Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo
Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa ja valvoo toimialaa. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) Hallintolaki (434/2003) Opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista (1323/2001) Määräykset tutkinnon perusteet (OPH:n määräykset) henkilökohtaistaminen (OPH:n määräys 43/011/2006)
Ammattipätevyyslainsäädäntö Laki 273/2007 Asetus 640/2007 Okm kirje 2012 Trafi jatkokoulutuksen toteutusta koskevat
Tutkintojen järjestämisen ja koulutuksen rahoitus Ammatillisen peruskoulutuksen rahoittavat yhdessä valtio ja kunnat, yksikköhinnat määrätään alakohtaisesti. Koulutuksen järjestäjät saavat lisäksi rahoitusta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu. Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkintojen järjestämistä rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö sekä työnantajat ja tutkinnon suorittajat.
Tutkintorakenne 2012 Tutkintorakenteesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö 52 ammatillista perustutkintoa, joissa 121 osaamisalaa/koulutusohjelmaa Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Yhteensä 374 tutkintoa ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot tuottavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin.
Ammatillisen tutkinnon suorittamistavat Ammatillinen perustutkinto 120 ov ammattitutkinto erikoisammattitutkinto Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto
Perustason ammattipätevyys ja jatkokoulutus Perustutkintotavoitteinen koulutus (tietyt tutkinnot) sisältää perustason ammattipätevyyden edellyttämän koulutuksen ja siten tulee rahoitetuksi peruskoulutuksen rahoituksella (joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena). Jatkokoulutuspäivät lähtökohtaisesti rahoitetaan yrityksen täydennyskoulutuksena yksityisellä rahoituksella Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen osana voidaan myös järjestää jatkokoulutuspäiviä (ei voi olla koulutuksen lähtökohta) ja siten voi tulla rahoitetuksi osana lisäkoulutuksen rahoitusta
Ammattipätevyyskoulutusta sisältävät tutkinnot, joiden järjestäminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön luvan 1 Tekniikan ja liikenteen ala - logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen koulutusohjelma/osaamisala (autonkuljettaja, yhdistelmä-ajoneuvonkuljettaja, linja-autonkuljettaja) - logistiikan perustutkinto, lentoasemapalvelujen koulutusohjelma /osaamisala (lentoasemahuoltaja) - rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma/osaamisala (maarakennuskoneenkuljettaja) - lentoasemapalvelujen ammattitutkinto - linja-autonkuljettajan ammattitutkinto - maarakennusalan ammattitutkinto, liikennealueiden ylläpidon osaamisala sekä infra-alan kuljetusten osaamisala - puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto - yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto - ympäristöhuollon ammattitutkinto, jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisala
Ammattipätevyyskoulutusta sisältävät tutkinnot, joiden järjestäminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön luvan 2 Luonnonvara- ja ympäristöala - metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma/osaamisala, metsäkoneenkuljettaja - metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto
havainto: jatkokoulutusilmoituksia ei ole aina toimitettu Opetushallitukseen havainto: jatkokoulutustilaisuuden peruuntumisesta ei ole aina tiedotettu Opetushallitukseen havainto: jatkokoulutustilaisuuksissa esillä pidettäväksi edellytettyä koulutuslupaa ei aina ole jatkokoulutustilaisuudessa esillä/mukana (OKM hyväksyntä ammattipätevyyskouluttavaksi laitokseksi; merkitty koulutuksen järjestämislupaan)
havainto: perustason ammattipätevyyskoulutuksessa opiskelijoiden osallistumisesta tehtävät merkinnät kirjavilla käytännöillä kerättäviä => tuottaa ylimääräistä työtä havainto: säädösten edellyttämää ammattipätevyyskoulutuksesta vastaavaa johtajaa ei kaikissa tapauksissa kuunnella tehtäessä päätöksiä ammattipätevyyskoulutukseen liittyen. Joissakin tapauksissa päätökset ovat olleet ristiriidassa ammattipätevyyssäädösten kanssa. Ongelma ilmenee etenkin, jos koulutuksen järjestäjällä on toteutettavanaan useaan opintoalaan liittyvää, ammattipätevyyden sisällään pitämää koulutusta.
havainto: maarakennus- ympäristöhuollon- ja metsäala, joilla ei ole vahvaa kuljetusalan osaamista, tarvitsevat yhä ohjauksellista erityishuomiota. havainto: asioista ei aina uskalleta kysyä, pelätään että paljastetaan jotain tehdyn väärin
havainto: ammattipätevyyskoulutus ohjaa yhä koko tutkinnon suoritusta ja sen koulutusta havainto: Trafin tietojärjestelmässä Koulutuksen järjestäjillä ei voi olla kuin yksi ammattipätevyysopetuksesta vastaava tietojärjestelmään ilmoitettu henkilö kerrallaan, jolla on oikeus ilmoittaa tietoja Trafin tietojärjestelmään. Tämä hankaloittaa joissain tapauksissa eri toimipisteissä toimivien koulutuksen järjestäjien toimintaa. Säädöksissä ei ole estettä useamman opetuksesta vastaavan nimeämiselle. Koulutuksen järjestäjillä on useampia ammattipätevyydestä vastaavia. Heidän keskinäinen työnjakonsa ja keskinäinen yhteydenpito on osaltaan epäselvää.