Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

t Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

Majoitustoiminta Toimialaraportti Anneli Harju-Autti 10/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 10/2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö Lapin TE-keskus Julkaisuaika 26.11.2009 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Majoitustoiminta Tiivistelmä Majoitustoiminnan toimialaraportti julkaistaan tilanteessa, jossa talouden taantuman vaikutukset matkailukysyntään ovat nähtävissä aiempaa selvemmin. Samalla toimial an yrityksistä osa enteilee pohjakosketuksen jo saavutetun ja kysynnän lähtevän pikkuhiljaa nousuun ensi vuoden aikana. Sen sijaan työllisyyden ei ennakoida ainakaan vuoteen paranevan. Toimialan on syytä varautua siis hitaan kasvun aikaan. Majoituskysyntä 2009 saattaa jäädä noin miljoona vuorokautta edellisvuotta alhaisemmaksi, siis noin -5 %. Tämä tarkoittaa putoamista vuosien 2006-2007 välimaastoon. Kasvu Venäjältäkin on vuoden loppua kohden pysähtynyt ja kääntynyt jopa miinukselle. Kuitenkin kysynnän kohdistuminen on paikoin ollut keskimääräisestä kysynnän laskusta poikkeavaa ja jopa kasvanut edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa 2009 majoituskysynnän lasku oli noin 4,3 %, ulkomaisten lasku oli -10,3 % ja kotimaisten 2,1 %. Huonekeskihinnat ja käyttöaste olivat myös l askussa. Käyttöaste painui jo alle 50 %:n. Ketjuuntuminen o n jatkun ut vilkka asti Suome ssa. Kans ainvälisten ja kotimaisten b rändinimien alle on siirtynyt melkoinen m äärä hu onekapasiteettia. Samoin y ksityiset hot ellien ketjunimet lisääntyvät ja ka svavat. Nyt ketjujen hallinnassa on jo 64 % huonekapasiteetista. Majoitusalan investoinnit ovat nyt alalukemissa. Odotukset tulevasta ovat myös yhtä varovaiset. Suunnitelmia on kuitenkin vire illä odottama ssa suhda nteiden vahvistu misen ohella luottorah oituksen toteutu mista. Aktiivisuutta o n erityisesti Itä-Suomessa. Majoitusalan kannattavuusodotukset ovat edelle en lievästi positiiviset, vaikkakin heikommat kuin pari vuotta takaperin. Majoitusalan ja siih en liittyen kylpyläyritykset pyrk ivät yhä selkeämmin segmentoimaan asiakkaansa ja sovittamaan muuttuvassa toimintaympäristössä puitteensa ja palve lunsa valitsemilleen asiakasryhmille. Tällaisia ryhmiä ovat yhä korostetummin lapset ja siten lapsiperheet, seniori-ikäiset aktiiviset ja varakkaat ja hemmottelua kaipaavat. Majoitusalan yrityksiä on Suomessa noin 1600. Näiden yritysten henkilöstömäärä on noin 11 000 ja liikevaihto reilut 1,3 miljardia euroa. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459 TE-keskuksen yhdyshenkilö: Lapin TE-keskus Innovaatioiden ja kansainvälistyvän liiketoiminnan vastuualue/anneli Harju-Autti, anneli.harju-autti@te-keskus.fi, puh. 0400 923 417 1.3.2010 alkaen e-posti anneli.harju-autti@ely-keskus.fi Asiasanat Majoitustoiminta, hotellit, retkeilymaja t, leirintäalueet, lomakylät, matkustajakoodit, matkailun markkinat, tulevaisuudennäkymät ISSN 1795-9985 Kokonaissivumäärä 56 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-308-6 Hinta - Kustantaja

