Reilun kaupan edistämisyhdistys

Reilun kaupan edistämisyhdistys Vuosiraportti 2009

3 Alkusanat Sisällys 3 Alkusanat 4 Tuotteiden valikoimat laajenivat entisestään 5 Reilun kaupan tuotteiden myynti Suomessa 2009 6 Merkkivuotta juhlistettiin maaliskuussa 7 Hyviä uutisia juhlavuoden varrelta 8 Koko Suomi tempaisi Reilun kaupan viikoilla 9 Reilun kaupan tuottaja Francisca Márquez 10 11 Suomessa myytävien tuotteiden alkuperämaat 12 Suurten kansainvälisten avausten vuosi 13 Reilu kauppa ja ympäristö 14 Tuloslaskelma 15 Reilun kaupan edistämisyhdistys Suomi on edelleen huippumaa Reilun kaupan kulutuksessa, ja kiitos siitä kuuluu kaikille kumppaneillemme. Reilu kauppa jatkoi kasvuaan myös vuoden 2009 taloudellisesti haastavassa tilanteessa. Samaan aikaan Suomen koko vähittäiskaupan myynnin arvo pieneni. Reilua kauppaa on hyvä edistää maassa, jossa kannatus on näin mittavaa. Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan 78 prosenttia suomalaisista luottaa Reilun kaupan sertifiointimerkkiin (viidentoista maan keskiarvo 64 prosenttia). Meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa kaupan tuotevalikoimat, yritysten raaka-ainehankinnat, työpaikan omat hankinnat ja oma ostoskorimme edellyttävät valintoja ja päätöksiä. Mitä useammin valitsemme eettisesti kestävän tuotteen, sitä useammalle ihmiselle mahdollistamme paremman tulevaisuuden kehitysmaissa. Tutkimusten mukaan vastuullisuus omassa liiketoiminnassa tuottaa kilpailuetua ja parantaa omistaja-arvoa. Vuoden 2009 aikana nähtiin monien kansainvälisten suuryritystenkin panostavan Reiluun kauppaan. Reilun kaupan kasvaessa kansainvälisesti raakaaineiden saatavuus helpottuu. Suomalainen elintarvike- ja tekstiiliteollisuus on osoittanut edelleen kasvavaa kiinnostusta eettisesti kestävään raaka-ainehankintaan. Kauppaketjut niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ovat vastanneet kuluttajakysyntään ja tarjonneet kuluttajille todellisia valinnanmahdollisuuksia. Reilun kaupan tuotteita on Suomessa myynnissä kaikissa ketjuissa. Ja niitä ostavat kaikenikäiset miehet ja naiset eri puolilla Suomea. Naiset ja miehet, joille tuotteiden alkuperällä on merkitystä. Reilu kauppa on kuluttajalle helppo tapa tehdä eettisiä valintoja arjessaan. Aktii viset kuluttajat myös toimivat Reilun kaupan puolesta ja osoittavat näin tukensa kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille. Ennätyksellinen määrä suomalaisia osallistui yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa Reilun kaupan viikoilla kampanjaan Reilun kaupan tietoisuuden lisäämiseksi. Reilua kauppaa kasvatetaan kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman yhteistyöllä. Reilun kaupan kansainvälistä järjestelmää kehitetään jatkuvasti, jotta Reilu kauppa voi edelleen kasvaa. Reilua kauppaa laajennetaan, vahvistetaan ja syvennetään yksinkertaistamalla ja virtaviivaistamalla sitä ydinasioista ja kriteerien tiukkuudesta kuitenkaan tinkimättä. Suomessa on myynnissä jo 1 500 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Mahdollisuus hyviin valintoihin kasvaa jatkuvasti. Haluan kiittää reilusta vuodesta 2009 kumppaneitamme, kuluttajia sekä työntekijöitämme ja aktivisteja, jotka edistävät asiaa suurella sydämellä. Pirjo Virtaintorppa vt. toiminnanjohtaja Reilun kaupan edistämisyhdistys

4 5 Suomessa myytävien Reilun Reilun kaupan tuotteiden myynti Suomessa 2009 1400 kaupan tuotteiden määrä Suomalaiset ostivat Reilun kaupan tuotteita noin 86,9 miljoonalla eurolla. 1200 1000 Jokainen suomalainen osti tuotteita keskimäärin 16,31 eurolla. 800 Vuoden alussa oli myynnissä 820 ja vuoden lopussa jo 1 400 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Kehitysmaiden tuottajat saivat erillistä Reilun kaupan lisää Suomen myynneistä noin miljoonaa euroa. Uusia Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita Suomen markkinoilla olivat oliiviöljy, omenat ja kolajuoma. Reilun kaupan tuotteista suurin markkinaosuus oli Reilun kaupan banaanilla: noin 17 prosenttia. Tuotteiden määrä 600 400 200 0 70 100 120 350 820 1400 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Reilun kaupan tuotteiden myynti Suomessa asukasta kohden Tuotteiden valikoimat laajenivat entisestään Suomessa oli vuoden 2009 lopussa myynnissä jo 1 400 erilaista Reilun kaupan tuotet ta. Eniten suomalaiset käyttivät rahaa in, banaaniin, kukkiin, viiniin ja puuvillatuotteisiin tässä järjestyksessä. Kahvi Reilun kaupan on edelleen yksi tunnetuimmista Reilun kaupan tuotteista, ja valikoima on hyvin laaja. Vuonna 2009 saatavilla oli yli 200 erilaista a, esimerkiksi suodatin-, papu- ja pannua sekä espressoa, pikaa ja erilaisia makukahveja. Myös monista automaateista sai Reilun kaupan a. Yhteensä suomalaiset ostivat Reilun kaupan a 545 600 kiloa. Vähittäiskaupassa myydyn Reilun kaupan n määrä pysyi ennallaan, mutta lapuolella myynnin volyymi laski. Hedelmät Suomessa oli vuonna 2009 myynnissä banaaneja, appelsiineja, ananaksia, viinirypäleitä, greippejä, avokadoja ja mangoja. Uu tena hedelmänä markkinoille tulivat Reilun kaupan omenat. Reilun kaupan banaanien myynti jatkui tasaisena. Niitä myytiin noin 9 miljoonaa kiloa, ja markkinaosuus pysyi 17 prosentissa. Viinirypäleiden myynti kasvoi 29 prosenttia. Leikkokukat Reilun kaupan kukat ovat yksi suosituimmista Reilun kaupan tuotteista. Kukkia myytiin 9,3 miljoonalla eurolla, ja myynti kasvoi 13 prosenttia. Suomessa oli myynnissä Reilun kaupan ruusuja, neilikoita ja sekakimppuja. Viini Reilun kaupan viinien saatavuus parani niin Alkossa kuin ravintoloissakin, ja saatavilla oli 26 erilaista Reilun kaupan viiniä: puna- ja valkoviinejä sekä kuohuviinejä. Yhteensä viinejä myytiin 610 000 litraa, mikä oli 68 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Puuvilla Reilun kaupan puuvillasta valmistettujen tuotteiden myynti kasvoi 95 prosenttia, ja tuotevalikoima laajeni entisestään. Erilaisia Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja tuotteita myytiin noin 7,7 miljoonalla eurolla. Vuoden aikana Suomen markkinoille saatiin noin 200 uutta Reilun kaupan puuvillasta valmistettua tuotetta. Valikoimassa oli erilaisia vaatteita, sukkia, kodintekstiilejä, kasseja, asusteita ja vanutuotteita. Tee Teen myynti jatkoi vahvaa kasvuaan. Vuonna 2009 sen myynti kasvoi 75 prosenttia. Markkinoilla oli yli 140 erilaista tee tuotetta, esimerkiksi vihreää, mustaa ja valkoista teetä, erilaisia teesekoituksia sekä yrttijuomia, kuten rooibosta. Mehu Reilun kaupan mehujen myynti kasvoi 35 prosenttia. Yhteensä mehuja myytiin 338 000 litraa. Mehuja oli myynnissä lähes 20 erilaista: appelsiini-, omena-, ananas-, greippi- ja sekamehuja. Mausteet Reilun kaupan maustevalikoima laajeni vuoden aikana. Saatavilla oli jo muun muassa musta- ja valkopippuria, pippurisekoituksia, kanelia, kardemummaa, vaniljatankoja, vaniljasokeria, neilikkaa, kurkumaa ja inkivääriä. Mausteita myytiin yli 215 000 eurolla. Näiden tuotteiden lisäksi Suomessa myytiin muun muassa Reilun kaupan kaakaota, suklaata, sokeria, hunajaa, riisiä, pähkinöitä, oliiviöljyä ja urheilupalloja. Lisäksi myynnissä oli useita erilaisia yhdistelmätuotteita eli tuotteita, joissa on mukana Reilun kaupan raaka-aineita: mysliä, keksejä, hilloja, levitteitä, makeisia, jogurtteja, jäätelöä ja kosmetiikkatuotteita. Kuva: Frédéric Raevens Euroa asukasta kohden Miljoonaa euroa 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1,47 2,46 4,25 6,54 10,22 16,31 2004 2005 2006 2007 2008 2009* Reilun kaupan tuotteiden myynnin arvo Suomessa 7,7 13,1 22,5 34,7 54,4 86,9 2004 2005 2006 2007 2008 2009* * Huomioitu myyntihinnat Horeca-puolella.

6 Reilun kaupan juhlavuosi Hyvä olo lähellä ja kaukana 7 Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Reilun kaupan tuottajien edustaja Yorokamu K. Abainenamar tapasivat juhlavuoden tilaisuudessa Finlandia-talossa. Merkkivuotta juhlistettiin maaliskuussa Vuonna 2009 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun ensimmäiset Reilu kauppa -sertifioidut tuotteet, ja tee, tulivat maassamme myyntiin. Reilun kaupan edistämisyhdistys juhli yhteistyökumppaneineen merkkivuotta Helsingin Finlandiatalossa maaliskuussa 2009. Juhlatilaisuuteen osallistuivat muun muassa tasavallan presidentti ja Reilun kaupan juhlavuoden suojelija Tarja Halonen, Reilun kaupan afrikkalaisten tuottajien verkoston African Fairtrade Networkin puheenjohtaja ja tuottaja Yorokamu K. Abainenamar sekä Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön FLO:n toimitusjohtaja Rob Cameron. Merkkivuoden kunniaksi Reilun kaupan edistämisyhdistys julkisti tulevaisuuden tavoitteensa kymmenkertaistaa viidessä vuodessa Reilun kaupan tuotteiden myynti Suomessa. Lisäksi useat Reilun kaupan edistämisyhdistyksen jäsenjärjestöt päättivät lisätä Reilun kaupan tuotteiden käyttöä ja pitää entistä enemmän Reilua kauppaa esillä omassa toiminnassaan. Kaupparyhmien johtajien juhlatilaisuudessa pitämissä puheenvuoroissa korostui halu kuunnella kuluttajia ja Reilun kaupan valtavirtaistuminen. Juhlavuoden teema oli Hyvä olo lähellä ja kaukana, sillä Reilun kaupan tuotteet antavat kehitysmaiden tuottajille mahdollisuuden edistää omalla työllään hyvinvointiaan ja suomalaisille kuluttajille mahdollisuuden kuluttaa omien arvojensa mukaisesti. Merkkivuoden juhlatilaisuudessa sanottua Olemme kaikki täällä siksi, että vaalimme Reilun kaupan ihanteita. Uskomme, että ne ovat keino tuoda toivoa ja varmistaa parempi elämä kehitysmaiden tuottajille Afrikassa ja muualla globaalissa etelässä. Yorokamu K. Abainenamar, puheenjohtaja, African Fairtrade Network