MUSEOVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2015

MUSEOVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2015

2

SISÄLTÖ 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS... 4 2. MUSEOVIRASTON TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 2012-2015... 6 3. SISÄISET PALVELUT JA KIINTEISTÖT... 9 4. VIESTINTÄ... 10 5. MUSEOALAN KEHITTÄMINEN... 10 6. KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 12 7. SUOMEN KANSALLISMUSEO... 17 8. TIETO- JA KOKOELMAPALVELUT... 22 LIITEMUISTIO 1. Momentti 29.80.50... 25 LIITEMUISTIO 2. Momentti 29.80.55... 28 Museoviraston toiminta- ja taloussuunnitelman 2012-2015 yhteenveto momenteittain... 30 Investointiohjelma vuosille 2012-2015... 31 Toimintamenojen lisäykset tulosalueittain 2012-2015... 33 3

1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Luovuuden ja kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa. Kulttuuriperinnön arvo osana hyvinvointia tunnistetaan yhteiskunnassa aiempaa paremmin. Myös kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa, muun muassa kulttuurimatkailun merkitys kasvaa ja sen muoto muuttuu. Samalla erilaisten kulttuuriin liittyvien palveluiden toimittajien kirjo lisääntyy, ja uusia toimijoita tulee sekä kulttuuriperintökentälle että sen ulkopuolelle. Tämä asettaa Museovirastolle haasteita sellaisten palveluiden tuottamiselle joita pidetään kulttuuriperinnön kannalta keskeisinä ja joilla pystytään vastaamaan käyttäjien tarpeisiin. Samalla korostuu Museoviraston ohjaavan ja neuvovan roolin merkitys. Kulttuurin merkityksen kasvu tarjoaa aiempaa paremman mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan, kansalaisten ja palvelukäyttäjien käsitykseen kulttuuriperinnöstä ja sen saamaan arvostukseen. Kulttuurin käsitteen muuttuminen asettaa puolestaan haasteita tiedon tallennuksen ja välittämisen tehtäville. Kulttuuri moninaistuu ja monikulttuurisuus lisääntyy. Kulttuurin moninaistuminen tuo kulttuuriperinnön palveluiden käyttäjiksi uusia asiakasryhmiä ja tuo esille näiden ryhmien uudenlaisia tarpeita palveluiden sekä kulttuuriperinnön vaalimisen suhteen. Haasteita toiminnalle asettaa myös yhteiskunnan arvoilmaston muutos ja sen huomioiminen omassa toiminnassa, muun muassa sen määrittelyssä mitä on kulttuuriperintö. Kansallisen kulttuurin pirstaloituminen on pysyvä ilmiö, jonka haltuunotto on Museoviraston toiminnan kestävyyden kannalta tärkeää. Väestö keskittyy, alueet erilaistuvat. Jatkuva alueellinen erilaistuminen asettaa haasteita palveluiden sekä kulttuuriperinnön säilymisen ja saatavuuden tasapuolisuudelle. Alueellinen näkökulma päätöksenteossa vahvistuu, ja on tärkeää olla alueellisesti läsnä sekä mukana keskeisissä aluetasolla kulttuuriperinnön suojelua ohjaavissa toiminnoissa. Kulttuuripalvelujen toimintaedellytykset vaihtelevat alueellisesti, ja toimijoiden mahdollisuuksia on pyrittävä vahvistamaan. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys haastaa käytännöt ja rakenteet. Avoin ja vuorovaikutteinen verkkomaailma asettaa Museoviraston palvelut uudenlaisten haasteiden eteen. Toiminnan kannalta keskeinen kehittämishaaste on kansalaisten ja viranomaisten lisääntynyt palveluiden käyttö tietoverkkojen avulla. Tottumus sähköisiin kulttuurisisältöihin ja -palveluihin muuttaa perinteistenkulttuuripalvelujen kysynnän rakennetta. Laadukkaan sisällön merkitys verkossa kasvaa sekä määrä että laadun suhteen ja tarjoaa haasteiden lisäksi mahdollisuuksia saavuttaa aiempaa suurempia ja kokonaan uusia yleisöjä. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on ratkaista alkujaan digitaalisena syntyneen kulttuuriperintöaineiston tallentaminen. 4

Kestääkö kehitys kulttuurisesti? Kansalaisten arvoissa tapahtuu muutoksia, ja mm. eettiset ja ekologiset kysymyksenasettelut nousevat painokkaammin yhteiskuntakeskustelun ja -politiikan kohteiksi. Tässä ilmastonmuutos on keskeinen asia. Sen vaikutukset on huomioitava mm. rakennetun ja muun kulttuuriympäristön suojelussa. Myös riskeihin varautumisen tarve korostuu. Paineet Green Office -tyyppiseen toimintaan kasvavat. Yhteiskunnan odotukset kulttuurisesti kestävän yhteisön rakentamisesta kasvavat ja myös Museovirastoon kohdistuu odotuksia toimista kulttuurisesti kestävän kehityksen tukemiseksi. Julkisen sektorin toimintaedellytykset ja rakenteet ovat muutoksessa. Julkisen sektorin suuret rakenteelliset muutokset muokkaavat myös Museovirastoa organisaationa sekä sen toimintaympäristöä. Kasvaviin palvelutarpeisiin on pystyttävä vastaamaan niukkenevilla resursseilla. Toiminnan on pystyttävä vastaamaan myös tuottovaatimusten kasvuun ja tehokkuuden lisäämisen tarpeeseen. Sektorien välisten esteiden vähittäinen madaltuminen ja yhteistyön kehittyminen antaa mahdollisuuksia uudenlaiseen panostukseen ja resurssien yhteiskäyttöön. 5

2. MUSEOVIRASTON TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 2012-2015 Museoviraston toiminnan painopistealueita vuosina 2012-2015 ovat organisaatiouudistuksen vakiinnuttaminen ja muutosprosessin ohjaus ja hallinta, kulttuuriperinnön aseman vahvistaminen yhteiskunnassa, aktiivinen ja ohjelmallinen suojelupolitiikka, aineistojen säilyttämisen ja saatavuuden parantaminen sekä näyttely- ja yleisötoiminnan kehittäminen. Painopistealueet tukevat opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyistä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteista seuraavia: 1) kulttuuriperinnön säilyttämisen, suojelun ja aktiivisen käytön vahvistaminen, 2) taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuus ja osallisuuden edistäminen sekä 3) lasten ja nuorten luovan ja taiteellisen ilmaisun tukeminen sekä kulttuuriin osallistuminen. Museoviraston toiminnan lähtökohtina tavoitteiden toteuttamisessa ovat palvelukyvyn parantaminen, asiakasnäkökulma, saavutettavuus ja laadunhallinta. Organisaatiouudistuksen vakiinnuttaminen ja muutosprosessin ohjaus ja hallinta Museovirastossa on käynnistetty useita muutos- ja kehittämishankkeita. Museoviraston kokonaisvaltaisen organisaatiouudistuksen valmistelu on käynnistetty vuoden 2010 alussa. Sen tavoitteena on selkiyttää strategisen johtamisen perusteita, siirtyä prosessiohjattuun toimintaan ja kohdentaa resursseja sisältöjen tuottamiseen. Organisaatiouudistuksen keskeinen tavoite on Museoviraston johtamisjärjestelmän selkiyttäminen. Hallintopalvelujen tuottamista yksinkertaistetaan kehittämällä tukipalveluorganisaatiota Museoviraston tarpeisiin. Suunnittelukaudella vakiinnutetaan vuoden 2011 alussa toteutettava uudistus. Johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä otetaan strateginen suunnittelu ja palvelutuotantoon perustuva suunnittelumalli pysyvään käyttöön. Henkilöstön hyvinvointi, motivointi, osaamisen kehittäminen ja resurssien riittävyydestä huolehtiminen on keskeinen osa uudistuvaa johtamista. Viraston muutto uusiin toimitiloihin tapahtuu porrastetusti vuosina 2011 2012. Kokoelmien säilyttämisestä ja säilytystiloista tehdään suunnitelmakauden aikana suunnitelma. Sen tavoitteena on valtakunnallisten keskusmuseoiden keskusvarastokysymyksen ratkaiseminen yhteistyössä Valtion tuottavuusohjelma tulee vuosina 2012-2015 vähentämään henkilöstön määrää 10 htv:lla. Vähentämistavoite on vuoteen 2015 mennessä, molemmat tuottavuusohjelmat huomioiden, yhteensä 44 htv:ta eli lähes 15 % henkilöstön määrästä. Samanaikaisesti tapahtuvat muutoshankkeet, mahdolliset talousarvioon kohdistuvat vähennykset ja huomattava henkilöstömäärän vähentäminen edellyttävät uudenlaista toimintakulttuuria ja toimintojen karsimista, mitkä ovat suuri haaste johtamiselle sekä henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiselle. Työterveyshuollossa keskitytään ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja työhyvinvointia kehitetään tukemalla omaehtoista toimintaa. Henkilöstön vähentäminen tulee vaikuttamaan haitallisesti Museoviraston mahdollisuuksiin palvella yhteiskuntaa ja kansalaisia, vaikka toimintaa pyrittäisiinkin tehosta- 6