4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin... 9 2 Toimialan rakenne... 10 2.1 Toimipaikat ja liikevaihto... 10 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys... 11 2.3 Toimialan alueellinen jakauma... 13 2.4 Yrityskannan muutokset... 15 2.5 Vahvimmat yritykset... 16 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 18 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 18 3.2 Kotimaan markkinat... 18 3.2.1 Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys... 20 3.3 Majoituskysyntä alueellisesti... 21 3.4 Majoituskysyntä eräissä matkailukeskuksissa... 22 3.5 Suomalaisten majoitusvalinnat... 23 3.6 Ulkomainen majoituskysyntä... 24 4 Toimialan erityispiirteet... 25 4.1 Toimialan rakenteet... 25 4.2 Teknologian hyödyntäminen hotelleissa... 26 4.3 Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut... 28 4.4 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta... 29 4.5 Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen... 29 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 31 5.1 Investoinnit... 31 5.2 Kapasiteettitilanne... 33 6 Taloudellinen tila... 37 6.1 Majoitusalan kustannusrakenne... 37 6.2 Majoitustoiminnan kannattavuus ja taloudellinen asema... 38 6.3 Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät... 40 6.4 Toimialan tulosjohtamisen tunnusluvut... 42 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5

7 Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet... 43 7.1 Majoitustoiminnan menestystekijät... 43 7.2 Keskeiset ongelmat... 44 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet... 45 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 46 8.1 Visio... 46 8.2 Markkinoiden kehitys... 47 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste... 47 8.4 Koulutus ja kehittämistoiminta... 48 8.5 Innovaatiot ja tuotteistaminen... 49 8.6 Suhdannekehitys... 49 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 50 10 Lähteet... 51 10.1 Lähteet... 51 10.2 Hyödyllisiä internet-osoitteita... 52 11 Liitteet... 53 11.1 Euroopan Unioni ja matkailu... 53 11.2 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta... 53 6 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalli-, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, pk-bioenergia, kivenjalostus sekä matkailu, sosiaalipalvelut ja liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa www.tem.toimialaraportit.fi. Tämä majoitustoiminnan toimialaraportti on osa TEM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailualan raporttikokonaisuuteen kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailun yleisosa, 2009 Majoitustoiminta, 2009 Matkailun ohjelmapalvelut, 2009 Maaseutumatkailu, 2008 Ravitsemistoiminta, 2007 Majoitustoiminnan toimialaraportti paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, yritysten taloudellisesta asemasta ja toimialan kehityssuunnista. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille alan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä 9.11.2009 Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö anneli.harju-autti@te-keskus.fi 1.3.2010 alkaen anneli.harju-autti@ely-keskus.fi TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7

1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsija pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Raportissa käsitellään majoitustoimialan tilastollisia tietoja alla kuvatun TOL 2002 -luokituksen mukaisesti. Majoitustoimintaa, lähinnä toimialaluokkaa 55239 muualla mainitsematonta majoitustoimintaa, käsitellään myös osana maaseutumatkailua erillisessä raportissa Maaseutumatkailu (julkaistu raporttisarjassa 2008) sekä osana matkailukokonaisuutta. Matkailu yleisosa raportissa, joka julkaistaan sarjassa samaan aikaan 2009. 