LUONNOS 11.01.03 Uppopallon pelikirja
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 2 PELIPAIKKOJEN ESITTELY... 4 2.1 HYÖKKÄÄJÄT...5 2.1.1 Perustehtävät...6 2.1.2 Ohjeita puolustuspelaamiseen...6 2.1.2.1 Muutamia esimerkkitilanteita... 6 2.1.3 Ohjeita hyökkäyspelaamiseen...7 2.1.3.1 Paluu hyökkäyspelistä puolustuspeliin... 8 2.1.3.2 Puolustuspelistä siirtyminen hyökkäämään... 9 2.1.4 Mikä meni vikaan, ketä syyttää?...9 2.2 MAALIVAHTI...9 2.2.1 Perustehtävät... 10 2.2.2 Ohjeita puolustuspelaamiseen... 10 2.2.2.1 Erikoistilanteet... 10 2.2.2.2 Käsimerkit puolustuksessa... 11 2.2.2.3 Millä tavalla maata korilla eli levyttää... 12 2.2.2.4 Vaaditut taidot... 12 2.2.2.5 Esimerkki 1... 13 2.2.2.6 Esimerkki 2... 13 2.2.3 Ohjeita hyökkäyspelaamiseen... 13 2.2.3.1 Muutamia tärkeitä seikkoja... 13 2.2.3.2 Hyökkäyspelistä siirtyminen puolustukseen... 14 2.2.3.3 Puolustuspelistä siirtyminen hyökkäykseen... 14 2.2.4 Mikä meni pieleen, ketä syyttää... 14 2.3 PUOLUSTAJA... 14 2.3.1 Perustehtävät... 15 2.3.2 Ohjeita puolustuspelaamiseen... 15 2.3.2.1 Vaihto... 15 2.3.2.2 Pallo kaukana omalta korilta... 15 2.3.2.3 Erikoistilanteet... 16 2.3.2.4 Käsimerkit puolustuksessa... 16 2.3.2.5 Perustaidot, joita tulisi harjoitella... 16 2.3.3 Ohjeita hyökkäyspelaamiseen... 17 2.3.3.1 Hyökkäyspelistä siirtyminen puolustukseen... 17 2.3.3.2 Puolustuspelaamisesta siirtyminen hyökkäyspelaamiseen... 17 2.3.4 Mikä meni pieleen, ketä syyttää... 17 3 PELIN PELAAMINEN... 18 3.1 PUOLUSTUKSEN JÄTTÄMINEN... 18 3.2 KÄYTTÄYTYMINEN LÄPIAJOSSA... 18 3.3 PALLON MENETTÄMINEN... 19 3.4 MAALIN TEKEMINEN... 20 3.4.1 Pääkohdat... 21 3.4.2 Tärkeitä seikkoja... 21 KUVAT ERI KORITUSTAVOISTA... 21 3.4.3 Vyötärön ympäriltä nostaminen... 21 3.4.4 Nostaminen ranteesta... 21 3.4.5 Hyökkäys niskoja vastaan polviasennosta tai istuen... 22 3.4.6 Uiminen niskaa kohti... 22 3.4.7 Kietoutuminen... 22 3.4.8 Pallolla lyöminen reikään... 22 3.4.9 Puskeminen... 22 4 ERIKOISTILANTEET... 22 4.1 VAPAAPALLO... 23 4.1.1 Oma vapaapallo... 23 4.1.1.1 Keskikentältä... 24 4.1.1.2 Vastustajan korin päältä... 25 2
4.1.1.3 Sivurajalta... 26 4.1.2 Vastustajan vapaapallo... 26 4.1.2.1 Keskikentältä... 27 4.1.2.2 Oman korin päältä... 28 4.1.2.3 Sivurajalta... 29 4.2 TUOMARIPALLO... 29 4.3 RANGAISTUSPALLO... 31 5 HYÖKKÄYKSEN ORGANISOIMINEN... 31 5.1 BLOKKAUS... 32 5.2 MAALIVAHDIN VETÄMINEN... 32 5.3 KOLMIO KORIN YMPÄRILLÄ... 33 5.4 MAALINTEKO LÄPIAJOSSA YHTÄ VASTAAN... 33 6 PUOLUSTUKSEN ORGANISOINTI... 34 6.1 AKTIIVINEN PELITYYLI... 34 6.2 PASSIIVINEN PELITYYLI... 35 7 ERI HYÖKKÄYSTYYLEJÄ... 35 7.1 NORJALAINEN TYYLI... 36 7.2 RUOTSALAINEN TYYLI... 36 7.3 TANSKALAINEN TYYLI... 36 7.4 SAKSALAINEN TYYLI... 37 7.5 ISTUVALLA MAALIVAHDILLA PELAAVAT JOUKKUEET... 37 7.6 MUITA HISTORIALLISIA PELITAKTIIKOITA... 37 7.6.1 Pohjoismainen perustaktiikka 1986... 37 7.6.2 Norja ennen vuotta 1984... 38 7.6.3 Norja vuodesta 1984 lukien... 38 7.6.4 Tanskalainen 5-kulmio... 39 8 OHEISHARJOITTELU... 39 8.1 UIMINEN... 39 8.1.1 Joitakin huomioita nopeudesta... 40 8.2 PERUSKUNTO- JA KESTÄVYYSHARJOITTELU... 40 8.3 VOIMAHARJOITTELU... 41 9 ALLASHARJOITUKSET... 41 10 TEKNIIKKAHARJOITTELU... 42 10.1 HENKILÖKOHTAISET TEKNIIKKAHARJOITUKSET... 42 10.1.1 Pallonkäsittely... 42 10.1.2 Korinteko... 42 10.1.3 Liikkuvuus... 42 10.2 JOUKKUEKOHTAISET TEKNIIKKAHARJOITUKSET... 43 10.2.1 Pallonkäsittely... 43 10.2.2 Korinteko... 43 10.2.3 Karvauksen harjoittelu... 43 11 SANASTOA... 43 3
1 Johdanto Tässä dokumentissa keskitytään uppopallon yleisten asioiden esittelyyn ja läpikäyntiin. Esittelyn jälkeen käydään läpi eri pelipaikat ja niiden erityispiirteet. Lisäksi käydään läpi yleisimpiä tilanteita, joita pelissä kohtaa. Lopussa on koottuna hieman ajatuksia, joita voi käyttää joukkueen taktiikkana suoraan tai kehittelyn siemenenä. Yleisesti uppopallo-ottelussa tehdään maaleja vaihtelevasti. Periaatteessa mitä heikompi tasoiset joukkueet ovat vastakkain, sitä enemmän maaleja tehdään. Maailman huipulla ottelut ratkeavat usein yksittäisiin maaleihin. Lähtökohtana voisikin pitää, että puolustus on helpompi saada toimimaan hyökkäykseen verrattuna. Uppopallossa kaikki maalit tehdään alle metrin matkalta koriin nähden ja koska korit ovat seinässä kiinni, on puolustusalue ainakin periaatteessa helppoa miehittää niin, ettei tilaa hyökkääjillä juurikaan ole. Tästä asiasta on kaksi koulukuntaa, kumpaan päähän alussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota valmennuksessa. Koska puolustuspeli on helpompi saada toimimaan, niin tässä mielessä on tärkeää lähteä rakentamaan joukkuetta puolustuspään kautta. Tietenkään hyökkäyspään pelaamista ei sovi unohtaa, mutta alussa hyökkäyspää voi olla kuitenkin toissijainen kunnes puolustuspeli on rakentunut riittävän vahvaksi vastustajan hyökkäyksiä ajatellen. Pelikuvioiden läpikäyminen ei onnistu samalla tavalla kuin esimerkiksi jääkiekossa, koska vaikka pelaaja olisi vastustajan päässä, voi hän olla pinnassa pohjalla olon sijaan. Kolmiulotteisuus tuo vaativuutta lajin esittelyyn, harjoitusten suunnitteluun ja pelitaktiikan luomiseen. Taktiikassa merkittävää osaa näytteleekin joukkueen yhdenaikaisuus luoda tilanteita ja olla tietyillä paikoilla altaan pohjassa tai välivedessä. Pinnassa olevat pelaajat ovat usein ulkona itse pelistä. Materiaali tähän tietopakettiin on kerätty useista lähteistä. Lähteet ovat pääasiassa liiton arkistoissa olevat vanhemmat tietopaketit sekä muiden lajien esittelydokumentit. 2 Pelipaikkojen esittely Pelipaikat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään, hyökkääjät, puolustajat ja maalivahdit. Näillä kaikilla on erilaiset tehtävät puolustus- ja hyökkäystilanteissa. On olemassa myös taktiikoita, joissa pelipaikat sekoittuvat keskenään tehtävien osalta tai erityisiä pelipaikkoja ei ole siten ollenkaan. Nämä taktiikat ovat kuitenkin hyvin erikoislaatuisia ja ovat käytössä vain erityisissä erikoistilanteissa. Niiden käyttö rajoittuu yleensä maajoukkuetasolle, missä 4
yksittäisten pelaajien taso on riittävän korkea. Niihin ei puututa siksi tässä tekstissä ollenkaan. Ennen pelipaikkojen tarkempaa esittelyä käydään pelipaikat läpi yleisellä tasolla. Uppopallossa on mielenkiintoinen pelitapa, koska nykyisin vallalla oleva taktiikka on sellainen, missä kaikki pelaajat puolustavat, mutta myös hyökkäävät. Perusjaottelu on eri pelipaikkojen välillä seuraava. Pelipaikka Pelikentällä Vaihtopenkillä Maalivahti 2 1 Puolustaja 2 2 Hyökkääjä 2 2 Yhteensä 6 5 2.1 Hyökkääjät Hyökkääjillä ei periaatteessa ole pelissään niin paljon vastuuta kuin esimerkiksi maalivahdeilla ja puolustajilla ja heidän tekemät virheet yleensä jäävätkin pienemmälle huomiolle. Tämän takia hyökkääjän pelipaikalle asetetaankin yleensä uusimmat pelaajat, jotka eivät tiedä vielä niin paljon lajista. Koska hyökkääjän peli ei myöskään ole niin riippuvainen muista pelaajista, on se ideaali pelipaikka uusille pelaajille. Uusien pelaajien tarvitsee keskittyä omaan peliinsä jo niin paljon, ettei muiden seuraamisesta tulisi mitään pelin aikana. Hyökkääjän liikkuvampi pelityyli on kuitenkin eräille pelaajille paljon mieluisampaa kuin muut passiivisemmat pelipaikat ja he jatkavat hyökkääjänä pelaamista, vaikka taidot sallisivatkin jo toisen pelipaikan opettelun. Käytännössä hyökkääjillä on suuri rooli vastustajan pallonhallinnan ja korinteon häirintään nähden. Peruskokoonpano on kaksi hyökkääjäparia, jossa parit vaihtavat keskenään. Toinen parista on vaihtopenkillä ja toinen vedessä. Joissakin pelitaktiikoissa hyökkääjillä ei ole omaa vaihtomiestä, vaan hyökkääjän tullessa vaihtoon, pidempään vaihdossa ollut hyökkääjä hyppää veteen. Vielä voi kuulla puhuttavan vasemmasta ja oikeasta laitahyökkääjästä sekä keskushyökkääjästä. Tämä juontaa juurensa vanhasta pelityylistä, jossa pelaajien tehtävän oli hoitaa ainoastaan omat laitansa. Tämä pelityyli on kuitenkin hylätty sen huonon mukautuvuuden takia ja liian suoraviivaisena pelinä. Keskushyökkääjän käyttö esitellään tarkemmin maalivahtien kohdalla. Vaikka hyökkääjät pelaavatkin samalla roolilla lähes koko kentällä, on hyvä nimetä ne puolustuspään aktiivisuuden tai muun roolin mukaan eri nimillä. Makuasia on käyttääkö niminä aktiivi-passiivi, vasen laita-oikea laita vai 5
jotakin muuta itse keksittyä sanaparia. Tässä tekstissä käytetään termejä vasen ja oikea laitahyökkääjä. 2.1.1 Perustehtävät 1. Pallon karvaaminen 2. Korin teko 3. Korin takanurkan puolustaminen (pallon sijaintiin nähden) 4. Vastustajan häirintä hyökkäyskuvioiden toteuttamisessa 5. Vastustajan estäminen hyökkäämästä yläkautta maalivahtia kohti 2.1.2 Ohjeita puolustuspelaamiseen Jos pallon on oman korin lähellä, tulisi hyökkääjänkin olla siellä. Jos vastustaja yrittää hyökätä maalivahtia vastaan yläkautta, tulisi hyökkääjän estää tämä. Jos vastustaja blokkaa puolustajan korin juurella, tulisi hyökkääjän ottaa menetetty puolustajan paikka Jos mahdollista, hyökkääjien tulisi karvata pallo vastustajalta pois Jos oma pelaaja saa pallon haltuunsa, on hyökkääjien tehtävä avustaa pallon kuljetusta hyökkäysalueelle. 2.1.2.1 Muutamia esimerkkitilanteita Esimerkki 1: Pallo on kaukana korista (yli 4 metriä) ja kukaan vastustajien pelaajista ei ole omalla korillamme. Tässä tilanteessa hyökkääjän tulisi noudattaa perustehtäviä 1 ja 4, mutta toteutettavia vaihtoehtoja on useita. Molemmat hyökkääjät jäävät pinnalle odottamaan vastustajan liikkumista lähemmäksi koria ja vetämään henkeä. Toinen hyökkääjistä sukeltaa ja estää ja häiritsee vastustajan pelinrakentelua. Tämä hyökkääjä ei yritäkään saada palloa, ellei sitten hyvällä onnella saa sitä. Pinnassa oleva hyökkääjä on vastuussa korista. Toinen hyökkääjistä sukeltaa ja yrittää saada pallon pois vastustajalta. Pinnassa oleva hyökkääjä on vastuussa korista. Tässä tilanteessa puolustajilta voi saada apua. Toinen hyökkääjistä sukeltaa ja yrittää saada pallon pois vastustajalta aktiivisella karvauksella. Pinnassa oleva hyökkääjä sukeltaa myös, mutta hänen tehtäväkseen jää passiivisesti yrittää katkoa vastustajan syöttöä. Hän on myös vastuussa korista. Esimerkki 2: Pallo on kaukana korista, mutta vastustajan pelaaja on lähellä omaa koriamme. Kuten edellisessä esimerkissä, kaikki vaihtoehdot ovat käytettävissä, mutta nyt täytyy huomioida myös vastustajan korilla oleva pelaaja. Toinen hyökkääjistä sukeltaa vastustajan viereen, jolle yritetään todennäköisesti syöttää. Jos tilanteessa on useita vastustajia korin läheisyydessä pallon 6
kanssa, on hyökkääjän sijoittuminen tilanteessa hyvin tärkeää. Tärkeää on, että molemmat hyökkääjät sukeltavat tai jatkavat sukellustaan. Hyökkääjä yrittää karvata pallon itselleen Hyökkääjä estää pallollista pelaajaa etenemästä korille. Hyökkääjä ottaa haltuun korin takakulman, mihin blokattu puolustaja ei todennäköisesti pääsisi Hyökkääjä pitää vastustajan palloton pelaaja, ettei tälle voi syöttää. Hyökkääjä pyrkii viemään vastustaja palloineen pois korin läheisyydestä Näissä tilanteissä voi olla hyvin vaikeaa päästä korin läheisyyteen kaikkien jalkojen ja käsien läpi. Esimerkki 3: Maalivahti saa pallon. Pallon eteneminen on estetty. Maalivahti on saanut pallon haltuunsa, muttei ehtinyt syöttää palloa pois ennen kuin joutui vastustajan otteeseen. Hyökkääjille on tärkeää mennä näissä tilanteissa lähelle maalivahtia ja ottaa tilanne haltuun, jotta maalivahti pääsee taas ottamaan oman korinsa haltuun. Jos kori on kokonaan tyhjänä, eli maalivahdin vaihtaja ei ole ehtinyt tulla vielä alas, tulee hyökkääjän ottaa hetkeksi maalivahdin paikka. Näin vältytään tilanteelta, että vastustaja saisi tyhjän korin haltuunsa. Esimerkki 4: Pallo on omalla joukkueella Näissä tilanteissa molempien hyökkääjien tulisi etsiä ja sukeltaa nopeasti hyvään syöttöpaikkaan. Tässä vaiheessa ei saa tehdä vaihtoja ennen kuin pallo on turvallisen etäisyyden päässä omasta korista. 2.1.3 Ohjeita hyökkäyspelaamiseen On suositeltavaa että, kun hyökkääjät hengittävät pinnassa muutaman hengenvedon, uivat he samalla hieman taaksepäin. Tämä sukellusprofiili sopii yhtä lailla myös maalivahdeille ja puolustajille. Tällaisen sukellusprofiilin tuomia etuja: hyökkäykseen osallistuminen on helpompaa tullessa tilanteeseen pohjaa pitkin 7
mikäli pallo menetetään vastustajalle, on sijoittuminen parempi karvausta ajatellen pinnassa ollessa. pelaajia on koko ajan pallon ja oman korin välissä olipa pallon hallinta kummalla joukkueella tahansa, jolloin vastustaja ei pysty tekemään nopeaa läpiajoa tyhjään koriin. maalivahdeilla ja puolustajien vaihtajilla ei mene aikaa hukkaan odotellessa vaihtoparinsa uivan pintaan noustuaan alemmaksi kentällä, vaan sukellus voidaan aloittaa aikaisemmin. 2.1.3.1 Paluu hyökkäyspelistä puolustuspeliin Kun pallo menetetään vastustajalle, tulisi hyökkääjien yrittää karvata palloa niin pitkään kuin se on vastustajan pelialueen puolella. Jos vastustaja häirinnästä huolimatta pääsee keskikentän yli, on hyökkääjän tehtävä valinta: ei sukella vaan kerää voimia oman korin puolustamiseen yrittää ainoastaan hidastaa pallon etenemistä ja mahdollisesti hyvällä onnella saada pallo haltuun. yrittää aktiivisesti saada pallon haltuunsa. Tässä vaihtoehdossa tulee puolustajien tukea karvausta riittävän lähellä, jotta karvaus voisi onnistua. Taktiikkaa, jota joukkue käyttää, tulisi päättää jo ennen peliä, jolloin ei ole epäselvää kuinka pelata. Ensimmäisessä vaihtoehdossa painopiste on puolustamisessa. Tulee muistaa, että myös vastustaja pääsee tuolloin lepäämään karvauksen puuttuessa. Ajatusleikki 1 Tässä ensimmäisessä ajatusleikissä oma joukkueemme on puolustamassa kahdella maalivahdilla ja kahdella puolustajalla, jotka kaikki pitävät vain omat paikkansa korilla. Itse olet ainoa hyökkääjä koko vastustajan hyökkäysketjua vastaan. 1. Alussa pallo on kaukana korista ja itse olet pinnalla oman korin yläpuolella. Odotat ja lepäät. 2. Vastustaja lähestyy koria pallon kanssa. Sukellat ja yrität ajoittaa karvauksesi pisteeseen, missä vastustaja ottaa kontaktin puolustajan kanssa. 3. Sukelsit kuitenkin liian syvälle ja vastustaja ehti nähdä sinut. Vastustaja kurvaa takaisin hieman kauemmaksi. Oikea reaktio on palata jälleen pintaan lepäämään. 4. Yhtäkkiä yksi vastustaja tulee korille päin. Katsot häntä, mutta hän ei ole vaarallinen niin kauan kuin pallo on kaukana korista. Odottelet pinnalla ja mietit, kuinka vastustaja aikoo hyödyntää tätä pelaajaa. Nyt huomaatkin, että pelaaja odottaa syöttöä seinän vieressä. 5. Pallo alkaa liikkua pelaajaa kohti, joten teet nopean sukelluksen ja valitset vaihtoehdoista. sukellat näkyvästi karkottaaksesi jälleen vastustajan kauemmaksi sukellat varovasti, jotta pääsisit yllättämään vastustajan sukellat pallon mahdollisen seuraavan haltijan luokse 8
6. Jos valitse viimeisen vaihtoehdon, saat katkaistua syötön ja lähdet nopeasti sukeltamaan toiselle puolelle kenttää. Esimerkin tarkoituksena oli huomata, että hieman miettimällä hyökkääjä saa ns. turhat sukellukset pois ja hyökkääjästä on enemmän apua joukkueelle. Ajatusleikki 2 Pelaamme täydellä miehityksellä ja vastustajalla on pallo nurkassa. Päätät, että pallo kuuluu minulle ja sukellat karvaamaan. Nurkassa huomaat vierelläsi toisen hyökkääjän ja sen, että pallo syötettiin ohitsesi. Samaan aikaan korilla onkin jo pahannäköinen tilanne käynnissä. On siis tärkeää seurata myös toista hyökkääjää ja hänen sijoittumistaan ja liikehdintää, jotta vältyttäisiin edellisen kaltaisilta tilanteilta. 2.1.3.2 Puolustuspelistä siirtyminen hyökkäyspeliin Hyökkääjän tehtävänä on mennä mahdollisimman nopeasti hyökkäyspäähän ja auttaa pallon vientiä sinne sukeltamalla pallolliselle pelaajalle apuun, mikäli vastustaja häiritsee pallon kuljetusta. 2.1.4 Mikä meni vikaan, ketä syyttää? Yleensä syy vastustajan koriin on ainakin toisen hyökkääjän vika. Yleensä sen, joka on pinnalla. 2.2 Maalivahti Tärkein ajatus on maalivahdilla valita, kuinka pelata eri tilanteissa ja pysyä joukkueen kesken tehdyissä sopimuksissa. Teksti olettaa maalivahdin puolustavan koriaan makaamalla selällään sen päällä ja niin, että puolustaja pitää korin alapuolen tai ainakin hidastaa vastustajan hyökkääjiä korin edustalla. Istuvaa maalivahtia käytettiin aikoinaan passiivisemmassa ja hitaammassa uppopallossa, mutta nykyiseltään vastustajat osaavat käyttää tuon hyvin hyödyksi hyökäten nopeasti yläkautta sekä ottaen korin haltuun. Tätä puolustustyyliä ei käsitellä lainkaan sen huonojen ominaisuuksien takia. Edellisessä hyökkääjiä käsittelevässä kappaleessa tuotiin esiin keskushyökkääjä. On olemassa pelitaktiikka, jos käytetään erityistä maalivahti-keskushyökkääjä paria. Tällöin maalivahti on hyvin varmistavassa roolissa ja keskushyökkääjä kaksikko hyökkää ja karvaa. Pelin tullessa omaan päähän käy keskushyökkääjä vaihtamassa maalivahdin, ettei koria menetetä vastustajalle maalivahdin käymässä hengittämässä. Tämä pelitaktiikka kuitenkin vähentää joukkueen hyökkäyskykyä, joten tätä taktiikkaa ei nykyisin juurikaan käytetä. 9
2.2.1 Perustehtävät Maalivahdeilta tulee pelata aina tiettyjen sääntöjen mukaisesti, joita heiltä odotetaan. Yhtään helppoa maalia ei vastustaja saa tehdä pelkästään tyhjään koriin. Kukaan hyökkäävistä pelaajista ei voi saada pitää yksinään koria hallussa, vaikka olisikin saanut sen vallattua. Tulee olla hyvin vaikeaa tehdä koria yläkautta maalivahdille. Maalivahdin tulee osallistua aktiivisesti peliin hyökkäyspäässä. Jos joukkue menettää pallon, tulee maalivahdinkin osallistua karvaukseen omalta osaltaan tilanteen salliessa. Jos tilanne ja ilmatilanne sallii, maalivahdin tulee auttaa hyökkääjää karvauksessa oman korin läheisyydessä. Viimeinen kohta on toivottava odotusarvo. Tähän ei kuitenkaan jatkuvasti pysty edes hyvät maalivahdit. Huomioitavaa on, että joukkueessa on olemassa 3 maalivahtia, joista 2 on yhtä aikaa vedessä ja yksi maalivahti vaihtopenkillä. 2.2.2 Ohjeita puolustuspelaamiseen Tämä on maalivahdille helpoin tilanne, koska tehtävää ei ole paljon. Kahden maalivahdin tulee pitää kori hallussa niin, että kumpikin on vuorotellen korilla ja ettei se ole missään vaiheessa tyhjänä. Kun tuomari keskeyttää pelin, tulee maalivahtien jäädä korille levyttämään, koska tilanne saattaa vielä jatkua omassa puolustuspäässä. Näissä pelikatkotilanteissa on tärkeätä, että pinnassa oleva maalivahti on tarkkana vaihdon suhteen eikä jätä vaihtopariaan yksin pohjaan. Pinnassa olevan maalivahdin kannattaa näyttää myös tuomarin antama tuomio korilla olevalle maalivahdille. Pintaan tullessaan pelaaja ottaa 2-3 henkäystä ja sukeltaa uudestaan vaihtamaan toista maalivahtia. Nopeat vaihdot luovat enemmän mahdollisia aukkoja vaihtamiseen, jos tähän ei kiinnitetä huomiota, mutta toisaalta pohjassa olevalla maalivahdilla on tällöin enemmän voimia liittyä karvaukseen tai purkuun mukaan. 2.2.2.1 Erikoistilanteet Jos pinnalla oleva pelaaja näkee, että korilla oleva pelaaja on kohta vaikeuksissa, on tärkeää sukeltaa mahdollisimman pian. On nimittäin hyvin mahdollista katkaista pallon kulku tilanteessa, jossa hyökkääjä on siirtänyt toisen maalivahdin syrjään ja yrittää heittää koria. Jos maalivahti saa pallon korilla haltuunsa, tulee hänen yrittää uida korilta pois mahdollisimman nopeasti pallo varmasti kynkässä. Jos hän jää kiinni pallon kanssa vastustajan karvaukseen, tulee hänen taistella pallosta hetki, mutta nopeasti päästää pallosta irti vaihtaakseen taas toisen maalivahdin korilla. Jos maalivahti jää karvaamaan liiaksi tai jää palloon liian pitkään kiinni, tulee helposti 10
vaarallisia tilanteita, kun toiselta maalivahdilta loppuu ilma. Tällöin kori jää tyhjäksi ja vastustajalla on mahdollisuus vallata kori. Jos korilla oleva maalivahti on hyökkäyksen kohteena tai pallo on hyvin lähellä, ei vaihtoa kannata suorittaa, vaan odottaa tilanteen rauhoittumista. Vaihtamaan tuleva maalivahti päättää, milloin vaihto tehdään, koska hän todennäköisesti näkee tilanteen paremmin. Tilanteen rauhoittumista odotellessa maalivahdin kannattaa painaa molemmilla käsillään korilla olevaa rinnasta, jolloin maalivahtiin kohdistuva lisäpaino vaikeuttaa huomattavasti korintekoa. Samalla korilla oleva maalivahti tietää, että tilanne on vaarallinen, eikä odota siten välitöntä vaihtoa. Huomaa, että on vaarallista odottaa pitkään, koska tällöin molempien ilma on hyvin lopussa joko heti tai seuraavassa tilanteessa. Jos oma joukkue saa pallon, korilla olevan maalivahdin tulee tehdä päätös, kuka maalivahdeista lähtee hyökkäykseen mukaan. Maalivahti näyttää päätöksensä sinkoamalla itse kohti vastustajan koria tai näyttäen kädellä hyökkäyssuunnan pinnassa olevalle maalivahdille. Vastuu omasta korista on korilla olevan maalivahdin. Maalivahdin, joka tulee vaihtopenkiltä, tulee sukeltaa samalla sukelluksella suoraan korille käymättä välillä pinnassa. Maalivahdin tulee rajoittaa kiinnostustaan palloon, koska se usein johtaa korin puolustamisen hylkäämiseen. Toisin sanoen maalivahdin tärkein tehtävä on pitää kori hallussa. Muut asiat tulevat vasta tämän jälkeen. Maalinteon jälkeen toinen maalivahdeista tekee nopean sukelluksen kohti vastustajan pallollista pelaajaa aloitustilanteessa. Tällöin toinen maalivahdeista on täysin vastuussa korista, kunnes toinen maalivahti palaa. 2.2.2.2 Käsimerkit puolustuksessa Vanhan ajan maalivahdit käyttivät usein käsimerkkejä ilmaistakseen korilla ollessaan ilmatilanteensa pinnassa olevalle vaihtajalleen. Nykyisin pelityylin ollessa nopeampaa, on suositeltavaa, että merkkejä ei näytetä lainkaan. Toki, jos ilmat ovat aivan loppu, on hyvä näyttää vaihtoparille, että olisi aika tulla vaihtamaan. Normaalissa tilanteessa ei siis merkkejä näytetä ja pinnalla oleva vaihtopari ottaakin vain 2-3 henkäystä ja lähtee vaihtamaan pohjassa olevaa toista maalivahtia. Tärkeää on, että kori pysyy koko ajan kiinni. Vaihtava pelaaja saa mennä myös vähemmillä ilmanotoilla vaihtamaan, mutta silloin pelaajan täytyy itse huolehtia, että kori todella pysyy tiukasti maalivahtien hallussa. Kaikki seuraavat merkit ovat maalivahtien kesken vaihtamia. Merkki Tarkoitus Peukalo ylöspäin kuten liftatessa Haluan vaihdon NYT 11
Sukeltajan Ok-merkki Osoittaa kentälle, kun omalla joukkueella on pallo Osoittaa kentälle, kun vastustajalla on pallo Minulla on runsaasti ilmaa, joten pysy pinnalla. Tule vaihtamaan hetken päästä. Auta muuta joukkuetta tilanteen purussa. Tee YKSI sukellus ja yritä saada pallo haltuun. Huomaa, että erityisesti kahdessa viimeisessä merkissä on merkin näyttävällä maalivahdilla vastuu korista ja vahingon sattuessa hänen tulee pystyä torjumaan mahdollinen vastaisku. 2.2.2.3 Millä tavalla maata korilla eli levyttää On muutama vaihtoehtoinen syy, mihin suuntaan selkä tulisi suunnata. Selkä tulisi osoittaa vaihtoalueelle, koska tällöin vaihtopelaajan on helpompi tulla vaihtamaan. Yleensä kaikki hyökkäykset tulevat umpinurkasta päin, koska tämä on turvallisempi vaihtoehto hyökkäävälle joukkueelle. Maalivahti osaa pitää vain toista kättään seinään tai kentälle päin, eikä osaa pelata muulla tavalla. Koska selkä on hyvin arka hyökkäyksille ja pääpuoli taas turvallisempi, on turvallisempaa pitää selkä sillä puolella, missä oma puolustaja sijaitsee ja yrittää seurata puolustajan liikkeitä. Koska selkä on arka hyökkäyksille, tulisi se suunnata poispäin pallosta, olipa puolustaja asettautunut sitten kuinka tahansa. Maalivahti, joka vaihdettiin, oli tässä suunnassa ja vaihdon jälkeen toinen maalivahti jää samaan asentoon. Kaikki vaihtoehdot ovat siis valinnaisia ja maalivahdin mieltymykset ja eri tilanteet ratkaisevat, mitä kannattaa käyttää. 2.2.2.4 Vaaditut taidot Taitoja, joita maalivahdin tulisi harjoitella, jotta pelaaminen onnistuu puolustuksen viimeisenä lenkkinä. Makaaminen korilla eli levyttäminen. Oikea asento on siten, että korirengas tuntuu niskaa ja hartioita vasten. Huomioi, että on kiellettyä pitää olkapäitä korissa ja tukea itseensä siten koriin. Tämä luetaan sääntöjen mukaisesti korista kiinnipitämiseksi ja kiilautumiseksi, josta tuomitaan rangaistuspallo. On myös kiellettyä tukea itseänsä kädellä seinään. Asennon ottaminen korilla. Normaalisti pelissä maalivahti syöksyy suurella nopeudella korille ja juuri ennen käännähtää selälleen. Käännös tapahtuu lähestulkoon samalla lailla kuin ajaessa autoa lumella ja käyttäen käsijarrua käännökseen. Hyvän vaihdon tekeminen maalivahtiparin kanssa. Tärkeää on pitää myös vaihdon aikana korin päällinen kiinni vastustajan hyökkääjiltä niin, ettei pallon mentävää aukkoa synny. Ota kunnon vaihtoasento ennen vaihtoa. Vaihdon tullessa ponnista korilta kuitenkaan satuttamasta omaa puolustajaa. 12
Sovelias ja luova jalan käyttö. Älä vahingoita vastustajan pelaajia potkuilla. On huomioitavaa, että jalalla työntäminen vaatii hyvää ja tukevaa asentoa korilla. Tärkein harjoitus on tietysti pitää kori puhtaana vastustajan yrityksiltä. Tärkeää on pystyä pitämään kori hetken aikaa yksin vastustajaa vastaan ennen kuin apua saapuu. Vaihtoon on olemassa kaksi hieman erilaista tapaa. Alla selitetään molemmat. Oletetaan molemmissa esimerkeissä, että maalivahdin vasen käsi on seinää vasten ja tulet vaihtajana oikea käsi seinässä. 2.2.2.5 Esimerkki 1 1. Asemoidu kasvokkain. 2. Aseta vasen käsi maalivahdin oikeaan olkapäähän. 3. Aseta oikea käsi vasempaan olkapäähän tai kylkeen. 4. Vedä itsesi maalivahtiin kiinni ja käännähdä seinän puolelta pitäen kori koko ajan kiinni molemmissa maalivahdeissa, kunnes olette pyörähtäneet ympäri ja vaihtaneet paikkaa. 2.2.2.6 Esimerkki 2 1. Asemoidu jälleen kasvokkain 2. Aseta oikea käsi maalivahdin oikeaan olkapäähän tai kylkeen. 