EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 22.02.2012 C (2012) 931 final Asia: Valtiontuki SA.32698 (2011/NN) Suomi Rakenneuudistustuki Air Ålandille Arvoisa ulkoasiainministeri, 1. MENETTELY (1) Suomi ilmoitti 10. maaliskuuta 2011 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä 300 000 euron tuesta Air Åland Ab:lle. Tuki on jo myönnetty 30. tammikuuta 2011. (2) Koska tuki on jo maksettu yritykselle tammikuussa 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 108 artiklan vastaisesti, se on luokiteltu sääntöjenvastaiseksi tueksi. Suomen viranomaisille ilmoitettiin tästä asianmukaisesti 5. toukokuuta 2011. (3) Komissio pyysi 9. marraskuuta 2011 lisätietoja, jotka Suomen viranomaiset toimittivat 30. marraskuuta 2011 päivätyllä sähköpostiviestillä, joka on kirjattu vastaanotetuksi samana päivänä. Suomen viranomaisille lähetettiin vielä 2., 13. ja 15. joulukuuta 2011 sähköpostiviestit, joihin ne vastasivat 12. ja 15. joulukuuta 2011. 2. KUVAUS 2.1. Tuensaaja (4) Tuensaaja on Ahvenanmaalla Maarianhaminassa sijaitseva yritys Air Åland Ab. Air Åland Ab on lentomatkojen järjestäjä tai ns. virtuaalilentoyhtiö, joka vastaa lipunvarauspalvelusta ja muista asiakassuhteisiin liittyvistä toiminnoista. Se vastaa aikatauluista, lipunmyynnistä, markkinoinnista, lähtöselvityksestä, matkustamohenkilöstöstä, matkatavarankäsittelystä, taloudellisesta riskistä ja korvausvastuusta matkustajin nähden. Yritys perustettiin vuonna 2005, ja se aloitti liikennöinnin Maarianhaminan ja Helsingin välisellä reitillä lokakuussa 2005 ja lennot Tukholman Arlandan lentoasemalle vuoden 2006 alussa. Air Åland Ab on noin 40 yrityksen ja luonnollisen henkilön omistuksessa. Yhdelläkään omistajista ei ole yli 25 prosentin osuutta yrityksestä. Omistajayrityksistä kolme on julkisia yrityksiä, mutta niiden yhteinen omistusosuus jää alle 25 prosenttiin. Ulkoministeri Erkki TUOMIOJA Merikasarmi PL 176, FIN - 00023 Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles/Europese Commissie, B-1049 Brussel Belgium Telephone: 00-32 (0) 2 299.11.11.
2.2. Air Åland Ab:n taloudelliset vaikeudet (5) Air Åland Ab joutui taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 2009. Suomen viranomaiset ovat osoittaneet, että matkustajamäärä laski 14 prosenttia ja lipunmyyntitulot laskivat 13 prosenttia vuodesta 2008. Air Åland Ab:n tappiot olivat 353 378,72 euroa vuonna 2009 ja 637 274,91 euroa vuonna 2010. (6) Air Åland Ab:n vaikeuksiin on useita syitä: finanssikriisi ja sen aiheuttama taloudellinen taantuma johtivat lentoliikenteen huomattavaan vähentymiseen vuonna 2009; operaattorin odottamaton muuttuminen elokuussa 2010 (Avitrans Nordic Ab:stä Next time Jet Ab:hen) aiheutti lisäkustannuksia ([ ] * euroa); Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttama ilmatilan osittainen tai täydellinen sulkeminen ajanjaksolla 15. 23. huhtikuuta 2010 (vähintään 285 497 euroa); Avitrans Nordic Ab:hen kohdistunut lakko toukokuussa 2010. Air Åland Ab:n lennot keskeytettiin viideksi päiväksi ([ ] euroa). 2.3. Rakenneuudistustuki ja rakenneuudistussuunnitelma (7) Rakenneuudistustuki myönnettiin 300 000 euron lainana, jonka Ahvenanmaan maakuntahallitus myönsi 31. tammikuuta 2011. Lainan korko oli 2,49 prosenttia (Suomessa kyseisenä ajankohtana sovellettu peruskorko 1 1,49 prosenttia + 1 prosentin marginaali). Lainan takaisinmaksupäivä on 31. tammikuuta 2016. (8) Suomen viranomaiset ovat toimittaneet Air Åland Ab:tä koskevan rakenneuudistussuunnitelman, joka sisältää strategian yrityksen vaikeuksien voittamiseksi. (9) Rakenneuudistussuunnitelman mukaan eri aloilla toteutetaan toimenpiteitä sellaisen liiketoimintamallin kehittämiseksi, jossa vastuut on jaettu selvästi Air Åland Ab:n ja sen käyttämän operaattorin välillä, jolloin päästään taloudelliseen kannattavuuteen. 1. Vastuunjaon selventäminen. Lentojen suorittaja ja lentoliikenneluvan haltija vastaa lennoista ja niihin liittyvistä teknisistä seikoista, kun taas Air Åland Ab, joka sijaitsee Ahvenanmaalla ja tuntee markkinat, vastaa aikatauluista ja myynnistä. 2. Uudet myyntikanavat ja myyntituki. Lentolippujen jakelussa ja myynnissä siirrytään käyttämään kansainvälisiä jakelukanavia kuten Amadeus maailmanlaajuisen jakelujärjestelmän kautta. 3. Matkalippujen hintojen korottaminen * Liikesalaisuus 1 Ks. peruskorot, jotka on laskettu viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamista koskevan komission tiedonannon (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) mukaisesti ja julkaistu verkkosivulla http://ec.europa.eu/competition/state_aid/legislation/reference_rates.html. 2
4. Henkilöstön irtisanominen. Lentoyhtiön hallinnollisia työpaikkoja on vähennetty kahdestakymmenestä yhteentoista. (10) Toimenpiteiden toteuttaminen alkoi kesäkuussa 2010, ja ne saatetaan päätökseen vuonna 2011. Rakenneuudistuskustannusten odotetaan olevan kaikkiaan 1 260 711 euroa. Oma rahoitusosuus muodostui kahdesta pääomankorotuksesta vuosina 2010 ja 2011. Vuonna 2010 toteutettu pääomankorotus oli 167 500 euroa. Kolmesta julkisesta yhtiöstä ainoastaan kaksi osallistui siihen enintään 31 870 eurolla. Vuonna 2011 toteutettiin toinen 300 000 euron suuruinen pääomankorotus. Siihen osallistui kaksi julkista yhtiötä enintään 56 374 eurolla. Molemmissa tapauksissa yksityiset sijoittajat vastasivat lopusta. (11) Tämän perusteella rakenneuudistuskustannukset rahoitetaan seuraavasti: Rahoitus Euroa Rakenneuudistustuki 300 000 Osakkaiden suorittamat lippujen ennakkoostot 493 211 Oma rahoitusosuus 467 500 Yhteensä 1 260 711 3. ARVIOINTI 3.1. Tuen olemassaolo (12) Komission on tutkittava, onko Suomen viranomaisten myöntämä tuki SEUTsopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Kyseisen kohdan mukaisesti jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (13) Kyseisen 300 000 euron lainan myöntää Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering). Näin ollen sen myöntäjä on julkinen alueviranomainen ja se myönnetään julkisista varoista. Air Åland Ab on ainoa edunsaaja, joten laina katsotaan sen saamaksi valikoivaksi eduksi. Koska edunsaaja on yritys, joka harjoittaa toimintaa lentoliikenteen alalla, joka on avattu kokonaisuudessaan kilpailulle EU:ssa vuonna 1993, toimenpide saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (14) Näin ollen toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. (15) Suomen viranomaiset katsovat kyseisen tuen olevan rakenneuudistustukea, joka täyttää valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja 3
rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen 2, jäljempänä suuntaviivat, edellytykset ja soveltuu sen vuoksi sisämarkkinoille SEUTsopimuksen 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi komissio arvioi tukea suuntaviivojen nojalla. 3.2. Yrityksen tukikelpoisuus Vaikeuksissa oleva yritys (16) Air Åland Ab voidaan luokitella suuntaviivojen 2.1 jaksossa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi. Se on menettänyt yli puolet pääomastaan, ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeisten 12 kuukauden aikana. Sen pääoma, joka vuonna 2009 oli 313 417,38 euroa, laski 156 252,53 euroon vuonna 2010. (17) Air Åland Ab ei kuulu yhtymään eikä se ole vasta perustettu yritys. Tuen ainutkertaisuuden periaate (18) Tuen ainutkertaisuuden periaatetta sovelletaan rajoituksetta pk-yrityksiin. (19) Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että yritykselle ei ole aikaisemmin myönnetty pelastamis- tai rakenneuudistustukea. (20) Sen vuoksi Air Åland Ab:lle voidaan myöntää rakenneuudistustukea. 3.3 Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille Elinkelpoisuuden palauttaminen (21) Suuntaviivojen mukaan rakenneuudistustuen myöntämisen edellytyksenä on rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano. Pk-yritysten tapauksessa komission ei tarvitse hyväksyä kyseistä rakenneuudistussuunnitelmaa. Suunnitelman on kuitenkin täytettävä suuntaviivojen 35 37 kohdan vaatimukset ja oltava jäsenvaltion hyväksymä. (22) Suomen viranomaiset ovat toimittaneet Air Åland Ab:tä koskevan rakenneuudistussuunnitelman. Se täyttää suuntaviivojen 35 37 kohdassa rakenneuudistussuunnitelmalle asetetut vaatimukset. Suunnitelmaan sisältyy markkinatutkimus, siinä kuvaillaan yrityksen vaikeuksiin johtaneet olosuhteet ja siihen sisältyy yrityksen sisäisiä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on sen elinkelpoisuuden palauttaminen. Komissio toteaa, että suunnitelma on Suomen viranomaisten hyväksymä, kuten suuntaviivojen 59 kohdassa määrätään. Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttäminen (23) Air Åland Ab on noin 40 yrityksen ja luonnollisen henkilön omistuksessa. Yhdelläkään omistajista ei ole yli 25 prosentin osuutta yrityksestä. Omistajayrityksistä kolme on julkisia yrityksiä, mutta niiden yhteinen omistusosuus jää alle 25 prosenttiin. Air Åland Ab:llä on vain yhden tyyppisiä 2 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2. 4
osakkeita, ja jokaisella osakkeella on yksi ääni. Sen vuoksi julkiset yhtiöt eivät voi käyttää tosiasiallista määräysvaltaa Air Åland Ab:ssä. (24) Näin ollen Air Åland Ab on mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 3 tarkoitettu pieni yritys. Yrityksen vuotuinen liikevaihto ei vuodesta 2006 alkaen ole koskaan ylittänyt 10:tä miljoonaa euroa (5 164 341 euroa vuonna 2010) ja sen palveluksessa on aina ollut alle 50 henkilöä (11 työntekijää joulukuussa 2010). (25) Tuki pienille yrityksille vaikuttaa yleensä vähemmän kaupankäynnin edellytyksiin kuin keskisuurille ja suurille yrityksille myönnetty tuki, joten pienille yrityksille myönnettyyn rakenneuudistustukeen ei yleensä liity vastasuoritteita. Air Åland Ab on pieni yritys eikä vastasuoritteita sen vuoksi tarvita. Tuen rajoittaminen välttämättömään vähimmäismäärään (26) Tuen määrä on rajoitettava rakenneuudistuksen toteuttamisen edellyttämään vähimmäismäärään ottaen huomioon yrityksen ja sen osakkaiden käytettävissä olevat varat. Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan, myös myymällä omaisuuseriä, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta, tai markkinaehtoisella ulkoisella rahoituksella. Pienen yrityksen tapauksessa komissio pitää yleensä vähintään 25 prosentin rahoitusosuutta sopivana. (27) Lisäksi komissio toteaa, että rakenneuudistussuunnitelman sekä Air Åland Ab:n ja Next Jet Ab:n välisen uuden vastuunjaon mukaan 4 julkisen palvelun velvoite, toisin sanoen velvoite liikennöidä Tukholman Arlandan lentoasemalle 28. helmikuuta 2012 saakka, on Next Jet Ab:llä. Sen vuoksi ei ole aiheellista arvioida mahdollisia korvauskysymyksiä, koska Air Åland Ab:llä ei ole julkisen palvelun velvoitetta, josta se saisi korvausta. (28) Suomen viranomaiset ovat myös ilmoittaneet komissiolle, että Air Åland Ab sijaitsee alueella, jolla voidaan myöntää tukea SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla 5. (29) Rakenneuudistuskustannukset ovat yhteensä 1 260 711 euroa. Oma rahoitusosuus muodostuu kahdesta yhtiön osakkeenomistajien pääomankorotuksesta, jotka kattavat yli 25 prosenttia Suomen viranomaisten ilmoittamista rakenneuudistuskustannuksista. Suuntaviivojen mukaan omaan rahoitusosuuteen ei saa sisältyä tukea. Nyt tarkasteltavana olevassa asiassa komissio ei ole havainnut merkkejä siitä, että julkisten vähemmistöosakkaiden toiminta olisi katsottava valtion toimenpiteeksi. Sen vuoksi oma rahoitusosuus on riittävä. (30) Komissio ei ole laskenut lippujen ennakko-ostoja omaan rahoitusosuuteen. Suuntaviivojen 43 kohdan mukaan rahoitusosuuteen ei voida laskea arvioituja tulevia voittoja, kuten kassavaroja. Lippujen osto ei tässä tapauksessa vastaa käteisvarojen siirtoa yritykseen sen elinkelpoisuuden palauttamiseksi vaan 3 EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36. 4 Ks. 9 kohta. 5 EUVL C 34, 16.2.2007, s. 2. 5
ennemminkin kyse on kaupallisesta liiketoimesta, jonka vastineeksi tuotetaan palvelu. Vaikka tällä onkin myönteinen vaikutus yritykseen, ei sitä voida sellaisenaan pitää omana rahoitusosuutena. (31) Tuki ei näytä antavan Air Ålandille liiallisia rahavaroja eikä sillä rahoiteta investointeja, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Tavanomaisen tilanteen budjettiskenaario näyttää kohtuulliselta. Näin ollen komissio katsoo, että tuki on rajoitettu välttämättömään vähimmäismäärään. (32) Komissio katsoo kyseisen tuen olevan rakenneuudistustukea, joka täyttää valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen 6 edellytykset ja soveltuu sen vuoksi sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 4. Päätelmät Komission mielestä on valitettavaa, että Suomen viranomaiset ovat panneet tuen täytäntöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Se on kuitenkin edellä olevan arvioinnin perusteella päättänyt katsoa tuen sisämarkkinoille soveltuvaksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan nojalla. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle viidentoista työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksi antamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/eu_law/state_aids/state_aids_texts_en.htm. Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition Directorate E 70 rue Joseph II B-1049 Brussels Faksi: (+32-2) 296 12 42 Kunnioittavasti Komission puolesta Joaquin Almunia Varapuheenjohtaja 6 EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2. 6