Reilun kaupan vahvuutena, hyvät ystävät, niin kuin me tiedäm me, on laaja yhteistyö eri toimijoiden kesken, ja näin on tapahtunut alusta alkaen. Minun mielestäni tämä työ on ollut kannustava esimerkki siitä, että yritysmaailman, kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin välille on ollut mahdollista luoda pitkäaikainen yhteistyö. Tarja Halonen, tasavallan presidentti Eteläisten viljelijöiden ja työntekijöiden hyvinvointi on myös suomalaisen työntekijän etu eikä millään lailla siitä pois. Lauri Ihalainen, puheenjohtaja, SAK Edelläkävijyys on ollut aina tärkeää sekä Keskolle että Reilulle kaupalle. Yhdessä Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kanssa teettämämme tutkimus vahvisti, että Reilun kaupan tuotteet tulevat olemaan yhä tärkeämpiä suomalaisille kuluttajille. Minna Kurunsaari, tavarakaupan johtaja, Ruokakesko Tuotevalikoima kasvaa huimaa vauhtia. Tarjonta on lisääntynyt myös meillä S-ryhmässä paitsi päivittäistavaraja käyttötavarapuolella, myös eritoten matkailu- ja ravitsemiskaupassa. Risto Pyykönen, johtaja, SOK Kestävä kehitys on yksi Espoon kaupungin arvoista, ja Reilu kauppa on kannanottomme kestävän kehityksen puolesta. Pirjo Pöyhiä, konsernipalveluiden johtaja, Espoon kaupunki Reilun kaupan juhlavuoden teema hyvä olo lähellä ja kaukana sopii erinomaisesti myös Suomen Lähikaupalle ja meidän arvopohjaamme. Leena Saarinen, toimitusjohtaja, Suomen Lähikauppa Kaupalliset toimijat ja kansalaisyhteiskunta ovat Suomessa löytäneet luontevasti yhteisiä intressejä ja toimivat Reilun kaupan edistämiseksi monenlaisissa kumppanuuksissa. Tämä on yhteistyötä, jossa aidosti kaikki voittavat! Ja päävoiton saa Reilun kaupan tuottaja. Merja Siltanen, puheenjohtaja, Marttaliitto Hyviä uutisia juhla vuoden varrelta Suomen ensimmäiset Reilun kaupan koulut Tampereen yliopistolle myönnettiin Suomen ensimmäinen Reilun kaupan korkeakoulun arvonimi. Yliopiston kaikissa ravintoloissa myydään Reilun kaupan tuotteita, ja tiedekunnat ovat sitoutuneet käyttämään Reilun kaupan tuotteita. Juhlavuonna myönnettiin myös Perheniemen opistolle Suomen ensimmäinen Reilun kaupan koulun arvonimi. Espoosta ja Joensuusta Reilun kaupan kaupungit Espoolle ja Joensuulle myönnettiin Reilun kaupan kaupungin arvonimi. Espoon kaupungin ruokapalvelun yli 200 toimipisteessä käytettiin vuoden aikana 7 300 kiloa Reilun kaupan a, 12 250 teepussillista Reilun kaupan teetä ja 1 100 kiloa Reilun kaupan banaaneja. Lisäksi toimipisteissä käytettiin Reilun kaupan sokeria, suklaata ja hunajaa. Juhlavuonna Reilun kaupan kaupunki -kampanjointi aloitettiin usealla paikkakunnalla, esimerkiksi Huittisissa, Kouvolassa ja Mänttä-Vilppulassa. Vuoden lopussa Reilun kaupan kuntia ja kaupunkeja oli Suomessa jo viisi: Espoo, Joensuu, Pori, Tampere ja Utajärvi. Reilun kaupan seurakuntien määrä kasvoi Reilun kaupan seurakuntia oli Suomessa vuonna 2009 jo 74. Reilun kaupan seurakunta -kampanja sai uusia tukijoita, kun Kirkkohallitus ja Suomen World Vision liittyivät kampanjaan. Reilun kaupan tunnettuus jatkoi kasvuaan Virossa Syksyllä 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan Reilun kaupan peri aatteet tuntee jo lähes viidennes virolaisista. Syyt ostaa Reilun kaupan tuotteita ovat syventyneet: aikaisemmin tuotteita ostettiin uteliaisuudesta, nyt halutaan vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään. Virpi Hämeen-Anttila ja Wilson Kirwa Reilun kaupan lähettiläiksi Reilun kaupan lähettiläiden arvonimi myönnettiin tutkija-kirjailija Virpi Hämeen-Anttilalle sekä juoksija-sadunkertoja Wilson Kirwalle. Arvonimi myönnetään vuosittain tunnetuille suomalaisille, jotka edistävät Reilua kauppaa omalla toiminnallaan. Reilun kaupan palkinto Reilun kaupan liikkeessä mukana oleville vapaaehtoisille annettiin juhlavuoden Reilun kaupan palkinto. Vapaaehtoisia haluttiin kiittää tärkeästä työstä, jota he ovat tehneet jo kymmenen vuoden ajan lisätäkseen suomalaisten tietämystä Reilusta kaupasta. Reilulla kaupalla vahva brändi Suomalaiset pitävät vastuullisuutta merkittävänä arvona. He odottavat yrityksiltä yhä enemmän panostuksia vastuullisiin ja kestäviin toimintatapoihin. Tästä osoituksena Reilu kauppa kasvoi taantumasta huolimatta vuonna 2009. Suomessa Reilun kaupan tunnettuus on korkealla tasolla ja brändi on vahva. Jopa 82 prosenttia suomalaisista tietää, mitä Reilun kaupan merkki tuotteessa merkitsee (TNS Gallup 2009). Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden Brändien arvostus 2009 -tutkimuksessa Reilu kauppa sijoittui sijalle 153. Reilu kauppa oli ainoa listalle päässyt kansalaisjärjestön omistama brändi. Vuoden 2009 alussa Suomessa otettiin käyttöön kansainvälinen Reilun kaupan sertifiointimerkki, joka korvaa aiemmin käytetyn sertifiointimerkin suomalaisen version.