3. Työnnä maalivahtia pois keskikentälle päin. 4. Asetu korille sitä mukaa, kun tilaa tulee maalivahdin ja seinän väliin kunnes olet kokonaan korilla. Esimerkissä 1 saavutetaan parempi vaihto mahdollisten aukkojen osalta, mutta vaihdetun maalivahdin lähteminen karvaamaan vaikeutuu tai ainakin hidastuu merkittävästi. Esimerkissä 2 taasen hyvän karvaamiseen lähdön kustannuksella saadaan aikaan hieman epävarmempi vaihto vastustajan koritusta ajatellen. 2.2.3 Ohjeita hyökkäyspelaamiseen Lähtökohta maalivahtipelaamisessa on se, että ensimmäisenä omalla korilla oleva pelaaja on maalivahti. Tämän lisäksi on muutamia muita sääntöjä. Ainoastaan yksi maalivahti sukeltaa. Toinen on pinnassa riittävän alhaalla, jotta varmasti ehtii omaan päähän mahdollisen läpiajon sattuessa. Kun maalivahti, joka on ollut hyökkäämässä palaa keskialueelle ja juuri nousemassa pintaan, toinen maalivahti sukeltaa vuorostaan liittyen hyökkäyspeliin. Tätä toistetaan kunnes oma joukkue saa korin tai vastustaja saa pallon. 2.2.3.1 Muutamia tärkeitä seikkoja Kun maalivahti nousee pintaan, tulisi hänen aina nousta kohti omaa koria. Tällöin toinen maalivahti voi lähteä sukeltamaan huomattavasti aikaisemmin ja silti alimpana pelaajana on maalivahti. 13
Aika, jolloin molemmat maalivahdit ovat pinnassa samaan aikaan, tulisi olla hyvin lyhyt, korkeintaan yhdestä kahteen sekuntia, koska muutoin menetämme hyökkäystehoja vastustajan korilla. Kun maalivahti sukeltaa, on hyvä ajatus hänen sukeltaa pallon ja oman korin väliin pohjaan. Tällöin maalivahti pystyy osallistumaan järkevämmin peliin, koska on pystynyt seuraamaan tilanteen kehittymistä hyvin jo pinnasta. Tämä ei siis tarkoita sitä, että maalivahti uisi ensin 4 metriä ja sukeltaisi vasta sitten. Tärkeitä taitoja tähän tilanteeseen on aivan samat kuin kaikilla muillakin paikoilla pelaavilla. 2.2.3.2 Hyökkäyspelistä siirtyminen puolustukseen Kun joukkue menettää pallon vastustajalle, on toinen maalivahti pinnassa ja toinen todennäköisesti vastustajan korin läheisyydessä. Pinnassa olevan maalivahdin tulisi uida omaa koria kohti ja sukeltaa tarvittaessa. Katseen täytyy kuitenkin olla koko ajan pallossa kiinni. Hyökänneen maalivahdin tulisi yrittää karvata palloa pois. Kun hän palaa omalle puoliskolleen, on hän todennäköisesti väsynyt ja menee vaihtoon. Ilman vaihtomiestä pelatessa on huomioitava jättää riittävästi voimia, jotta pystyy vaihtamaan maalivahdin omalta korilta ja että jaksaa olla sukelluksissa riittävän kauan uuteen vaihtoon. 2.2.3.3 Puolustuspelistä siirtyminen hyökkäykseen On hyvin tärkeää, että toinen maalivahdeista sukeltaa nopeasti auttamaan pallon ylös vientiä vastustajan allaspäätyyn. On hyvin mahdollista päästä tekemään kori tyhjään maaliin nopeudella ja pienellä onnella. 2.2.4 Mikä meni pieleen, ketä syyttää Vastustaja teki maalin, maalivahti ei ole paikalla Maalivahti Nopea kori yläkautta Maalivahti Hidas kori yläkautta Hyökkääjät Vastustaja teki korin alakautta, puolustaja ei paikalla Puolustaja Vastustaja teki korin alakautta, puolustaja blokattu ulos tilanteesta Hyökkääjät, huono onni Huomioi, että hyökkääjien lista ei ole identtinen tämän listan kanssa. 2.3 Puolustaja On tärkeää, että puolustajat pelaavat ennalta määrätyllä tavalla. Ei ole tärkeää millaiset nämä säännöt ovat. Tärkeää on se, että kaikki puolustajat tietävät nämä säännöt ja he kaikki pelaavat samalla tavalla. Muiden pelaajien tulee myös tietää puolustajien pelitapa ja heidän tulee pystyä luottamaan siihen. 14
Puolustustilanteessa oletuksena on, että maalivahti pelaa korin yläpuolen ja puolustaja pitää korin edustan. 2.3.1 Perustehtävät On olemassa muutamia seikkoja, joita muut pelaajat olettavat puolustajien pystyvän hoitamaan. Nämä kohdat eivät ole yksinkertaisia selittää johtuen myös maalivahtien tilanteesta, mutta käydään läpi muutamia yleisiä asioita. Maalivahdit ovat hyvin herkkiä hyökkäyksille alakautta, erityisesti nopeisiin hyökkäyksiin seinää pitkin. Maalivahti luottaa puolustajien kykyyn pysäyttää hyökkääjä näissä tilanteissa. On hyvin tärkeää, ettei kukaan vastustajan pelaaja pysty ottamaan paikkaa haltuun korin ympäriltä. Kun hyökkääjät yrittävät saada palloa haltuunsa ja pallo tippuu vastustajalta, tulee puolustajan pystyä hakemaan pallo, jos hyökkääjä ei itse pysty sitä hakemaan. Hyökkäävän joukkueen etenemistä tulisi hidastaa. Puolustajan tulisi osallistua aktiivisesti hyökkäykseen, kun oma joukkue yrittää korittaa. Normaali puolustajakokoonpano on 4 puolustajaa, joka on jaettu 2 pariin. Kummastakin parista on aina toinen vedessä ja toinen vaihtopenkillä. Parien tulisi olla tasavahvoja pois lukien erikoistilanteet, kuten esimerkiksi vapaapallo. Näissä voidaan käyttää erityisesti tätä harjoitellutta paria kaikkien vapaapallojen antamisiin. 2.3.2 Ohjeita puolustuspelaamiseen Lähtökohtana on, että puolustaja pitää vastustajan poissa korilta. Pääasiassa puolustajien tulisi käyttää jalkojaan työntäessään vastustajia pois korilta, mutta tämän tullessa mahdottomaksi myös käsillä ja vartalolla pelaaminen on hyväksyttävää. Normaalisti puolustajat vaihtavat korin edessä aivan altaan pohjassa, jotta aukkoja ei syntyisi. Normaalisti vaihtorytmi on pinnalla noin 3-5 henkäystä. Kuten maalivahdilla, nopealla vaihtorytmillä ei ole tarvetta vaihtomerkkeihin. 2.3.2.1 Vaihto Kun pohjassa oleva puolustaja näkee, että vaihtopelaaja on tulossa alas, hänen tulisi tehdä jotain aktiivista. Jos pallo on hieman kauempana, hänen tulisi tehdä nopea karvaussukellus pallollista pelaajaa kohti ja yrittää napata pallo. Jos taasen pallo on hyvin lähellä, kannattaa puolustajan yrittää viedä pallollinen pelaaja mukanaan pois korilta. Ensisijaista on kuitenkin pitää korinalus oman joukkueen hallussa ja tyhjänä vastustajista. 2.3.2.2 Pallo kaukana omalta korilta Jos pallo on kaukana, yli 4 metrissä ja vastustajalla ei ole nähtävillä hyökkäystä koria kohti tulisi puolustajan auttaa hyökkääjiä pallon karvaamisessa. Puolustajan kannattaa yksinkertaisesti pyrkiä syötönkatkoihin, 15
ottamaan haltuun pudonneita palloja ja auttamaan hyökkääjiä. Puolustajalla on hyvä tilaisuus tähän, koska näkee paikaltaan hyvin vastustajan pelinrakentelun ja toisaalta pystyy ponnistamaan vauhtinsa seinästä tai korista. Jos puolustaja on liian aktiivinen, kulkeutuu hän usein liian kauaksi hyökkääjistä ja on helposti pelattavissa ulos tilanteesta vastustajan toimesta. Vastahyökkäyksen tapahtuessa puolustajalla tulee todennäköisesti hyvin kiire omalle korille. 2.3.2.3 Erikoistilanteet Jos pallo tippuu puolustajan eteen, hänen tulisi nopeasti ponnistaa korilta hakemaan pallo haltuunsa. Jos muu joukkue saa pallon haltuunsa, tulisi puolustajan osallistua aktiivisesti pallon ylös vientiin. Jos korilla oleva puolustaja menettää paikkansa korilla, on pinnassa olevan puolustajan viimeistään tällöin sukellettava korille. Puolustajan, joka hyppää vaihtopenkiltä veteen, tulisi sukeltaa välittömästi korille käymättä välillä pinnassa. Jos maalivahti vastaan hyökätään yläkautta, tulee puolustajan pysytellä pohjassa ja pitää se kiinni. Hyökkäävät pelaajat yrittävät hyvin paljon tulla puolustajasta läpi pohjaa pitkin. Tämä tulisi estää, vaikka hyökkääjää saattaisikin hieman sattua. Muista, että vahingoittaminen on kuitenkin kiellettyä. Maalinteon jälkeen toinen puolustajista tekee nopean sukelluksen kohti vastustajia. Tällöin toinen puolustaja on täysin vastuussa korin alustasta kunnes toinen puolustaja palaa. 2.3.2.4 Käsimerkit puolustuksessa Puolustajat käyttävät yleensä merkkiä ainoastaan silloin, kun pohjassa oleva pelaaja haluaa nopean vaihdon tai silloin kun hän haluaa, että pinnasta lähtee toinen puolustajista purkupallon mukaan. 2.3.2.5 Perustaidot, joita tulisi harjoitella Makaaminen korin edessä räpylät kentälle pain. Olkapäät tulisi olla kori renkaan alapuolella korissa kiinni ja takamus kiinni pohjassa. Tämä on puolustajan perusasento. On tärkeää pitää pää riittävän alhaalla, jotta maalivahti pystyy pyörimään vapaasti ympäri levyttäessään korilla. Sukeltaminen nopeasti yllä mainittuun asentoon Makaaminen korin edessä kädet suorina eteenpäin. Tässä on tärkeää pystyä lukitsemaan vartalo korirenkaan ja pohjan väliin. Pyörähtäminen nopeasti perusasennon ja muiden asentojen välillä. Hyökkäävän pelaajan pysäyttäminen. Tässä täytyy käyttää riittävästi voimaa, jotta hyökkääjä menettää kaiken nopeutensa. Tärkeää on huomata, että pienikin puolustaja pystyy pysäyttämään suurikokoiset pelaajat ottamalla tukea korista. Pelaajan estäminen, joka yrittää tulla puolustajan alle. Opettele ero, mikä on sallittua ja mikä on kiellettyä tehdä jalalla. Yksinkertaisesti anna vastustajan ottaa kontakti jalkaan ennen kuin 16
voit työntää hänet pois. Huomaa myös, että voiman määrää ei ole kielletty, kunhan liikkeet tehdään työntämällä eikä potkimalla. Vaihdon tullessa ponnista korilta kuitenkaan satuttamasta omaa maalivahtia. Yhteistoiminta hyökkääjien kanssa. Tämä on hyvin vaikeaa oppia, mutta johon oppii helpoiten ajan kanssa, kun oma pelikäsitys kehittyy. 2.3.3 Ohjeita hyökkäyspelaamiseen Kuten maalivahdeilla, myös puolustajilla on aina yksi pelaaja, joka on vastuussa vuorollaan korista. Pelaajan tulisi olla koko ajan sellaisessa paikassa, että hän voi sukeltaa oman korin ja pallon väliin. Tämä toteutuu hyvin pitämällä toinen puolustajista selkeästi alempana kuin toinen on hyökkäämässä korille. Hyvä paikka tähän on noin puolessa välissä allasta riippuen toki tilanteesta ja altaan koosta. Huomioi seuraavat asiat: Sukellettaessa on tärkeää sukeltaa heti kohti hyvää paikkaa vastustajan hyökkäyspäässä. Jos puolustaja ui ensin pinnassa ja vasta sitten sukeltaa, joutuu hän tekemään huomattavasti jyrkemmän sukelluksen ja hyvän asennon ja paikan ottaminen vaikeutuu hyökkäystä ajatellen. Aika, jolloin molemmat puolustajat ovat pinnassa samaan aikaan, tulisi olla hyvin lyhyt, koska muutoin menetämme hyökkäystehoja vastustajan korilla. 2.3.3.1 Hyökkäyspelistä siirtyminen puolustukseen Tämä on hyvin vaikeaa puolustajille, koska heidän tulisi häiritä vastustajan etenemistä mutta myös olla varmoja oman korin puolustamisesta. Normaali taktiikka on sukeltaa keskellä kenttää pohjaan ja tulla hyökkäävän pelaajan edessä parin metrin päässä omalle korille käymättä kuitenkaan kiinni hyökkääjään. Tässä tilanteessa puolustajan tehtävät ovat: Hidastaa hyökkääjää Pakottaa hyökkääjä jompaankumpaan laitaan Katkaista huonot syötöt Ottaa pallo haltuun, jos hyökkääjät tiputtavan sen Korille tultaessa pelata normaalia puolustuspeliään 2.3.3.2 Puolustuspelaamisesta siirtyminen hyökkäyspelaamiseen Täydellä vauhdilla mukaan hyökkäykseen pohjaa pitkin avustamaan pallon hyökkäyspäähän vientiä. Jos tähän ei ole tarvetta, on suunta suoraan vastustajan korille. 2.3.4 Mikä meni pieleen, ketä syyttää Maalin tullessa usein saa syyttää puolustajaa. Yleensä puolustaja ei ollut ajoissa korilla ja jättää näin hyökkäävälle pelaajalle tilaa tehdä kori. Toisaalta puolustaja voi myös epäonnistua hyökkääjän tulon estämisessä. Ainoa tilanne, 17
jossa maali on jonkun toisen syy, on jos maali tehdään yläkautta tai maalivahti ei ole paikallaan. 3 Pelin pelaaminen Oletettua on, että tässä vaiheessa eri pelipaikkojen tehtävät ovat selvillä, jotta itse pelin pelaamista voi ymmärtää. Ajatus pelissä on päästä omalta korilta vastustajan korille ja pystyä tekemään maali. Seuraavat tavat eivät ole kuin esimerkkejä, koska jokaisen joukkueen ja toisaalta myös pelaajan tulisi valita pelitaktiikka ja pelityyli omien kykyjen ja taitojensa mukaan. 3.1 Puolustuksen jättäminen Lähtökohta on tilanne, jossa meillä on yksi pelaaja korilla ja kaksi pelaaja pinnalla ja kaksi hyökkääjää jossakin lähistöllä koria. Yhdellä pelaajista on pallo. Mitä tulisi tehdä? Pallollisen pelaajan tulisi pitää palloa tiukasti kainalossaan. On vaarallista, jos pallo menetetään tällaisessa tilanteessa. Pallollisen pelaajan tulisi hakeutua tyhjään tilaan, joka yleensä löytyy jommastakummasta laidasta. Hänen tulisi myös pysyä pohjalla eikä nousta pintaan kaikkien vastustajien syliin. Hyökkääjien tulisi sukeltaa auttamaan pallollista pelaajaa. Alhaalla oleva puolustajan tulisi myös lähteä tukemaan pallollista pelaajaa. Heti kun pallo on turvallisen kaukana omalta koriltamme, tulisi toisen maalivahdeista liittyä mukaan pallon ylös vientiin. Tällä tavalla 4 pelaajaa on viemässä palloa pois puolustusalueeltamme. Tässä tilanteessa on jälleen muutamia vaihtoehtoja. Mene tarpeeksi lähelle toista koria, jolloin vastustajan puolustajan ja maalivahdin on alettava sukeltamaan korille. Tämä poistaa nämä kaksi pelaajaa karvaukseen osallistumisesta ja jäljelle jäävät kaksi hyökkääjää on huomattavasti helpompi torjua. Mieti olisiko mahdollista tehdä koria tyhjään koriin. Huomaa myös mahdollisuus ylivoimahyökkäykseen, kuten 2-1, 2-2 tai suuremmat mahdollisuudet. Tyhmintä on hyökätä alivoimalla, kuten 1-2 tai jopa 1-4. 3.2 Käyttäytyminen läpiajossa Yleinen tilanne, joka kohdataan lähtiessä omalta korilta puolustuksesta pois, on vahva karvaus keskikentällä. Jotkut joukkueet pelaavat ei-pohjoismaalaisen mallin mukaan, jossa suurin osa voimista käytetään keskikentän karvaukseen, joten läpiajon onnistumisen merkitys korostuu tämän linjan läpi. 18
