Jyväskylän pienten järvien melontareitit
Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä Melonta on yksi niistä seitsemästä liikuntalajista, joka on selkeästi lisännyt suosiotaan viimeisten 10 vuoden aikana Ulkomaalaisille matkailijamelojille Suomen luonto ja järvet ovat tärkein matkustusmotiivi. Heille positiivisin yllätys on sää, ilmasto, yötön yö ja leirintäpaikkojen laatu. Negatiivista on moottoriveneliikenne ja mökkiasutus Pohjois-Savoa pidetään Suomen korkeatasoisimpana järvimelonta-alueena ja alue tuli tunnetuksi muutaman vetovoimaisen reitin kautta. Melontayrityksiä on Pohjois-Savossa noin 40, joiden keskimääräinen kapasiteetti on noin 70 kanoottia/kajakkia. Alueella käy vuosittain yli 50 000 melontamatkailijaa. Pohjois-Savossa on laajennettu rantojensuojeluohjelmaa melontamatkailun edistämiseksi sekä rajoitettu moottoriveneilyä kahden järvireitin alueella Toinen hyvä esimerkki on 7 Sillan Saariston melontareittiverkosto Merenkurkussa
Hankkeen taustaa Tarvitaanko Jyväskylässä melontareittejä? Melontareittiä voi verrata pururataan, hiihtolatuun tai luontopolkuun. Kokenut voi valita vaativamman reitin, toinen haluaa patikoida itsekseen tai tutkia luontoa kaikessa rauhassa Sama periaate on melonnassakin. Perhereitillä voi meloa koko perhe ja kokenut meloja lähtee kiertämään tuulista Vuoritsaloa merellisiin olosuhteisiin Melontareitit tekevät Jyväskylän seutua tunnetuksi Mielenkiintoiset reitit ja hyvä palveluvarustus tuovat varmasti matkailijoita, mutta... Tämä vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Ongelmaksi tullee rantautumispaikkojen huolto ja kunnossapito Merkityt reitit ja huolletut rantautumispaikat tuovat varmasti melonnasta kiinnostuneita matkailijoita Jyväskylän seudulle
Melontareitit, -yritykset ja -yhdistykset Jyväskylän seudulla Melontareittien puute Jyväskylän seudulla Ei merkittyjä melontareittejä ulkoilukartoissa Merkittyjä rantautumispaikkoja, tulipaikkoja ja laavuja on vähän. Pohjois- Päijänteellä on käytössä Päijänteen Virkistysalueyhdistyksen ylläpitämä Kalasaari Vuoritsalon kupeessa, Muuramessa Mikonniemi ja Korpilahdella Tervamäki Luonetjärvellä on Peuraniemen ja Sarpatin laavut, joita ylläpitää Tikkakosken Latu ry Tuomiojärvellä on Jyväskylän seurakunnan ylläpitämä Lehtisaari, joka on kaikkien retkeläisten käytettävissä saaren aukioloaikoina. Viereinen Koivusaari on aina käytettävissä Melontayritykset Tavinsulka Oy; toimipiste Tuomiojärvellä Eräopaspalvelu Jukan tokka T:mi, toimipiste Tikkakoskella Matkailullinen merkitys
Melontareitit Jyväskylän seudulla Sulka II- kyselyssä melontareittejä toivottiin Jyväskylän seudulle Harrastajia Jyväskylän seudulla on kuitenkin paljon Melanvilauttajat ry; retkimelonta, koskimelonta Meloiloa ry; kajakkipoolo, koskimelonta, ratamelonta
Taustatietoa Hyvää pohjatietoa saimme Pohjois-Savon melontareittisuunnitelmasta, jota olemme käyttäneet hyväksi. Apuna myös maan muut melontareittisuunnitelmat ja -kartat Vuodesta 2010 alkaen olemme meloneet lähivesillä ja tutkineet rantautumispaikkoja sekä järvi- ja jokireittejä Vuonna 2011 alkoi varsinainen melontareittien suunnittelu, joka jatkuu koko ajan uusille vesille Suunnitelmaan kuuluu myös melontareittien kytkeminen muihin ulkoilureitteihin, luontoarvojen kartoitus sekä ehdotus reitin palveluvarustuksesta
Melontareitit Jyväskylän seudulla Ensimmäisessä vaiheessa tutkittavina ovat seuraavat reitit: Tuomiojärvi ja Tourujoki Palokkajärvi Pappilanjoki Alvajärvi Laahajoki Korttajärvi sekä Makkarajoki Lehesjärvi Vähäjärvi Autiojoki Luonetjärvi
Melontareitti Melontareitin suunnitteluun kuuluu mm.: Reitin tyyppi: omatoimi- tai perhereitti Reitin vaativuus ja ohjeellinen reittiehdotus Reitin teema Lähtö- ja päätepiste Rantautumispaikat ja niiden taso Reitin pituus Suositeltava melontakalusto
Melontareitti, jatkoa Retken kesto Ajankohta melottavalle reitille Rantojen käyttömahdollisuus jokamiehen oikeudella Vedenottomahdollisuus Luonnon ja kulttuurin piirteet Melontapalvelut
Reitin turvallisuussuunnitelma Jokaisesta reitistä laaditaan myös turvallisuussuunnitelma, joka palvelee sekä melojaa että pelastuspalvelua Suunnitelmassa esillä ovat reitin tarkempi kuvaus, reitin erikoisolosuhteet, evakuointipisteet koordinaatteina sekä tärkeät puhelinnumerot
Rantautumispaikka, vesillelaskupaikka Vesillelaskupaikka useimmiten uimarannan tai paikan läheisyydessä niin ettei se häiritse uimarannalla olevia Mahdollisesti oma laituri, wc Rantautumispaikka noin 5 km välein Varustetaso: rantautumismerkki luonnossa, nuotiopaikka, wc, liiteri, laavu, laituri, telttailualue, jätteet Tauko- ja huoltopaikka noin 10 km välein Erkin saari Alvajärvellä
Reitit internettiin ja karttoihin Tässä vaiheessa valmiina on Luonetjärven reittinettiin tulee alkuvaiheessa jokaisesta reitistä kuva, tekstiosa ja kartta, jonka klikkaamalla saa suuremmaksi Jatkossa oma melontakartta?
Miten reiteistä tiedotetaan? Lehtiuutiset Kaupungin internet-sivut Tapahtumat
Lähteitä Pohjois-Savon melontareittihanke MEK; Outdoors Finland, melontareittien suunnitteluopas 2011 Metsähallitus: Kestävän luontomatkailun periaatteet Ympäristöministeriö: Luonnon virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet Esteettömän rakentamisen opas