään tekemään mahdollisimman avoimeksi ja näkyväksi. 4 OPETUKSELLISET NÄKÖKULMAT Navetan tulee opetuksellisesta näkökulmasta katsottuna palvella sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulun opetuksellisia tarpeita. Opetuksellisista näkökulmista katsottuna navetan tulee edustaa nykyaikaista ja toimivaa navettakokonaisuutta. Tilojen tulee olla sellaiset, että isompikin opiskelijaryhmä mahtuu kerralla työskentelemään ja toimimaan navetassa. Navetassa tulee olla mahdollisimman paljon työtehtäviä joissa opiskelijat voivat olla mukana harjoittelemassa käytännön perustaitoja. Lisäksi tuotannosta pitää saada mahdollisimman paljon tietoa jota voidaan hyödyntää myös navetan ulkopuolella tapahtuvassa opetuksessa. Teknologisia ratkaisuja mietittäessä niiden toiminnallisuuden lisäksi tulee huomioida niiden hyödynnettävyys opetuksessa. 6
Tuotannon osalta olisi tärkeää että opiskelijat näkisivät koko maidontuotantoketjun vasikasta lypsylehmäksi saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että myös hiehojen kasvatuksen tulisi tapahtua ainakin osittain omalla tilalla. Navetassa tulee olla noin 30 opiskelijan luokkatila, josta on katseluikkuna eläintilan puolelle. Luokkatila tulee varustaa asianmukaisin kalustein ja laittein. 5 TUTKIMUKSELISET NÄKÖKULMAT Tutkimuksellisesta näkökulmasta katsottuna navetta tulee toimimaan ensisijaisesti soveltavan tutkimuksen navettana. Tavoitteena on testata perustutkimuksen tuottamaa tietoa käytännön olosuhteissa ja toimintaympäristössä. Myös erilaisia uusia innovaatioita voitaisiin jatkossa testata navetassamme sovelttuvin osin. Kaikkiin tutkimuksiin on tarkoitus kytkeä opetusta ja opiskelijoita mukaan. Erilaiset projektityöt ja erityisesti opinnäytetyöt tulevat olemaan keskeisessä asemassa. Tiedonsiirtoon ja -saatavuuteen tulee kiinnittää jo suunnitteluvaiheessa huomiota. Tärkeää on että navetan tuottama tieto on mahdollisimman helposti ja reaaliaikaisesti saatavilla. Myös yhteistyökumppaneiden kannalta tiedonsiirtoon ja saatavuuteen liittyvät asiat tulee huomioida ja tästä tulee tehdä mahdollisimman sujuvaa ja luotettavaa. Keskeisinä tutkimuksellisina yhteistyökumppaneina olisivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä yritykset ja neuvontajärjestöt, kuten meijerit, rehufirmat, laitevalmistajat, eläinjalostajat ja ProAgria. Tutkimuksellisessa yhteistyössä HAMKin ja MTT:n välinen yhteistoiminta tulee olemaan keskeisessä roolissa. Mustialan rooli soveltavassa tutkimuksessa olisi ns. mallinavetta-ajattelu. Tutkimuksen vaiheittainen ete-neminen menisi niin, että MTT:lla tapahtuu kokeiden suunnitteluvaihe, Minkiössä intensiivikoe ja Mustialassa käytäntöön soveltamiskoe (tutkimustiedon käytäntöön viemistä). Hämeessä on merkittävä osaamiskeskittymä, jossa on vahva tutkimuksellinen ja koulutuksellinen sektori. Tätä voisi jatkossa nostaa nykyistä enemmän esiin ja hyödyntää mm. profiloitumisessa 7
6 TUOTANNOLLISET NÄKÖKULMAT 6.1 Navetassa toimijat Tuotannollisesta näkökulmasta katsottuna navetassa työskentelevien ja toimivien henkilöiden työssä viihtymiseen ja työturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös navettahenkilöstön toimenkuvat tulee tarkastella uudelleen uuden navetan käyttöönottoon valmistauduttaessa. Suunnittelussa tulee huomioida työajankäyttö navetassa, erityisesti kuinka paljon aikaa menee päivittäisten rutiinitöiden hoitoon ja paljonko siitä jää aikaa opetukseen ja ohjaukseen. Navetan toiminnallisuus ja teknologiset ratkaisut ovat tässä tarkastelussa keskeisenä tarkastelun kohteena. 6.2 Eläintilat ja eläimet Tuotannon kannattavuuden kannalta keskeistä on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti eläinten hyvinvointi ja eläinterveys huomioituna. Eläintiloja suunniteltaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää riittävään tilantarpeeseen, jatkuvaan rehunsaatavuuteen, toimivaan eläinliikenteeseen ruuhkapaikat huomioituna, navetan valoisuuteen, hyvään ilmanlaatuun ja toimivaan lannanpoistoon. Poikima- ja sairaskarsinoita suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti eläinten hyvinvointi ja mahdollisten tarttuvien tautien leviämisen ehkäisy. Vasikkatilat tulee tehdä omana erillisenä osastonaan, erillään lypsylehmien tilasta. Nuorkarjan tilat tulee suunnitella siten että ne vastaavat eläinten tarpeita ja että eläinten siirtely paikasta toiseen on mahdollisimman sujuvaa ja vähäistä. Lisäksi tulee pohtia erityistilojen tarve esim. sorkkahoidossa, ja niiden vaikutukset eläinten käsittelyyn ja navetan pohjaratkaisuihin. Myös varautuminen tarttuvien tautien esiintymiseen ja tautipaineen katkaisemiseen tulee huomioida navettaa suunniteltaessa ja pohtia mahdollisuutta tarvittaessa eristää sairaat eläimet. Eläinten ulkoilumahdollisuus jaloittelutarhassa tulee pitää suunnittelussa mukana, samoin mahdollinen laidunnus. Navetan kokoluokkaa ja eläinmäärää pohdittaessa tulee huomioida myös mahdollinen karjakoon lisäys. Nykyinen lehmämäärä vastaa yhden robotin yksikköä, mutta mikäli kokoluokan osalta päädytään kahden robotin yksikköön, eläinmäärä tulee kaksinkertaistumaan nykyisestään. Tällöin eläinaineksen hankinta tulee aloittaa mahdollisimman pian mikäli se toteutetaan omista uudiseläimistä. 8
6.3 Liikenne Navetan ympärillä tapahtuva liikenne tulee ottaa huomioon navettaa suunniteltaessa sekä ympäristön, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kuin myös hygieenisyyden kannalta katsottuna. Tieverkoston ja navetan piha-alueen tulee kestää raskaita koneita ja melko jatkuvaa liikennettä. 7 NAVETAN SIJAINTI 7.1 Taustatietoa alueesta Mustialan alueella ei ole hyväksyttyä kaavaa joka säätelisi rakentamista. Maakuntakaavasta on olemassa luonnos, jonka perusteella uudisrakentamista suositellaan talouskeskuksen ja 10-tien väliselle alueelle. Navetan rakentamisen yhteydessä alueelle tullaan todennäköisesti tekemään asemakaava. Ennen rakentamishankkeen aloittamista sijaintipaikasta tarvitaan lausunto ja lupa museovirastolta ja Elykeskukselta. Navetan sijaintipaikkaa mietittäessä alue Mustialasta Tammelaan päin on poissuljettu johtuen tilanpuutteesta, vesistöistä ja pohjavesialueista. Myös jokivarsi itään päin on ongelmallinen, koska siellä sijaitsevat peltoalueet ovat jokeen johtavien valuma-alueiden päävaluma-aluetta. Tällöin navetta tulisi sijoittaa riittävän kauas, noin 200-300 metrin päähän Riuskan-ojasta ja tämä tuntuu sijainniltaan jo turhan etäiseltä ydincampus-alueesta katsottuna. Lisäksi tälle alueelle rakennettuna navetta veisi hyvää viljelypeltomaata. Näin ollen alueen joko länsi- tai pohjoispuoli ovat käytännössä ainoat mahdolliset rakennusalueet. 