maan keskittämällä osa palveluista verkossa tapahtuvaksi ja siirtymällä tukitoimintojen osalta yhä enenevässä määrin palveluiden ostoon. Uudet toimitilat ja suunnittelukaudella käyttöön otettava aineistonhakujärjestelmä tukevat Museoviraston tavoitetta asiakaslähtöisyyden lisäämiseen ja palvelukyvyn parantamiseen. Kulttuuriperintöalan aineistojen saatavuuden lisääminen ja uudet tutkimustilat tarjoavat edellytyksiä niin omalle tutkimustoiminnalle kuin ulkopuolisten tutkijoidenkin tutkimustyölle ja tukevat näin uuden tiedon tuottamista ja välittämistä ja edesauttaa suojelutoimintaa. Koska Museoviraston tehtäväkenttä on poikkeuksellisen laaja ja viraston palvelut halutaan pitää laadukkaina ja tehokkaina, tullaan toiminnassa priorisoimaan valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriperintö, tiedolla vaikuttamista sekä lisäämään yhteistyötä muun kulttuuriperintöalan toimijakentän kanssa. Muinaismuistolain 15 :n mukaisten kaivausten suorittajakenttä laajenee, jolloin Museovirastolle asetetaan uudet luvanmyöntämis-, ohjaus- ja valvontavaatimukset. Arkeologiseen tutkimustoimintaan liittyvien laatukriteerien määritteleminen ja toiminnan evaluointi niiden avulla tulee olemaan keskeinen toiminnan osa. Kulttuuriperinnön vaaliminen toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita. Ilmastomuutos ja energiansäästötavoitteet asettavat omat haasteensa viraston työlle. Museovirasto on sitoutunut toteuttamaan Green Office -velvollisuutensa. Myös muilta osin virasto panostaa yhteiskuntavastuun huomioon ottamiseen ja toiminnan seurannan tehostamiseen. Kulttuuriperinnön aseman vahvistaminen yhteiskunnassa Museovirasto pyrkii vaikuttamaan siihen, että kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen merkitys kasvaa ja suojeluedellytykset paranevat. Monipuolisen ja aloitteellisen viestinnän keinoin vaikutetaan siihen, että kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö nähdään yhteiskunnan ainutlaatuisena voimavarana ja kestävän kehityksen tukipilarina. Laaditaan kulttuuriympäristöstrategia yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa. Museovirasto osallistuu aktiivisesti kulttuuriperintöalaa koskevien kansainvälisten sopimusten edellyttämien toimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen. Tiedon tuottaminen päätöksenteon tarpeisiin ja tehokas verkostoituminen vahvistavat kulttuuriperinnön asemaa. Museovirasto kehittää valtakunnallisesti museoalan toimintaedellytyksiä laajassa yhteistyössä museokentän ja valtion aluehallintoviranomaisten kanssa. Virasto pyrkii vahvistamaan kulttuuriperinnön vaalimisen, säilyttämisen ja suojelun edellytyksiä toimimalla aktiivisesti koko maassa. Korkealaatuisten asiantuntijapalveluiden turvaaminen viraston omien resurssien pienentyessä edellyttää alueellisten kulttuuriympäristökeskusten luomista. Kulttuuriympäristökeskusten kehittämistyön myötä Museovirasto kykenee tarjoamaan korkealaatuista, ennakoivaa ja nopeaa asiantuntijapalvelua esimerkiksi kaavoituksen ja muun maankäytönsuunnittelun tarpeisiin. Kansalaisvaikuttamisen edellytyksiä parannetaan kulttuuriperintöä koskevaa tietoa tuottamalla ja välittämällä sekä ennakoivan suojelun ja vuorovaikutteisten palveluiden avulla. 7

Kulttuuriperinnön ja -ympäristön aktiivinen, ohjelmallinen suojelupolitiikka Museovirasto toteuttaa aktiivista ja ohjelmallista suojelupolitiikkaa toimimalla aloitteellisesti ja ennakoivasti sekä verkostoitumalla, sopimalla yhteistyöstä ja keskinäisestä työnjaosta eri toimijoiden kanssa. Keskeisiä välineitä ovat valtakunnalliset suojeluluettelot ja ohjelmat. Pyritään poikkihallinnolliseen yhteistyöhön erityisesti valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen suojelussa (nk. RKY 2009) ja seurannassa. Täsmennetään kulttuuriympäristöä koskevia suojelupolitiikkoja, ohjeita ja suosituksia. Parannetaan yhteistyössä valtakunnallisten kumppanien kanssa kulttuuri- ja luontoarvoja käsittävien kohteiden säilyttämistä hoidon keinoin. Aineistojen säilyttämisen ja saatavuuden parantaminen Museoviraston uusien toimitilojen kokoelmatilat, keskusvaraston uudelleen järjestäminen ja uusien varastotilojen hankkiminen turvaavat entistä paremmin kansallisten kokoelmien ja muiden aineistojen säilymisen. Virasto pyrkii uudistuvissa tietopalveluissaan asiakaslähtöisyyteen sekä aineistojen hyvään käytettävyyteen. Kulttuuriperintöaineistojen digitointi ja saatavuus tietoverkoissa sekä osallistuminen sähköisen pitkäaikaissäilytyksen kehittämiseen edistävät Museoviraston aineistojen liittämistä osaksi kansallista (ja Euroopan) digitaalista kirjastoa. Näyttely- ja yleisötoiminnan kehittäminen Valtion kulttuurihistoriallisten museoiden ja käyntikohteiden palvelutarjontaa kehitetään vuonna 2010 valmistuneen Museoviraston kiinteistöstrategian priorisoinnin mukaisesti. Tavoitteena ovat eri väestöryhmiä hyvin palvelevat, saavutettavat ja elinikäistä oppimista tukevat kulttuuri- ja vapaa-ajankohteet. Varaudutaan Kulttuurien museon toiminnan loppumiseen Tennishallissa ja muuttamiseen Kansallismuseo-rakennukseen vuoden 2013 lopussa. Kansallismuseon maanalaisten varasto- ja yhteystilojen rakentaminen saatetaan loppuun vuoden 2012 aikana ja tilat otetaan käyttöön v. 2013 alusta. Tarvittavien näyttelytilojen saamiseksi käynnistetään Kansallismuseon lisärakennushanke. Näyttelytuotannossa pyritään yhä enemmän yhteistyöhön ulkomaisten ja kotimaisten museoiden kanssa. Omien museoidensa ja käyntikohteidensa lisäksi Museovirasto edistää kulttuuriperintökasvatusta ja saavutettavia museopalveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hämeen linnan ja Olavinlinnan näyttelytoimintaa, perusnäyttelyitä sekä yleisötoimintaa kehitetään ja perusnäyttelyiden uudistamista varten asetetaan työryhmä. Linnojen palveluiden tuotteistaminen aloitetaan ja verkostoidutaan kulttuuriperintökasvatuksessa maakuntien muiden toimijoiden kanssa. Linnojen saavutettavuutta (fyysinen) parannetaan niiltä osin kuin se linnoissa on mahdollista. 8