55100 hotellit 55210 retkeilymajat 55220 leirintäalueet 55231 matkustajakodit ja täysihoitolat 55232 lomakylät 55239 muualla mainitsematon majoitustoiminta Taulukko 1. Majoitustoiminnan laajuus Suomessa MAJOITUSTOIMINTA yritykset toimipaikat henkilöstö liikevaihto 2008 1000 euroa 55100 512 726 9 581 1 182 002 55210 20 24 27 1 417 55220 133 154 211 17 823 55231 184 211 364 41 060 55232 167 179 301 34 353 55239 617 634 533 44 330 YHTEENSÄ 1 633 1 867 11 017 1 320 985 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu tilastoihin (Tilastokeskus, MEK, MaRa) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin. Yritysten näkemyksiä lähitulevaisuudes- 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

ta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2009 -kyselyssä. 1.2 Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin Matkailun kansantaloudellista laajuutta ja suhdetta muihin teollisiin ja palvelusektorin toimialoihin voidaan arvioida vain summittaisesti. Lukuihin sisältyy tällöin laajasti liikenne ja sitä palvelevat toiminnat ja kaikkea kysyntää tyydyttävät virkistys- ja kulttuuripalvelut. Matkailuun keskeisesti kytkeytyvien toimialojen sisäisen klusterin liikevaihto oli 2007 Tilastokeskuksen mukaan 13,4 miljardia euroa (vuonna 2006: 12 miljardia, 2005: 11 miljardia ja 2004: 10,5 miljardia). Majoitustoiminnan osuus matkailun sisäisen klusterin kokonaisliikevaihdosta on 11,1 % eli lähes 1,4 miljardia euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan suhteellinen osuus on noussut, liikenteen ja aktiviteettien osuus on säilynyt lähes ennallaan, mutta matkatoimistojen osuus on laskenut. Kuva 1. Matkailua palvelevien toimialojen keskinäinen laajuus liikevaihdon mukaan 2007, kokonaisliikevaihto 13,4 miljardia euroa Majoitustoiminta 11,1 % Ravitsemistoiminta 26,9 % Maa-, vesi- ja ilmaliikenne, liikennettä palvelevat alat 40,2 % Matkatoimistot ja muut matkailua palvelevat alat 14,5 % Matkailun aktiviteetit ja käyntikohteet 7,3 % Lähde: Tilastokeskus 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9

2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja liikevaihto Toimipaikat Majoitusalan toimipaikkojen määrän kehitys on viime vuodet ollut miltei pysähdyksissä. Se kuvaa hyvin toimipaikkojen säilymistä tarjonnassa yritystoiminnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta, yhden lopettaessa toinen yritys jatkaa toimintaa. Taulukko 2. Toimipaikkojen kehitys 2000 2007 Toimipaikat 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Hotellit 710 727 698 715 723 712 712 726 Matk.kodit, retk.majat 244 245 243 249 251 245 231 235 Lomakylät 141 154 155 155 155 153 159 179 Leirintäalueet 169 163 161 161 158 156 172 154 Yhteensä 1 264 1 289 1 257 1 280 1 287 1 266 1 274 1 294 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Hotellityyppisillä toimipaikoilla on keskeinen asema määrällisesti ja toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muutkin yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Ympärivuotisemman toiminnan tavoittaminen onkin suuri haaste toimialalle. Leirintäalueiden määrä on jälleen kääntynyt laskuun. Alan yritykset sijoittuvat yhä vahvemmin matkailun vetovoimakohteiden yhteyteen ja niiltä odotetaan yhä monipuolisempia ja tasokkaampia palveluita. Matkustajakodit ja retkeilymajat käyvät sisäisessä rakenteessaan uusiutumista. Perusretkeilymajat häviävät ja tilalle tulevat muitakin palveluja tarjoavat majoitusyritykset. Tämän ryhmän sisällä Suomen Retkeilymajajärjestön Hostelli-kohteet ovat markkinoinnillisesti vahvistaneet asemiaan ja näkyvyyttään. Tässä tilastoitujen 1300 majoituskohteen lisäksi on pieniä, majoitustoimintaa harjoittavia liikepaikkoja, joista osa edustaa maatilamatkailua ja bed & breakfast -palvelua. Tilastokeskuksen uuden TOL 2008 luokituksen mukaan näitä yrityksiä on 135 kappaletta. Maaseudun majoitus- ja ravitsemistoiminnan pienyrityksiä tilastoitiin 2004 noin 3000 yritystä ja ne työllistivät noin 5500 henkilöä. Liikevaihto Majoitusalan liikevaihto on polkenut paikallaan. Vaikka kysyntä on kehittynyt koko 2000-luvun mainiosti, niin liikevaihto ei ole noussut. Tähän yksittäinen syy on, että huonehinnat eivät seuraa markkinoinnin kysynnän kasvua. 10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit (92,6 % eli 1,2 miljardia euroa). Muiden majoitustoiminnan yritysten liikevaihto on yhteensä vain 94 M. Näiden volyymi on nyt noussut reippaasti. Syynä on mm. matkustajakotien ja lomakylien tason kohoamiseen liittyvä hinnoittelu samoin kuin toimipaikkojen kasvu. Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Taulukko 3. Liikevaihdon kehitys 2000 2007 Liikevaihto M 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Hotellit 1 112 1 198 1 116 1 120 1 142 1 170 1 127 1 182 Matk.kodit, retk.majat 26 17 23 25 30 34 25 42 Lomakylät 21 17 20 21 21 27 23 34 Leirintäalueet 18 14 20 19 18 18 17 18 Yhteensä 1 177 1 246 1 179 1 185 1 211 1 249 1 192 1 276 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan rakenteelliset muutokset näkyvät myös henkilöstön määrän kehityssuunnassa, joka on ollut laskeva. Majoitusalan henkilöstön määrä on pysynyt pitkään noin 12 000 tuntumassa. Nyt määrä on laskenut lähes 10 000 henkilöön. Työpaikat eivät silti ole hävinneet. Suomessa on nopeasti kehittynyt ulkoa ostettavien henkilöstövuokrausyritysten joukko, joita toimialan yritykset yhä useammin käyttävät. Perinteisesti ostopalveluna on käytetty siivouspalvelua. Nyt tarjoilu-, kokki- ja vahtimestarityövoima ostetaan ulkoa. Henkilövuokraustoiminnan ohella myös koko ravintolatoiminnan ulkoistaminen vähentää oman työvoiman tarvetta majoitussektorilla. Alan työllisyydessä on leimallista myös kausiluonteisuus. Taantuman aikana on havaittavissa ensisijassa luopuminen vuokratyövoima käytöstä. Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys 2000 2007 Henkilöstö 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Hotellit 11 865 11 584 11 210 10 942 10 767 10 492 9 646 9 581 Matk.kodit, retk.majat 430 421 390 380 400 408 304 391 Lomakylät 243 219 221 221 224 229 197 301 Leirintäalueet 283 273 266 253 256 242 206 211 Yhteensä 12 821 12 497 12 087 11 796 11 647 11 371 10 353 10 484 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Merkittävä osa majoitus- ja ravitsemisalan henkilöstöstä työskentelee erillisissä ravintoloissa. Ravitsemissektorille suoraan työllistyvä henkilöstö on kasvanut ja oli vuonna 2007 sektorille työllistyi 32 000 henkilöä. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11

Matkailualalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: ravintolatyöntekijät, tarjoilijat, hovimestarit, kokit, keittäjät, kylmäköt, suurtalouksien hoitajat, majoitusliikkeen hoitajat, kahviloiden ja ravintoloiden myyjät, matkatoimistovirkailijat ja matkaoppaat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne matkailualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Työ- ja elinkeinotoimistot raportoivat ministeriölle kolmesti vuodessa ns. vaikeasti täytettävistä työpaikoista. Toukokuussa 2009 työ- ja elinkeinotoimistot eivät raportoineet sellaisista matkailualan avoimeksi ilmoitetuista paikoista, joihin olisi ollut vaikea löytää työvoimaa. Kuva 