7.2 Sijaintipaikkavaihtoehdot Tämän hankesuunnitelman yhteydessä on erilliset liitteet kartoista, joihin on merkitty kaksi vaihtoehtoista ehdotusta navetan sijaintipaikaksi (liitteet 1 ja 2). Molempien sijaintipaikkojen osalta kumpikaan alue ei ole suojelualuetta ja molemmat alueet ovat riittävän kaukana vesistöstä ja pohja-vesialueista. Myös etäisyyttä lähinaapureihin pidettiin riittävänä. Kumpikaan alue ei myöskään ole tärkeää viljelysaluetta, ja navetan myöhempi laajentaminen on mahdollista. Rakennusmaana molempien alueiden maaperät ovat rakentamiseen suotuisat. Molempien alueiden etuna on myös lämpökeskuksen sekä vesi- ja sähköliittymien läheisyys sekä jo olemassa oleva tieverkosto. Sijaintipaikat ovat suojaisat ja riittävän etäällä Mustialan ydinalueesta, mutta eivät kuitenkaan sijoitu liian kauaskaan. Alueilta on lyhyt matka laitumille ja molemmissa vaihtoehdoissa on mahdollisuus rakentaa jaloittelutarha. Myös esteettisestä näkökulmasta katsottuna molempien vaihtoehtojen sijainti on riittävän etäällä ja suojassa varsinaisesta Mustialan ydinalueesta, mikä osaltaan antanee väljyyttä rakennusten ulkonäön suunnitteluun. 9
Näistä kahdesta vaihtoehdosta olemme päätyneet vaihtoehdon 1 kannalle rakennuksen sijaintipaikaksi. Perusteluna on vaihtoehdon 1 läheisempi sijainti Mustialan ydinalueeseen verrattuna vaihtoehtoon 2. 8 KOKOLUOKKA JA ELÄIMET 8.1 Yksi tai kaksi lypsyrobottia Navetan koko tulee olemaan joko yksi tai kaksi robottia ja joko nuorkarjalla tai ilman nuorkarjaa. Lypsylehmien määrässä tämä tarkoittaa joko noin 60 tai 120 lypsyssä olevaa lehmää. Mikäli päädytään yhden robotin navettaan, lehmämäärä ei olennaisesti muutu nykyisestä. Mutta mikäli päädytään kahden robotin navettaan, lypsävien lehmien määrä kaksinkertaistuu ja tämä tarkoittaa sitä, että eläinmäärän lisääminen pitää aloittaa jo nyt. Eläinmäärät yhden tai kahden robotin yksikössä: Yksi robotti: - Lehmiä lypsyssä noin 60 eläintä - Lehmiä ummessa noin 10 eläintä - Lehmiä yhteensä: 70 eläintä - Nuorkarjaa noin 60 eläintä (lehmävasikat ja hiehot) Kaksi robottia - Lehmiä lypsyssä noin 120 - Lehmiä ummessa noin 20 - Lehmiä yhteensä: 140 eläintä - Nuorkarjaa noin 120 eläintä (lehmävasikat ja hiehot) Jos automaattilypsyn lisäksi tehdään erillinen lypsyasema, asemalypsyyn tulee erillinen noin 10-15 lypsylehmän ryhmä. 8.2 Nuorkarja Lehmävasikoista jää kasvatettavaksi vain uudistukseen tarvittava määrä. Muut lehmävasikat myydään eloon. Sonnivasikat myydään ternivälitykseen tai vieroitettuna niin pian kuin mahdollista. Vasikkatilojen suunnittelussa pitää ottaa huomioon joustovara tilantarpeessa, sillä lehmävasikoiden tarve uudistukseen ja vasikoiden saaminen välitykseen saattaa vaihdella hyvinkin paljon. Lypsylehmien määrä tulee vaikuttamaan nuorkarjan kasvatukseen siltä osin kasvatetaanko uudistukseen tarkoitetut hiehot omalla tilalla vai 10
ulkoistetaanko hiehojenkasvatus. Mikäli päädytään yhden robotin kokoluokkaan, on mahdollista kasvattaa uudiseläimet omalla tilalla, mutta mikäli päädytään kahden robotin vaihtoehtoon ainakin suurin osa uudiseläinten kasvatuksesta pitää ulkoistaa. Mikäli päädytään kahden robotin kokoluokkaan, olisi hyvä jos edes osa uudiseläimistä voitaisiin kasvattaa omalla tilalla. Näin opiskelijat näkisivät myös hiehojenkasvatukseen liittyvät asiat käytännössä. Hiehojen kasvatusasiaan vaikuttavat erityisesti vaikutukset työvoiman tarpeeseen, kustannuksiin ja navetan pohjapiirustuksiin ja toiminnallisuuteen. Eläinaineksen kehittämisessä tulee huomioida uuden navetan ja erityisesti automaattilypsyn asettamat vaatimukset. Tosin nykyinen eläinaines soveltuu jo sellaisenaan automaattilypsyyn. Myös tarvittavan eläinmäärän osalta tulee tehdä suunnitelmallista työtä jotta navetan valmistuttua kaikki eläinpaikat saadaan mahdollisimman nopeasti tuottavaan ja tehokkaaseen käyttöön. 9 VAIKUTUKSET PELLONKÄYTTÖÖN Yhden robotin lehmämäärällä ja jos nuorkarja kasvatetaan itse, rehuntuotantoon tarvittava pinta-ala tulisi lisääntymään nykyisestä 60 hehtaarista kymmenisen hehtaaria. Tällä ei ole vielä merkittävää vaikutusta muiden viljeltävien kasvien viljelyyn. Mikäli eläinmäärä nousee kahden robotin kokoluokkaan, jo pelkästään nurmirehuntuotantoon tarvittava peltoala kasvaa noin sataan hehtaariin. Tällä on jo huomattavia vaikutuksia muihin viljeltäviin kasveihin, mikä tarkoittaisi erikoiskasveista luopumista tai ainakin niiden viljelypintaalojen merkittävää pienentymistä. Todettiin, että 120 lehmän kokoluokassa lantamäärä ei tule rajoittavaksi tekijäksi peltopinta-alan osalta. 10 TUOTANTORAKENNUS JA ELÄINTEN RYHMITTELY 10.1 Tuotantorakennus ja eläinten ryhmittely Yksinkertaisuus, toiminnallisuus, avaruus, valoisuus ja hyvä ilmanlaatu ovat keskeisiä tuotantorakennukseen liittyviä tavoitteita. Navettarakennus tulee mitä todennäköisimmin olemaan verhoseinäpihatto makuuparsilla ja valokatteella. Kestokuivikepohja lypsylehmien tilassa on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto johtuen kuivikkeiden suuresta tarpeesta. Eläinten ryhmittelyssä ryhmiä muodostuu mm.: - Ummessaolevat - Lähellä poikimista olevat - Automaattilypsyssä olevat terveet ja hyväkuntoiset 11
- Automaattilypsyssä olevat, sairaat tai huonokuntoiset lehmät - Sairaskarsinassa olevat - Vasikat - Hiehot Tavoitteena on että poikimiset ajoittuvat tasaisesti ympäri vuoden, mikä osaltaan vaikuttaa ummessa olevien lehmien määrään ja niiden tilantarpeeseen. Ummessa olevat lehmät tulee olla omana ryhmänään ja niillä tulee olla makuuparret. Eläinten siirtely ryhmästä ja karsinasta toiseen tulee hoitua yhden ihmisen voimin. Liikuntakyvyttömän tai kuolleen eläimen poissaanti tulee huomioida kaikissa eläintiloissa. 10.2 Poikivat ja poikineet lehmät Poikimista odottavien lehmien osasto voisi olla olkipohjainen ryhmäkarsina kestokuivikeperiaatteella. Tällaisesta ryhmäkarsinasta tulee olla suora yhteys poikimakarsinoihin joihin lehmä siirretään kun poikiminen on käsillä. Myös poikimakarsinat voisivat olla kestokuivikepohjaisia. Poikivien osasto tulee olla navetassa keskeisellä paikalla jotta tarkkailutyö on helppoa ja tehokasta. Osastosta tulee olla suora yhteys ulos lannan poistamiseksi sekä mahdollisten raatojen poissaamiseksi. Pohdittavaksi jäi tuleeko poikivien osastolta olla yhteys robotille. Kestokuivikekarsina tuo päivittäiseen hoitotyöhön väljyyttä, mutta edellyttää, että kuiviketta löytyy varastosta riittävästi. Kuivikkeen siirto vaatii pienkuormaajan tai kurottajan navetan käyttöön. Karsinoista poistettava lanta vaatii myös oman lantalansa, se ei siis sovellu lietelantajärjestelmään. Poikineet ja vasikastaan vieroitetut lehmät voisi olla hyvä sijoittaa omaan osastoonsa jossa niitä olisi mahdollista pitää tarvittaessa tarkkailun alla. Osasto voisi olla joko perinteisesti makuuparsilla varustettu tai kestokuivikepohjainen karsina. Yhteys robotille tai asemalle lypsyä varten tulee huomioida. Toinen vaihtoehto on laittaa nämä eläimet robotille tarkkailtavien osastolle. 