Arvoisa Rouva ministeri, hyvät kutsuvieraat, hyvät päivien osanottajat. Maanmittauspäivät saivat alkunsa Maanmittausinsinöörien liiton keväisin pidetyistä ohjelmallisista vuosikokouksista. Vuosikokouksen luento-ohjelmaan saivat vuodesta 1964 Kartoittajayhdistyksen (KY myöhemmin SKY) ja Maanmittausteknikot ry:n (MTL myöhemmin MAKLI) jäsenet osallistua. Päivien 50 -vuotinen historia lasketaan tästä alkaneeksi. Vuonna 1971 myös Kartta-alan virkailijat (KAV) otettiin mukaan päiville. Ratkaisu oli kaukonäköinen ja järjestöelämässä erikoinen. Monellako ammattialalla kaikki ammattiryhmät (diplomi-insinöörit, teknikot kartoittajat, kartanpiirtäjät ja toimitusten valmistelijat sekä muut) ovat näin tiiviissä yhteydessä keskenään? Päivien järjestäminen oli aluksi MIL:n ja sen kerhojen sekä alan tieteellisten seurojen vastuulla. Yhteistyö oli alkuvuosina kankeaa, eri ammattiryhmien intressien sovittaminen yhteen kohtasi taustayhteisöissä vastustaviakin mielipiteitä. Järjestöjen hallitukset ottivat päiviin, sen ohjelmaan ja esitelmiin, usein paljonkin kantaa ja joinakin vuosina yhteisestä järjestämisestä yritettiin jopa irrottautua. Kuitenkin päivät ja niiden yhteinen järjestäminen on edistänyt alan ammattiryhmien yhteistyötä sekä alan kehittymistä. Päivät ovat projektiluontoiset ja kertakäyttöiset. Ne järjestää tilaisuutta varten perustettu järjestelytoimikunta, joka saa ohjeita ja evästyksiä taustajärjestöiltään Alkuun järjestelyt koskivat vain paikan järjestämistä tilaisuuden eri tapahtumille: esitelmille ja järjestöjen vuosikokouksille, kojenäyttelylle, juhlaillalliselle sekä luennoitsijoiden hankkimista pienehkölle esitelmien määrälle. Osanottajat maksoivat ilmoittautumisensa järjestelytoimikunnan tilille. ja saivat ilmoittautuessaan päiville luentoaineiston ja ostamansa aterialipukkeet. 2000- luvulla tätä palvelua on ryhdytty ostamaan ulkopuolisilta tapahtuma- ja kongressijärjestäjiltä ja toimikunnat keskittyvät päivien ohjelman ja sisällön järjestämiseen. Vuodet 1964-1974 Vuoteen 1974 saakka päivät olivat yleensä kolmen päivän mittaiset: keskiviikkoiltapäivästä perjantaihin ohjelmaltaan samanlaiset. Poikkeuksen tekivät vuoden 1966 päivät, jotka olivat samalla MIL:n 75 vuotisjuhlat. Järjestäjinä olivat MIL:n paikallinen jäsenjärjestö ja koulutustoimikunta. Mukana oli usein alan tieteellisiä seuroja (SKS, Maanmittaustieteiden seura, SFS, ym.). Muiden ammattiryhmien jäsenten mukanaolo oli sallittua esitelmätilaisuuksiin ja yhteiseen kaikille tarkoitettuun ohjelmaan. Ohjelma oli tavallisesti seuraavanlainen: aloitettiin yhteistilaisuudella iltapäivällä ja jatkettiin parilla esitelmällä ajankohtaisesta aiheesta teknillinen koje- tai vastaava näyttely, joka avattiin päivien alussa toisen päivän aamuna pidettiin aamuhartaus / aamunavaus toisena päivänä pidettiin liiton (MIL) vuosikokous avajaisineen, tervehdyksineen ja huomionosoituksineen sekä pidettiin esitelmiä, joihin muutkin saivat osallistua. Juhlallinen vuosijuhla pidettiin illalla, yleensä seuralaisineen. Pukeutumiskoodina oli 1
juhla- tai iltapuku, vähintään tumma puku. Muut järjestöt pitivät omat vuosikokouksensa ja juhlansa toisaalla. esitelmiä pidettiin ajankohtaisista aiheista. Suosittu ohjelma oli paneelikeskustelu jostakin päiväkohtaisesta aiheesta, kuten on edelleenkin Maanmittaushallitus piti tiedotustilaisuuden useiden Maanmittauspäivien aikana. Sen kesto oli parikin tuntia ja kuulijamäärät varsin suuria. pidettiin yhteislounaita, kurssikokouksia, kotikutsuja jne. lopuksi päättäjäistilaisuus, toisinaan lisäksi päättäjäishartauskin seuralaisille ja puolisoille oli omaa rinnakkaisohjelmaa, kiertokäyntejä paikallisiin kiinnostaviin laitoksiin, teatteriesityksiä päivien jälkeen saatettiin järjestää turistiohjelmaa Päivien kustannukset katettiin näyttelyn tuloilla ja ohjelmavihkosen mainostuloilla. Varsinaista osanottomaksua ei peritty. Vuodet 1975-1987 Vuodesta 1975 lähtien päiviä ryhtyi järjestämään toimikunta, johon järjestöt (MIL, MHDI, MTL, KY, KAV, myöhemmin myös MHTO) nimesivät edustajansa. Tieteellisten seurojen osuus väheni. Ohjelmaan tuli uusia pehmeitä aiheita. Lisäksi illanvietto, oli kaikille yhteinen ja aikaisempaa vähemmän juhlava ja pönöttävä. Pukukoodia ei enää mainittu ja seuralaisista oli yleensä maininta: avec tai ilman. Virastodemokratia ja yleinen henkilöstökoulutus lisääntyi huomattavasti tänä aikana. Päiville valittiin jokin ajankohtainen teema. Uudet järjestelyt eivät aina sujuneet aivan kitkatta. Varsinkin MIL:n hallitus otti monesti kantaa ohjelmaan ja yleiseen menoon päivillä. Haluttiin jopa irrottautua yhteisten päivien järjestämisestä ja aloittaa taas omien päivien järjestäminen. Käytiin myös keskustelua alan yhdistysten ja eri seurojen yhteenliittymisestä. Kutsuvieraiksi kutsuttiin valtion- (MH, MMM, YM) ja kuntienhallinnon (kunta- ja kaupunkiliitto), pohjoismaisten veljesseurojen, jne. edustajia. Tieteellisten seurojen osuus järjestämisessä väheni ja niiden vuosikokousten järjestäminen irtaantui maanmittauspäivistä vähitellen. Maankäyttö lehti perustettiin vuonna 1975, perustajina (MIL, MAKLI, SKY) ja päivien useimmista luennoista julkaistiin lehdessä aluksi lyhennelmiä ja myöhemmin ainakin osa esitelmistä kokonaisuudessaan. Joinakin vuosina tehtiin oma julkaisu esitelmistä järjestäjien toimesta. Osanottajamäärät nousivat noin paristasadasta yli 500 henkeen. Parhaimmillaan jopa 1 000 henkilöä osallistui päiville Espoossa vuonna 1981. Suurimmat osallistujamäärät olivat yleensä pääkaupunkiseudulla. Ohjelman muutoksia. esitelmiä jopa useampia rinnakkain. Yhteinen iltajuhla oli usein päivällinen ja tanssia. Pukeutumiskoodi ei ollut enää tärkeä. aamuhartaus / aamunavaus jäi pois ohjelmasta vuonna 1983 2
laadittiin julkilausuma medialle. Sillä pyrittiin saamaan julkisutta alan tärkeäksi koetulle asialle seuralaisten ohjelma jäi pois Vuonna 1987 järjestettiin päivät ensimmäistä kertaa laivaristeilynä (Sally Albatross). Vuodesta 1988 - alkaen Vuoden 1987 päivien jälkeen perustettiin Maanmittauspäivien neuvottelukunta. Sen tarkoituksena on toimia järjestelytoimikuntien apuna päivien järjestämisessä ja pitää huolta päivien jatkuvuudesta Päivien pitopaikkana olivat yleensä kaupunkien kongressihotellit, laivaristeilynä päivät pidettiin vielä kaksi kertaa (M/s Isabella 1992 ja 1994). Muutoksia järjestelyihin on tullut lähinnä tekniikan kehittyessä: Faksin käyttö, internetin mukanaan tuomat muutokset aluksi tiedottamisessa ja myöhemmin ilmoittautumisessa. Päivien verkkosivut julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1996 (2001) ja verkkoilmoittautuminen otettiin käyttöön vuonna 2003 täällä Seinäjoella. Opiskelijat aloittivat myös omien nuorten maanmittauspäivien järjestämisen päivien rinnalla vuonna 2010. Esitelmät tai esitelmien lyhennelmät ja avajaispuheet sekä ohjelma julkaistiin (vuodesta 1992 lähtien) Maankäytön liitelehtenä tai erillisenä painotuotteena. Luennot jaettiin muistitikulla vuodesta 2009 Turun päivistä lähtien. Brändi Maanmittauspäivät on muodostunut brändiksi, jonka omistavat järjestävät yhdistykset. Päivien mittasuhteista saa käsityksen seuraavassa esitettävän laskelman avulla. Kaikkiin Maanmittauspäiviin yhteensä 50 vuoden aikana on järjestelyihin ja päivien osanottoon käytetty aikaa: Järjestelyihin on käytetty aikaa: toimikunnassa keskimäärin 8 henkeä, 10 palaveria, työtä palaveria kohden 1,5 päivää = 120 alkuvuosina 1980- luvulta alkaen á 2 henkeä palkattuja järjestäjiä ja 2000- luvulla kongressitoimistoja arviolta 2 henkilötyökuukautta = 120 50x(120+120)=12 000 päivää Yhteenlaskettu osanottajien käyttämä aika: noin 31 000 henkeä, keskimäärin 2,5 päivää = 77 500 päivää Luentojen pitäjien ja näyttelyjärjestäjien tehtävät: noin 5 päivää, keskimäärin 40 henkeä = 50x40x5= 10 000 päivää Tapahtuman aikana päivien sujumista varten tarvitaan lisäksi monta vapaaehtoista avustamassa käytännön järjestelytöissä, hoitamaan ilmoittautumista ja eri tilaisuuksien joustavaa sujumista jne. Arvio tästä työstä: noin 10 henkeä, 5 päivää = 50x10x5= 2 500 Laskelma yhteensä 50 vuoden ajalta: Osanottopäiviä yhteensä 77 500 päivää Esitelmät, näyttelyt 10 000 päivää 3
Järjestelytoimikunnat, järjestelyt 12 000 päivää Käytännön järjestelyt 2 500 päivää Yhteensä 102 000 päivää Kaikkien päivien kustannukseksi keskiarvopalkalla (100 /päivä) laskettuna, saadaan Maanmittauspäivät -tapahtumalle 50 vuoden ajalta 10 200 000. Keskiarvo tilaisuutta kohden on 204 000. Jos lasketaan osanottajien päiviin käyttämät kulut osanottomaksuista, matkoista, majoituksesta, aterioista ja muusta (200 / osanottaja), saadaan yhteensä 6 200 000. Keskiarvo tilaisuutta kohden on 124 000. Verrattuna vaikka kaupalliseen koulutustarjontaan, joka nykyisin on (noin 800 / koulutuspäivä), saadaan kokonaiskustannukseksi 30 000x2x800= 49 600 000. Keskiarvo tilaisuutta kohden on 992 000. Laskelmat ovat yleistyksiä ja niitä on pyöristetty kertaluokan saamiseksi. Selvää kuitenkin on, että Maanmittauspäivät on iso tapahtuma. Historiakirja Maanmittauspäivien neuvottelukunta päätti tehdä päivistä ja niiden järjestämisestä historiaesityksen, jotta tiedot päivistä saataisiin kootuksi yksiin kansiin. Kirja on nyt valmis ja sitä on painettu 500 kappaletta. Seinäjoella 20.3.2014 Jukka Artimo 4
5