2. Matkailualan työvoiman kohtaantotilanne, tammi-toukokuu 2009 Työvoiman kohtaantotilanne Matkailuala tammi - toukokuu 2009 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2009 12 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Koska henkilöstövuokrausyritykset useimmiten toimivat useilla eri toimialoilla, mm. terveydenhoidon ja teollisuuden aloilla, alan osuudesta majoitus- ja ravitsemispalveluihin ei ole toistaiseksi käytettävissä tarkempia tietoja. Alan yritysten määrä ja toiminnan laajuus kasvaa kuitenkin taantuman kääntyessä jälleen nousuun. Suurin majoitus- ja ravitsemisalaa palveleva vuokravälitysyhtiö on Staffpoint Oy. Valviran (aiemmin STTV) anniskeluravintoloissa tehtyjen työtuntien seurannan perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä työpaikkojen rakenteesta. Kokoaikaisten määrä on edelleen puolet työtunneista. Vuokratyön, joka näkyy yrityksen kulurakenteessa ostopalveluina, osuus oli 2008 jo kasvanut 10 %:iin. Tämä osuus on huomattavasti suurempi kausiluonteisissa kohteissa, kuten talvimatkailukeskuksissa. Osa-aikaisten osuus on jo alle neljänneksen samasta syystä. Kuva 3. Tehtyjen työtuntien jakautuminen anniskeluravintoloissa 2008 Vuokratyö 10 % Omistajat 17 % Osa-aikaiset 23 % Kokoaikaiset 50 % Lähde: MaRa/Valvira 2009 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Majoitusyritysten alueellinen jakautuminen ja kullakin alueella rakenteellinen jakauma on esitetty taulukossa 5. Tämän raportin majoitusyritystoiminnan taulukossa on mainittu myös muut pienimuotoisen majoitustoiminnan toimipaikat alueellisen kokonaiskuvan saamiseksi. Eniten majoitusalan toimipaikkoja on Lapissa (294 toimipaikkaa). Uudellamaalla toimipaikkoja on 261 ja Varsinais-Suomessa 245. Näissä lukumäärää selittää Lapin ja Varsinais-Suomen vahvuus vapaa-ajan matkailussa ja alueille tyypillisinä pienyrityksinä. Sen sijaan Uudellamaalla korostuu hotellien suhteellisen korkea ja edelleen kasvava määrä, 132 kpl. Lappi ja Varsinais-Suomi ovat myös hotellien määrässä kärkialueita. Lomakyliä ja muita majoitusmuotoja on suhteellisen runsaasti edellä mainittujen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13

Taulukko 5. Toimialan alueellinen ja rakenteellinen jakauma 2007 (TOL 2002) TE-keskus Alue Toimipaikat 2007 Hotellit Retk. majat Leir. alueet Matk. kodit Lomakylät Muu maj. yhteensä Uusimaa 132 6 14 31 7 71 261 Varsinais-Suomi 77. 18 34 32 84 245 Satakunta 28 2 4 6 3 21 64 Häme 42 1 9 12 7 23 94 Pirkanmaa 43. 10 14 7 33 107 Kaakkois-Suomi 53. 7 11 4 16 91 Etelä-Savo 25 1 12 16 11 50 115 Pohjois-Savo 36 2 4 13 10 37 102 Pohjois-Karjala 33 2 5 6 10 38 94 Keski-Suomi 42. 11 10 7 30 100 Etelä-Pohjanmaa 23. 8 3 3 26 63 Pohjanmaa 35. 12 10 6 23 86 Pohjois-Pohjanmaa 45 2 18 8 15 64 152 Kainuu 20 1 3 9 9 18 60 Lappi 92 7 19 28 48 100 294 Koko maa 726 24 154 211 179 634 1928 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 Taulukko 6. Majoitusalan liikevaihdon ja henkilöstön alueellinen jakauma 2007 2007 Liikevaihto Hotellit Liikevaihto Muu majoitus Liikevaihto yhteensä 1000 Henkilöstö yhteensä Uusimaa 434 184 22 416 456 600 2 992 Varsinais-Suomi 126 876 15 733 142 609 1 358 Satakunta 31 234 2 899 34 133 347 Häme 78 022 9 443 87 465 728 Pirkanmaa 106 025 6 315 112 340 695 Kaakkois-Suomi 63 088 6 967 70 055 669 Etelä-Savo 28 196 9 199 37 395 394 Pohjois-Savo 59 884 6 284 66 168 649 Pohjois-Karjala 35 910 4 023 39 933 411 Keski-Suomi 62 735 9 163 71 898 652 Etelä-Pohjanmaa 39 285 2 093 41 378 518 Pohjanmaa 42 514 5 780 48 294 410 Pohjois-Pohjanmaa 79 925 7 174 87 099 798 Kainuu 25 012 3 594 28 606 252 Lappi 132 519 26 363 158 882 1 456 Koko maa 1 345 409 137 446 1 482 855 12 329 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri 2009 Majoitusalan volyymi keskittyy yleensä vahvasti sinne, missä työmatkailulla on vahva rooli. Näin pääkaupunkiseutu Uusimaa valtaa 30,8 % alan liikevaihdosta. Lapin markkinaosuus on 10,7 % ja Varsinais-Suomen 9,6 %. Hotellien osalta kasvualueita verrattuna vuoteen 2006 olivat joko merkittävästi tai lievästi kaikki muut alueet paitsi Häme ja Etelä-Pohjanmaa sekä lähes samoilla lukemilla olleet Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. 14 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Muiden majoittajien ryhmässä suurin liikevaihto syntyy Lapissa, sillä Lapin muiden majoitusyritysten liikevaihto 2007 oli 26,4 M (2006: 21,3 M ). Uudellamaalla näiden yritysten kokonaisliikevaihto oli 22,4 M (2006: 14,6 M ). Näiden alueiden volyymin kasvu on siis huomattava. Sen sijaan kokonaisliikevaihto pieneni hieman Varsinais-Suomessa 16,2 M :sta 15,7 M :oon. Alueellisessa vertailussa kannattaa huomioida pohjoisten ja eteläisten alueiden talvija kesäpainotteisuus. Tilinpäätöstietoihin perustuva henkilöstön määrä seuraa luonnollisesti samaa jakaumaa liikevaihdon jakauman kanssa. Lukumääräisesti kärkialueita tällöinkin ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi. Laskettaessa liikevaihdon määrää per henkilö keskimääräisesti liikevaihtoa syntyi noin 120 000 euroa per henkilö. Summa henkilöä kohden kasvaa työmatkakeskeisillä alueilla (Uusimaa 152 000 /hlö ja Pirkanmaa 160 000 /hlö), kun taas vapaaajan matkailun keskeisillä alueilla summa alittaa keskimääräisen (Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa lähes 110 000 /hlö ja Kainuu 114 000 /hlö, Varsinais-Suomi 105 000./hlö). 2.4 Yrityskannan muutokset Majoitusalalla uusien yritysten perustaminen on ollut suhteellisen tasaista eikä yrityskanta ole sanottavasti muuttunut vuosien varrella. Aloittamis- ja varsinkin lopettamisilmoitukset tulevat tilastoihin viiveellä, joten vuoden 2008 lukuihin voi tulla vielä tarkennuksia. Hotellien määrä ei tilastollisesti aikaisemmin juuri kasvanut, mutta 2008 aloitusilmoituksia tuli 40 kpl ja lopettamisilmoituksia lähes sama määrä eli 37. Tämä lisääntynyt aktiivisuus on ainakin osittain perua alan yritysten rakenteellisista järjestelyistä. Yritysten perustaminen on ollut lomakyllillä ja muulla majoituksella paljon vilkkaampaa. Tästä seurauksena yritysten nettomäärä kasvaa. Majoitusalalla uusien yritysten syntyminen ei ole läheskään niin vilkasta kuin ravitsemissektorilla, jossa yrityksiä perustetaan kymmenkertaisesti enemmän majoitusalaan verrattuna. Nämä luvut ovat tarkasteltavissa Matkailun yleisosa -raportissa. Taulukko 7. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset 2003 2007 2006 2007 2008 Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Majoitustoiminta Hotellit 34 33 10 39 42 9 40 37 10 Motellit, matkustajakodit 21 21 1 16 20 2 15 14 1 ja vast. majoitusliikkeet Retkeilymajat 0 1 0 0 1 0 0 0 0 Lomakylät 15 5 2 15 9 0 21 9 0 Leirintäalueet 12 8 0 12 4 0 8 13 0 asunto- ja matkailuvaunualueet Muu majoitus 91 27 1 8 36 1 76 46 2 YHTEENSÄ 173 95 14 90 112 12 160 119 13 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15

Konkurssiin asetettujen yritysten määrä majoitusalalla on ollut viime vuosina varsin pieni huolimatta siitä, että ala on puitteidensa vuoksi varsin pääomavaltainen. Riski ajautua konkurssiin on viime vuosina ollut hotelleilla suurempi kuin muilla majoitusyrityksillä. 2008 konkurssiin haettiin 10 hotelliyritystä ja 3 muuta majoitusyritystä. Taantuman puitteissa konkurssiriski on edellistä lamakautta vähäisempi nyt, sillä yritysten velkaantumisaste on terveempi. Sen sijaan yritysten ongelmana on käyttöpääomatarpeen ja investointisuunnitelmien suhteen rahoitusongelmia. Aiemman 1990-luvun alun laman aikana konkurssiuhkaa lisäsi devalvaatio, joka kiristi valuuttaluottoperustein toimineiden yritysten tilannetta samalla kun kysyntä heikkeni. On myös muistettava, että yrityskannan muutoksia ja konkursseja katsottaessa tarkastellaan vain toimialalla operoivia liiketoimintayhtiöitä. Varsinkin suurimmat yritykset ovat eriyttäneet kiinteistöt erillisiksi yhtiöiksi tai toimivat vuokratiloissa. 2.5 Vahvimmat yritykset Suomen vahvimmat yritykset löytyvät lähinnä hotelleista ja hotelliketjuista. Alla on luetteloituna 50 vahvinta eli yritykset jotka kuuluvat reitattuna vähintään AA+ tai AAA-luokkaan. Näitä yrityksiä on kaikkiaan noin 650 yritystä, joista lähes 360 on hotelleja. Alla on luettelo 50 suurimmasta ja vahvimmasta yrityksestä Suomessa. Luettelo1. Alan vahvimmat yritykset Suomessa Yrityksen nimi Liikevaihto Henkilöstön lkm Kotipaikka Sokotel Oy 240 076 000.. Helsinki Scandic Hotels Oy 101 587 000 709 Helsingfors Cumulus Oy 80 192 132 392 Helsinki Kansainväliset Restel Hotellit Oy 54 490 415 191 Helsinki Rantasipi Oy 39 954 572 174 Helsinki Sunborn Saga Oy 39 680 080 449 Turku Ikaalisten Kylpylä Oy 19 256 000 112 Ikaalinen Miinan Hoitolat Oy 17 481 186 204 Helsinki Vuoristo-yhtiöt Oy 15 423 640 169 Helsinki Restel Kylpylähotellit Oy 14 655 000 56 Helsinki Kämp Oy 12 545 000 30 Helsinki Palace Kämp Hotellit Oy 12 220 000 68 Helsinki Hullu Poro Oy 12 050 722 70 Kittilä Imatran Kylpylä Oy 11 822 000.. Imatra Levin Matkailukeskus Oy 10 834 316.. Kittilä Savonlinnan Kylpylaitos Oy 10 553 679 126 Savonlinna Kuntopolku Oy 9 583 478 90 Laukaa LIFESTYLE HOTELS FINLAND Oy 8 344 265 60 Helsinki Lomayhtymä Finland Oy 7 767 675 141 Helsinki Vanajanlinna Oy 6 859 134 65 Hämeenlinna Harrinivan Lomakeskus Oy 6 830 767 63 Muonio Saariselän Tunturihotellit Oy 6 295 425 46 Inari Hotel Arthur Oy 6 137 724 29 Helsinki Omena Hotellit Oy 6 009 198 4 Vaasa Hotell Arkipelag Ab 5 886 199 82 Mariehamn Kantri Oy 5 508 690 58 Kankaanpää Hotel Santa Claus Oy 5 500 208 38 Rovaniemi 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Hotelli Luostotunturi Oy 5 225 295 16 Sodankylä Bonfinn Oy 5 213 380 50 Vantaa Pyhätunturi Oy 5 066 359 69 Pelkosenniemi Savonlinnan Seurahuone Oy 4 803 000.. Savonlinna Ylläs Saaga Oy 4 798 942 32 Kolari Karjalohjan Päiväkumpu Oy 4 749 342 49 Karjalohja Oy Hotelli Marina Ab 4 650 000 55 Turku Ab Kasnäsudden Oy 4 461 206 21 Kimitoön Riekkoparvi Oy 4 388 929 25 Inari Majvik Oy 4 078 000.. Kirkkonummi Best-hotels Oy 4 042 840 39 Järvenpää Tornio City Hotel Oy 4 000 844 49 Tornio Kaukoravintolat Oy 3 990 157 30 Helsinki Tahko-Chalet Oy 3 759 910 27 Nilsiä Messilä Maailma Oy 3 737 944 11 Hollola Matin ja Liisan Asema Oy 3 721 000.. Lapinlahti Hotel Haaga Oy 3 679 000 34 Helsinki Yyterin Kylpylähotelli Oy 3 678 255.. Pori Raatihuone Ravintolat Oy 3 669 855 95 Kemi Krapihovi Oy 3 629 885 44 Tuusula Healthlake Oy 3 612 617 48 Helsinki Hotel Strandbo Oy 3 609 446 31 Länsi-Turunmaa Lähde Asiakastieto Oy, 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17

3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Kansainvälisesti vuoden 2008 puolivälistä matkailun kasvu kääntyi laskuun hyvien vuosien jälkeen. On syytä muistaa, kuinka herkästi kysyntä tyrehtyy erilaisten uhka- ja taloudellisten tilanteiden vuoksi. Sekin on todettu, kuinka kysyntä jälleen elpyy suhteellisen nopeasti taantuman kääntyessä noususuhdanteeseen. Tulevaisuuden kysynnän uskotaan useiden matkailua ennakoivien tahojen mukaan kasvavan 2-4 % vuositasolla 2020 asti. Raporttia kirjoitettaessa käsitys tulevasta on hitaan kasvun tie. 3.2 Kotimaan markkinat Majoitusvuorokausilla mitaten Suomen matkailun kysyntä ylitti 2007 19 miljoonan rajan. Vuosikasvu oli miljoona vuorokautta vuodessa. 2008 majoitusmyynti lähenteli 19,5 miljoonaa vuorokautta. 2009 on ennakoitavissa, että tulos on 18,5 miljoonaa yötä vähennystä siis miljoonan verran eli noin 5 %. Tämä merkitsee vähän parempaa kuin 2006 vuoden taso. Ulkomaisen kysynnän muutoksia alkoi ilmetä 2008 keväästä. Venäjältä tuleva kysyntä kattoi muilta alueilta tulevaa laskua. Viimeaikaista kehitystä kuvataan lähtömaittain MEK:n kansainvälistymiskatsauksessa Matkailun yleisosa toimialaraportin liitteessä. Joulun ja vuodenvaihteen aikana britit ja venäläiset ovat erittäin merkittävä asiakasryhmä, joten näihin kohdistuu suuria odotuksia ja jännitteitä talouskehityksen vaikutusten vuoksi. Tällä hetkellä chartereiden lukumäärän arvellaan vähenevän ainakin viidenneksellä. Joulukysynnän heikkenemisen sanotaan kohdistuvan ensisijassa brittiläiseen päivämatkailuun, mikä ei siten vaikuta majoitustoimintaan. Talouskehityksen vaikutukset näkyvät ensisijassa työmatkailun markkinoilla kaupunkihotelleissa ja ravintoloissa. Kokousja liikemieshotellien käyttöaste oli 2008 vielä noin 60 %, mutta tammi-elokuussa 2009 jo 55 %. eli muutos edellisvuoden vastaavaan noin -7 %. Raporttia kirjoitettaessa yritysten ja alueiden antamien kommenttien perusteella kysyntä ei ole kääntynyt vapaa-ajan keskuksissa tasavertaisesti laskuun, vaan joillakin alueilla on saatu uusia asiakasryhmiä ja ulkomaisten sijaan kotimainen kysyntä on virkistynyt. 18 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Kuva 4. Majoitusvuorokausien kehitys majoitusliikkeissä 1991-E2009 1 000 vrk 25 000 20 000 Kotimaiset matkailijat Ulkomaiset matkailijat 15 000 10 000 5 000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 E2009 Lähde: Tilastokeskus, matkailutilastot 1991-2008, ennuste 2009 on toimialaraportin kirjoittajan Yllä oleva kaavio osoittaa pitkällä sarjallaan kuinka majoitusalan kysyntä on 1990-luvun huippuvuosista ensin taipunut 1992 lamaan ja noussut sen jälkeen 2000 luvulla asti hyvin vahvasti. Pientä notkahdusta on nähtävissä 2002-2003, jolloin mm. WTC, sars-, tsunami ja taloudellinen pienehkö taantuma tekivät lovea kehitykseen. Kylpylöihin kohdistuu erityistä mielenkiintoa Suomessa niin investointimielessä kuin kysynnän kehityksen ja Viron kilpailun kannalta. Kylpylöillä on perinteisesti ollut hyvä käyttöaste, vuonna 2008 keskimäärin 59,8 % (2007:61 %). Tammi-elokuussa 2009 käyttöaste kylpylöissä oli 54,1 %, laskua siis -7,1%. Kylpylöiden asiakkaista 81 % on vapaa-ajan matkailijoita. Kylpylävuorokausia kertyi 2008 noin 2444 300 vrk. Asiakasrakenteessa ulkomaisia asiakkaita on ollut aiemmin suhteellisen vähän. 2008 ulkomaisia oli kuitenkin jo 358 700 vuorokauden verran (2007: 338 400) ja osuus näyttää kasvavan erityisesti venäläisten matkailijoiden ansiosta. Kylpylätiedot perustuvat 46 tilastoihin lukeutuvan kylpylän majoitustietoihin. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19