OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY 1.1.2013 Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidontuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat palvelut sekä omaishoitajalle annettavan hoitopalkkion, vapaan ja omaishoitoa tukevat palvelut. Palvelut määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Tuki hoitajalle määritellään hoitosopimuksessa. Omaishoidontuki on sosiaalipalvelua, josta on säädetty laissa (L omaishoidon tuesta 2005/937) Omaishoidontuki ei ole subjektiivinen oikeus vaan harkinnanvarainen tuki, jota myönnetään kunnan tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa. Tuki kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville henkilöille. Omaishoitajan edellytetään asuvan hoidettavan kanssa samassa taloudessa tai välittömässä läheisyydessä. TUEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET Omaishoidontuesta annetun lain 3 mukaan kunta voi myöntää omaishoidontukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: 1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai huolenpitoa, 2. hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla, 3.hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidontuen vaatimuksia, 4.omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä, 5.hoidettavan koti on terveydellisistä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva, 6.tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Lisäksi omaishoidon tuen palkkion myöntämisen kriteerinä on, että omaishoidon tulee pääsääntöisesti korvata muita kunnallisia palveluja kuten säännöllinen päivittäinen kotihoito, henkilökohtainen avustaja tai lasten päivä- tai iltapäivähoito, päivä/työtoiminta. Mikäli hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve tulee pääasiallisesti järjestetyksi kunnallisin palveluin, omaishoidontukea ei myönnetä. Kodin ulkopuolinen asiointi ja kotityöt eivät riitä omaishoidontuen myöntämisperusteeksi. Omaishoidontukea ei myönnetä, jos perhe on lastensuojelun asiakas. Omaishoidontuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan toimintakyvyn arviointiin. Arviointi tehdään kokonaisvaikutusten, ei yksittäisten kriteereiden perusteella. Aikuisen omaishoidontuen hakijan toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan asiakkaan selviytyminen henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa, esim. liikkumisessa, wc-itsenäisyydessä, pukeutumisessa, syömisessä, peseytymisessä. Hoidon tarpeen määrittelyssä käytetään apuna toimintakykymittareita mm. Rava, MMSE, GDS 15.
Lapsen osalta tuen tarvetta arvioitaessa yhtenä arviointikriteerinä on, että lapsella on sairaudesta tai vammasta aiheutuva erityisen hoidon tarve ikätasoon nähden. Esim. hoitoisuusarvioinnin mukaan lapsella on vaikea tai keskivaikea haitta-aste. Omaishoidontukea ei kuitenkaan myönnetä yhtä aikaa lasten kotihoidontuen ja/tai kunnan oman erityislisän kanssa. Molemmat tukimuodot mahdollistavat hoitamisen kotona ja niitä ei myönnetä samaan aikaan samasta alle 3-vuotiaasta lapsesta. Vammasta tai sairaudesta aiheutuva toimintakyvyn alenema tulee jatkua vähintään vuoden (pois lukien raskaan siirtymävaiheen omaishoito). Omaishoidontukea ei myönnetä takautuvasti. Tuki myönnetään hakemuskuukauden alusta lukien. OMAISHOITAJA Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, toimintakykynsä ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Hoitaja voi olla omainen tai muu läheinen henkilö. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaisesti. Omaishoitajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Omaishoidontukea ei myönnetä, mikäli hoitajalla on muistisairaus, mielenterveyden ongelmia, päihteiden väärinkäyttöä tai hoitajan toimintakyky ja muu terveydellinen tila selvästi rajoittaa häntä toimimasta omaishoitajana. Omaishoitajan kykyä arvioidaan myös olemassa olevan hoitosuhteen aikana. Hoitopalkkio on veronalasta tuloa ja vaikuttaa muihin sosiaalietuuksiin. Kunta pidättää ennakkoveron ja suorittaa eläkevakuutusmaksun. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta omaishoitajan korvauksesta. Eläkevakuutusmaksua ei makseta yli 65-vuotiaiden osalta. Omaishoitajat ovat tapaturmavakuutuksen piirissä kunnan vakuuttamana. OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO Omaishoidontukea haetaan kirjallisesti. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B- tai C-lausunto. Liitteiden lisäksi pyydetään tarvittavat lisäselvitykset. Tarvittaessa voidaan pyytää hakemuksen liitteeksi lääkärinlausunto myös hoitajan terveydentilasta ja toimintakyvystä. Asiakkaan tulee toimittaa pyydetyt lisäselvitykset 30 päivän kuluessa siitä, kun lisäselvityspyyntö on toimitettu. Mikäli pyydettyjä lisäselvityksiä ei toimiteta eikä asiakas tästä mitään ilmoita tai muuta sovita, asiakkaalle tehdään asiasta hylkäävä päätös. Hakemuksen saavuttua asiakkaan luokse tehdään sovitusti kotikäynti. Kotikäynnillä selvitetään ja arvioidaan hoidettavan hoidon tarve, hoidon sitovuus ja vaativuus sekä muita omaishoidon tuen edellytyksiä. Omaishoidontuen käsittelyssä ja myöntämiskriteerien arvioinnissa apuna käytetään kotikäynnillä laadittua omaishoidontuen hoito- ja palvelusuunnitelmaa, hakemuksen liitteenä saatuja asiakirjoja ja toimintakyvyn arvioinnin tuloksia, esim. Rava-indeksi, MMSE, alle 16-vuotiaiden osalta lasten hoitoisuusarvio ja sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden asiantuntemus (mm. havainnointi ja haastattelut).
Omaishoidontuen päätökset tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Perustellusta syystä päätös voidaan tehdä määräaikaiseksi. HOITOISUUSRYHMÄT JA HOITOPALKKIO Maksettavan palkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkiossa huomioidaan omaishoitamisen ohella annettavat muut kunnan järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka vähentävät hoitopalkkiota. Hoitopalkkioiden määrät tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Omaishoitajan antamasta hoidosta ei peritä hoidettavalta asiakasmaksua. Kunnallisista palveluista peritään maksut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen sekä kunnan vahvistamien asiakasmaksujen mukaisesti. Hoitoisuusryhmä 1 Hoitopalkkio vuonna 2013 on 749,01 /kk. Hoidettava tarvitsee runsaasti perushoitoa ja/tai valvovaa huolenpitoa, esim. wc-asiointi, syöminen, pukeutuminen, hygienianhoito ja lääkehoito. Hoidettavuus on samaa tasoa kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalla. Omaishoito on laitoshoidon vaihtoehto. Hoitotyö edellyttää hoitajan kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta ympäri vuorokauden. Lapsen hoitoisuusarvio on 31 45 (vaikea haitta). MMSE on 0 12 (vaikea dementia). Rava indeksi on 3,6 tai yli Hoitoisuusryhmä 2 Hoitopalkkio vuonna 2013 on 374,51 /kk. Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa ja runsasta ohjausta päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettava tarvitsee säännönmukaista avustamista päivittäisissä toiminnoissa. esim. wc-asiointi, syöminen, pukeutuminen, hygienianhoito, lääkehoito ja hoidettavaa ei voi jättää yöksi ilman valvontaa. Hoidettavuus on samaa tasoa kuin tehostetussa palveluasumisessa olevalla. Hoitotyö sitoo pääsääntöisesti hoitajan kokopäiväisesti. Lapsen hoitoisuusarvio on 16 30 (keskivaikea haitta). MMSE on 12 20 (keskivaikea dementia). Rava indeksi on 2,8 3,5.
Raskaan siirtymävaiheen omaishoito Hoitopalkkio vuonna 2012 on 749,01 /kk. Laitoshoitotasoinen hoidettava on lyhytaikaisesti hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana yhtäjaksoisesti kotihoidossa. Tällöin omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemään työtään tai päätoimista opiskelua edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta oikeutta erityishoitorahaan ja oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Lapsen hoitoisuusarvio on 31 45 ( vaikea haitta). MMSE on 0 12 (vaikea dementia). Rava indeksi on 3,6 tai yli. RUNSAIDEN KUNNALLISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN VAIKUTUS OMAISHOIDONTUEN MÄÄRÄÄN Mikäli omaishoitaja hoitaa hoitoryhmään 1 kuuluvaa, niin palkkio maksetaan 2:n mukaisesti. Runsailla kunnallisilla palveluilla tarkoitetaan mm seuraavaa: - säännöllinen päivähoito, päivätoiminta tai työtoiminta, koulunkäynti, opiskelu. Säännölliseksi lasketaan arkipäivisin yli 5 tunnin poissaolo omaishoidosta - säännölliset henkilökohtaisen avustajan palvelut yli 30 tuntia/kk - säännölliset kotihoidon palvelut yli 30 tuntia kuukaudessa - säännöllinen vuoro- tai tilapäishoito Mikäli hoidettava on säännöllisesti vuoro- tai tilapäisessä hoidossa korkeintaan 7 vrk kalenterikuukaudessa, niin hoitoisuusryhmä ei muutu. Mikäli hoidettava on säännöllisesti vuoro- tai tilapäishoidossa 8 15 vrk kalenterikuukaudessa, niin tuki maksetaan puolitettuna. Jos vuoro- tai tilapäishoitojaksot ylittyvät säännöllisesti toistuen 15 vrk kalenterikuukaudessa, ei tukea makseta lainkaan. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä pienemmäksi, jos siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. Syy voi olla esimerkiksi se, että pienemmän hoitopalkkion vastaanottaminen on hoitajalle taloudellisesti edullisempi vaihtoehto. HOITO- JA PALVELUSUNNITELMA Omaishoidontuesta laaditaan aina yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Suunnitelman avulla varmistetaan omaishoidon tuen toteuttaminen siten, että omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa turvaa hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. Suunnitelman tulee sisältää (omaishoitolaki 7 ): - omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö - muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden määrä ja sisältö - omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö
- miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana - omaishoitajan hoitotaidot, toimintakyky, voimavarat ja elämäntilanne Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään joka toinen vuosi tai tarvittaessa useammin. SOPIMUS OMAISHOIDONTUESTA Omaishoidontuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välille toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on tarvittaessa hoito- ja palvelusuunnitelma. Pääperiaatteena on, että sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos omaishoidontuen tarpeen kesto on etukäteen tarkasti määriteltävissä tai hoito korvataan tietyn määräajan jälkeen toisella palvelulla. Sopimuksessa sovitaan: - hoitajalle maksettava hoitopalkkion määrä ja maksutapa - hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytysajalta - hoitajan oikeudesta lakisääteisiin vapaapäiviin ja vapaan järjestämistavoista - hoidon arvioitu kesto SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden ja hoitajan irtisanomisesta seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi tai hänet siirretään pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai asumispalveluun. SOPIMUKSEN PURKU Omaishoitosopimus irtisanotaan välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Sopimus voidaan purkaa myös yksipuolisesti esim. silloin, kun hoitaja oleellisesti laiminlyö sopimuksen mukaisia velvoitteita. OMAISHOIDON LYHYTAIKAINEN KESKEYTYS Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy äkillisesti ja tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Mikäli hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, hoitopalkkion maksaminen päättyy välittömästi.
OMAISHOITAJALLE JÄRJESTETTÄVÄ LAKISÄÄTEINEN VAPAA Omaishoitosopimuksen tehneellä hoitajalla on oikeus pitää kolme vuorokautta lakisääteistä vapaata sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta (enintään 5 tuntia arkipäivää kohden) käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluita taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Lain tarkoittamiin lakisääteisiin vapaisiin ei ole oikeutta, jos hoidettava saa säännöllisesti muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja esimerkiksi säännöllistä lyhytaikaishoitoa yli 7 vrk kuukaudessa, joka vähentää hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Oikeus omaishoidon tuen lakisääteisiin vapaisiin on kirjattuna omaishoidon tuen sopimukseen. Lakisääteisten vapaapäivien pitäminen ei vähennä maksettavan tuen määrää. Sairaalassaolon ajalta ei kerry oikeutta lakisääteisiin vapaisiin seitsemän (7) hoitopäivää ylittävältä ajalta. Lakisääteiset vapaapäivät tulee pitää seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Omaishoidettavalla ja - hoitajalla ei ole ehdotonta oikeutta valita omaishoidettavan vapaan aikaista hoitomuotoa, vaan hoito järjestetään kunnan osoittamassa hoitopaikassa. Lakisääteisen vapaan järjestämisen vaihtoehdot: 1. Omaishoitajien vapaat järjestetään pääasiallisesti hoidettavan lyhytaikaishoitona kunnan omissa hoitoyksiköissä. Kehitysvammaisten omaishoidettavien tilapäinen hoito järjestetään kehitysvammaisille soveltuvissa yksiköissä. Omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden pitämisestä Kotokartanon hoivaosastolla tai palveluasumisessa tai Kivistöntien palvelutalossa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla tai Aurinkomäen palvelukeskuksessa tai tilapäisessä asumispalvelussa peritään hoidettavalta maksu, joka on 1.1.2013 lukien10,60 /vrk. Mikäli vammainen lapsi on oikeutettu kehitysvammalain mukaiseen tilapäishoitoon ja sen määrä täyttää omaishoidon tuen vapaa-oikeuden, se korvaa omaishoidon tuen vapaat. 2. tai sijaishoitajan avulla Omaishoidon tuen sopimusta tehtäessä tai myöhemmin omaishoitajalle voidaan vahvistaa sijaishoitaja. Sijaishoitajan tulee täyttää omaishoitajalle asetetut kriteerit. Sijaishoitajalle maksettava korvaus on 1.1.2013 lukien 1. hoitoisuusryhmässä 183,70 /kk (61,23 /vrk) ja 2. hoitoisuusryhmässä 116,89 /kk(38,96 / vrk). Hoidettavalta ei peritä lakisääteisen vapaan järjestämisestä maksua. 3. tai Mäntsälässä Kivistöntien palvelutalon ikäihmisten päivätoimintaryhmässä Päivätoimintaryhmään osallistuminen on mahdollista kokopäiväisenä ja kuljetuksen kera 1 kertaa viikossa. Hoidettavalta peritään lakisääteisen vapaan järjestämisestä maksu, joka on 1.1.2013 lukien 10,60 /vrk. 4. tai yksityisen palveluntuottajan avulla kotiin annettavana palveluna Yksityisen palveluntuottajan antamaa apua kotiin on käytettävissä 70 euroa/ lakisääteinen vapaa vuorokausi kun vapaaoikeus täyttyy. Hoidettavalta ei peritä lakisääteisen vapaan järjestämisestä maksua.