10.3 Nuorkarja ja vasikat Nuorkarja- ja vasikkatilojen osalta vaihtoehtoina ovat joko niiden sijoittaminen lypsylehmien kanssa samaan rakennukseen tai sitten rakentaa erillinen vasikoiden ja nuorkarjan kasvatukseen tarkoitettu rakennus. Mielipiteemme on, että opetuksellisesti ja töiden sujumisen kannalta olisi parempi että kaikki eläimet ovat saman katon alla. Mikäli päädytään siihen että kaikki eläimet kasvatetaan samassa tuotantorakennuksessa, vasikkatilat tulee tehdä omaksi tilakseen joka on erillään lypsylehmien ilmatilasta. Vastasyntyneet vasikat tarvitsevat yksilökarsinat joista ne siirretään mahdollisimman nopeasti 12
ryhmäkarsinoihin. Pohdittavaksi jää minkä kokoisia ryhmiä tehdään. Ryhmäkarsinoissa olisi kes-tokuivitus, mutta toki myös jokin muu pohjamateriaali on mahdollinen. Huomioitavaa kuitenkin on, että talviaikana vasikkatilassakin on viileät olosuhteet. Vasikkatiloja suunniteltaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää toimivaan ilmanvaihtoon ja vedottomuuteen. Myös karsinoiden kuivittaminen ja puhtaana pitäminen tulee olla helppoa ja sujuvaa. Vasikoiden kasvatustilojen osalta olemme keskustelleet myös vasikkaigluista. Niistä on tutkimustiedon perusteella vaihtelevia kokemuksia. Keskusteluissa päädyttiin siihen, etteivät iglut ole ainakaan tässä vaiheessa vaihtoehtona niiden työllistävän vaikutuksensa vuoksi. Nuorkarjan osalta vaihtoehtoina on joko kestokuivikepohjainen kasvatustila tai makuuparsipihatto. Mikäli eläimet kasvatetaan kestokuivikkeella, ne tulisi siirtää viimeistään noin seitsemän kuukauden iässä makuuparsiin. 10.4 Muut tilat Tilojen suunnittelussa tulee huomioida myös tutkimus- ja koetoiminnan vaatimat tilat. Lisäksi tarvitaan erilliset toimistotilat sekä tilat eläinlääkärille ja seminologille. Tiloja tarvitaan myös mm. hoitotarvikkeille, lääkkeille, kemikaaleille, työkaluille ja koneille. Sorkkahoidon vaatimat tilat pitää suunnitella erikseen. Sosiaaliset tilat pitää järjestää sekä henkilökunnalle että opiskelijoille ja huomioida joskus melko suuretkin ryhmät navetassa. Tautisuojaus tulee varmistaa sekä vierailijoiden että ostoeläinten osalta. Vieraille tulee järjestää oma sisäänkäyntinsä jossa on selkeä tautisulku. Eläinten lastaustilat ja mahdolliset karanteenitilat tulee huomioida suunnittelussa. 11 LYPSYJÄRJESTELMÄT 11.1 Automaattilypsy Navettahankkeen suunnittelussa lähtökohdaksi on sovittu automaattilypsy. Tämän järjestelmän valintaa puoltaa ihmisten näkökulmasta tarkasteltuna järjestelmän tuoma liikkumavara mm. työmäärän ja työaikojen osalta. Myös työn fyysinen rasittavuus vähenee. Automaattilypsyjärjestelmä mahdollistaa myös tehokkaan tiedonkeruun ja tiedon saatavuuden reaaliajassa. Automaattilypsyyn on mahdollista yhdistää myös monia erilaisia mittauslaitteita joilla voidaan mitata mm. tuotannollisia, eläinterveydellisiä ja ympäristöllisiä asioita ja vaikutuksia. Uutena asiana nykyiseen lypsyjärjestelmään verrattuna automaattilypsy tuo jatkuvan 24/7 valvonta- ja varallaolotarpeen. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän on oltava valmis tulemaan paikanpäälle kelloon katsomatta vuoden jokaisena päivänä mikäli tilanne sitä vaatii. Tähän asiaan 13
työnantajan on otettava kantaa, eli miten työajat muodostuvat jatkossa ja miten työ korvataan työntekijöille. Automaattilypsyn osalta eläinliikenteen sujuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska se vaikuttaa olennaisena osana tuotannon tehokkuuteen ja robotin kapasiteetin hyödyntämiseen. Eläinliikenteeseen vaikuttavia keskeisiä asioita ovat ruokinta, lypsyrobotin sijainti sekä kulkukäytävät. Automaattilypsyjärjestelmissä vaihtoehtoina on joko vapaa kierto, ohjattu kierto tai Feed First ohjaus. Häiriötilanteiden varalta lypsy tulee olla mahdollista suorittaa varavoimaa hyödyntäen. 11.2 Lypsytyön opetus Opetuksellisesta näkökulmasta katsottuna on kuitenkin huomioitava että automaattilypsyllä ei voida opettaa perinteistä lypsyä. Lisäksi automaattilypsy ei tule olemaan jokaisen tilan järjestelmä millä lehmiä lypsetään. Jotta koulutus palvelee parhaiten erilaisia työelämän tarpeita edellyttää se myös muuta kuin automatisoitua lypsyjärjestelmävaihtoehtoa jossa voi-daan syventyä lypsyn perusasioihin. Lisäksi toista järjestelmää puoltava asia on se, miten toimitaan jos lypsyrobotti on epäkunnossa ja karjaa ei saada lypsettyä sen kautta. Asemalypsyä puoltaa myös se, että sille voitaisiin erottaa suomenkarjalehmät, mikäli niiden lypsämää maitoa halutaan toimittaa jalostettavaksi erikoistuotteiden valmistamista varten. Toisaalta tällainen erikoismaito on mahdollista lypsää myös robotilla erilleen. On kuitenkin myös huomioitava, että erillinen asemalypsy tuo lisäkustannuksia ja sitoo työvoimaa. Se vaatii oman erillisen eläinryhmänsä joka pitää lypsää kahdesti päivässä. Koska asemalypsy sitoo yhden työntekijän ja vaikuttaa työajankäyttöön, asemalypsyssä olevien eläinten ryhmäkoko on oltava hallittu ja asema mitoitettu oikein. Sopivana ryhmäkokona pidetään maksimissaan 10-15 lehmää ja sopivana lypsyasema-tyyppinä 4-paikkaista kalanruotoasemaa sen vaatiman pienen tilantarpeen johdosta. Yhtenä ehdotuksena on myös noussut esiin vaihtoehto, jossa toisella puolella asemaa olisi kalanruotopaikat ja toisella takaa lypsettävät paikat. Asemalypsy vaikuttaa merkittävästi myös navetan pohjapiirustukseen ja osittain myös navetan toiminnallisuuteen. Se edellyttää erillistä omaa osastoa jolloin tulee ratkaista mm. ruokinta, lannanpoisto, kuivitus, eläinliikenne ym. asiat. Pohdittavaksi siis jää, voitaisiinko lypsytekniikkaa opettaa millään muulla tavalla kuin rakentamalla erillinen lypsyasema. Yksi vaihtoehto voisi olla että tähän käytettäisiin sellaisia lehmiä jotka jostain syystä ovat sairas- tai poikimakarsinoissa eivätkä kulje normaalin eläinliikenteen mukana automaattilypsyssä. Nämä lehmät lypsetään kannukoneella tai jollain muulla automaattilypsystä erillisellä lypsyjärjestelmällä. Tällöin voitaisiin miettiä sitäkin vaihtoehtoa, että sairas- ja poikimakarsinoihin liitettäisiin erillinen tyhjiöputkisto joka mahdollistaisi putkilypsyn. Myös lypsyvaunu 14