3. SISÄISET PALVELUT JA KIINTEISTÖT Museovirasto on siirtynyt talous- ja henkilöstöhallinnon määrättyjen tehtävien hoitamisen osalta Valtion palvelukeskuksen asiakkaaksi kaikilta osin vuoden 2010 alusta lukien. Sujuvan yhteistyön mallien kehittäminen ja toimintamallien vakiinnuttaminen Museoviraston ja palvelukeskuksen välillä on myös tuottavuusnäkökulmasta tärkeää ja vaatii määrätyn siirtymäajan. Keskeisenä tehtävänä tämän jälkeenkin on virastoon jäävien tehtävien tehokas hoitaminen. Virasto ottaa käyttöön uuden, koko valtion hallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) vuonna 2013. Taloushallinnossa taloussuunnittelun ja johdon raportoinnin merkitys kasvaa. Henkilöstöhallinnossa korostuu henkilöstösuunnittelun ja palkitsemisjärjestelmien merkitys sekä koulutuksen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Kiinteistöjen ja toimitilojen ylläpitotoiminnan riittävän tason varmistamiseksi tarvitaan kiinteistöjen ylläpitomenoihin 880 000 euron lisäys vuonna 2012. Lisäyksessä kiinteistöjen ja toimitilojen ylläpitokustannuksiin suunnittelukaudella 2012-2015 on huomioitu kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin (4 %) sekä vuokrien indeksikorotusten (2,5 %) vaikutus lisäyksenä vuosittain. Kiinteistöjen energiakustannukset 310 000 350 000 390 000 440 000 Kiinteistöjen ylläpitopalveluiden osto ja vikakorjaukset 480 000 550 000 580 000 610 000 Vuokrien indeksikorotukset 90 000 100 000 110 000 120 000 Muutto uusiin toimitiloihin tapahtuu vaiheittain vuosina 2011-2012. Muutosta aiheutuviin menoihin tarvitaan suunnittelukaudella 2012 2015 500 000 euroa. Muutto uusiin toimitiloihin 300 000 200 000 Uusien toimitilojen aiheuttama vuokrien lisäys 100 000 100 000 100 000 100 000 Toteutetaan valtion kiinteistöstrategian ja sen jatkotyöryhmän ehdotuksia. Toteutetaan Museoviraston omia kiinteistöjä koskevan, vuonna 2010 valmistuneen strategian mukaisia linjauksia. Toteutetaan Museoviraston vastuulla olevien muinaisjäännös- ja rakennusperintökohteiden restaurointi investointimomentin (mom. 29.80.75) käyttöä koskevan suunnitelman mukaisesti (ks. investointiohjelma). 9

4. VIESTINTÄ Aktiivisella sisäisellä viestinnällä tuetaan organisaation toimintaa ja muutosprosesseja sekä edistetään yhteistyötä, vuorovaikutusta, muutoksiin sopeutumista ja henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseen tähtääviä toimia. Intranetin ja sisäisen verkkolehden Lipon kehitys on jatkuvaa. Museoviraston ulkoisella viestinnällä pidetään huolta viraston tunnettuudesta ja julkisuuskuvan myönteisestä kehittymisestä. Viestintä on avointa, laadukasta ja aktiivista. Viestinnässä käytetään monipuolisesti sekä mediaviestinnän että sidosryhmäviestinnän välineitä. Tietoa kulttuuriperinnöstä, Museovirastosta, sen palveluista ja työn tuloksista välitetään soveltuvin osin ja hallitusti myös sosiaalisen median välityksellä, ottaen huomioon sosiaalista mediaa koskevat suositukset ja tietoturvaohjeet. Suunnittelukauden alussa otetaan käyttöön uudistetut verkkosivut ja julkaisujärjestelmä, joka mahdollistaa myös sivuston toiminnallisuuksien laajentamisen ja vuorovaikutteisuuden lisäämisen. Suunnittelukauden loppuun mennessä verkkosivujen ydinaineistosta tehdään myös suppeat selkokieliset sivut. 5. MUSEOALAN KEHITTÄMINEN Kulttuuriperinnön aseman vahvistaminen yhteiskunnassa Museo- ja kulttuuriperintöalan toimintaedellytyksiä parannetaan niin, että toiminnan yhteiskunnallinen merkitys sekä vaikutukset kasvavat. Museoalaa kehitetään valtakunnallisesti laajassa yhteistyössä museokentän kanssa. Keskeinen yhteinen tavoite suunnittelukaudella on selvittää museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kulttuuriperintöalan kansainväliseen yhteistyöhön osallistutaan, jotta hyviä käytäntöjä voidaan tehokkaasti välittää museo- ja kulttuuriperintöalalle. Sisältöalueista esillä ovat esimerkiksi museoiden yhteistyö kokoelmien kartuttamisessa, jonka kehittämistä koordinoi Suomen kansallismuseo valtakunnallisena kulttuurihistorian museona. Samoin se jatkaa yhteistyötä museokauppatoiminnan kehittämiseksi. Kulttuuriympäristön suojelussa yhteistyön ja alueellisen työnjaon perustana ovat maakuntamuseoiden kanssa tehdyt yhteistyösopimukset. Museoalalle jaettavia avustuksia suunnataan sovittujen painopisteiden mukaisesti ja avustusten vaikuttavuutta pyritään seuraamaan. Jaettavien avustusten määrä kasvaa, ja edellyttää lisäresursointia niiden käsittelyyn. Myös käsittelyprosesseja on kehitettävä. Museokentän haasteena on paikallismuseoiden hallinnoiman kulttuuriperinnön säilyminen. Paikallismuseotyötä tuetaan suunnittelukaudella laajalla yhteistyöhankkeella. 10

Museoalan yleiset kehittämistoimet perustuvat tiedon keräämiseen, tuottamiseen ja analysointiin päätöksenteon tarpeisiin, museoalalle ja suurelle yleisölle. Museoiden itsearvioinneista saatavien koostetietojen ja museoiden ulkoisten arviointien avulla kerätään vertailutietoa hyvistä käytännöistä ja kehittämiskohteista sekä analysoidaan museoiden toiminnan tuloksia ja vaikutuksia koko museoalan kehittämiseksi ja alaa koskevan päätöksenteon tueksi. Itsearvioinnin verkkosovellusta ylläpidetään seurantatiedon keräämiseksi ja raportoimiseksi. Mallin käyttö vakiinnutetaan osaksi museoiden laatutyötä. Museoiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selvittäminen, museoiden arvioinnin vakiinnuttaminen, paikallismuseotoiminnan kehittäminen sekä harkinnanvaraisten avustusten käsittely, toimintamäärärahan lisäyksenä 20 000 20 000 25 000 25 000 Kulttuuriperinnön aktiivinen, ohjelmallinen suojelupolitiikka Aktiivisella osallistumisella yhteiskunnalliseen keskusteluun pyritään turvaamaan alan toimintaedellytykset ja nostamaan kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja painoarvoa yhteiskunnassa. Museopoliittisten linjausten syntymistä tuetaan tuottamalla analysoitua tietoa päätöksenteon tarpeisiin. Irtaimen kulttuuriperinnön suojelua toteutetaan Suomen kansallismuseon, muun museolaitoksen ja muiden valtion viranomaisten välisenä suunnitelmallisena yhteistyönä. Aineistojen säilyttämisen ja saatavuuden parantaminen Museoalan valtakunnallisen kehittämisen tietopohjaa vahvistetaan. Tehostetaan museotoimintaa koskevien tilasto- ja seuranta-aineistojen analysointia ja saatavuutta tietoverkkojen kautta. Kulttuuriesineiden liikkuvuutta ja sitä kautta kansalaisten oikeutta kulttuuriperintöön edistetään Euroopan laajuisten periaatteiden mukaisesti tukemalla liikkuvuutta edistäviä hankkeita. Tarjotaan museoille tietojärjestelmiä helpottamaan kokoelmahallinnan sujuvaa hoitamista ja kehittämistä. Toimitaan aktiivisesti museoita tukien Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa. Tuetaan museoita tiedollisesti niiden digitoinnin kehittämisessä. Museotoimen tilastointia sekä tilastomateriaalin käsittelyä kehitetään niin, että tiedot saadaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden käyttöön. Museotilastotiedon kerääminen ja jakelu verkkosovelluksen avulla parantaa suunnittelukaudella tuottavuutta merkittävästi. Museotoimintaa tukevien valtakunnallisten avustusten seurantaa ja analysointimahdollisuuksia kehitetään viemällä takautuvasti tiedot jaetuista avustuksista sähköiseen muotoon sekä tekemällä selvityksiä harkinnanvaraisten avustusten vaikuttavuudesta. Museotilastoinnin kehittäminen sekä avustusten seuranta, toimintamäärärahan lisäyksenä 15 000 5 000 5 000 5 000 11

6. KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kulttuuriperinnön aseman vahvistaminen yhteiskunnassa Toteutetaan kulttuurisesti kestävää kehitystä tukevia politiikkaohjelmia ja strategioita. Vaikutetaan rakentamista ja maankäytön suunnittelua ohjaavaan lainsäädäntöön, normeihin ja ohjeisiin. Laaditaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa muinaismuistolakia tarkentava ja sen soveltamista ohjaava asetus. Kulttuuriympäristön suojeluedellytyksiä vahvistetaan TTS -kaudella erityisesti vaikuttamalla kansallisen tason politiikkaohjelmiin, tehostamalla kulttuuriympäristön vaalimista alueellisella tasolla, tuottamalla tietoa päätöksenteon tueksi sekä kehittämällä suojelua edistäviä vuorovaikutteisia palveluita ja tukemalla kansalaisvaikuttamista. Hallinnon rajat ylittävä verkostoituminen ja yhteistyö mahdollistavat kulttuuriympäristön vaalimistyön integroimisen yhteiskunnan muille toimintalohkoille. Laadittavan kulttuuriympäristöstrategian tavoitteena on kulttuuriympäristön nostaminen keskeiseksi ympäristön laatutekijäksi ja alueiden vetovoimatekijäksi sekä kulttuuriympäristön vaalimisen integroiminen valtionhallinnon eri toimijoiden toimintaan. Ilmastonmuutoksen asettamat haasteet ja kestävän kehityksen tavoitteet otetaan huomioon strategiatyössä. Osallistutaan ympäristöministeriön johdolla laadittavan arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tekemiseen. Toteutetaan aktiivisesti maailmanperintösopimuksen mukaisia toimenpiteitä sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaisia velvoitteita. Maailmanperintösopimuksen mukainen Suomen aielista päivitetään vuonna 2014. Toteutetaan opetus - ja kulttuuriministeriön Museovirastolle osoittamat asiantuntija ja arviointitehtävät koskien European Heritage Label -hanketta. European Heritage Label -toiminta 20 000 50 000 50 000 50 000 Yhteistyössä opetus -ja kulttuuriministeriön kanssa pyritään luomaan edellytyksiä sille, että Suomi ratifioi UNESCOn vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ja Euroopan neuvoston puitesopimuksen kulttuuriperinnön arvosta yhteiskunnalle (nk. Faron sopimuksen). Osallistutaan aloitteellisesti aluetason politiikkaohjelmien valmisteluun siten, että kulttuuriympäristön vaaliminen sisällytetään nykyistä tehokkaammin maakuntasuunnitelmiin, -ohjelmiin ja -kaavoihin. Maankäytön suunnittelua, rakennussuojelua ja kulttuuriympäristön vaalimista koskeva päätöksenteko siirtyy yhä laajamittaisemmin aluetasolle. Aluetason toimintaedellytysten ja palvelutason vahvistaminen sekä kulttuuriperinnön asiantuntijapalveluiden tasapuolinen alueellinen saatavuus on yksi tärkeimmistä strategisista tavoitteista. Selvitetään mahdollisuudet Savonlinnan ja Oulun toimipisteiden perustamiseen. Aluetoimistoverkosto 515 000 12

Organisaation muutoksen yhteydessä viranomaistoiminnasta erotettua muinaismuistolain 15 mukaista tutkimustoimintaa kehitetään. Arkeologisten kenttätutkimusten laatua arvioidaan säännöllisesti hyväksyttyjen kriteerien pohjalta. Muinaisjäännöskohteiden hoitaminen parantaa suojelun edellytyksiä. Hoitoa pyritään laajentamaan koko maahan yhteistoiminnassa maakunnallisten toimijoiden kanssa. Luonnonhoidon toimijoiden kanssa lisätään yhteistoimintaa muinaisjäännösten hoidossa valtakunnallisten tukijärjestelmien kehittämiseksi. Panostetaan muinaisjäännösten hoidon ohjaukseen, neuvontaan ja valvontaan. Kehitetään kulttuuriympäristön tilan seurantaa yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Erityisenä painotuksena ovat RKY 2009 ja rakennusperintölailla suojellut kohteet, arvokkaimmat yliopistokiinteistöt sekä muinaisjäännökset. Museoviraston tehtävänä on kehittää vastuualuettaan ja suojelukohteita koskeva raportointijärjestelmä poliittisen ja strategisen päätöksenteon sekä käytännön suojelutoiminnan tarpeisiin. Vuosittain julkaistaan raportteja suojelukohteiden tilasta, niiden hoidosta ja käytöstä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Toteutetaan Museoviraston 2009 valmistunutta tutkimusstrategiaa. Edistetään sektoritutkimusta kahdella painopistealueella, jotka ovat kulttuuriperinnön yhteiskuntataloudellisten vaikutusten selvittäminen, restaurointiperiaatteet sekä 1900-luvun loppupuolen rakennusperinnön arvot ja vaaliminen. Tutkimustoiminnassa, viestinnässä ja ohjeistuksessa painopisteenä ovat Rakennettu hyvinvointi -hankkeen teemat. Tiivistetään yhteistyötä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Kulttuuriympäristöä koskevan tutkimustoiminnan toteuttaminen 40 000 40 000 50 000 50 000 Vrouw Maria veden alla hanke (2010-2012) päättyy vuonna 2012. Hankkeen tarkoituksena on hylyn saavutettavuuden parantaminen visualisoinnin avulla, hylyn kunnon seuranta ja rakenteiden selvittäminen. Visualisointiin liittyen toteutetaan yhteistyössä Suomen merimuseon kanssa kansainvälinen kiertonäyttely, joka avataan yleisölle keväällä 2012. Näyttelyn yhtenä osana esitellään virtuaalisimulaatio Vrouw Marian hylystä vedenalaisessa maisemassaan. Vrouw Maria veden alla -hankkeen lisäksi valmistuvat hylyn nostoon liittyvät suunnitelmat, joiden pohjalta voidaan tehdä mahdollisen nostamisen edellyttämä Natura-arviointi. Määrärahatarve vuonna 2012: 1. Vrouw Maria veden alla -hanke 350 000 euroa 2. Nostoselvitys ja Natura-arviointi 190 000 euroa YHTEENSÄ 540 000 euroa 540 000 Metsiemme kulttuuriperinnön inventointi sisältyy kansallisen metsäohjelman tavoitteisiin. Museovirasto jatkaa metsiin soveltuvien inventointimenetelmien kehittämistä. 13