8 Reilun kaupan juhlavuosi Hyvä olo lähellä ja kaukana 9 Banaanituottaja Francisca Márquez jakaa Reilun kaupan banaaneja Olarin koulussa. Kuva: Joanna Moorhouse Koko Suomi tempaisi Reilun kaupan viikoilla Reilun kaupan tuottaja Francisca Márquez Yhteiskunnan kaikille sektoreille ulottuvan yhteistyön tuloksena sadat tuhannet ihmiset tutustuivat Reiluun kauppaan ja sen merkitykseen Reilun kaupan viikoilla. Reilun kaupan viikkoja vietettiin Suomessa 19.10. 1.11. Viikkojen lähtölaukaus oli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken käy ty leikkimielinen Reilun kaupan maaottelu. Siinä kilpailtiin suurimman osallistujajoukon keräämisestä niin sanotuille reiluille tauoille, joilla tuli käyttää jotain Reilun kaupan tuotetta. Leikkimielisen tempauksen suurimpia voittajia olivat kehi tys maiden tuottajat, sillä tempaus lisäsi Reilun kaupan tunnettuutta kaikissa osallistujamaissa. Maaotteluun osallistui neljässä Pohjoismaassa 289 678 henkilöä, ja yhteensä järjestettiin 3 800 tapahtumaa ja tempausta. Maaottelutempauksesta tuli väkilukuun suhteutettuna kaikkien aikojen suurin Reilun kaupan puolesta järjestetty kampanja. Suomessa maaotteluun osallistui 70 302 henkilöä 166 paikkakunnalla. Tällä tuloksella Suomi jätti taakseen Tanskan ja Norjan. Ennakkoilmoittautumisissa Suomi ehti johtaa myös Ruotsia, mutta Ruotsi kiri lopulta selkeään voittoon. Haasteilla lisää osallistujia Suomessa maaotteluun osallistuttiin muun muassa loissa, ravintoloissa, järjestöissä, seurakunnissa, oppilaitoksissa, päiväkodeissa, myymälöissä, ammattiyhdistyksissä sekä kunnissa, kaupungeissa ja niiden eri yksiköissä. Maaottelun haastekampanjat osoittivat, että jopa kilpailijat voivat yhdistää voimansa kehitysmaiden viljelijöiden hyväksi. Coffee House- ja Wayne s Coffee -laketjut haastoivat toisensa maaotteluun ja kilpailivat keskenään osallistujamääristä. Kahvilaketjut palkittiin myöhemmin Reilun kaupan palkinnon jakotilaisuudessa kunniamaininnalla ainutlaatuisesta ja ennakkoluulottomasta yhteistyöstä. Ruotsin parlamentti haastoi naapurimaidensa parlamentit maaotteluun ja hävisi kisan Suomen eduskunnalle. Eduskunnan globaaliryhmän järjestämälle tauolle osallistui 309 kansanedustajaa ja eduskunnan työntekijää, Ruotsissa maaottelijoita oli 123. Tornio päihitti naapurinsa Haaparannan luvuin 456 382, ja SAK keräsi omille tauoilleen enemmän osallistujia kuin pohjoismaiset sisarjärjestönsä yhteensä. Suurimmat päivittäistavaraketjut mukana Reilun kaupan viikoilla järjestettiin myös satoja muita Reilu kauppa -aiheisia tapahtumia ja kampanjoita. Kaikki suurimmat suomalaiset päivittäistavarakaupan ketjut osallistuivat kampanjaan ja toivat Reilun kaupan tuotteet satojen tuhansien kuluttajien tietoisuuteen viestimällä niistä tv- ja printtimainonnassa, kuluttajaviestinnässä, suorapostituksissa sekä myymälöissä, joissa järjestettiin myös kilpailuja ja arvontoja sekä Reilun kaupan maaottelutempauksia. Reilun kaupan tuotteita valmistavat ja maahantuovat yritykset toteuttivat yhteisen tv-kampanjan, jossa jo edelliseltä vuodelta tuttu missi muuttaa maailmaa ostamalla Reilun kaupan tuotteita. Lisäksi yritykset lisäsivät kuluttajien tietoisuutta Reilusta kaupasta ja laajasta tuotevalikoimasta kampanjoimalla aktiivisesti omilla Reilun kaupan tuotteillaan. Yritykset vastasivat kuluttajien kysyntään myös tuotelanseerauksilla ja paransivat näin suomalaisten kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään. Myös yritykset, joilla ei aiemmin ollut ollut Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita saatavilla, lanseerasivat uusia Reilun kaupan tuotteita. Näin Reilun kaupan kannattajajoukko kasvoi entisestään. Reilun kaupan banaanien tuottaja Francisca Márquez oli ensi kertaa elämässään ulkomailla vieraillessaan Suomessa Reilun kaupan viikoilla 2009. Ecuadorilainen banaanituottaja Francisca Márquez vieraili Suomessa Reilun kaupan viikoilla syksyllä 2009. Matkan aikana Márquez ehti tavata lukemattomia suomalaisia koululaisista toimittajiin ja Reilun kaupan vapaaehtoisista kansanedustajiin. Matkansa päätteeksi Francisca sanoi, että Suomessa käyminen oli ollut arvokas kokemus. Nyt minulla on näkemys siitä, minkälaista banaaninmyyntimme eurooppalaisilla kuluttajamarkkinoilla todellisuudessa on. Márquez tuottaa banaaneja 13 hehtaarin kokoisella banaanitilalla. Vuodesta 2002 hän on tuottanut Reilun kaupan banaaneja. Silloin hän liittyi El Guabo -nimiseen osuuskuntaan, jonka muodostavat noin 500 Reilun kaupan banaanien perhetuottajaa. Márquez asuu Pasaje-nimisessä pikkukaupungissa. Alueen pääelinkeino on maatalous, ja suosituin viljelykasvi on banaani. Márquezin mukaan alueella on hyvä viljellä banaaneja, sillä maasto on tasaista ja ilmasto tarkoitukseen sopiva. Me korjaamme satoa joka viikko. Sesongista riippuen tuotamme 300 450 laatikollista banaania viikossa, Márquez kertoo. Työntekijöille parempaa palkkaa Márquezin tilalla työskentelee neljä työntekijää. Francisca itse huolehtii lähinnä kirjanpidosta ja hallinnosta, mutta osallistuu tarvittaessa sadonkorjuuseen ja banaanien pesuun. Márquezin mies auttaa tilalla säännöllisesti, ja sadonkorjuuseen tulee avuksi lisää työvoimaa. Reilun kaupan ansiosta olen voinut maksaa työntekijöilleni parempaa palkkaa ja saada vakituiset työntekijäni sairausvakuutuksen piiriin. Ennen kuin Márquez alkoi tuottaa Reilu kauppa -sertifioituja banaaneja, hän joutui joskus myymään banaaneja jopa alle hinnan, joka olisi kattanut tuotantokustannukset. Joskus saimme vain 80 Yhdysvaltain senttiä 18,14 kilon banaanilaatikolta, hän muistelee. Välikädet maksoivat banaaneista mitä halusivat, sopimuksistamme huolimatta. Reilu kauppa on tuonut mukanaan paljon positiivisia muutoksia. Márquez saa lähes kaikki banaaninsa myytyä Reilun kaupan tuotteina. Ostajat maksavat nyt parempaa hintaa eli vähintään Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Márquez on tyytyväinen myös Reilun kaupan tuomaan vakauteen. Hän sanoo uskaltavansa nyt investoida tuotantoon. Lisäksi maaperä näyttää nykyään aiempaa elinvoimaisemmalta ja kasvit terveemmiltä. Tilalla oli vähennettävä kemikaalien käyttöä, kun siellä alettiin tuottaa Reilun kaupan banaaneja. Naiset mukaan päätöksentekoon Banaanituottajien osuuskunnan kautta Márquez on saanut teknistä tukea tilan kehittämiseen. Tasa-arvo osuuskunnassa on parantunut, kun naisia on koulutettu. Márquezin mukaan naisten oli aluksi vaikea saada ääntään kuuluviin yleiskokouksessa, mutta nyt he ovat rohkeasti mukana päätöksenteossa. El Guabon 11-henkisessä hallituksessa on nykyään kaksi naista. Márquez kuuluu oman ryhmänsä hallitukseen. Erillisellä Reilun kaupan lisällä, jota maksetaan tuottajayhteisölle Reilun kaupan takuuhinnan lisäksi, on esimerkiksi hankittu osuuskunnan työntekijöille joka kuukausi kassillinen peruselintarvikkeita. Lisällä on kustannettu myös työntekijöiden lapsille koulutarvikkeita, mikä on helpottanut monen lapsen pääsyä kouluun.

10 Suomessa myytävien tuotteiden alkuperämaat 11 Palestiina oliiviöljy EGYPTI appelsiini, viinirypäleet Tunisia taateli Meksiko, avokado, hunaja, greippi Guatemala, hunaja El Salvador, pähkinät Costa Rica, hedelmämehu, banaani, ananas, sokeri, kaakao Kolumbia, neilikat Ecuador, banaani, ruusut Peru, kaakao, mango, pähkinät, puuvilla Bolivia, kaakao, kvinoa, pähkinät Chile viini, hunaja Belize kaakao Kuuba hedelmämehu Marokko appelsiini, mandariini Mali puuvilla Dominikaaninen tasavalta kaakao Honduras Senegal Nicaragua puuvilla, pähkinät, siemenet, kaakao, hunaja Ghana kaakao, ananas, banaani Burkina Faso mango, pähkinät, puuvilla, sheavoi Kamerun kaakao, puuvilla Brasilia, hedelmämehu, pähkinät, mausteet Paraguay sokeri Pakistan urheilupallot, puuvilla, aprikoosi Etiopia Kenia ruusut, sekakimput, neilikat, tee Uganda Ruanda Tansania, tee Thaimaa riisi Sri Lanka tee, mausteet Intia tee, riisi, mausteet, pähkinät, puuvilla, ananas Kongon demokraattinen tasavalta Madagaskar mausteet Kiina tee Filippiinit sokeri Papua- Uusi-Guinea Sambia LISENSSINHALTIJAT SUOMEN MARKKINOILLA VUONNA 2009 Argentiina appelsiini, viini, mandariini Etelä-Afrikka viini, tee, hedelmämehu, appelsiini, greippi, omena, viinirypäleet sokeri, hunaja Malawi sokeri, pähkinät Mosambik pähkinät Aaro Forsman Oy AgroFair Benelux B.V. Alara Wholefoods Ltd Amigos international Andesa Anttila Oy Arcus AS Aromix Erikois Oy Arvid Nordquist H.A.B Autobar Finland Oy Barry Callebaut Sweden AB Ben & Jerry s Finland Bestseller A/S Bloom B.V. Butler s Choice International ApS Capespan Continent NV Centre de Caféologie Oy Chris-Wine Finland Ab Clipper Teas Ltd Coffeelings Oy Community Foods Ltd Oy Contest Ab / Robert s Coffee Dr Oetker Suomi Oy Drie Mollen sinds 1818 B.V. East 25 Oy Eckes-Granini Finland Oy Ab Ethic Design Oy Ethically Sourced Products Ltd. Oy FairMary Ab Fair Trade Original Finlayson Oy Fondberg Group AB Food Brands Group Ltd Foster s EMEA Limited Fullwell Mill Ltd Gossypium Gredon Invest Oy / Dammenberg Green & Black s Ltd Hartwa-Trade Oy Ab Helsingin Kukkatoimitus Oy Herbal Health Ltd Hiski & Co. Cuisine Service Oy Hug Uk Ltd Hunajainen SAM Oy Hydra et Tetra medical Inner Ground Design Kaiku Ethical Oy Larex AB Laura Ashley Ltd Löfbergs Lila AB Oy MakroBios Ab Mascot Høie AS Meira Oy Metro Drinks Ltd Meyer Hosen AG Miko Coffee Service NV Mokkamestarit Oy Mondelin Oy Mongozo B.V. Monsoon Accessorize Ltd Nanso Group Oy Neuteboom Koffiebranders B.V. Nordic Sugar A/S Organic Seed & Bean Co. People Tree Ltd Pernod Ricard Finland Oy Piccalilly Pralibel NV R Twining and Co. Ltd Rauch Fruchtsäfte GmbH & Co Ruokakesko Oy Santa Maria AB Satotukku Oy Scandic Food A/S Scanman Oy Servaali Oy Sidoste Oy Simon Levelt B.V. Social Fashion Company GmbH Solera Finland Oy Sukkamestarit Oy Suomen Elintarviketuonti Oy Nordqvist Suomen Nestlé Oy Tampereen Kehitysmaakauppayhdistys r.y. Ter Molst International NV The London Tea Company Toms Gruppen A/S Top-Knit Oy Traidcraft PLC Ubuntu Trading Company Ltd Umbro International Ltd United Nordic Inc AB UniWines Marketing Urtekram International A/S Verdel Bloemenexport B.V. Vinetum Oy Vita Verde GmbH Zaytoun CIC Zotter Schokoladenmanufaktur GmbH Östinvest AB sekä monia muita toimijoita

12 13 Reilu kauppa ja ympäristö Reilun kaupan kriteereihin kuuluvat myös ympäristökriteerit, sillä ympäristön tila on tärkeä alueella asuvien ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja elinkeinon kannalta. Suurten kansainvälisten avausten vuosi Suuryritysten siirtyminen Reiluun kauppaan leimasi eettisen kuluttamisen kansainvälisiä markkinoita vuonna 2009. Suurimmista kansainvälisistä Reilun kaupan avauksista vastasivat Starbucks, Nestlé ja Cadbury. Maailmanlaajuinen laketju Starbucks vahvisti asemaansa maailman suurimpana Reilun kaupan n ostajana syyskuussa. Ketju päätti ruveta käyttämään kaikissa Euroopassa myytävissä espressopohjaisissa kahveissaan vain Reilu kauppa -sertifioitua a. Käytännössä uudistus koskee valtaosaa ketjun Euroopassa myydyistä kahveista. Päätöksen jälkeen Starbucks arvioi ostavansa kehitysmaiden pienviljelijöiltä Reilun kaupan a noin 2,8 miljoonalla eurolla vuodessa. Eniten uusia avauksia nähtiin suklaan valmistajilta. Isossa- Britanniassa Reilun kaupan sertifiointimerkin sai Cadbury Dairy Milk, joka on maan myydyin suklaapatukka. Elokuussa Cadbury ilmoitti sertifioivansa Dairy Milkin myös Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Päätöksen seurauksena Reilun kaupan merkki ilmestyy noin 350 miljoonaan suklaapatukkaan, joissa käytetään vuosittain noin 20 000 tonnia Reilun kaupan kaakaota. Joulukuussa Nestlé tuli mukaan Reilun kaupan suklaan markkinoille ilmoittamalla suosituimman Kit Kat -suklaansa sertifioinnista Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Päätös lisää Reilun kaupan kaakaon myyntejä 16 000 tonnilla vuodessa, ja