Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1
Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen materiaalina (kierrätys) 4. Hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen 5. Loppukäsittely toimijan on noudatettava etusijajärjestystä sitovana velvoitteena siten, että saavutetaan kokonaisuutena arvioiden lain tarkoituksen kannalta paras tulos. Arvioinnissa otetaan huomioon tuotteen ja jätteen elinkaaren aikaiset vaikutukset,... 2
tonnia 3 000 000 Suomen yhdyskuntajätteet 2002-2011 Lähde: Tilastokeskus ja JLY, 2012 2 500 000 2 000 000 Kaatopaikkasijoitus 1 500 000 Energiahyödyntäminen (jätevoimala) Energiahyödyntäminen (SRF) 1 000 000 Kierrätys materiaalina 500 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 3
Pääkaupunkiseudun KHK-päästöt 1990-2011 8000 7000 1000 t CO 2 -ekv. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö 0 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Lähde: 4 HSY
Pääkaupunkiseudun KHK-päästöt 1990-2011 8000 7000 1000 t CO 2 -ekv. 6000 5000 4000 3000 2000 Jätteiden käsittelyn päästöt vähentyneet 75 % Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö 1000 0 Osuus kokonaispäästöistä 7 % 2 % 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Lähde: 5 HSY
Kaatopaikka energiantuotantoon Ämmässuolla on pohjoismaiden suurin kaatopaikka Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa muodostuva biokaasumäärä vastaa lähes puolta koko Suomen biokaasutuotannosta (TEM 2009) Kaatopaikkakaasua hyödynnetään kaasuvoimalassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (max. 17 MW sähköä ja 15 MW lämpöä) Voimala tuottaa sähköä noin 8000 omakotitalon tarpeeseen. Lämpö hyödynnetään alueen rakennusten ja prosessien lämmityksessä. Vähentää jätteenkäsittelyn CO2- päästöjä n. 10 000 t/vuodessa 6
Biokaasun hyödyntäminen Ämmässuolla Mädätyslaitos 2013-500-1000 m3/h Kaatopaikan laajennus 13-50 ha 65 kaasukaivoa 3 kaasun säätöasemaa ~ 4 000 m3/h (2015) Vanha kaatopaikka 50 ha kokonaistilavuus ~15 Mm3 220 kaasukaivoa 4 kaasupumppaamoa 7 kaasun säätöasemaa ~ 9 000 m3/h Kaasun hyödyntäminen 7
KAASU- JA ENERGIAMÄÄRÄT 2007-2025 70 14000 60 12000 50 10000 MWh 40 30 15 MWe 8000 6000 m3/h (N) 20 4000 10 2000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 0 Polttoaineteho (max) Polttoaineteho (pot.) Kaasumäärä max Kaasumäärä (pot.) 8
9
Jätevesistä lämpö talteen Viikinmäen jäteveden lämpöä hyödynnetään Helsingin Energian Katri Valan puiston alla olevassa lämpöpumppuvoimalassa noin 175 GWh vuodessa Suunnitteilla on Fortumin Suomenojan lämpöpumppuvoimala, jonne jätevesi johdetaan meritunnelin alkupäästä Jäteveden lämpötila on keskimäärin noin 13 o C. Suomenojan hyödynnettävä energia on vuodessa noin 110 GWh. Suomenojan voimala tuottaa lämpöä noin 20 000 talouden lämmöntarpeeseen 10
Biojätteistä energiaa Ämmässuon biojätteen käsittelyä tehostetaan mädätyslaitoksella Kuivamädätys osavirtatekniikalla on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2014 Biokaasun tuotanto noin 6,5 Mm 3 /vuodessa Määrä vastaa noin 1 800 omakotitalon sähkön kulutusta ja noin 700 omakotitalon lämmön tarvetta Liikennepolttoaineeksi jalostettuna noin 2 700 henkilöauton kulutusta 11
HSY:n biokaasun tuotanto Ämmässuo Ämmässuo Viikinmäki Suomenoja Kaatopaikkakaasun talteenotto Biojätteen mädätys Jätevesilietteen mädätys Jätevesilietteen mädätys Biokaasua Biokaasua Biokaasua Biokaasua 55 Mm 3 /vuosi 6,5 Mm 3 /vuosi 12 Mm 3 /vuosi 3,5 Mm 3 /vuosi Sähköä ja lämpöä Sähköä ja lämpöä Sähköä ja lämpöä Liikennepolttoainetta 94 000 MWh 30 000 MWh 55 000 MWh 2000 milj. litraa 12
Sekajätteet hyödynnetään jätevoimalassa Vantaan jätevoimalassa käsitellään 320.000 tonnia (930 GWh) kierrätykseen kelpaamatonta sekajätettä. Tuotetaan kaukolämpöä 920 GWh Vantaan kaukolämpöverkkoon. Määrä vastaa noin puolta Vantaan vuotuisesta lämmitystarpeesta. Tuotetaan sähköä 600 GWh valtakunnan verkkoon, mikä on noin kolmasosa Vantaan kulutuksesta. Sekajätteestä noin 60 % on uusiutuvaa ainesta 13
Suomen tehokkain jätevoimala Vantaalle! 14
PKS energiantuotannon polttoaineet 2011 Jätevesilämpö 1 % HSY:n biokaasu 1 % Öljy 1 % Kivihiili 37 % Maakaasu 60 % 15 Lähde: HSY
PKS energiantuotannon polttoaineet 2015 Pelletti 2 % Jätevesilämpö 1 % Öljy 1 % HSY:n biokaasu 1 % Yhdyskuntajäte 5 % Maakaasu 63 % Kivihiili 27 % 16 Lähde: HSY
HSY energiatuotannossa vuonna 2015 Sähkö ja kaukolämpöä tuotetaan : Biokaasusta 195 GWh Jätevedestä 240 GWh Jätevoimalasta 840 GWh (jätteen osuus) Yhteensä 1 275 GWh Energiantuotanto PK seudulla 18 304 GWh Jätteiden osuus energiantuotannosta on noin 7 % 17
Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Vuonna 2015 PK seudun energian tuotannosta noin 7 % tuotetaan jätteillä. Jätteiden hyödyntäminen vähentää PKseudun energiatuotannon KHK-päästöjä noin 325 000 t CO 2 -ekv vuodessa PK seudun energiatuotannon päästöt vähenevät 6,2 %. Kaatopaikan KHK-päästöt vähenevät noin 100 000 t CO 2 -ekv vuodessa sekajätteen kaatopaikkasijoituksen loppuessa 18
Ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Miljömedvetna handlingar för en god vardag Kiitos! Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster