Puurakentamisen mahdollisuudet Venäjällä ja Itävallassa Puupäivä 29.11.2012 TEM toimialaraportti, kansainvälistymisliite

Samankaltaiset tiedostot
kansainväliseen liiketoimintaan #

Finpro palvelee Yrityksesi kumppani kansainvälistymisessä

Kansainväliset markkinat kutsuvat!

Julkista tukea kansainvälistyvälle PK-yritykselle Helsingin Yrittäjät, Kansainvälistymisen yrittäjäilta

Kasvua ja kannattavuutta kansainvälisiltä markkinoilta. Kari Pokkinen, Finpro

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

Puurakentamisen toimenpideohjelman katsaus! Puupäivä Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan

Talorakentamisen nykypäivän ja tulevaisuuden trendit Venäjällä: kehitys ja kysynnän arviointi

Cloud, Convergence, Ubiquity ja muita uudissanoja - ICT toimialan näkymät 2011

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Puurakentamisohjelma. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, puurakentaminen

Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti

PUUN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA ON KORKEALLA TASOLLA

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

Puurakentamisen osaamisen kipupisteet. Puupäivillä 2010 Kehitysasiantuntija Petri Heino

MARKKINAKATSAUS, HUHTIKUU 2015

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Hirren markkinaosuus kasvaa, miksi?

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa

RAKENTAMISEN RATKAISUT

Moderni puurakentaminen

Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017

Puurakentamisen edistämishankkeet

MITÄ SUOMALAISET ARVOSTAVAT? HIRSIMARKKINAN KASVUN EDELLYTYKSET

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet

RAKENTAMISEN MARKKINAT JA MAHDOLLISUUDET. Hirsitalopäivät

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia , Matti Mikkola

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

WOODPOLIS , Puroja-hankkeen päätösseminaari Järvenpäässä

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Kerrostalorakentaminen Suomessa

Puurakentamisen edistäminen

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

Hirsitaloteollisuus r.y.

Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö. Puupäivät 2012, Helsinki. Hyvät puupäivien 2012 osanottajat!

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Kouvolan E2-puukerrostalokilpailu

VIIHTYISÄN PIHAN PUURAKENNUKSET. Puurakentamisen RoadShow Kuhmo. Erkki Salmirinne PYR Liiketoiminta -hanke

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Finnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät

ClimBus Business Breakfast Oulu

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Julkiset rakennukset puusta

MSO KMO:n T&K työryhmässä Sixten Sunabacka

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät Rakennusfoorumi Sami Pakarinen

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Puun käyttö rakentamisessa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, Rakennetun ympäristön osasto, YM

Venäjänverkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Metsäalan ja MSO:n tilanne

Puu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Rakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017

121,6 III! PUUKAUPUNKI VII! IV VII! KESKUSTA. u VI VI. n. +123,7. Vuoreksen puistokatu I-II 40% n. +126,0 I-II 40% VII! kl 1 III!-IV!

KiVi, Kainuu Rolf Geier aluepäällikkö

Kotimaiset ja kansainväliset puurakentamiseen liittyvät yhteistyöverkostot

HIRSIRAKENTAMISEN TULEVAISUUS: OSAPALVELUISTA KOKONAISPALVELUUN!

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Nollaenergiakorjauksen tiekartta

Talotekniikan arvot rakennusten elinkaaressa. Jussi Kuusela

Yhdessä kasvun tielle. Hirsitaloteollisuuden strategia 2025 Oulu

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Transkriptio:

Puurakentamisen mahdollisuudet Venäjällä ja Itävallassa Puupäivä 29.11.2012 TEM toimialaraportti, kansainvälistymisliite Hannu Kivelä Finpro ry, Toimialajohtaja,

Puurakentaminen Venäjällä

Asuinrakentaminen Venäjällä 2005-2015 Puurakennusten osuus noin 6,8 miljoonaa m2 vuonna 2011 Ennuste 2015 yli 9 miljoonaa m2 Puurakentamisen kasvu 4,5 7,5 %/v 3

Nykytilanne Suurin osa venäläisistä asuu kerrostaloissa, myös eliitti. Pientalorakentaminen koostuu pääasiassa vapaa-ajan asunnoista, datchoista. Noin 10 prosenttia venäläisistä asuu edelleen yhteisasunnoissa, kommunalkoissa, joissa kullakin perheellä on tilaa noin 11 neliömetriä henkilöä kohden ja perheet jakavat keskenään yhteiset pesutilat, keittiön ja vessat. Venäjällä asutaan edelleen ahtaasti. Keskimääräinen asumispinta-ala henkilö kohden on 23 neliömetriä, kun se Euroopassa on 31 neliömetriä henkilöä kohden. Keskimääräinen tulotaso on 690 euroa kuukaudessa. 4

Tyypillinen asuinalueprojekti Venäjällä Noin 43 prosenttia kaikesta rakentamisesta koostuu suurimittakaavaisista kehitysprojekteista. Alueiden koko vaihtelee 10 500 hehtaarin välillä, ja rakennettava kerrosala voi yltää 2 3 miljoonaan neliömetriin. Source: GVA Sawyer Rakentamisaika jopa 10 25 vuotta. 29/11/2012 5 Puupäivä 2011 Finpro

Esimerkki tyypillisestä kohteesta: Severnaya dolina 6

Sutautuminen puurakentamiseen vaihtelee eri alueilla Pohjois- ja Keski-Venäjä: Käytetään aktiivisesti moderneja rakennustekniikoita. Vaikka puurakentamisen perinne on varsinkin vapaaajanasunnoissa vahva, niin puuta pidetään halpana rakennusmateriaalina. Pohjoismaiset yritykset ovat suhteellisen vahvasti esillä markkinoilla. Etelä-Venäjä: Rakennetaan perinteisesti kivestä. Kivirakentamista perustellaan lämpimän ja kostean ilmaston vaatimuksilla. Puulla ei ole rasitteenaan halvan rakentamisen mainetta, mutta sitä pidetään sopimattomana ilmaston asettamiin vaatimuksiin. 7

Puurakentamisen standardien kehitys Sodan jälkeisen Venäjän puurakentamista koskevien rakentamissäädösten kehityksen voi jakaa kolmeen kauteen: 1955 2010 rakennettiin neuvostoliiton rakennusstandardien mukaisesti. Vuonna 2010 ainoastaan pieni osa vanhoista standardeista oli enää pakollisia Heinäkuussa 2012 rakentamisen säädöksiä helpotettiin. Puurakentaminen koetaan Venäjällä palonaraksi, ja yli 2,5 kerroksisten talojen rakentaminen puusta on kiellettyä. Kosteudelle alttiilta puurakenteilta vaaditaan vähintään siveltävä kosteussuojaus, jonka pelätään aiheuttavan terveysongelmia. Venäjän hallituksen asetus 16.8.2012 ja rakennusalan tiekartta: Venäjä siirtyy rakentamisessa EU normeihin vuoteen 2015 mennessä *Law 1047-р 21.06.2010 8

Puurakentamisen edistäminen Federaatiolla on hallitustason ohjelma matalarakentamisen edistämiseksi. Leningradin alueella on ohjelman tuen avulla toteutettu useita rakennusprojekteja, muun muassa puolustusministeriö on rakennuttanut 11 rakennusta ja kunnallisten palveluiden ala 8 rakennusta. Venäjällä on useita ammatillisia organisaatioita, jotka edistävät puurakentamista ja ekologista ympäristöä. Niiden taustajoukoissa on puualan kaupallisia toimijoita sekä nuoria Euroopan trendejä seuraavia ammattilaisia. Tärkeimmät näistä edistämisorganisaatioista ovat Puurakentamisen yhdistys (http://www.npadd.ru/index.php?a=about-en) ja Johtajien ja rakennuttajien kilta, joka toimii Kiinteistöalan johtajien yhdistyksen yhteydessä http://www.gud-estate.ru/. 9

Puurakentamisen mahdollisuudet Venäjällä Kiinnostusta puuhun rakennusmateriaalina on kasvussa, varsinkin Luoteis- ja Keski-Venäjällä. Kiinnostus kohdistuu varsinkin puuikkunoihin, puuoviin ja puisiin rakennuksiin (hirsitaloihin ja puisiin valmistaloihin) Suomalaisilla rakennusalan toimijoilla on Venäjällä paljon mahdollisuuksia, sillä suomalaisella laadulla on Venäjällä hyvä maine. Mahdollisuuksia on sekä omakotirakentamisessa, varsinkin valmistaloissa ja hirsitaloissa, että ovissa, ikkunoissa ja portaissa ja muissa täydentävissä tuotteissa. Puurakentamisen suosion kasvaessa hyvälaatuisen tuotannon markkinat kasvavat huomattavasti. 10

Puurakentaminen Itävallassa

Puun osuus rakentamisessa Itävallassa Puun osuus asuinrakentamisessa on kasvanut Itävallassa sekä rakennusprojektien määrällä että volyymillä mitattuna. Vuonna 2008 jo 40 prosentissa rakennusprojekteista käytettiin puuta ja rakentamisen kokonaisvolyymistä 18 prosenttia tehtiin puusta. 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 40 % 32 % 24 % 1998 2003 2008 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 18 % 14 % 9 % 1998 2003 2008 Rakennusprojektien lukumäärä Rakennusprojektien volyymi 12

Asuinrakentamisessa käytetyn puun jakautuminen rakennushankkeille 2008 Itävallan omakotitaloista noin kolmasosa rakennetaan puusta. Suurin osa (yli 90 %) näistä taloista on suurelementeistä rakennettuja valmistaloja. Vaikka suurin osa rakentamishankkeista on korjausrakentamista ja laajennuksia, niin suurin osa puusta käytetään omakotirakentamisessa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Korjausrakentaminen ja laajennukset Kerrostalot Omakotitalot 10 % 0 % Rakennushankkeiden lukumäärä Rakennushankkeiden volyymi 13

Rakentamisohjeistus Itävallassa on yleisesti ottaen mahdollista rakennussäädösten puitteissa rakentaa minkälainen tahansa asuinrakennus puusta, mutta poikkeaminen standardeista vaatii jokaisen rakennuksen hyväksyttämisen erikseen. Itävallassa suhtautuminen puurakentamiseen vaihtelee provinsseittain. Yleensä on mahdollista rakentaa 4- tai 5-kerroksisia puutaloja ilman erityislupaa, Wienin alueella jopa seitsemänkerroksisen. Vaikka rakentamista säätelevä ohjeisto on muutettu EU-normeiksi, voimassa on edelleen myös paikallisia normeja. Rakennukset on luokiteltu eri luokkiin (GK=Gebaudeklassen). Laki muuttuu huomattavasti tiukemmaksi rakennusluokka 4 jälkeen (max. 4 kerrosta ja korkein poistumiskorkeus 11 m). 14

Rahoitus Suurin rahoitusajuri asuinrakentamisessa on niin sanottu asuntotuki. Jokaisella provinssilla on oma asuntotukiinstrumenttinsa. Tuen saamisen kriteerejä ovat talon tai huoneiston koko ja perheen tulotaso, mutta tukeen voi vaikuttaa myös talon energian kulutus tai käytettävien rakennusmateriaalien kestävyys ja ekologisuus. Rakentamisosuuskunnat rakennuttavat suurimman osan Itävallan monikerroksisista rakennuksista, ja yleensä ne on rahoitettu asuntotuella. Esimerkiksi Styrian provinssi vaatii, että 20 prosenttia kaikista rakennuksista on rakennettava puusta. 15

Keskeiset toimijat Itävallan puurakentamisen toimijat koostuvat suuresta määrästä arkkitehtejä, paikallisia rakennusfirmoja ja kirvesmiehiä. Näille yrityksille on tyypillistä pieni koko ja paikallinen toiminta. Näiden lisäksi Itävallassa toimii puurakentamisen alalla useita suuria toimijoita. Kaksi-kolmekerroksisten talojen rakentamisessa pääroolissa ovat arkkitehdit, jotka ovat samalla myös systeemi-integraattoreita. Puurakentamisyritykset ja kirvesmiehet pääasiassa toteuttavat suunnitelmia. Nelikerroksisten ja sitä korkeampien talojen ajureina toimivat CLTtuottajat, jotka panostavat huomattavasti tuotteidensa menekin edistämiseen. Myös tässä segmentissä arkkitehdit ovat keskeisessä roolissa systeemi-integraattoreina. Myös asumisosuuskunnat ja rakennuttajat voivat olla keskeisessä roolissa, sillä he näkevät paljon mahdollisuuksia puurakenteisten asuntojen tuottamisessa ja myynnissä. 16

Puurakentamisen trendit Puurakentamista suosivia ajureita ovat paine laskea rakentamisen kustannuksia ja passiivienergiatalojen yleistyminen. Kaksikerroksisten puutalojen rakentaminen on jo yleinen käytäntö suurimmassa osassa Itävallan provinsseja, ja niiden rakentaminen tulee olemaan yleistä jatkossakin. Neli- ja viisikerroksisten talojenrakentaminen on jo ohittanut pilottivaiheen (erityisesti Wienissä), mutta silti niiden yleistymisen pääajuri on poliittinen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole näkyvissä, että korkeat monikerroksiset puurakennukset olisivat laajasti yleistymässä. Ylimpien kerrosten puiset rakennusratkaisut yhdessä teräksen kanssa yleistyvät varsinkin niiden maanjäristyksenkestävyytensä ansiosta. Julkisivujen korjaamista puuelementtien avulla on testattu muutamissa pilottikohteissa. Puisten elementtien tuottajat edistävät puurakentamista voimakkaasti. 17

Esivalmistetut talot 18

Runko- ja palkkirakentaminen 19

Itsekantavat puurakentamisjärjestelmät 20

Puurakentamisen mahdollisuudet Itävallassa Itävallan puurakentamisen markkinat ovat ehkä pisimmälle kehittyneet Euroopassa. Siten sen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet suomalaisille toimijoille ovat varsin rajalliset ja keskittyvät pääasiassa materiaalien ja teknologian alihankintaan (puutuotteet, järjestelmät ja komponentit, talotekniikka jne.) Passiivitalosegmenttiin voitaisiin viedä puutuotteita ja taloautomatiikkaa. Hirsitaloja rakennetaan 300 400 vuosittain ja se on hyvin kilpailtu. Markkinoilla on tuottajia sekä Itävallasta että muualta Euroopasta. Suomalaisten yritysten markkinaosuus hirsitaloissa on Itävallassa noin 30 prosentin luokkaa. Itävallan ikkunoiden ja ovien valmistus on hyvin vahvalla pohjalla, ja maassa on lukuisia toimijoita myös kansainvälisillä markkinoilla. Korkealaatuisten komponenttien valmistus voisi olla kuitenkin mahdollisuus. 21

Finpro Navigator Kansainvälisen kasvun suunnittelu Markkinoillemenon valmistelu Etabloituminen valituille markkinoille Markkina-aseman parantaminen Kansainvälinen kasvusuunnitelma Markkinoille menon vaihtoehdot Partnerihaku Myynnin tehostaminen Test Drive Idean testaus Myyntikanavan kehittäminen Suora myynti Market Monitor Oikeat markkinat Yrityksen perustaminen Yritysostokohteen haku Alihankinta Trend Pulse Vientirenkaat 22

Kiitos! Yhteystiedot Hannu Kivelä Toimialajohtaja, Metsäteollisuus ja biotalous Porkkalankatu 1, FI-00180 Helsinki Puh: +358 40 343 3354 hannu.kivela@finpro.fi www.finpro.fi 23