Läpiajossa meillä on yleensä 2 tai useampi pelaaja pallon kanssa, joka kohtaa vastustajan pelaajamuurin. Yleensä pallollinen pelaaja yrittää sitoa niin monta pelaajaa itseensä kuin vain voi ennen syöttöä omalle pelaajalle. Tämä jättää vähemmän pelaajia jäljelle ottamaan läpiajoa jatkavaa osaa vastaan. Otetaan tilanne vaihe vaiheelta. 1. Sukella täydellä vauhdilla eteenpäin. 2. Kohdatessa vastustajan pelaajamuuri pallollinen pelaaja yrittää löytää reiän tai jos reikää ei ole, hän yrittää päästä puoliksi ohi, jotta pystyy antamaan syötön eteenpäin. Tällöin tärkeää on pallollisen pelaajan ottaa kontakti vastustajaan, jolloin vastustaja sitoutuu pallolliseen eikä pääse jatkamaan pallollisen joukkueen etenemisen häirintää välittömästi. 3. Muut pelaajat jatkavat täydellä vauhdilla muurin läpi. 4. Pallo syötetään pelaajalle, joka todennäköisesti pystyy jatkamaan läpiajoa. 5. Jäljelle jäävät n-1 pelaajat jatkavat läpiajoa. Kohdatessa vastustajan pelaajamuuri on muutama tärkeä seikka syytä muistaa. 1. Sukella täydellä vauhdilla eteenpäin. Tämä antaa vähemmän aikaa puolustajille reagoida ja toisaalta saat enemmän voimaa tilanteisiin, joissa vauhti voidaan muuttaa voimaksi. 2. Pallo varmasti kynkässä. 3. Käytä vapaata kättä pitääksesi vastustajat kaukana itsestäsi 4. Syötä pallo ennen kuin jäät kiinni pallon kanssa. Tämä on usein syy, miksi hyvä hyökkäys keskeytyy ja vastustaja saa puolustuksensa kuntoon. 3.3 Pallon menettäminen Pallo on meillä hallussa vastustajan päädyssä, mutta yhtäkkiä menetämmekin sen vastustajalle. Mitä tulisi siis tehdä? Yritä heti pallon takaisin karvaamista. Tämä on tarkoitettu ensisijaisesti pallon menettäneelle pelaajalle ja tilanteen lähellä oleville pelaajille, jotka yrittävät saada palloa takaisin. Seuraavaksi tulisi tehdä päätös, kuinka hyökkäävällä pelityylillä haluamme pelata. (Oikeastaan tämä tehdään jo ennen peliä tai vaikkapa aikalisän aikana, mikäli joukkue muuttaa pelityyliään kesken pelin.): Hyökkäävää on aloittaa pallon takaisin karvaus välittömästi korin läheisyydestä, jotta pallo saataisiin takaisin omalle joukkueelle. On tärkeää, että kaikki pelaajat ottavat osaa tähän, koska hyökkääjät ovat varsin voimattomia viemään palloa vapaammalle alueelle ilman muun puolustuksen apua. Vähemmän hyökkäävää on sukeltaa koko joukkueen voimin, mutta tarkoituksena on enemminkin vastustajan hyökkäyksen hidastaminen kuin tuhlata kaikki voimat karvaukseen. 19
Jos kohdataan voimakkaasti hyökkäävä pelityyli (ja erityisesti, jos he ovat taktisesti heikkoja), on antaa yhden maalivahdeista sekä yhden puolustajista karvata keskikentällä vastustajan tullessa omaa puolustuspäätä kohti. Hyökkääjät lepäävät pinnalla ja sukeltavat vasta vastustajan päästyä omalle korillemme. Tällöin heillä on hyvät mahdollisuudet saada pallo karvauksella, koska ovat hyvissä voimissaan. Tämän taktiikan ongelmia ovat seuraavat: Vastustaja pääsee korillemme vapaasti ilman työntekoa. Vastustaja voi valita hitaan lähestymisen korille ja pelata passiivisesti. Tällöin jatkotilanteesta voi tulla hyvin vaarallinen organisoitu hyökkäys. Tämä pelitapa ei välttämättä ole kaikista mukavin, koska peli on hyvin passiivista. 3.4 Maalin tekeminen Normaalissa pelissä on ainoastaan muutamia mahdollisia tilanteita, joista voisi yrittää maalin tekoa. Niinpä on tärkeää, että kaikki pelaajat pystyvät tekemään maalin. Seuraavassa osassa käydään läpi eri tyylejä tehdä maali. Seuraavat maalin tekotavat olettavat, että maalivahti makaa korin päällä eli levyttää puolustustilanteessa. Maalin tekotavoissa on kiinnitetty huomiota tavan nopeuteen tehdä maali, koska yleensä on hyvin vähän aikaa maalin tekoon ennen kuin puolustavat hyökkääjät saapuvat vaikeuttamaan oleellisesti tilannetta. Maalit syntyvät yleisimmin seuraavilla tavoilla: Huono syöttö oman korin läheisyydessä, jonka vastustaja pääsee katkomaan ja pääsee laittamaan pallon joko tyhjään koriin tai tekemään koria huonosti asemoitunutta maalivahtia vastaan. Tähän tilanteeseen liittyy myös puolustavien pelaajien ennakoitu ajatus siitä, että oma joukkue pystyy purkamaan pallon pois keskialueelle ilman kyseisen pelaajan apua. Vastustaja pääsee valloittamaan korin maalivahtien huonon vaihdon takia ja pallo tuodaan ja laitetaan käytännössä tyhjään koriin. Vastustajan nopea läpiajo, johon puolustus ei ehdi reagoimaan huonon sijoittumisen takia. Yhdistyy yleensä kahteen edelliseen kohtaan. Koko joukkueen tekemät korit perustuvat yleensä siihen, että joukkue pystyy eristämään puolustavan joukkueen pelaajat pois korin joltakin laidalta, jossa vastaavasti on omia pelaajia. Maalivahti on näissä tilanteissa hyvin heikoilla varsinkin jos hyökkäys tulee alakautta. Viimeisenä on yksittäisen pelaajan yksilösuoritus. Tässä tavassa korintekijä on useimmiten fyysisesti ja teknisesti puolustavia huomattavasti parempi. Hyvin organisoituun puolustukseen ei silti pitäisi tulla tämän mahdollistavia aukkoja. 20
3.4.1 Pääkohdat Jos yrität työntää kaveriasi altaaseen, yritätkö työntää häntä hitaasti vai nopeasti tönäistä selkään, kun hän ei näe sinua? Luulisin, että jälkimmäinen tapa olisi tehokkaampi, koska näin vastahyökkäystä ei ehdi tulemaan, hän ei ole valmistautunut ja tajuaa tilanteen sen ollessa jo liian myöhäistä. Samat säännöt koskevat myös maalin tekoa uppopallossa, jossa paras maalin tekotapa on voimakas ja nopea isku kuolleesta kulmasta. 3.4.2 Tärkeitä seikkoja Seuraavat asiat ovat useimmille pelaajille itsestään selvyyksiä, mutta ansaitsevat kuitenkin huomion. Koko pallon tulee olla koritason alapuolella. Hyväksytty maali on maali vasta sitten, kunnes tuomari antaa merkin siitä. Joten tehdessäsi maalia, pidä palloa korin pohjassa niin kauan, kunnes kuulet tuomarin merkin hyväksytystä maalista. Merkkinä toimii kaksi pitkää summeriääntä. Pelaa niin pitkään, kunnes kuulet oikean summeriäänen. Joskus heitetty pallo saattaa pompata korista pois ja maali jää huomaamatta. Lisäksi vastustaja voi poimia pallon korista ennen kuin tuomari on ehtinyt nähdä sitä korissa. Protestit maalista tehdään vasta pelin jälkeen. Ei ole sallittua tarttua kiinni korista millään ruumiinosalla. KUVAT ERI KORITUSTAVOISTA 3.4.3 Vyötärön ympäriltä nostaminen Tämä tekniikka on yleisin tapa maalivahdin nostoon, jossa käytetään altaan seinää tai pohjaa tukipisteenä. Tule korille mahdollisimman alhaalla pohjaa pitkin. Kiedo käsi maalivahdin vyötärön ympärille ja aseta jalkasi pohjaa vasten tukevasti. Näin saat tukipisteen, josta nostaa maalivahti pois. Vaikka tämä on yksinkertaisin tapa tehdä maali, on se valitettavasti myös hyvin hidas tapa. Tässä koritustavassa on kannattavaa pitää palloa suojassa seinän puolella, jolloin karvaaminen vaikeutuu. 3.4.4 Nostaminen ranteesta Pienikokoiset maalivahdit voidaan nostaa ottamalla tiukka ote ranteesta ja vetämällä maalivahti pois. Vetäjän tulee olla kookkaampi kuin itse maalivahdin. 21
3.4.5 Hyökkäys niskoja vastaan polviasennosta tai istuen Aseta polvet pohjassa ja rintakehä lähellä maalivahdin päätä, vasen käsi suorana alaspäin ja oikea valmiina syötön vastaanottoon. Tämä asento kertoo myös tuomarille, ettet nosta maalivahtia vielä. Kun syöttö saadaan kiinni, vasen käsi taivutetaan hieman ja samanaikaisesti nostetaan maalivahti niskasta pois korilta tällä kädellä. 3.4.6 Uiminen niskaa kohti Tule korille seinän vierustaa pitkin. Ota maalivahdin päästä kiinni vasemmalla kädellä tai kyynärtaipeella, mikä on näistä parempi vaihtoehto. Jatka uimista maalivahdin pää lukittuna käden ja rintakehän väliin ja lyö pallo muodostuneeseen reikään. Ole varovainen tämän koritustavan harjoittelussa, koska se on riskialtis maalivahdin niskoille. 3.4.7 Kietoutuminen Tämä korinteko tyyli on varsin tehokas. Tavassa hyökkääjä kietoutuu korin ympärille kädet toisella puolella ja jalat toisella. Maalivahtia nostetaan yhtäaikaisesti toisella kyynärpäällä sekä toisella polvella. Korinteko tapahtuu lyömällä pallo pieneen rakoon tai nostamalla samalla itsesi koko korin päälle suojaten vartalolla koritusta. Huomattavaa on kuitenkin, ettei pidä kiinni korista puristamalla jaloilla ja käsillä koria vastaan. 3.4.8 Pallolla lyöminen reikään Maalivahdeilla on usein aukkoja kaulan vieressä ja/tai kyljissä. Näihin kohtiin pallolla voimakkaasti lyöden pallo menee koriin, vaikka aukko olisikin hieman pienempi kuin itse pallo. Pallo muuttaa muotoaan, kunhan lyönnissä/työnnössä on tarpeeksi voimaa. Huomioida kuitenkin kannattaa, että osuu varmasti tuohon aukkoon. Törkeästä päähän pallolla lyömisestä tuomari tuomitsee jäähyn. 3.4.9 Puskeminen Nostamisessa kuluu usein kallisarvoista aikaa. Otteluissa kannattaakin ennemmin käyttää puskemista, jos pääsee maalivahtiin kiinni selän puolelta. Makuasia on, käyttääkö päätään vai olkapäätään puskemisessa. Tärkeää on kuitenkin pitää kontakti pohjaan joko toisella kädellä tai polvilla, jolloin on jokin tukipiste käytössä. Muutoin puskemisessa hyökkääjä saattaa siirtää ainoastaan itseään taaksepäin. Toisaalta, jos pääsee törmäämään suurella vauhdilla maalivahtiin, kannattaa muistaa, että jatkaa potkimista samanaikaisesti ja työntää maalivahtia puskun jälkeen pois korin päältä. 4 Erikoistilanteet 22
Uppopallossa on muutamia erikoistilanteita, jotka vaativat tietynlaista käsitystä kyseisestä tilanteesta ja sen tuomista hyödyistä ja haitoista. 4.1 Vapaapallo Rikotun joukkueen pelaaja saa pallon veden pinnalla rikkomuspaikalla. Omassa kenttäpäädyssä saadun vapaapallon anto siirretään kuitenkin kentän keskialueelle. Vapaapallon antava pelaaja ei saa liikkua paikaltaan vedessä ennen kuin on syöttänyt pallon. Vastustajan on pysyteltävä vähintään kahden metrin etäisyydellä vapaapallon antohetkellä. Jos tuomari katsoo, että vastustajan pelaaja ei häiritse vapaapallon antamista ja on lähempänä kahta metriä, voi tuomari määrätä kuitenkin pallon annettavaksi. Vapaapallo on syötettävä kolmen sekunnin kuluessa tuomarin luvanannosta. Jos vapaapalloa ei suoriteta oikein, saa vastustajajoukkue vapaapallon. Edelliset kohdat kuvaavat, miten vapaapallo sääntöjen mukaan annetaan ja seuraavat kohdat ovat joukkueelle tarkoitettuja lisäohjeita. Vapaapallon antajan täytyy seurata omien pelaajien sijoittumista ja nostaa pallo heti ylös valmiusasentoon, kun omat rivit ovat kunnossa. Pallo nostetaan valmiusasentoon, vaikka vastustajan pelaajat olisivatkin liian lähellä, sillä vastustajat tulevat usein liian lähelle omien pelaajien palautumisaikaa pitkittääkseen. Vapaapallon antajan täytyy huomioida alhaaltapäin tulevat vastustajan pelaajat ja oltava valmiina estämään heitä jaloillaan. Mitä nopeammin saamme omissa vapaapallotilanteissa pelin käyntiin, sitä todennäköisemmin vastustajan kuviot ovat sekaisin ja joukkueellamme on etulyöntiasema vastustajaan nähden. On tärkeää sisäistää kaikkien pelaajien tehtävät. Vapaapalloissa huomio kannattaa keskittää siihen, että uppopallossa, toisin kuin muissa lajeissa, ei vapaapallosta tulisi voida tehdä maalia suoraan tai edes syötön kautta. 4.1.1 Oma vapaapallo Omassa vapaapallossa pääasia on saada pallo omalle joukkueelle kunnolla haltuun. Turhaan hätäilyyn ei ole siis tarvetta, koska hätäily ei toisi yleensä kuin huonon syötön ja menetyksen siitä syystä. Tilanteissa, joissa vastustajan 23
kori on saatu haltuun, on asia erikseen. Joukkueen olisikin yhdistettävä kaikki voimansa pallon korille vientiin tällaisissa tilanteissa. Vapaapallossa annettavissa syötöissä olisi hyvä jos pelaaja, jolle syötetään, olisi liikkeessä. Tällöin häntä on vastustajan vaikeampi pitää, mutta myös hyökkäys saadaan nopeammin lähemmäksi vastustajan koria. 4.1.1.1 Keskikentältä Vapaapallo keskikentältä on hyvä lähtökohta hallitun hyökkäyksen rakenteluun. Käydään läpi perustilanne. Pelaajien on heti, pelin mentyä poikki, oltava valmiina siirtymään kuvan mukaisille paikoille. Vapaapallon antaa maalivahti. Toinen puolustaja on vapaapallon antohetkellä maalivahdin vieressä. Mikäli toinen hyökkääjistä on vastustajien ympäröimä, voidaan pelin avaus suorittaa puolustajan kautta. Puolustaja sijoittuu maalivahdista korkeintaan metrin päähän. Hyökkääjät sukeltavat maalivahdin molemmille puolille heti, kun maalivahti on valmis antamaan vapaapallon. Jos vastustajat varjostavat hyökkääjiä, kannattaa heidän nousta pintaan, tehdä kierto pinnan kautta ja sukeltaa uudelleen samaan paikkaan. Alempi puolustaja lähtee mukaan hyökkäykseen heti, kun pallo on saatu varmasti omalle joukkueelle ja antaneessa parissa ollut puolustaja siirtyy varmistamaan. Maalivahti lähtee heti mukaan tilanteeseen, jos hyökkääjät 24