kuluttajien on taas entistä helpompi valita eettisemmin makeishyllyllä. Kuva: Linus Hallgren FLO vastaa kasvun tuomiin haasteisiin Reilun kaupan kansainvälinen yhteistyöjärjestö FLO (Fairtrade Labelling Organizations International) vastasi vuosia jatkuneen kasvun asettamiin haasteisiin uudella strategialla. Sen tavoitteena on Reilun kaupan järjestelmän vahvistaminen, hyötyjien määrän kasvattaminen sekä vaikutusten syventäminen. Järjestelmän vahvistamisessa avainroolissa on sertifioinnin yksinkertaistaminen ja toiminnan yhtenäistäminen. Reilun kaupan markkinat voivat jatkaa kasvuaan vain, jos moninapaisena syntynyt Reilun kaupan järjestelmä harmonisoi toimintaansa kaikkialla maailmassa. Reilun kaupan hyötyjien määrää laajennetaan myös ottamalla uusia tuotteita ja tuoteryhmiä sertifioinnin piiriin. Kasvua ei haeta kuitenkaan hyötyjen kustannuksella, vaan tulevaisuudessa tuottajille pyritään tarjoamaan Reilusta kaupasta nykyistä suuremmat hyödyt. Tuottajille suunnattuja tukipalveluita parannetaan, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet saada tuotteensa Reilun kaupan markkinoille. Uusia kriteereitä Uusi strategia näkyi myös Reilun kaupan tuotannolle säädettyjen kriteerien uudistamisessa. Reilun kaupan kriteerit pienviljelijöille uudistettiin vuoden alussa. Parannukset koskivat muun muassa pienviljelijöiden sosiaalisia ja taloudellisia oloja sekä pienviljelijöiden käyttämän kausityövoiman työehtoja. Tarkoituksena on huomioida erikokoisten tuottajayhteisöjen tarpeet ja erityispiirteet aiempaa paremmin ja varmistaa, että tuottajaorganisaatioilla on tilaa määritellä omat tarpeensa ja kehityssuuntansa itse. Myös tuotteilla kauppaa käyvien yritysten kriteerit uudistettiin alkuvuodesta. Kesällä luotiin yrteille ja mausteille aiempaa joustavammat kriteerit, joiden ansiosta Reilun kaupan markkinat saatiin lyhyessä ajassa auki suurelle määrälle uusia viljelijöitä. Ilmasto Reilun kaupan tuotteen valitseminen voi olla myös ilmastoteko. Reilun kaupan ympäristökriteereissä tuottajia kannustetaan pitämään erityisesti uusiutumattomista lähteistä tuotetun energian kulutus mahdollisimman vähäisenä. Maaperän eroosiota on vähennettävä tai estettävä. Sertifioidut suurtilat eivät saa tehdä uusia istutuksia koskemattomilla metsäalueilla. Valtaosa Reilun kaupan tuotteista kuljetetaan Eurooppaan laivarahtina. Lentokonekuljetuskaan ei tee tuotteista automaattisesti epäekologista vaihtoehtoa. Esimerkiksi kenialaisten leikkoruusujen hiilidioksidipäästöt olivat brittitutkimuksen mukaan lentokonekuljetukset mukaan laskien lähes kuusi kertaa hollantilaisia ruusuja pienemmät (Cranfieldin yliopisto, 2007). Viljely Tuottajia kannustetaan mahdollisimman luonnonmukaiseen viljelyyn. Tasapaino kaupallisen toiminnan ja ympäristön suojelun välille pyritään luomaan esimerkiksi vuoroviljelyllä, viljelytekniikoiden ja -kasvien valinnoilla, lannoitteiden ja torjunta-aineiden varovaisella käytöllä ja varjokasviviljelyllä. Viljelyyn ei ryhdytä suojelluilla alueilla tai vastoin kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä. Vesistö Ympäristökriteerit edellyttävät, että vesivaroja käytetään suojellen ja saastuttamatta. Suurtilojen on hävitettävä jätevesi siten, ettei se saastuta ihmisten tai eläinten juomavesilähteitä. Tuottajat välttävät kemikaalien ruiskuttamista jokien tai muiden merkittävien vesilähteiden yllä. Maaperä Reilun kaupan ympäristökriteereiden yksi tavoite on suojella maaperän rakennetta. Tuottajien on ylläpidettävä maaperän hedelmällisyyttä ja vähennettävä tai estettävä eroosiota. Kaikki maa-alueet tulee tarkastaa ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin. Kemikaalit Valtaosa kehitysmaissa käytetyistä tuholaismyrkyistä käytetään puuvillan, n, teen, sokerin ja hedelmien viljelyyn. Reilun kaupan tuotteiden viljelyssä tulee jatkuvasti vähentää kemikaalien, esimerkiksi tuholaismyrkkyjen, käyttöä. Yli sadan vahingollisen kemikaalin käyttö on kielletty. Ainoastaan koulutetut henkilöt saavat käyttää kemikaaleja, ja niitä tulee käsitellä, varastoida ja hävittää asianmukaisesti. Jätteet Reilun kaupan tuotteita tuottavien suurtilojen tulee vähentää, kierrättää, käyttää uudelleen ja kompostoida jätteitä. Vaarallinen jäte on hävitettävä asianmukaisesti. Henkilöt, jotka työskentelevät näiden aineiden parissa, on koulutettava. Orgaaninen jäte käytetään kestävällä tavalla esimerkiksi kompostoimalla tai katteena. Kuva: Fairtrade Media Geenimuuntelu Reilun kaupan tuotannossa ei sallita muuntogeenisten organismien (GMO) käyttöä. Reilun kaupan lisä Moni tuottajaorganisaatio on päättänyt käyttää erillistä Reilun kaupan lisää ympäristöhankkeisiin, kuten puiden istutukseen, jätteiden käsittelyyn ja energiatehokkuuteen. Esimerkiksi costaricalaiset ntuottajat ovat hankkineet Reilun kaupan lisillä uuneja, jotka toimivat biopolttoaineilla, kuten papujen ja macadamia-pähkinöiden kuorilla. Tämä on vähentänyt paikallisten metsien hakkaamista polttopuuksi. Ensin tilalle palasivat hyönteiset ja maata möyhentävät madot. Sitten palasivat linnut. Elämä tuli takaisin banaanitilalle! Banaaninviljelijä Abel Ugarte Marquee, Ecuador

14 15 Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA 1.1. 31.12.2009 1.1. 31.12.2008 Tuotot Valtionavut 80 000,00 91 038,25 EU-hanke 83 700,46 203 273,92 Projektiavustukset 6 712,34 Lisenssitulot 775 243,53 809 360,89 Toimintatuotot 36 667,51 135 031,13 Tuotot yhteensä 975 611,50 1 245 416,53 Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -427 362,29-399 261,18 Henkilösivukulut -87 596,36-86 270,03 Henkilöstökulut yhteensä -514 958,65-485 531,21 Muut toimintakulut Vuokrat -55 712,78-69 758,08 Vapaaehtoiset sosiaalikulut -8 465,18-15 181,95 Hankinnat ja ylläpito -10 582,16-6 701,95 Kehitystiedotus -67 414,87-136 622,20 Tuotetiedotus -37 268,07-65 475,72 Edustuskulut -13 652,22-606,31 Matkakulut -31 710,40-55 636,42 Autot -1 728,11-319,97 Konttori ja hallinto -39 133,53-80 670,08 Kehitystoiminta -6 786,26-4 688,02 Taloushallinto -12 054,69-19 864,46 Muut ostetut palvelut -139 463,95-115 474,50 Vakuutukset -3 421,34-3 040,97 Palvelumaksut -1 147,20-3 005,00 Jäsenmaksut -133 200,14-98 272,00 Muut kulut -3 837,40-180,38 Hallinto -60,66-1 193,89 Muut toimintakulut yhteensä -565 638,96-676 691,90 Kulut yhteensä -1 080 597,61-1 162 223,11 Tuotto-/kulujäämä -104 986,11 83 193,42 Varainhankinta Tuotot 17 730,00 22 118,85 Varainhankinta yhteensä 17 730,00 22 118,85 Tuotto-/kulujäämä -87 256,11 105 312,27 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 652,48 4 747,40 Kulut -13,00-28,16 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 639,48 4 719,24 Tuotto-/kulujäämä -86 616,63 110 031,51 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -86 616,63 110 031,51 Varsinainen toiminta, toiminnan tuotot Valtionavut 80 000 8 % EU-hanke 83 700 9 % Lisenssitulot 775 244 79 % Toimintatuotot 36 668 4 % 975 612 100 % 79 % Varsinainen toiminta, toiminnan kulut Henkilöstö 514 959 48 % Vapaaehtoiset sosiaalikulut 8 465 1 % Vuokrat 55 713 5 % Tiedotus 104 683 10 % Jäsenmaksut 133 200 12 % Konttori ja hallinto 51 249 5 % Matkakulut 31 710 3 % Muut ostetut palvelut 139 464 13 % Muut kulut 41 155 4 % 1 080 598 100 % 3 % 5 % 12 % 13 % Henkilöstö Vapaaehtoiset sosiaalikulut Vuokrat Tiedotus Jäsenmaksut Konttori ja hallinto Matkakulut Valtionavut Lisenssitulot 10 % 4 % 4 % 5 % 8 % 1 % Muut ostetut palvelut EU-hanke 9 % Toimintatuotot 48 % Muut kulut Reilun kaupan edistämisyhdistys Visio Kaikki kauppa ja tuotanto on oikeudenmukaista. Missio Tarjota oikeudenmukaiset liiketoimintamahdollisuudet ja työolot kehitysmaiden viljelijöille ja työntekijöille. Poistaa köyhyyttä ja tukea yhteisöjä omien elinolosuhteidensa parantamisessa. Henkilöstö 2010 vt. toiminnanjohtaja, tuoteryhmäpäällikkö Pirjo Virtaintorppa Viestintäpäällikkö Janne Sivonen Toimistopäällikkö Salme Mattila Hallintoassistentti Soile Heikkilä Asiakkuuspäällikkö Anne Arponen Asiakkuuspäällikkö Jaana Helminen Tuotepäällikkö Anne Quarshie (hoitovapaalla) Markkinointipäällikkö Riikka Karppinen Markkinointipäällikkö Kirsi Tanski (äitiysvapaalla) Markkinointikoordinaattori Jatta Makkula Asiakkuuspäällikkö Sanni Pekkala Järjestö- ja kuntayhteyksien päällikkö Sonja Vartiala Tiedottaja Meri Savonen Projektikoordinaattori Virossa Riina Kuusik (äitiysvapaalla 28.4.2010 ) Pohjoismaiden yhteinen puuvillakoordinaattori Ruotsissa Elisabet Lim Puheenjohtajat 2010 Puheenjohtaja Soili Suonoja Varapuheenjohtaja Pekka Ristelä Jäsenjärjestöt Finlands svenska Marthaförbund Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa Kirkon Ulkomaanapu Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava Luonto-Liitto Maailmankauppojen liitto Marttaliitto Opiskelijoiden lähetysliitto Ortodoksinen Lähetys Palvelualojen ammattiliitto PAM Pellervo-Seura Reilun kaupan puolesta Repu Solidaarisuus Sosialidemokraattiset Nuoret Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK Raportin taitto: Mainostoimisto Huvila Oy Kansien kuvat: Linus Hallgren, Kennet Havgaard, Jenna Kuntonen, Frédéric Raevens Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Suomen Kuluttajaliitto Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen Lähetysseura Suomen UNICEF Suomen World Vision Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL Tampereen Yrittäjänaiset TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Vasemmistonuoret Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO

Reilu kauppa on hyvä asia. Se auttaa meitä kehittämään ympäristöämme. Sokerituottaja Robin Chaya, Kasinthula, Malawi. Reilun kaupan edistämisyhdistys Paasivuorenkatu 2 A, 00530 Helsinki p. (09) 5658 680 f. (09) 5658 6850 reilukauppa@reilukauppa.fi www.reilukauppa.fi Tässä raportissa on käytetty FSC-sertifioitua paperia.