jossa on oma erillinen, liikuteltava, valovirralla käytettävä täydellinen kannulypsykone on yksi vaihtoehto sairas- ja poikimakarsinoissa olevien eläimen lypsyyn. 12 RUOKINTATEKNOLOGIA 12.1 Ruokintateknologian valintaan vaikuttavia näkökulmia Ruokintateknologian valinta on yksi olennainen navetan toiminnallisuuteen, teknologiaratkaisuihin, pohjapiirustuksiin, rehuvarastoihin, kustannuksiin ja työnkäyttöön liittyvä tekijä. Vaihtoehtoina ovat seosrehuruokinta (TMR ja PMR) ja erillisruokinta. Päädyttäessä mihin tahansa ruokintateknologiavaihtoehtoon, tässäkin tulee huomioida navetan mahdollinen laajennus myöhemmin ja myös mahdollisuus muuttaa ruo-kintateknologiaa jos tarve sille tulee. Ruokintateknologian valinnassa tulee huomioida sen työvoimaa sitovat vaikutukset, kustannukset, rehujen jaon varmistaminen mahdollisten häiriötilanteiden aikana sekä opetukselliset näkökulmat. Myös eri eläinryhmien erilaiset ruokinnalliset tarpeet tulee ottaa huomioon teknologian valinnoissa. Olisi hyvä jos valittu ruokintateknologia mahdollistaisi mahdollisimman monipuolisesti ja joustavasti erilaisten ruokintastrategioiden käytön. Työvoiman riittävyyteen liittyvät tekijät vaikuttavat merkittävästi ruokintateknologioiden valintaan. Lisäksi ruokintateknologiavalintojen yhteydessä on keskeistä pohtia rehujen varastointimuotoja ja tapoja, mm. säilörehu torniin vai laakasiiloon, rehuvilja murskesäilöttynä vai kuivattuna. Myös muita viljan säilöntävaihtoehtoja pitää miettiä kuin kuivaus ja murskesäilöntä. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset elintarviketeollisuuden sivutuotteet ja niiden käyttö ruokinnassa. Ruokintateknologiaa valittaessa tulee huomioida myös vasikat sekä nuorkarja. Ruokintapöytävaihtoehtoja ovat lähinnä leveä ruokintapöytä keskellä navettaa, kapea pöytä matto- tai ketjuruokkijalla tai visiiripöytä. Väkirehun jako tulee osittain tapahtumaan lypsyrobotilta. 15
12.2 Seosrehuruokinta Lähtökohtaisesti todettiin, että opetusmaatilan puolelta ei ole käytettävissä resurssia seosrehuruokinnan tekoon, ei myöskään kovin helpolla navettahenkilökunnasta. Työmääränä seoksen tekoon ja jakamiseen saattaa kulua jopa 2-3 tuntia päivässä, tosin tähän vaikuttaa olennaisesti mm. karjamäärä, käytössä oleva teknologia ja sen automaatioaste, mistä rehujakeista seos tehdään, miten seokseen käytettävät rehut on varastoitu ja kuinka monta eri seosta tehdään. Seosrehuruokinta voi olla joko osittain tai lähes täysin automatisoitu. Täysin automatisoituna riskinä on teknologian haavoittuvuus ja kustannukset. Todettiin että hinattava seosrehuvaunu on hyvin todennäköisesti poissuljettu vaihtoehto johtuen sen aiheuttamasta työmäärästä ja siitä että se sitoo myös kaksi traktoria päivittäiseen rehunjakotyöhön. 12.3 Erillisruokinta Myös erillisruokinnassa ruokinta voidaan automatisoida hyvin pitkälle sekä korsirehun että väkirehun jaon osalta. Erillisruokinnassa väkirehujen jako tapahtuu sekä kioskeilta että lypsyrobotilta. Mikäli päädytään seosrehuruokintaan, tulee pohtia väkirehukioskien tarpeellisuutta. Välttämättä niitä ei tarvita, mutta tutkimuksellinen yhteistyö eri tahojen kanssa vaatinee kioskien olemassaolon. 13 LANNANPOISTO, LANTALAT JA MAHDOLLISET LANNAN JATKOKÄSITTELYT 13.1 Lannanpoistoratkaisujen valintaan vaikuttavia näkökulmia Lannanpoistojärjestelmiä valittaessa tulee huomioida kustannusten lisäksi myös eläinten hyvinvointiin, tekniikan toimintavarmuuteen, työmäärään, koneistukseen sekä huoltoon liittyviä näkökohtia. Toimiva lannanpoisto edistää eläinten puhtaana pysymistä, mikä on perusedellytys automaattilypsyn onnistumiselle. Samanlainen lannanpoistojärjestelmä ei välttämättä tule sopimaan kaikille eläinryhmille kun tarkastellaan asiaa edellä mainituista näkökohdista. Vaihtoehtoiset lannan ja virtsan käsittelyvaihtoehdot ovat lietelanta tai kuivalanta. Navetan lattiaratkaisujen yhtenä suunnittelun lähtökohtana tulee olla, että alustat joilla lehmät liikkuvat ovat mahdollisimman pitkälle samassa tasossa eikä niissä ole kynnyksiä. Lisäksi niiden tulee olla pitäviä ja pysyä mahdollisimman puhtaina. Myös mahdollisen Puuha-Peten käyttö lantakäytävien puhtaanapidossa tulee ottaa huomioon. Lypsävien lannanpoistoa pohdittaessa todennäköisimpänä vaihtoehtona nähdään lietelantasysteemi. Ratkaistavaksi jää lantakäytävän malli, onko 16
se avokouru vai ritiläpalkkikäytävä. Lehmien hyvinvointinäkökulmasta katsoen niillä ei ole eroa. Lantakäytävä olisi hyvä päällystää kumimatoilla jolloin lehmät eivät joudu kävelemään kovalla betonialustalla. Oleellista on, että lantakourut saadaan pysymään lannasta puhtaina ja kuivina mikä tukee karjan sorkkaterveyttä joka vanhan navetan olosuhteiden takia on nykyhetkellä huono. Eläinten hyvinvoinnin kannalta kuivikkeiden käyttäminen parsissa ja karsinoissa tulee olla mahdollista lannanpoistojärjestelmästä riippumatta. Makuuparsissa kuivikkeena tullaan käyttämään todennäköisimmin sahanpurua tai kutteria ja mahdollisesti myös turvetta. Poikima- ja sairaskarsinoissa oljen käyttö kuivikkeena on todennäköinen ratkaisu. Nuorkarjatilojen osalta kuivitus on vielä ratkaisemattja a, siihen vaikuttaa erityisesti se tuleeko näistä tiloista makuuparrelliset vai kestokuivikepohjaiset tilat. Vasikkatiloissa tullaan mitä todennäköisimmin käyttämään olkea. 13.2 Lannan varastointi ja mahdollinen jatkokäsittely Lannan varastoinnin osalta todettiin että lietelantalan lisäksi tarvitaan myös kuivalantala. Kuivalantalaan tulee lantaa poikima- ja sairaskarsinoista, vasikkakarsinoista ja mahdollisesti myös nuorkarjan tiloista sekä rehujätteestä. Syntyvä lanta ja sen varastointi vaikuttavat myös mahdolliseen lannan jatkokäsittelyyn biokaasulaitoksessa tai separoinnissa. Lannan jatkojalostaminen joko biokaasuksi tai separointi tukevat ympäristöasioita, on tulevaisuushakuista toimintaa ja sillä päästään myös lannoituksen tarkentamiseen millä on merkittävä ympäristöllinen ja kustannuksia säästävä vaikutus. 14 JATKOSUUNNITELMAT Tämän hankesuunnitelman valmistuttua seuraava vaihe on varsinaisen suunnittelutyön käynnistäminen lupienhakuprosesseineen. Tässä Mustialan toimijoiden lisäksi myös HAMKin kiinteistöpalveluilla on keskeinen rooli. Suunnittelutyöhön tullaan palkkaamaan suunnittelija. Kevään 2012 aikana tulemme vierailemaan erilaisilla lypsykarjatiloilla tutustumassa erityyppisiin rakennus- ja laitevaihtoehtoihin. Tilavierailut toteutetaan pääosin laitevalmistajien toimesta. Kohteiksi pyritään valitsemaan sellaisia jo toiminnassa olevia tuotantorakennuksia joiden ratkaisut vastaavat mahdollisimman pitkälle niitä vaihtoehtoja jotka soveltuisivat tulevaan navettaamme. Navettahankkeesta on tarkoituksena on tehdä mahdollisimman avoin ja näkyvä. Opiskelijat ja henkilöstö otetaan suunnittelu- ja toteutustyöhön mukaan mahdollisimman monipuolisesti. Hankkeen myötä pyritään 17
löytämään myös yhteistyömahdollisuuksia sekä HAMKin sisällä että myös ulkopuolella. Navetan sijaintivaihtoehdot (1 ja 2) ilmakuvassa Liite 1 18
Liite 2 Navetan sijaintivaihtoehdot (1 ja 2) karttakuvassa 19
20