Museoviraston koekaivausryhmät suorittavat pienialaisia, yksityisten maanomistajien mailla tarvittavia tutkimuksia. Rakennuskannan tiivistäminen vanhoilla asutusalueilla lisää tarvetta historiallisen ajan asuinpaikkojen tutkimiseen. Lisäksi haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusiminen vuoteen 2014 mennessä (haja-asutusten jätevesiasetus 542/2003) aiheuttaa huomattavaa lisätutkimustarvetta. Kansalaisten tasapuolisen aseman varmistamiseksi ja arkeologisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi koekaivausryhmien vuosittaiseen ohjelmaan esitetään 8-10 tutkimuskohteen lisäystä vastaavaa määrärahan nostoa. Koekaivausryhmien toiminnan laajentaminen 180 000 180 000 180 000 180 000 Osallistutaan Euroopan neuvoston sekä Itämeren maiden kulttuuriperintöalan yhteistyöhön usealla eri toimintalohkolla. Kansainvälisen toiminnan keskeisiä yhteistyötahoja ovat Itämeren maiden kulttuuriperintöalan yhteistyö sekä European Archaeologie Consilium työryhmineen. Viimeistellään ja otetaan käyttöön maanomistajille suunnattu muinaisjäännösten hoidon tukijärjestelmä muiden tukijärjestelmien ulkopuolelle jäävien kohteiden hoidon edistämiseksi ja hoidettujen kohteiden lisäämiseksi. (Ks. Liitemuistio 1) Muinaisjäännösten hoitotuki 100 000 100 000 100 000 100 000 Laajoilla muinaisjäännösalueilla on metsänkäsittelysuosituksista poiketen perustettava taimikko istuttaen käsin tai muinaisjäännöksen luonteesta johtuen suositusta harvempaan. Metsänomistajalle esitetään tukea kalliimman ja työvaltaisemman uudistusmenetelmän kustannuksiin ja korvausta muinaisjäännöksen perusteella evätystä metsänhoitosuositusten mukaisesta metsänkasvatuksesta. (Ks. Liitemuistio 1) Metsänuudistustuki 100 000 100 000 100 000 100 000 Kulttuuriperinnön ja -ympäristön aktiivinen, ohjelmallinen suojelupolitiikka Toteutetaan aktiivisesti ja yhteistyössä maakuntamuseoiden kanssa 2009 vahvistettuun valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon sisältyvien alueiden ja kohteiden turvaamista maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Toteutetaan aloitteellista suojelupolitiikka uuden, 1.7.2010 voimaan astuneen lain rakennusperinnön suojelusta, nojalla. Toteutetaan laaja-alaista hanketta Rakennettu hyvinvointi, jonka myötä tunnistetaan 1900-luvun loppupuolen rakennetun ympäristön arvoja ja merkityksiä sekä luodaan valmiuksia tämän aikakauden kulttuuriympäristöjenvaalimiselle. 14

Suunnittelukaudella kehitetään ohjelmallisesti kansallisesti merkittävänkulttuuriomaisuuden turvaamista osana Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa sekä YETT-strategian toteutusta opetusministeriön hallinnonalalla. Esitys suojeltavan kulttuuriomaisuuden listauksesta valmistuu valtioneuvostolle vuoden 2012 alussa. Tämän jälkeen suunnataan sekä koulutusta, ohjeistusta ja tukea listassa olevien kohteiden riskien hallintaan ja turvallisuuden parantamiseen.. Haagin sopimuksen toteuttaminen (koulutus, ohjeistus ja viestintä vuosille 2012-2015). Momentti 29.80.50 80 000 80 000 150 000 150 000 Päivitetään maailmanperintösopimuksen mukainen Suomen aieluettelo. Museoviraston jakamat entistämisavustukset (mom. 29.80.50) suunnataan tukemaan ohjelmallista suojelutoimintaa (ks. liitemuistio 1). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten korjaamiseen myönnettävien avustusten jaossa käytetään apuna laivojen arvoluokitusjärjestelmää taloudellisen tuen ohjaamiseksi kaikkein tärkeimpiin kohteisiin (ks. liitemuistio 1). Laaditaan ohjeita kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja monumenttien tutkimusta, suojelua ja restaurointia varten. Arkeologisten tutkimusten laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja järjestelmää kehitetään tarpeiden mukaan. Valtakunnallisesti merkittävien, kiinteiden muinaisjäännösten luettelointityö käynnistyy suunnittelujaksolla. Toteutetaan ja kehitetään sektoreittain historiallisten muinaisjäännösten suojelupolitiikka vuonna 2009 ilmestyneen opas- ja ohjejulkaisun pohjalta. Aineistojen säilyttämisen ja saatavuuden parantaminen Kulttuuriympäristöä koskevaa tiedon tuotantoa ja ylläpitoa tehostetaan. Rakennetun kulttuuriympäristön inventointitietojärjestelmä valmistuu ja se otetaan käyttöön, julkaistaan inventointiohjeet sähköisenä julkaisuna. Osallistutaan inspire-verkoston toteuttamiseen (lataus 2012). Kulttuuriympäristö -ontologia otetaan käyttöön. Jatketaan kulttuuriympäristön tietojärjestelmän kehittämistä. Rakennetun kulttuuriympäristön rekistereissä keskitytään rakennusperintörekisterin kehittämiseen ja täydentämiseen. Muinaisjäännösrekisteriä ja muinaisjäännösten hankerekisteriä täydennetään. Jatketaan kulttuuriympäristöä koskevien aineistojen digitointia. Hanke tuottaa KDK:oon kulttuuriympäristöä koskevaa tietoa ja se toteutetaan yhteistyössä muiden kulttuuriympäristöalan toimijoiden kanssa. 15

Tiedolla ohjaaminen on yhä keskeisempi suojeluväline. Edistetään kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia kulttuuriperinnön suojelussa kehittämällä esimerkiksi vuorovaikutteisia verkkopalveluita. Rakennusperinto.fi -verkkopalvelun sisällöt laajennetaan käsittämään koko kulttuuriympäristö. Verkkopalvelun tekninen alusta uusitaan ja sisältö päivitetään. Täydennetään restaurointikortistoa sekä muita korjausrakentamista ja restaurointia koskevia ohjeita ja oppaita. Yhteistyössä SKS:n kanssa julkaistaan linnat - ja linnoitukset - atlaksen kaksi osaa. Järjestetään suomalaisen restauroinnin traditioita käsittelevä seminaarisarja julkaisuineen. Aikakauskirja 4 käsittelee Rakennettu hyvinvointi-hanketta. Kehitetään vuorovaikutteista ja osallistavaa viestintää. Erityisrahoituksen turvin tuotetaan seminaarisarjaan perustuva julkaisu restaurointiperiaatteista. Panostetaan tiedon levittämiseen muinaisjäännösten hoidosta muinaisjäännösten hoitorekisterin sisältöjä parantamalla ja koulutusaineistoa suunnittelemalla. Nähtävyyskohteiden yleisötoiminnan kehittäminen Museoviraston nähtävyyskohteiden saavutettavuutta parannetaan kehittämällä näyttelyja yleisötoiminnan edellytyksiä. Osallistutaan kulttuurimatkailun kehittämishankkeisiin ja käytetään hyväksi uusia tiedonvälitysmenetelmiä. Verkostoidutaan ja tuetaan kolmannen sektorin toimintaa kulttuuriympäristön vaalimiseksi. Kehitetään tiedonhallinnon kanssa yhteistyössä mahdollisuus saada tietoa muinaisjäännöskohteiden saavutettavuudesta internetin kautta. Muinaisjäännösten hoidossa painotetaan esimerkillisten käyntikohteiden varustamista erilaisin opastusjärjestelmin. Museoviraston hallussa olevat linnojen, Hämeen linnan ja Olavinlinnan, nähtävyyskäytön, näyttelytoiminnan sekä tapahtumakäytön kehittäminen edellyttävät määrärahan lisäämistä 40 000 euroa vuosina 2012-2015. Hämeen linna on mukana AGORA 2.0-Heritage Tourism for Increased Baltic Sea Region Identity -hankkeessa. Hanke on kolmivuotinen (2009-2012). Olavinlinna on mukana Linnasta Linnaan -hankkeessa, jolle on haettu rahoitusta ENPIohjelmasta. Linnojen nähtävyyskäyttö ja opastus sekä näyttely- ja oheistoiminta 40 000 40 000 40 000 40 000 16

7. SUOMEN KANSALLISMUSEO Kulttuuriperinnön aktiivinen, ohjelmallinen suojelupolitiikka Irtaimen kulttuuriperinnön suojelu Suomen kansallismuseossa kohdistuu suunnitelmalliseen ja yhteistyössä muun museolaitoksen kanssa tehtävään tallennustoimintaan. Neuvontaa ja asiantuntija-apua annetaan muille museoille, yhteisöille, tiedotusvälineille, tutkijoille, opinnäytetöiden tekijöille ja yksityishenkilöille sekä Kansallismuseon kokoelmia että muuta irtainta kulttuuriomaisuutta koskevissa kysymyksissä. Neuvonnan avulla edistetään esineellisen kulttuuriperinnön säilymistä myös museoiden ulkopuolella. Kansallismuseon henkilökunta toimii tarpeen mukaan muiden museoiden hallituksissa, sekä johto- ja neuvottelukunnissa. Maastavientilain vaikuttavuutta parannetaan edelleen yhteistyössä tullin ja muiden osapuolten kanssa. Suomen kansallismuseon kokoelmien kartuttamista tehdään oman kokoelmapoliittisen ohjelman mukaan yhteistyössä valtakunnallisten erikoismuseoiden ja maakuntamuseoiden kanssa. Tavoitteena on, että varsinkin lähimenneisyyden ja nykyajan aineellinen kulttuuriperintö ja siihen liittyvä tieto saadaan riittävän hyvin tallennetuksi. Kansallismuseo vastaa yhteistyötä edistävän TAKO-ryhmän sihteeriydestä. Tallennuksessa tehostetaan edelleen yhteistyötä myös muiden organisaatioiden kanssa. Museoiden näyttely- ja julkaisutoiminta sekä tietoverkoissa olevat kokoelmatiedot ja opetusaineisto lisäävät kulttuurihistoriallisesti merkittävän esineistön yleistä tuntemusta ja kiinnostusta sen säilyttämistä ja oikeaa kunnossapitoa kohtaan. Suomen merimuseon roolia valtakunnallisena ja alan strategiaa aktiivisesti ohjaavana museona vahvistetaan mm. kutsumalla koolle työryhmä arvioimaan Laivamuseotoimikunnan (1989) mietinnön toimenpide-ehdotusten toteutumista ja tekemään ehdotus museolaivojen tulevaisuusstrategiaksi. Museolaivakysymystä tarkastellaan myös nykydokumentoinnin ja vaihtoehtoisten tallennusmenetelmien kehittämisen ja resursoinnin näkökulmasta hyödyntäen vuosina 2008-2010 toteutetun Museolaivojen kokonaisdokumentointiprojektin tuloksia. Perinnelaivarekisterin asiantuntijalautakunnan puheenjohtajuus palautetaan Suomen merimuseolle. Suomen kansallismuseon edustajat osallistuvat yhteispohjoismaisen NORSAMtietoverkon ja Ruotsin Samdokin, sekä Itämeren kulttuuriperintöyhteistyötä koordinoivan Monitoring-ryhmän toimintaan. Kansallismuseo osallistuu Suomen edustajana maastavientilainsäädännön kansainväliseen kehittämiseen EU-tasolla. Suomen merimuseo edustaa Suomea alan kansainvälisissä työryhmissä sekä on jäsen International Council of Maritime Museums issa. Venäjä-yhteistyötä edistetään suomalais-venäläisen merikokouksen verkoston kautta. Kulttuurien museo jatkaa yhteistyötä Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden museoiden kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön sukukansaohjelman puitteissa. Museo osallistuu Viron Fenno-Ugrian hallinnoimaan Nordplus Framework Programme:iin, jonka tarkoituksena on tuottaa internet-tietopaketti suomalaisugrilaisten kansojen kulttuuriperinnöstä. Museo osallistuu myös Euroopan etnografisten museoiden johtajien verkoston ja Aasian ja Euroopan museoiden verkoston (ASEMUS) toimintaan. 17

Aineistojen säilyttämisen ja saatavuuden parantaminen Keskusvarastossa säilytettävien esineiden uudelleenjärjestely, tuholaisongelmien ratkaiseminen sekä muutto Museoviraston uusiin toimitiloihin työllistävät kokoelmien luetteloinnista, konservoinnista ja varastoinnista vastaavaa henkilöstöä. Museoiden näyttelyiden samanaikainen kehittäminen ja kokoelmien liikkuvuuden edistäminen lainaustoiminnalla edellyttää lisäpanostusta tilajärjestelyjen aiheuttamaan resurssitarpeeseen. Myös Suomen merimuseon Hylkysaareen varastoitujen kokoelmien kunnostaminen ja uudelleenvarastointi ovat kesken. Ensisijaisena tavoitteena on Museoviraston keskusvaraston uudelleenjärjestelyn jatkaminen, sekä tuholaisongelman hallintaan saaminen. Vuoden 2012 alusta otetaan käyttöön Urajärven kartanon kivinavetta sekä mahdolliset muut yliopistolta kartanoalueella vapautuvat varastotilat. Nämä auttavat hetkellisesti esineiden varastoinnissa ja antavat hieman lisäaikaa kokonaisratkaisun löytämiselle. Tilojen järjestely ja käyttöönotto lisää toimintamenotarvetta erityisesti 2012-2013. Tilojen muutostyöt ja kalustaminen 50 000 50 000 Kansallismuseo varautuu toimintahäiriöihin, jotka johtuvat vuonna 2010 alkaneen Musiikkitalon pysäköintihallin ajotunnelin ja Kansallismuseon maanalaisten huolto- ja yhteystilojen rakentamisesta museon tontin alle. Konservointilaitos joudutaan sulkemaan rakennukseen tulevan yhteystunnelin kulkuaukon poraamisen ajaksi, ja toiminta siirtämään muualle. Maanalaiset tilat saadaan käyttöön vuoden 2012 lopulla. Vuoden 2013 alusta lähtien niistä maksetaan Senaattikiinteistöille n. 500 000 vuosittaista vuokraa. Konservointilaitoksen väliaikainen muutto 49 500 Maanalaisten tilojen vuokra 500 000 500 000 500 000 Kulttuurien museon näyttelytoiminta päättyy Tennispalatsissa kesän 2013 alussa. Loppuvuodesta 2013 varaudutaan Kulttuurien museon henkilökunnan ja irtaimiston muuttamiseen Kansallismuseoon. Kulttuurien museo tulee toimimaan itsenäisenä museona Kansallismuseon yhteydessä. Kulttuurien museon asiakaspalvelu- ja muu henkilökunta integroidaan Kansallismuseon henkilökuntaan. Uusien työtilojen sisustamisesta Kansallismuseoon aiheutuu kustannuksia, samoin kuin muutostakin. (ks. investointiohjelma) Rahakammion toiminnassa kokoelmien inventointi ja järjestäminen ovat 2010-luvun keskeisiä tehtäviä. Suomen kansallismuseon konservointilaitoksen tavoitteena on varmistaa, että Muskettiluettelointijärjestelmään liitetty Muskos-osasovelluksen käyttö on sujuvaa ja että konservointityön dokumentoinnin välineestä on hyötyä sekä toiminnan tehostamiselle että tiedon saavutettavuudelle. 18

Kansallismuseon, Merimuseon, Museoviraston meriarkeologian yksikön ja Kansallismuseon konservointilaitoksen välillä sovitaan vettyneen materiaalin konservointivastuusta ja taataan toiminnalle tarkoituksenmukaiset resurssit. Laaditaan hankesuunnitelma Hylkysaaressa sijaitsevan vettyneen materiaalin konservointilaitoksen peruskorjaukselle. Osa Suomen merimuseon kokoelmista on edelleen Hylkysaaressa ja luetteloimatta. Meriarkeologian yksikkö muuttaa Hylkysaaresta vuoden 2012 aikana. Suomen merimuseon on varauduttava muuttamaan kokoelmansa pois Hylkysaaresta vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämä edellyttää määräaikaisen henkilöstön, konservaattorin ja apulaistutkijan, palkkaamista vuodelle 2012. Suomen merimuseon muutto Hylkysaaresta 70 000 Veneiden säilytys ratkaistaan rakentamalla Hylkysaaren konservointilaitoksen pihalle kevytrakenteiset venevarastot, joihin sijoitetaan osa Merimuseon veneistä ja nyt Hylkysaaressa olevat Suomen kansallismuseon veneet, mikäli alue säilyy Museoviraston hallinnassa. Suomen merimuseon kehittämän Suomen kauppalaivastotietokannan rahoitus turvataan budjettivaroin ja hakemalla ulkopuolista rahoitusta Laivahistoriallisen yhdistyksen kanssa. Suomen kauppalaivastotietokanta 13 800 Museoviraston ja Kansallismuseon kokoelmia ja arkistoaineistoja tullaan käsittelemään ja siirtämään Museoviraston muuton, keskusvaraston esineiden uudelleen järjestelyn, tuholaisongelman, digitointiprojektin sekä Tamminiemen ja Urajärven peruskorjaustöiden yhteydessä. Hankkeet ajoittuvat samoille vuosille ja niiden toteuttaminen edellyttää siksi erillistä määrärahaa kahden konservaattorin ja kahden apulaistutkijan palkkaamista varten (134 971 vuosittain 2012-2013). Kokoelmien hoito, varastointi ja konservointi 134 971 134 971 Kokoelmien lainaaminen muille museoille aloitetaan uudelleen, kun keskusvaraston ongelmat on saatu ratkaistua. Kokoelmien käytössä suositaan pitkäaikaisia lainoja silloin kun kysymyksessä ovat varastoissa säilytettävät esineet. Esinekokoelmien luettelotietojen ja esinekuvien saattamista sähköiseen muotoon sekä tietoverkoissa selattaviksi jatketaan tehostetusti opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erillisrahoituksen turvin. 19

Näyttely- ja yleisötoiminnan kehittäminen Kansallismuseon ja sen alaisten museoiden toimintaa kehitetään kunkin omista lähtökohdista lähtien, mutta painottamalla samalla museoiden yhteenkuuluvuutta ja toimintojen kehittämistä yhteisinä prosesseina. Museokauppa- ja kahvila- sekä pedagogista toimintaa ja markkinointia suunnitellaan ja hoidetaan koordinoidusti pyrkien yhteisten resurssien tehokkaampaan käyttöön ja osaamisen kehittämiseen. Palveluja tuotteistetaan museoiden oman tuoton lisäämiseksi ja laadun varmistamiseksi. Kulttuurien museon muutettua Kansallismuseoon v. 2013 lopulla museomestareista muodostetaan yhteinen tiimi. Suomen kansallismuseon mahdollisuudet järjestää kansallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia näyttelyitä turvataan rakentamalla Kansallismuseon tontille maanalainen lisärakennus. Vaihtuvien näyttelyiden tilojen tarvetta lisää kulttuurien museon toiminnan päättyminen Tennispalatsissa vuoden 2013 lopussa, samoin kuin tarve Suomen valtiollisen historian esittämiseen. Maanalaisten näyttelytilojen rakentamiskustannukset ovat lokakuussa 2010 tehdyn laskelman mukaisesti n. 13. 5 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelu käynnistyy suunnittelukauden aikana (ks. investointiohjelma). Kansallismuseon ja Merimuseon näyttelytoiminta noudattaa vuonna 2010 sovittua ja vuoteen 2017 ulottuvaa näyttelyohjelmaa. Museot valmistautuvat erityisesti Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan viettämiseen. Kansallismuseo huomioi myös oman, vuodelle 2016 ajoittuvan 100-vuotisjuhlansa. Merkittävä osa näyttelysuunnittelua on kansainvälisen näyttely-yhteistyön kehittäminen, samoin kuin pitkäaikaisten tai hankekohtaisten sponsorikontaktien luominen. Yhteistyötä kehitetään näyttelykohtaisesti myös esim. Helsingin juhlaviikkojen ja Sibelius-Akatemian kanssa. Pitkäjänteinen näyttelysuunnittelu ja yhteistyösopimusten solmiminen on mahdollista vain, jos näyttelytoimintaan on olemassa erillinen vuosittainen budjettirahoitus. Suomen kansallismuseon näyttelytoiminnan resurssointi 300 000 300 000 300 000 300 000 Suunnittelukauden alkuun osuu design-vuosi 2012, jonka myös Seurasaari, Hvitträsk, Urho Kekkosen museo ja Cygnaeuksen galleria huomioivat ohjelmassaan. Kansallismuseon perusnäyttelyiden kunnostamista ja uusimista jatketaan koko suunnittelukauden ajan parantaen niiden informatiivisuutta, elämyksellisyyttä ja saavutettavuutta sekä esineturvallisuutta. Suomen kansallismuseon ja muiden museoiden teknisiä varusteita ja kalusteita uusitaan vuosittain. Kansallismuseon henkilökunnan työtiloja kunnostetaan ja parannetaan, huomioiden Kulttuurien museon henkilökunnan muutto Kansallismuseoon 2013. Investointiohjelmaan sisältyy myös Seurasaaren ulkomuseon ns. museokeskuksen toiminnan käynnistäminen. (ks. investointiohjelma) 20

Urajärven kartanomuseon avaaminen yleisölle vuonna 2013 edellyttää myös määrärahaa vakituisen museonhoitajan ja kesäajaksi rekrytoitavan määräaikaisen henkilökunnan palkkaamista varten. Urajärven avoinnapitokustannukset 55 000 55 000 55 000 Helsingin museot ja kartanomuseot -vastuualueen museokohteiden toiminta noudattaa edellisellä tuloskaudella tehtyä priorisointisuunnitelmaa, joka perustuu Museoviraston kiinteistöstrategiassaan tekemiin linjauksiin. Suunnittelussa huomioidaan vähentyneet resurssit. Kehittäminen keskitetään edellytyksiltään monipuolisimpiin kohteisiin. Samalla selvitetään mahdollisuutta pitää museoita avoinna yhdessä kuntien tai muiden toimijoiden kanssa. Heterogeenisen museoryhmän kehittäminen voi myös edellyttää painopisteiden vuorottelua vuosittain. Uusia museokohteita ei perusteta. Vaihtuvien näyttelyiden toiminta keskittyy Urho Kekkosen museoon, Hvitträskiin ja Cygnaeuksen galleriaan. Museo-opetusta ja yleisötapahtumia valmistettaessa otetaan huomioon eri ikäryhmien ja erityisryhmien tarpeet, erityisenä kehittämiskohteena senioritoiminta. Kansallismuseo osallistuu valtakunnallisesti kulttuurihistoriallisten museoiden kehittämiseen yhdessä Museoviraston kehittämisyksikön kanssa. Uusissa Kotkan toimitiloissa avattu Suomen merimuseo on päässyt lupaavasti käyntiin. Kävijämäärä pyritään vakiinnuttamaan vähintään 90 000 henkilöön vuodessa. Vakaiden kävijävirtojen säilyttäminen edellyttää panostusta vetovoimaisiin määräaikaisiin näyttelyihin (ks. yllä). Merikeskus Vellamon EU-rahoitteisen lanseeraushankkeen päätyttyä vuonna 2010 on Merikeskus Vellamon palvelutuotanto saatettava vakaalle pohjalle. Yhteisen asiakaspalvelun konseptia kehitetään erillisrahoitetun projektin avulla. 2012 rekrytoidaan kuitenkin yhteinen markkinointi/yhteistyöpäällikkö. Suomen merimuseon vuotuiset vuokramenot kasvavat vuodesta 2012 alkaen 185 000 eurolla. Suomen merimuseon vuokra Kotkassa 185 000 185 000 185 000 185 000 Suomen merimuseon näyttelyyn oleellisesti kuuluvien museolaivojen Tarmon ja Kemin ylläpito vaatii jatkuvaa huoltoa ja kunnostusta. Museolaivojen Tarmo ja Kemi ylläpito Kotkassa 100 000 100 000 100 000 100 000 Matkustajalaiva Wellamon hytin sisätilojen kunnostus on pysähtynyt varojen puutteessa. Sisätilat avataan valmistuttuaan osaksi museon perusnäyttelyä. Vuodelle 2014 tarvitaan suunnitteluun ja toteutukseen 50 000 euroa. Matkustajalaiva Wellamon hytin sisätilojen kunnostus 50 000 21

8. TIETO- JA KOKOELMAPALVELUT Aineistojen säilyttämisen ja saatavuuden parantaminen Ennen suunnittelukautta toimeenpantavan organisaatiouudistuksen myötä luodaan yhdistetty kirjaston, kuva-arkiston ja arkeologian- sekä kulttuuriympäristön arkiston palvelukokonaisuus. Tuotteistus ja uuden palvelukonseptin kehittäminen jatkuu suunnittelukaudella 2012-2015, jolloin painopisteenä ovat palvelujen tuottavuus ja laajemman asiakaspinnan luominen. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Yhteisen palvelun organisoiminen edellyttää henkilöstön kouluttamista ja aineiston sähköisen hallinnan kehittämistä. Museoviraston tarjoamaa kansallista museoalan tutkimusinfrastruktuuria kehitetään kokonaisuutena. Panostetaan tietojen kattavuuteen ja siihen, että viraston eri toimintaalueiden tiedot ovat käytettävissä joustavasti yhdisteltyinä sähköisinä palveluina. Varmistetaan Museoviraston palveluiden linkittäminen sidosryhmien palveluihin (esimerkiksi muut museot, ympäristöhallinto). Uusissa toimitiloissa panostetaan aineistojen asianmukaiseen säilyttämiseen eri materiaaleille sopivissa olosuhteissa. Arkistoaineistojen digitoinnin edistyessä voidaan aineistot siirtää pois aktiivikäytöstä, jolloin niiden säilyvyys on paremmin turvattu. Museoviraston kulttuuriperintöaineistojen digitointia jatketaan vuosittain tarkistettavan digitointistrategian mukaisesti. Tavoitteena on erityisesti kuva-arkiston ja Suomen kansallismuseon kokoelmien digitointiasteen nosto. Kuva-arkiston digitoidut aineistot ovat suunnittelukauden alusta alkaen saatavilla myös uuden verkkomyyntisovelluksen kautta. Suunnittelukaudella panostetaan myös kokoelmien hallintaan ja asiakaspalveluun liittyvien aineistojen digitointiin.. Digitointi* 310 000 300 000 300 000 300 000 *Rahoitus digitointihankkeisiin haetaan vuosittain momentilta 29.80.55 (ks. liitemuistio 2). Museoviraston johdolla selvitetään Suomen museoiden kokoelmahallinnan ja kokoelmahallintajärjestelmien nykytila ja kehittämistarpeet sekä kartoitetaan organisaatioiden valmius järjestelmäkannan uusintaan. Nykytilaa verrataan kansainvälisten järjestelmätoimittajien tämänhetkiseen tarjontaan. Mikäli museosektorilta löytyy halukkuutta, siirtyä keskitettyyn yhteisesti hallinnoituun ratkaisuun, niin museovirasto käynnistää tähän tähtäävät toimenpiteet. Museovirasto toimii aktiivisesti Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa kehittämässä kokoelmatietojen haku- ja selailujärjestelmiä ja digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen ratkaisuja. Museovirasto edistää yhteisten standardien, sanastojen ja luettelointimenetelmien käytön laajentamista museosektorilla. 22

Opetusministeriön hallinnonalan yhteinen sähköisen asioinnin ja dokumenttien hallinnan järjestelmän (SALAMA) käyttö vakiinnutetaan Museovirastossa ja sen toimintaa kehitetään ja laajennetaan suunnittelukauden aikana. Aineistojen saatavuuden kehittäminen* 100 000 100 000 100 000 100 000 * Rahoitus haetaan vuosittain momentilta 29.80.55 (ks. liitemuistio 2). Kulttuuriympäristöä koskevan tiedon tuotantoa, ylläpitoa ja saatavuutta tukevia järjestelmä ylläpidetään ja kehitetään. Toteutetaan inventointien tietojärjestelmä ja kulttuuriympäristön tilan seuranta. Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden kulttuuriympäristöalan toimijoiden kanssa ja sillä katetaan koko kulttuuriympäristön kenttä. (ks. luku Kulttuuriympäristö) Inventointien tietopalvelujärjestelmä* 150 000 150 000 150 000 150 000 *Rahoitus haetaan vuosittain momentilta 29.80.55 (ks. liitemuistio 2). Museoviraston muuton yhteydessä toteutetaan tietotekniseen infrastruktuuriin liittyviä välttämättömiä muutos- ja kehitystoimia, joilla varmistetaan järjestelmien toimivuus ja luodaan pohja kaikelle Museoviraston sisäiselle ja ulkoiselle palvelutarjonnalle. Ks. investointiohjelma. Kirjaston avokokoelmat on varustettu suojausjärjestelmällä, johon kuuluvat kulkuportit kävijälaskurilla. Kirjastopalvelujen tuottavuus kasvaa itsepalvelun lisääntyessä. Itsepalvelulainaus ja -palautus yleistyvät lainaus- ja palautusautomaatilla, kun aineisto saadaan kattavasti RFID-tarroitettua. Kirjallisuushankinnoissa käytetään kilpailutettuja palveluntarjoajia. Uusiin toimitiloihin yhdistetyn kirjastokokoelman ajantasaistamiseen ja kartuttamiseen tarvitaan kirjaston budjettiin lisäystä 20 000 euroa vuodessa. Museoalan elektronisten aineistojen täydentämiseen ja kirjastojärjestelmien hinnannousuun tarvitaan 10 000 euroa vuodessa. Kirjaston aineistojen saatavuuden parantaminen ja kirjastojärjestelmien hinnannousu 30 000 30 000 30 000 30 000 Kuva-arkiston tavoitteena on suunnittelukauden aikana lisätä vuosittain omin resurssein keskimäärin 2 000 kuvaa (asiakkaiden tilaamat kuvat luetteloidaan) ja digitointiin erikseen haettavissa olevin lisäresurssein 18 000 kuvaa digitaalisen kokoelmahallinnan ja verkkomyyntipalvelun piiriin. Kuva-arkiston kokoelmien kartuntaa rajoitetaan ja voimavaroja kohdennetaan luetteloimattomien aineistojen haltuunottoon ja digitointiin. Musketti-järjestelmän soveltuvuutta laajojen aineistokokonaisuuksien hallintaan kehitetään yhteistyössä tietohallinnon ja journalistisen kuva-arkiston kanssa. Samoin luodaan käytännöt alkujaan digitaalisen kuva-aineiston pysyvälle säilyttämiselle ja hallinnalle. 23