KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS SUORAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, TASATALOT 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 16.9.20014 ASEMAKAAVAN NUMERO 665 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE HARJUNSALO KYLÄ HERTTUALA JA KOIVISTO KORTTELIT 658 ja 668 niihin liittyvä katualue KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Isolukontien varsi Suoramalla Kaavaalueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 14.9.2010 KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on lisätä asuinkerrostalokorttelien rakennusoikeutta käynnissä olevan peruskorjaushankkeen yhteydessä. Maanomistaja laati alueelle tavoitteellisen maankäyttösuunnitelman, jonka pohjalta asemakaavan valmistelu käynnistettiin. Kaavan valmisteluaineisto pantiin nähtäville lokakuussa 2010. Kahdesta vaihtoehdosta valittiin laajempi, joka ulottuu Kangasalantiehen asti. Suunnitelmaa hiottiin yhdessä maanomistajien ja hankkeen suunnittelijoiden kanssa pitkään. Kaavaehdotus saatiin käsittelyyn kaavoitussopimuksen laatimisen myötä loppuvuodesta 2012. Asemakaavan toteuttamiseksi laadittiin keväällä 2014 kunnan ja maanomistajan välillä sopimus, joka koski kortteleita 658 ja 668. Aiemmin mukana ollut korttelin 669 maanomistajan kanssa ei sopimusta saatu laadituksi samassa aikataulussa. Sopimusneuvottelujen yhteydessä asemakaavan sisältöä tarkistettiin. Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2014. 2.2 Asemakaava Alueen olevat kerrostalot korjataan. Kahdessa korttelissa sijaitsevia pihapiirejä täydennetään uusilla, seitsenkerroksisilla asuin- ja liikerakennuksilla, jotka sijoittuvat Isolukontien varteen. Liiketilojen lisääminen Isolukontien varressa tukee Suoraman osayleiskaavoituksessa asetettuja tavoitteita alueen kaupallisten lähipalveluiden parantamiseksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat maanomistaja ja kunta. Uudisrakentaminen on mahdollista käynnistää kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT Keskeisellä paikalla sijaitsevan asuinalueen lisärakentaminen tukee julkisen liikenteen käyttöä ja alueen palveluiden säilymistä. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Tontti sijaitsee rakennetun alueen keskellä Suoramalla. Alue on keskeistä taajamarakennetta. Luonnonympäristö Suoraman alue sijoittuu Kirkkoharjun eteläpuoliselle alueelle, jossa kangasmaa taittuu hienojakoisemmalle maaperälle raivattuun peltomaisemaan. Taajaman välittömät peltoalueet samoin kuin harjun etelärinne on rakennettu 1900-luvun puolivälistä lähtien. Tontin maaperä on kantavaa. Rakennettu ympäristö Ympäristön asuntorakentaminen on kerrostalovaltaista. Tasatalot on rakennettu 1960-luvun puolivälissä, sen itäpuolinen Harjunsalon alue on pääosin 1960-80-lukujen aikana. Muutosalueen eteläreunassa on toiminut huoltoasema, joka on purettu 2000-luvun alussa.
Muutettava alue Isolukontie on alueen kokoojakatu, jolta on yhteys Kangasalantiehen kiertoliittymän kautta. Suunnittelualue sijoittuu Kangasalantietä kulkevan joukkoliikenteen laatukäytävän varteen. Alueella on välttävät kaupan palvelut, joita voidaan lisärakentamisella parantaa. Alueen välittömässä läheisyydessä on laaja kunnallisten palveluiden verkosto: päiväkoteja, koulu, urheilukenttä, sivukirjasto ja taajaman keskeisin ulkoilualue, Kirkkoharju. Maanomistus Maa-alue on yksityisen omistama lukuun ottamatta katu- ja läheisiä virkistysalueita, joka kuuluvat kunnalle. Ympäristön häiriötekijät Kangasalantien varressa on toiminut huoltoasema 1960-luvulta 2000-luvun alkuun. Alueen maaperä on puhdistettu.
3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Tampereen kaupunkiseudun v. 2010 hyväksytyssä rakennesuunnitelmassa painotetaan taajamien yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Eheyttämällä voidaan hyödyntää olevaa julkisen liikenteen kapasiteettia, tuoda uusia käyttäjiä oleville kaupan palveluille ja luoda edellytyksiä kunnallisten palveluiden säilyttämiselle ja tehostamiselle. Ote Suoraman osayleiskaavaehdotuksesta Vireillä olevassa Suoraman osayleiskaavassa alue on osoitettu C-merkinnällä keskustatoimintojen alueeksi ja A1-merkinnällä tehokkaan asuinrakentamisen alueeksi. Isolukontien vartta pyritään kehittämään alakeskuksen osana, johon sijoittuu kaupan palveluita. Kyötikkäläntien varressa sijaitsevan julkisten palveluiden vyöhykkeen ja suunnittelualueen välille on tarkoitus rakentaa palveluita yhdistävä kävely-yhteys. Suoraman osayleiskaavan valmisteluaineistoon sisältyvä havainnekuva Isolukontien julkisen ulkotilan kehittämistavoitteista.
Muutettava alue Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on osoitettu II-VI kerroksisia kerrostaloja,, liikerakennuksia ja huoltoasema. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun tarve aiheutuu keskeisesti sijoittuvien kerrostaloasuntojen tarjonnan puutteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja alueen asukkaat Alueen toiminnanharjoittajat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, päivähoito, vanhusten palvelut, koulutoimi ) Tampereen aluepelastuslaitos, ely-keskus Kangasalan Vesi -liikelaitos Vattenfall, Sonera Vireille tulo Hanke on tullut vireille kaavoituslautakunnan päätöksellä 14.9.2010. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheessa lähetettiin naapureille kirjeitse osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostus, ja nähtäville panosta kuulutettiin Kangasala Sanomissa. Rakennusvalvonta 11.10.2010 Puollamme kaavan kehittämistä luonnoksen B pohjalta. Yhdyskuntatekniikka 15.10.2010
Luonnokseen B liittymäkiellot Isolukontielle KL-tontin ja LPA-tontin kohdilla. Korttelin 658 Isonlukontien varteen tulevat uudet tonttiliittymät voivat muuttaa Isonlukontien pysäköintijärjestystä. Kangasalan Vesi -liikelaitos 29.10.2010 Alueen täydennysrakentaminen on liitettävissä olemassa olevaan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. ELY-keskus 29.10.2010 Kaavalla eheytetään yhdyskuntarakennetta tiivistämällä kerrostalokorttelialuetta joukkoliikennekäytävän varrella, mitä ELY-keskus pitää tarkoituksenmukaisena. Kaavahanke sijoittuu pohjavesialueelle, minkä vuoksi alueen hulevesien käsittely on syytä tehdä suunnitellusti ja kuvata tarvittavat ratkaisut kaavaprosessissa. Kangasalantien varressa on sijainnut ennen huoltoasema, ja tämän tontin käyttämistä päivittäistavarakaupan rakentamiseen tutkitaan kaavan yhteydessä. Huoltoaseman alue on aikanaan asianmukaisesti puhdistettu. Kaavaa laadittaessa, tai viimeistään ennen rakentamiseen ryhtymistä tulee kuitenkin vielä varmistaa rakennettavan alueen puhtaus. Tämä tulee käydä ilmi kaavamääräyksestä. Tampereen aluepelastuslaitos 18.102010 Aluepelastuslaitoksen toimintavalmius asemakaava-alueella on riittävä suhteessa kaavoittavan toiminnan riskeihin. Ei huomautettavaa. Sosiaali- ja terveyskeskus 22.10.2010 Kangasalan vanhustenhuollon strategian mukaan yhä useampi iäkäs ihminen asuu kotona. Kotona asumisen tueksi tarvitaan joukkoliikenneyhteyksiä ja kaupan lähipalveluita sekä omatoimista liikkumista varten turvallista ja esteetöntä liikkumismahdollisuutta jalkakäytävillä. Linturinteen alueelle saattaa tulevaisuudessa tulla vammaisille tarjottavia asumispalveluita, ja myös heidän kannaltaan lähiseudun kauppapalvelut, joukkoliikenneyhteydet ja riittävät, esteettömät jalankulkuväylät ovat tärkeitä. Tasatalojen korttelien kaavamuutos tuo lisää asuntoja lähelle palveluja ja joukkoliikennettä, ja se tekee mahdolliseksi myös ikäihmisten ja vammaisten asumisen alueella. Alueelle pitää turvata esteetön liikkumismahdollisuus myös pyörätuolilla ja muiden apuvälineiden kanssa liikkuville samoin kuin jalankulkijoille. Sivistyskeskus 29.9.2010 Erillisten yksittäisten uusien asuinalueiden vaikutus on pieni varhaiskasvatus- ja opetuspalveluihin. Vaiheittain rakentaminen pitkällä aikavälillä helpottaa palveluiden järjestämistä ja riittämistä. Erillisten yksittäisten alueiden rakentuminen lähekkäin ja samanaikaisesti vaikeuttaa koulutilojen riittämistä sekä varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistä lähipalveluina. Asuinalueiden suunnittelussa tulisi huolehtia julkisen liikenteen mahdollisuus sekä turvallisen koulumatkan järjestyminen. Lapsiperheille suunnatuilla asuinalueilla tulisi suunnitella myös leikkipuisto. Vattenfall Verkko Oy 12.10l.2010 Kaavoitettavalla alueella sijaitsee pienjännitekaapeleita,, joille ei ole tarpeen varata kaavaan alueita. Elisa Oyj 22.10.2010
Ei huomautettavaa. Elisalla on alueella aiemmin asennettuja tietoliikennekaapeleita, joiden siirrosta tullaan perimään täysimääräiset kulut työn aiheuttajalta. Lausuntojen vaikutus jatkosuunnitteluun: Kaavaehdotuksen pohjaksi on valittu useissa lausunnoissa kannatettu, laajempi vaihtoehto B. Sitä on jalostettu edelleen lisäämällä siihen vaihtoehto A:n ominaisuuksia. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 12.5. 10.6.2014. Siitä saatiin seuraava lausunto: Kangasalan Vesi liikelaitos 15.8.2014 Ei huomautettavaa. Rakennusvalvonta 10.9.2014 Kortteliin 668 tontille 2 on käyty 2.9.2014 esittelemässä luonnossuunnitelmia kaavoitukselle ja rakennusvalvonnalle ja tällöin on tullut esille, että rakennusalan rajat tulee tarkistaa tontille suunniteltua hanketta vastaaviksi. Korttelin 668 liiketilojen autopaikoituksen riittävyyttä arvioitaessa tulee huomioida asiakaspaikkojen lisäksi myös liiketilojen henkilökunnan pysäköintitarve. Olemassa olevien kerrostalojen osalta kaavan sallima rakennusoikeus ja kerrosluku huomioivat rakennusten nykyiset asuinkerrokset. Rakennuksissa on lisäksi aikakaudelle tyypilliset maanpäälliset kellarikerrokset. Kaavoituksen yhteydessä tulisi harkita varautumista mahdollisiin käyttötarkoitusten muutoksiin, joissa maanpäällisiin kellarikerroksiin voi muodostua kerrosalaan laskettavia tiloja. Asemakaavan muutos mahdollistaa merkittävän lisärakentamisen, mikä edistää hyvin yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle ja tehostamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Yhdyskuntatekniikka 11.9.2014 Ei huomautettavaa. Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi ollut tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä alueen asunto- ja liiketilatarjontaa. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Valmisteluvaiheessa tutkitaan kahta vaihtoehtoa. Toinen on maanomistajan hankkeen mukainen suunnitelma, jossa alueelle osoitetaan kolme kuusikerroksista asuin- ja liikekerrostaloa. Toisessa vaihtoehdossa selvitetään päivittäistavarakaupan rakentamista entisen huoltoaseman sijalle. Tässä vaihtoehdossa voidaan hyödyntää vuorottaispysäköintiä asuinkorttelin kanssa. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Valmisteluaineiston käsittely kaavoituslautakunnassa 14.9.2010. Luonnos nähtävillä syksyllä 2010 Asemakaavaehdotuksen käsittely kaav 19.2.2013 Asemakaavaehdotus nähtävillä 12.5. 10.6.2014 Asemakaavan hyväksyminen kaav 16.9.2014 >kh >valt
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaava mitoitetaan noin 120-150 uudelle asukkaalle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uudisrakentamisen sijaintia ohjataan siten, että rakennettavilla kerrostaloilla voidaan tukea Isolukontien katukuvan kehittämistä ja muodostaa osittain suojainen ja autopaikoituksesta erillinen pihatila, joka soveltuu lasten leikkeihin ja oleskeluun. Uudisrakentamisen korkeusluku sovitetaan alueen olevaan tornitaloon. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle osoitetaan asuinkerrostalojen kortteleita, joista osaan saa rakentaa myös liiketiloja. Jo toteutuneen kerrosalan lisäksi osoitetaan uutta rakennusoikeutta asuntorakentamiselle noin 9000 krs-m 2 kolmeen uuteen VII-kerroksiseen rakennukseen. Autopaikoitus sijoitetaan korttelien reunoille joko tonteille tai yhteiseen paikoituskortteliin. Korttelien keskelle muodostuva yhteinen, suojaisa piha-alue osoitetaan omana asumisen huoltoa palelevana korttelialueena. Paikoitus sovitetaan korttelialueille. Isolukontien varren kivijalkakauppojen tarvitsema paikoitus voidaan sijoittaa myös katualueelle. Muut alueet Katuverkosto säilyy nykyisellään. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan muuttamisella on merkittäviä yhdyskuntarakennettavia eheyttäviä vaikutuksia. Rakentaminen tukee palveluiden kehittämistä ja julkisen liikenteen käyttöä. Rakentaminen on sovitettu mittasuhteiltaan ympäristön rakennuskantaan. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on rakennettua. Lisärakentaminen ei vähennä merkittävästi korttelien yhtenäisiä pihaalueita. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Kaavan toteutuessa alueen uudet asukkaat saavat hyvin toimivan ympäristön, jossa päivittäin tarvittavat palvelut ovat jalan saavutettavissa. Alueelta on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Kaavan muutoksella on vähän ympäristön ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Isolukontien varteen tulee uusia liiketiloja, jotka voivat parantaa lähiympäristön laatua ja palvelutasoa. Vaikutukset elinkeinoelämään Alueelta puretaan vanha liikerakennus. Kaavalla luodaan edellytykset uusien, aiempaa laajempien liiketilojen rakentamiseen Suoraman keskustaan. Uusi asuinrakentaminen tukee liiketilojen käyttöä. Muut vaikutukset Kaavan muuttamisella on myönteisiä yksityis- ja kunnallistaloudellisia vaikutuksia. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa annetaan määräyksiä piha-alueiden ja julkisivujen rakenteista.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle kertyvä puhdas pintavesi sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Havaintokuva. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja vastaa asuinrakennusten peruskorjauksesta ja uudisrakentamisesta lukuun ottamatta korttelin 658 tonttia 3, jonka toteuttaminen on kunnan vastuulla. Uudisrakentaminen on mahdollista käynnistää kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksessa seurataan palveluiden ja ympäristökuvan kehittymistä. KANGASALA 16.9.2014 Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen