www.toimialaraportit.fi

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus www.toimialaraportit.fi

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti 7/2006 Arto Vallin

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 7/2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vallin Arto Hämeen TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2005 toimialan, rakennuspuusepäntuotteiden valmistus- tuotannon bruttoarvo oli 1,8 mrd. euroa, viennin arvo 449 milj. euroa, alan toimipaikkoja oli 986 ja ala työllisti noin 11 200 henkilöä. Puutalojen valmistusta harjoitettiin vuonna 2004 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 245 toimipaikassa, jotka työllistivät 3 470 henkilöä, tuotannon bruttoarvo oli 627 milj. euroa, 167 milj. euron vienti on valtaosin hirsitalojen vientiä. Vuonna 2003 olivat aineelliset nettoinvestoinnit 27,5 milj. euroa, josta pääosa rakennuksia. Alan valmistuskapasiteetti on kasvussa. Alan kannattavuus laski hieman vuonna 2005 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 6,9 (%), omavaraisuusasteen ollessa 31,5 (%) (Tilastokeskus 27.9.2006). Pientalorakentaminen on kasvanut kotimaassa ja kasvaa edelleen. Alan viennin kasvu riippuu hirsitaloteollisuudesta, potentiaalisia alueita ovat edelleenkin Keski-Eurooppa ja Japani sekä Venäjä. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta harjoitettiin vuonna 2004 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 741 toimipaikassa, jotka työllistivät 7 476 henkilöä, alan liikevaihto oli 1 100 milj. euroa ja vienti 314 milj. euroa. Merkittävintä oli parkettien ja ovien vienti. Viennin kasvu on parketin ja liimapuun varassa. Vuonna 2005 aineettomat nettoinvestoinnit olivat 47,9 milj. euroa, pääosa koneita ja laitteita. Vuonna 2005 laski alan kannattavuus käyttökatteella (mediaani) mitattuna ja oli 8,7 (%) (edellinen vuosi 9,8 %), omavaraisuusaste on 34,8 (36,5 %) (Tilastokeskus 27.9.2006). Kannattavuutta ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut vaihtelevat tuoteryhmittäin, yleensä vahvasti vientimarkkinoilla toimivilla yrityksillä toiminnan kannattavuus on parempi kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien on haettava kasvu viennistä, potentiaalisia vientialueita ovat edelleen Keski-Eurooppa ja Pohjoismaat sekä Venäjä. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja useiden tuotteiden osalta riittävää kilpailukykyä vientimarkkinoilla on vaikea saavuttaa. Ala on koko Euroopassa kaikkialla pitkälti kotimarkkinateollisuutta ja valmistuskapasiteettia on riittävästi, jatkossa uudet EU-maat tuovat oman lisänsä sisämarkkinoiden kilpailuun. Toimialan yritykset ulkoistavat toimintojaan tuotantoketjun alkupäässä ja tuotemarkkinoilla palvelun osuus kasvaa koko ajan. Moni tuote kehittyy siten että puun osuus tuotteen loppuhinnasta pienenee. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) 1606 3681 Asiasanat Puutalot, hirsitalot, ovet, ikkunat, kattotuolit ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 68 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 952-489-058-5 Hinta Kustantaja

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin... 10 2 Toimialan rakenne... 11 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö... 11 2.2 Toimialan alueellinen jakauma... 13 2.3 Yrityskannan muutokset... 14 2.4 Alan suurimpia yrityksiä... 16 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 18 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 18 3.2 Kotimaan markkinat... 18 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta... 22 3.3.1 Vienti... 23 3.3.2 Tuonti.... 27 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 28 4.1 Toimialan tuotanto... 28 4.2 Toimialan logistiikkarakenne.... 31 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 33 5.1 Investoinnit... 33 5.2 Kapasiteettitilanne... 35 5.3 Tuotekehitys... 37 6 Taloudellinen tila... 38 6.1 Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne... 38 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehit-tämistarpeet... 45 7.1 Menestystekijät... 45 7.2 Keskeiset ongelmat... 45 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet.... 46

8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 47 8.1 Visio... 47 8.2 Markkinoiden kehitys.... 48 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste... 48 8.4 Koulutus ja kehitystoiminta... 50 8.5 Innovaatiot ja tuotteistaminen... 50 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 52 10 Julkinen rahoitus... 53 10.1 TE-keskusten rahoitus... 53 10.2 Tekesin rahoitus... 53 10.3 Finnvera Oyj:n rahoitus.... 54 11 Lähteet... 55 Kansainvälistymiskatsaus... 56

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten tarpeiden pohjalta. Julkaisujen toivotaan palvelevan myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen (TOL 203) nykytilannetta ja tulevaisuutta ja se päivittää edellisen, marraskuussa 2005 julkaistun raportin. Raportissa käsitellään puutalojen valmistusta (TOL 20301) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 20309). Liimapuuta käsittelevät tiedot ovat raportissa Puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Huom! Vähäisen yritysmäärän vuoksi parketin valmistusta ei raportissa tarkastella erikseen, kokonaisluvuissa parketti on luonnollisesti mukana. Rakennuspuusepänteollisuus Suomessa on teknologisesti kehittynyt toimiala, jonka pääpaino on kotimaan markkinoissa, kansainvälistynyttä on toiminta vain parilla alatoimialalla. Teollisuuden tuotteille ja palveluille löytyy kysyntää myös tulevaisuudessa. Huomionarvoista on alan yritysten sijoittuminen eri puolille maata tarjoten työmahdollisuuksia myös harvempaan asutetuilla alueilla. Raportin liitteenä on Finpron tekemä katsaus puurakentamisen markkinanäkymistä eteläisessä Euroopassa. Tässä yhteydessä kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet tämän raportin toteuttamiseen. Erityiset kiitokset osoitan yritysten ja sidosryhmien edustajille. Heidän näkemyksensä ja kommenttinsa ovat huomattavasti edesauttaneet nyt julkaistavan toimialaraportin laatimista. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta ja kannustaa hedelmälliseen, toimialaa kehittävään keskusteluun. Lahdessa 17.10.2006 Arto Vallin Toimialapäällikkö

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002), luokkaan Puutavaran ja puutuotteiden valmistus kuuluvaa alatoimialaa Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 203) jaettuna kahteen alatoimialaan. Puutalojen valmistus (TOL 20301), käsittää pystytystä varten valmiiden puurakennusten kuten asuinrakennusten, vapaa-ajan rakennusten, saunojen tai vajojen tehdasmaisen ja käsityömäisen valmistuksen. Tarkastelun pääpaino kohdistuu elementti- ja hirsirakenteisten rakennusten valmistukseen. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 20309), käsittää ikkunoiden ja ovien sekä niiden karmien, portaiden, kattotuolien sekä niiden kaltaisten talonrakennuksessa käytettyjen puuosien valmistuksen. Myös solulevyjen ja yhdistettyjen parkettilaattojen valmistus kuuluu tähän toimialaluokkaan. Tarkastelun pääpaino kohdistuu ikkunoiden ja ovien valmistukseen, naulalevyrakenteiden valmistus on pienemmässä osassa. Seuraavassa taulukossa on lukuja Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -tietokannasta. Keittiökalusteiden luvut lisätty mukaan koska ne usein luetaan rakennuspuusepäntuotteeksi. Keittiökalusteiden luvut eivät sisälly rakennuspuusepäntuotteiden kokonaislukuihin. Taulukko 1. Puualan lukuja TOL Luokka Luvut vuodelta Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl Henkilöstö Jalostusarvo milj. Vienti milj. Puutavara ja puutuotteet TOL 20 enn 2005 5 870 2 796 27 104* 1 293 2 640 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL enn 2005 2 918 1 148 7 878* 371 1 494 201 Vaneri ja muut puulevyt TOL 202 enn 2005 944 58 6 088* 307 685 Rakennuspuusepäntuotteet TOL 203 enn 2005 1 804 986 11 192* 539 449 Puutalot TOL 20301 2004 627 245 3 470 171 167 Muut rakennuspuusepäntuotteet TOL 2004 1 100 741 7 476 370 312 20309 Puupakkaukset TOL 204 enn 2005 144 196 1 235* 52 6 Muut puutuotteet TOL 205 enn 2005 59 408 710* 24 5 Keittiökalusteet TOL 3613 2004 357 309 2920 127 31 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus * Riveillä joissa on ennakko 2005 tietoja, on henkilöstön määrässä palkattu henkilöstö ja vuoden 2004 yrittäjien määrä, koska koko henkilöstön määrää ei ole ennakkotiedoissa mukana.

9 Todettakoon että tämän raportin toimialaluvut perustuvat tietoihin siitä mihin TOL -luokkaan yritykset ovat ilmoittaneet itsensä. Esimerkiksi puutalojen valmistuksen luokkaan kuuluvia yrityksiä on ilmoitettu talonrakentamisen luokkaan, joten käytettävissä olevat luvut eivät anna täsmällistä kuvaa toimialasta. Raportti antaa kuitenkin riittävän tarkan kuvan toimialan suuruudesta ja kehityssuunnasta. Edellä olleen taulukon avulla on rakennuspuusepänteollisuutta helppo verrata muihin puutuoteteollisuuden toimialoihin. Seuraavassa kuvassa on koko rakennuspuusepänteollisuuden volyymi-indeksi ja alatoimialojen puutalot ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus liikevaihdon kehitysindeksit. kausitasoitettu 170,0 160,0 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 04/2006 Vol.ind. TOL 203 Rakpuutuotteiden valm. Liikevaihto TOL 20301 Puutalot Liikevaihto TOL 20309 Muu rakpuu Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 1. Liikevaihdon ja volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (2000= 100) Volyymi-indeksillä mitattuna seuraa rakennuspuusepäntuotteiden (203) valmistus koko teollisuustuotannon kehitystä. Liikevaihdon kehitys on varsinkin puutalojen valmistuksessa ollut teollisuutta ja muuta rakennuspuuteollisuutta nopeampaa. Maamme koko teollisuuden (D) tuotannon bruttoarvosta 108 mrd. puutavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen osuus on noin 7 %, osuus työpaikoista on noin 9 % ja viennistä noin 5 %. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen osuus mekaanisen puunjalostuksen (TOL 20) toimipaikoista on 35 %, henkilöstöstä 37 %, tuotannon bruttoarvosta 29 %, jalostusarvosta 41 % ja viennistä 17 %. Cei-Bois:n mukaan oli toimialaluokkaamme Rakennuspuusepäntuotteet TOL 203 vastaava tuotannon määrä vanhalla EU-alueella vuonna 2003 noin 24 mrd. euroa, 17 % kokonaismäärästä jossa mukana koko TOL 20 ja TOL 361. Luokan TOL 203 kulutus EU-alueella on melko tarkasti sama kuin tuotantokin eli 24 mrd. euroa.

10 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Rakentaminen on luonnollinen asiakastoimiala Sahateollisuus, kaikissa tuotteissa sahatavara on perusmateriaalina. Materiaalin alkujalostus on siirtymässä selkeästi sahoille ja erillisille jalostusyrityksille Levyteollisuus, taloissa, parketissa ja ovissa käytetään runsaasti levyteollisuuden tuotteita Lasin valmistus ja alumiiniprofiilin valmistus, ikkunoista merkittävä osa on lasia ja alumiinia Helateollisuus, ovissa merkittävä kustannuserä, ikkunoissa hieman pienempi Eristeteollisuus, taloissa ja ulko-ovissa Naulalevyteollisuus (metalli), naulalevyrakenteissa merkittävä Konevalmistajat, hirsiteollisuuden ja taloteollisuuden koneissa kotimaisia valmistajia muut koneet tulevat maahantuojien kautta

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Puutalojen valmistus Liikevaihdon ja henkilöstön määrän kasvu on tasaantumassa, toimipaikkojen määrän (245 kpl v. 2004) pysyessä vakaana. Liikevaihto milj. ja toimipaikat kpl 800 700 600 500 400 300 200 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 e2005 enn2006 Toimipaikat kpl Tuotannon arvo, milj. Henkilöstö Henkilöstön määrä 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 2005 ja 2006 ovat raportin tekijän Kuva 2. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, puutalot Puutalojen valmistuksen liikevaihto oli vuonna 2004 yhteensä 634 milj. (551), vuoden 2006 arvoksi tullee noin 740 milj.. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto on 2,6 milj. euroa. Vuonna 2004 puutalojen valmistus työllisti yhteensä 3 470 henkilöä (+ 240). Parhaimmillaan, vuonna 1999, ala työllisti 5 530 henkilöä 276 toimipaikassa. Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 14 henkilöä. Kesän 2006 kyselyn mukaan puutalojen valmistajat arvioivat henkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa, edellisen vuoden henkilöstön määrän kasvu oli odotuksia suurempi. Arviot henkilöstön määrän kehityksestä ovat viime vuosina varsin hyvin vastanneet odotuksia.

12 saldoluku 60 40 Odotukset Toteutunut 20 0 II/01 II/02 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 3. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana, puutalot Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvu on tasaantunut, toimipaikkojen määrä (741 kpl v. 2004) pienenee hitaasti. Liikevaihto milj. ja toimipaikat kpl 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 Henkilöstön määrä 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 e2005 enn2006 Toimipaikat kpl Tuotannon arvo, milj. Henkilöstö 8000 7500 7000 6500 6000 5500 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 2005 ja 2006 ovat raportin tekijän Kuva 4. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, rakennuspuusepänteollisuus Muiden rakennuspuusepäntuotteiden liikevaihto oli vuonna 2004 yhteensä 1099 milj., vuoden 2006 luvuksi tullee noin 1 140 milj.. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto on 1,5 milj. euroa. Vuonna 2004 muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus työllisti 7 476 henkilöä (+271). Parhaimmillaan, vuonna 1990, ala työllisti 8 363 henkilöä 1 018 toimipaikassa.

13 Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 10. Kesän 2006 kyselyn mukaan muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat arvioivat henkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Odotukset henkilöstön määrän suhteen toteutuivat hyvin edellisen vuoden aikana. Saldoluku 20 15 10 5 Odotukset Toteutunut 0-5 II/01 II/02 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 5. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana, rakennuspuusepäntuotteet 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 2. Puutalojen valmistus TE-keskuksittain v. 2004 TE-keskus Liikevaihto 1000 Toimipaikat Henkilöstö Pohjois-Pohjanmaa 160 797 26 875 Etelä-Pohjanmaa 93 532 37 508 Pohjanmaa 67 536 16 419 Pohjois-Savo 65 478 18 272 Keski-Suomi 64 650 23 406 Lappi 44 713 16 232 Häme 28 476 19 151 Etelä-Savo 13 318 15 87 Pirkanmaa 11 752 22 82 Varsinais-Suomi 11 303 13 100 Kainuu 10 977 9 63 Pohjois-Karjala 10 330 11 77 Uusimaa 9 131 11 78 Kaakkois-Suomi 8 744 12 57 Satakunta 953 7 8 Yhteensä 601 690 255 3 415 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus

14 Viiden TE-keskuksen alueella tehdään 75 % koko alan liikevaihdosta, Pohjois-Pohjanmaan suhteellinen osuus (27 %) on hitaasti kasvanut selkeästi suurimmaksi alueeksi. Taulukko 3. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TE-keskuksittain vuonna 2004 TE-keskus Liikevaihto 1000 Toimipaikat Henkilöstö Häme 163 928 61 1 052 Pohjois-Savo 134 707 40 912 Pohjois-Pohjanmaa 110 044 48 749 Uusimaa 107 160 92 523 Etelä-Pohjanmaa 100 391 55 716 Pirkanmaa 85 769 61 577 Etelä-Savo 71 836 43 481 Keski-Suomi 62 841 46 423 Varsinais-Suomi 54 711 68 483 Kaakkois-Suomi 46 402 48 323 Pohjanmaa 41 537 64 391 Pohjois-Karjala 33 622 36 231 Lappi 33 587 35 245 Satakunta 18 804 41 171 Kainuu 8 197 14 76 Yhteensä 1 073 536 752 7 353 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuuden TE-keskuksen alueella tehdään 65 % koko alan liikevaihdosta. Merkittävin kasvu (18 milj. ) on ollut Pohjois-Savossa. 2.3 Yrityskannan muutokset Nettomuutos, kpl 10 5 0-5 -10-15 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 enn2006-20 -25-30 -35 Puutalot muu Rakpuu -40 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, vuoden 2005 ennuste raportin tekijän (lopettaneet lukuja ei tilastoista saatavissa) Kuva 6. Yrityskannan nettomuutos

15 Terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 % yritysmäärästä (Timo Pihkala, seminaari Nikkarikeskuksessa 30.1.2006), puutalojen valmistuksessa se tarkoittaa 25 (toteutunut 11) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa 70 (toteutunut 23) uutta yritystä. Yritysten nettomuutos kuvion aikavälillä on puutalojen valmistuksessa -41 ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa -214. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on oleellisesti vähentynyt 90-luvun alkuvuosien jälkeen ja yrityskantaan suhteutettuna määrää voidaan pitää alhaisena. Alla olevat luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. 20 15 20301 Puutalojen valmistus 20309 Muu rakennuspuusepäntuott. valm. 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 7. Konkurssiin haetut yritykset Konkurssiin haettujen yritysten yhteinen henkilömäärä vaihtelee voimakkaasti vuosittain, konkurssit painottuvat alle 9 henkilön yrityksiin.

16 2.4 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Alan suurimpiä yrityksiä vuonna 2005 Tuoteryhmä Liikevaihto Henkilöstö TOL Talot FinnDomo konserni * 175** 900** 20301 Koskisen Oy (Herrala talot) * 156 849 20301 Älvsbytalot * 124 278 20301 Kastellitalot Oy 70 111 20301 Honkarakenne Oyj * 69 370 20301 Pyhännän Rakennustuote Oy 48 247 20301 Kontiotuote Oy 46 269 20301 Luoman Puutuote Oy 43 107 20301 Tilamarkkinat Oy * - - 20301 Lappli-talot Oy 18 69 20301 Rantasalmi Oy - - 20301 Mammuttihirsi 9 55 20301 Ikkunat Fenestra Oy * 79 572 20309 Pihlavan Ikkuna Oy 40 169 20309 Tiivituote Oy 39 232 20309 Domus yhtiöt Oy 35 290 20309 Skaala ikkunat ja Ovet 26 147 20309 Kattotuolit Sepa Oy 16 117 20309 Keski-Suomen Puukympit Oy 7 54 20309 Keminmaan puurakenne Oy 5 18 20309 Lauttaniemen teollisuus Oy - - 20309 ararsid9507899 Kotasen Puutyö Oy - - 20309 Ovet Vest-Wood Suomi Oy 60 383 20309 Viitapuu Oy 28 190 20309 Posifutter Oy 8 56 20309 North-East Wood Oy 4 34 20309 Keittiö-ja kiintokalusteet Isku konserni ** 234 1 741 3613 Novart Oy 81 488 3613 Puustelli Group Oy 69 278 3613 Topi Kalustaja Oy 30 145 3613 Mellano Oy 16 181 3613 Kirena Oy 8 46 3614 Parketit Karelia Yhtymä Oyj * 117** 701** 20309 Olavi Räsänen Oy * 32 241 20309 Lähde: Asiakastieto Oy ja yritysten nettisivut * konsernin tiedot ** yrityksen www-sivuilta

17 Joillakin yrityksillä on myös muiden tuotteiden valmistusta kuin ne tuotteet jonka otsikon alle yritys on sijoitettu. Yritykset lajiteltu sen alaotsikon alle josta tulee suurin liikevaihto. TOL luokaksi on tässä merkitty se luokka johon tämän raportin tarkastelussa kuuluu, yrityksen ilmoittama luokka voi olla jokin muukin. Rakennuspuusepänteollisuuden merkittävin konserni on PRT Forest konserni, liikevaihto 155 milj. euroa ja henkilöstöä 886. Konserniin kuuluvat yllä mainituista yrityksistä Pyhännän Rakennustuote Oy, Kontiotuote Oy ja Lappli Talot Oy. Merkittäväksi toimijaksi alalla on yrityskauppojen kautta muodostunut Fenestra Oy johon 1.9.2006 fuusioituivat Viitapuu Oy, Alavuden Puunjalostustehdas Oy, Posifutter Oy, North-East Wood Oy, Alavus Koneet Oy, Omniconsulting Oy sekä Fenestra Palvelut Oy. Konserni tavoittelee vuodelle 2006 liikevaihtoa 150 milj. euroa ja henkilöstömäärä on noin 1 200.

18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden kysyntä on sidoksissa asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen määrään. Merkitystä on mm. pientalojen ja vapaa-ajan rakentamisen kehittymisellä sekä menestyksellä kilpailussa muista materiaaleista valmistettujen tuotteiden kanssa. Kokonaisuutena sijoittuu rakentamisen puutuotteiden tuotannostamme noin 44 % kotimaahan ja 56 % vientiin. Puuelementtien, ikkunoiden, osin ovien ja naulalevyrakenteiden osalta kotimarkkinat ovat tärkeimmät kun taas hirsitalojen, parketin, massiivipuisten peiliovien ja liimapuun osalta vientimarkkinoilla on erittäin suuri merkitys. Viennin kannalta merkittävimpiä alueita ovat Keski-Eurooppa, Japani, Pohjoismaat ja Venäjä. Eurooppa on ja tulee olemaan merkittävin vientialue. Euroconstruct:in mukaan kasvaa rakentaminen vuonna 2006 Länsi-Euroopassa 2,6 % ja Itä-Euroopassa 7 %. Asuntojen korjaamiseen käytetään Euroopassa enemmän rahaa kuin uusien asuntojen rakentamiseen. Euroopassa tulee teollisuuden ja jakelun keskittyminen muuttamaan markkinaolosuhteita tulevina vuosina. Kotimarkkinat ovat edelleen keskeisin markkina-alue sekä puutaloja että rakennuspuusepäntuotteita valmistaville yrityksille. Viennin osuus keskeisimpänä markkina-alueena on pienentynyt puutalojen valmistuksessa ja hieman kasvanut muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa. Vienti on suhteellisen normaali osa toimintaa hirsitalojen valmistajille ja ovivalmistajille. Puutaloteollisuudessa tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat yksityiset kuluttajat, edustajat ja rakennusliikkeet. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien osalta tärkeimpiä ovat rakennus- ja rakennustarvikeliikkeet, puutaloteollisuus ja yksityiset kuluttajat. 3.2 Kotimaan markkinat Puutalo- ja muun rakennuspuusepänteollisuuden kehitys on kiinteästi sidoksissa rakentamisen kokonaiskehitykseen. Vuonna 2005 oli Rakennusteollisuuden (RT) mukaan rakennustuotannon arvo Suomessa 22 mrd. (20,1), josta talonrakentamisen osuus oli 17,7 mrd. (15,9) Uudisrakentamisen arvo oli 10,2 mrd. (9) ja korjausrakentamisen 7,5 mrd. (6,9). Suomen rakennustuotemarkkinat olivat vuonna 2005 VTT:n ja RT:n mukaan 7,7 mrd. (7,1), josta puutuotteiden osuus oli 2,2 mrd. (2,1), metallituotteiden 2,6 mrd. (2,4), kivituotteiden 1,5 mrd. (1,4) ja muiden 1,3 mrd. (1,2).

19 milj. m 3 50 40 30 20 Aloitukset 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006e 2007e Lähde: Tilastokeskus, RT Kuva 8. Talonrakennustuotanto Vuonna 2006 uudisrakennuksia aloitettaneen 41 milj. kuutiometrin verran, tason laskiessa hieman tulevina vuosina. Korjausrakentamisen kasvu on 3 % ja uudisrakentamisen kasvu on 3,5 %. Vuonna 2005 oli asuntotuotanto noin 33 700 kpl ja vuonna 2006 asuntotuotanto on noin 33 500 kpl, rakentaminen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Vuonna 2006 arvioi RT kerros- ja rivitaloja aloitettavan 16 250 ja omakotitaloja 17 000. PUUTALOT Pientalorakentamisen (omakoti- ja rivitalot) kasvun arvioidaan jatkuvan vielä muutaman vuoden, vuonna 2006 arvioidaan aloitettavan 17 000 omakotitalon ja 5 000 rivitaloasunnon rakentaminen. Pientaloteollisuus ry:n skenaarion mukaan vuonna 2010 valmistuu 20 000 omakotitaloa. Rakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, tonttipula ja kaavoitusongelmat ovat hieman helpottuneet. Valmistuvista pientaloista 66 % on talopaketteja. Vapaa-asuntojen ja saunojen rakentamisen arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla. Kpl 40 000 30 000 Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Loma-asunnot 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 e2006 enn2007 Lähde: Pientalobarometri, Pientaloteollisuus PTT ry, ennuste 2007 raportin tekijän Kuva 9. Pientalorakentamisen aloitukset

20 Valmisosatalomarkkinat PTT ry:n mukaan olivat valmistalomarkkinat vuonna 2005 kuluttajahinnoin 760 milj. euroa. Valmistaloteollisuuden kysyntä kohdistuu pientalo- ja vapaa-ajan rakentamiseen, ja asiakkaina ovat pääasiassa yksityiset kotitaloudet, Muu asuinrakentaminen tapahtuu lähinnä ammattirakentajien toimesta ja tällöin valmistalovalmistajien merkitys on vähäinen, joskin kasvussa. Pientalorakentamisen vilkastuminen on heijastunut myös talopakettimarkkinoille. Alimmillaan vuonna 1995 talopakettien määrä aloituksista oli noin 2 900 pakettia ja osuus markkinoista 44 %. Vuonna 2005 talopaketteja myytiin 10 800 kpl, markkinaosuus 66 %. Talopaketin keskimääräinen kuluttajahinta on vuodesta 2000 alkaen noussut noin 70 000 euroon, syynä kasvanut kysyntä sekä myös talojen koon ja toimitussisällön kasvu. Kpl 16 000 12 000 8 000 4 000 arvo m 1 000 800 600 400 200 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 e2006 enn2007 0 Määrä kpl. Arvo m, kuluttajahinnoin Lähde: Pientalobarometri, Pientaloteollisuus PTT ry/ RTS Oy, ennuste 2007 on raportin tekijän Kuva 10. Talopakettimarkkinat Valmisosatalomarkkinoita hallitsevat edelleen puutalot (Puuelementit ja Precut), vuonna 2006 osuuden arvioidaan olevan 78 % talopakettien toimituksista. Puuelementtitoimituksissa ovat edelleen hallitsevassa asemassa suurelementit. Tilaelementtitoimitusten osuus on pieni mutta kasvamassa Teollisen hirren markkinaosuus on vakaa ja kivipohjaisten valmistalojen osuus on hieman kasvanut. Vapaa-ajan asuntojen aloitukset ovat kasvaneet 7 500 kpl tasolle vuosittain. Teollisesti valmistettujen vapaa-ajan asuntojen osuus on 61 %. Vapaa-ajan asuntojen rakentamisen markkinat kuluttajahinnoin ovat yli 100 milj. euroa.

21 Kpl 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 e2006 enn2007 Valmismökit Paikalla rakennetut Lähde: Pientalobarometri, Pientaloteollisuus PTT ry, ennuste 2007 on raportin tekijän Kuva 11. Loma-asuntojen aloitukset Saunojen aloitukset ovat 5 000 vuodessa, valmispakettien markkinaosuus on 50 %. Saunamarkkinat kuluttajahinnoin ovat suuruusluokkaa 22 milj. euroa. MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Ikkunoiden kokonaiskysyntä jakautuu uudis- ja korjausrakentamiseen, käyttö vuodessa on noin 1,2 milj. yksikköä. Kuluttajahinnoin ikkunamarkkinoiden arvo lienee 350 milj. euroa, tarkkaa lukua ei ole saatavissa. Ikkunoiden uusiminen tapahtuu pääsääntöisesti yli 30 vuotta vanhoissa taloissa ylläpitäen ikkunakysyntää tulevina vuosina. Kuluttajamarkkinoilla kaupan keskikoko on pienempi ja valtaosa kaupoista tehdään jälleenmyyjän kanssa. Yritysten välisessä kaupassa (rakennusliikkeet, taloteollisuus ym.) kaupan keskikoko on suurempi ja kauppaa käydään pääasiassa suoraan valmistajien kanssa. Ikkunoiden kysyntä on painottunut eteläiseen Suomeen. Suurimmat neljä elinkeinoaluetta Uusimaa (noin 25 %), Turku, Tampere ja Oulu vastaavat noin puolta maan ikkunakäytöstä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa ja muutamissa kasvukeskuksissa. Ovet Ovien kokonaiskysyntä Suomessa on noin 1,1 milj. yksikköä ja kysyntä on painottunut uudisrakentamiseen. Etenkin pientalorakentamisen kasvu lisää ovien käyttöä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa. Kuluttajahinnoin ovimarkkinat ovat noin 200 milj. euroa, josta valtaosa koostuu pää- ja parveke/terassiovista, kappalemääräisesti suurin ryhmä ovat sisäovet. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet ja rakennustarvikeliikkeet.

22 Milj. 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Ikkunat Ovet 2000 2001 2002 2003 2004 2005 enn2006 Lähde: RT, ennuste 2006 on raportin tekijän Kuva 12. Ovien ja ikkunoiden tarjonta suomessa, (tuotannon bruttoarvon, viennin ja tuonnin mukaan) Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet muodostuvat pääasiassa kattoristikoista. Tehdasvalmisteisia kattoristikoita käytetään ennen kaikkea omakoti- ja rivitaloissa, maatilarakennuksissa sekä soveltuvilta osin liike- ja julkisessa rakentamisessa. Kysyntä on seurannut edellä mainittujen rakennuskohteiden määrän kehitystä. Kohteet ovat pääasiassa uudisrakennuksia, sen sijaan korjausrakentamisessa käyttö on vähäisempää. Kysyntä on kasvanut jo yli 650 000 ristikkoon. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet, talotehtaat sekä yksityiset kuluttajat. 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Eurooppa on tärkein vientimarkkina-alue suomalaiselle rakennuspuusepänteollisuudelle. Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata) arvioi kesäkuussa 2004 rakentamisen kasvavan alueellaan vuonna 2006 noin 2,6 % ja 1,7 % vuonna 2007. Asuinrakentamisen markkinat ovat Länsi-Euroopassa noin 440 mrd. ja itäisessä Keski-Euroopassa 10 mrd.. Saksassa, joka vastaa 16 % alan volyymistä Euroopassa, odotetaan kokonaisrakentamisen kasvavan noin 1 % vuosina 2006 ja 2007 ja 1,8 % vuonna 2008 (Euroconstruct lehdistötiedote 9.6.2006). Itä-Euroopan maissa arvioidaan rakentamisen volyymin kasvavan 7 % vuodessa lähivuosina. Venäjän rakentaminen kasvaa edelleen vahvasti. Suomalaisten puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden viennin painottuessa hirsitaloihin ja oviin ei tässä yhteydessä käsitellä muiden maiden markkinoita sen enempää. Näiden tuotteiden markkinatietojen tarkempaan hankkimiseen ei ole resursseja.

23 Puutalot Puuelementtitalojen vienti suomesta ja tuonti suomeen on vähäistä, potentiaalisina vientimaina lähinnä rajanaapurit Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat. Hirsitalojen potentiaalisena vientialueena taas on käytännössä koko maailma. Ikkunat Euroopan (EU maat + Norja ja Sveitsi) ikkunamarkkinat ovat vuonna 2006 noin 76 milj. yksikköä, arvoltaan noin 18,3 mrd. euroa (Win Woodworking International 1/2006). Seuraaville vuosille ennustetaan lievää kasvua. Itä-Euroopan vastaava yksikkömäärä on yli 30 milj. yksikköä. Voimakkain kasvu on Venäjällä. Ikkunarakenteet ja materiaalit vaihtelevat maittain vaikeuttaen vientiä eri maihin. Euroopan tasolla muovi on noin 37 % osuudella tärkein ikkunamateriaali, metalli (alumiini) 30 %, puun osuus on noin 25 % ja yhdistelmämateriaalit 8 %. Saksassa, Itävallassa Englannissa ja Irlannissa yli puolet ikkunoista on muovia. Puu taas on merkittävin materiaali Benelux-maissa, Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa. Eteläisessä Euroopassa alumiini on hallitseva materiaali. Ovet Koko Euroopan tasolla arvioidaan sisäovien kulutuksen laskevan 45 milj. kappaleesta 42 miljoonaan vuoteen 2006 mennessä. Venäjä on ovissakin parhaiten kasvavia markkinoita (Holz Zentralblatt, Türen-Magazin 2004) Naulalevyrakenteet Suomalaisia rakenteita vastaavia käytetään kyllä Euroopassa, mutta tuotteet ovat pääosin kotimarkkinatuotteita. Keittökalusteet Keittiökalusteet ovat pääosin kotimarkkinatuotteita, kalusteovet ovat vienti- ja tuontituotteita. 3.3.1 Vienti Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden vienti on 1990-luvulla yli nelinkertaistunut. Vuonna 2005 oli vienti 391 milj. euroa. Puutalojen osuus viennistä oli 43 (%). Muissa tuotteissa on 80 (%) liimapuuta, näiden kahden tuoteryhmän vienti on myös kasvussa.

24 Kpl 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 enn2006 Talot Parketit Ovet Ikkunat Liimapuu ja muut Lähde: Tullihallitus/Toimiala Online, ennuste 2006 on raportin tekijän Kuva 13. Rakennuspuusepäntuotteiden vienti PUUTALOT Puutalojen vienti on kohonnut 90- luvun alun 31 milj. eurosta 167 milj. euroon vuonna 2005. Viennin määrä kasvanee tasolle 190 milj. euroa vuonna 2006. Hirsi hallitsee edelleen puutalojen vientiä, vuonna 2005 oli hirsitalojen viennin arvo 114 milj. euroa ja vuodelle 2006 ennustetaan vienniksi jopa 138 milj. euroa. Puutalojen vientiluvuissa ovat mukana myös vajat ja saunat. Vienti Saksaan on puolittunut viime vuosina kun taas vienti Ranskaan on kasvussa. Finpro:n mukaan on Ranskassa puurakenteisten pientalojen markkinaosuus vahvassa kasvussa, tosin markkinaosuus on vain 10 %. Vuoden 2005 merkittävimmät vientimaat olivat Ranska, Japani ja Saksa. Milj. 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2 005 e2006 Ranska Japani Saksa Venäjä Iso-Britannia Ruotsi Norja Muut Lähde: Tullihallitus, ennuste 2006 on raportin tekijän Kuva 14. Puutalojen viennin kehitys maittain

25 Viennin määrän kehitys Puutaloja valmistavat yritykset arvioivat viennin määrän kasvavan selvästi seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Toteutunut viennin määrän kasvu on viime vuosina jäänyt ennakoitua hitaammaksi. Valtaosa yrityksistä uskoo viennin määrän pysyvän edellisen vuoden tasolla. Saldoluku 50 40 30 20 10 0-10 Odotukset Toteutunut II/01 II/02 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 15. Viennin määrä vuoden kuluttua, puutalot MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Vuonna 2005 oli ikkunoiden vienti 9 milj. euroa kun se parhaimmillaan, vuonna 1998, oli 20 milj. euroa. Lähivuosina ikkunoiden viennissä ei ole odotettavissa merkittävää kasvua kolmesta syystä: 1) kotimaan markkina vetää nyt hyvin 2) kaksi ikkunavalmistajaa hoitaa vientinsä Venäjän ja Viron yhtiöiden kautta 3) huolimatta Venäjän markkinoiden 20 % vuosikasvusta sinne ei ole halukkaita viejiä vaikka suomalainen ikkuna on hyväksytty Gost- normin mukaiseksi tuotteeksi. (Huom! Samaan aikaan saksalaiset muovi-ikkunoiden valmistajat tekevät voimakkaita vientiponnistuksia Venäjälle). Ovet Ovien vienti oli 56 milj. euroa vuonna 2005, merkittävimmät vientimaat olivat Tanska, Norja, Ruotsi ja Venäjä. Tanskan osuudessa vaikuttaa Vest-Wood konsernin siirrot maasta toiseen.

26 Milj. 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tanska Norja Ruotsi Venäjä Japani Lähde: Tullihallitus Kuva 16. Ovien viennin kehitys maittain Naulalevyrakenteet Kattoristikoiden vienti on pääosin epäsuoraa vientiä taloviennin yhteydessä eikä se kirjaudu tilastoihin omaksi viennikseen. Viennin määrän kehitys Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat arvioivat viennin määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa, edellisen jakson toteuma lähestyi jo odotuksia aikaisempaa paremmin. Valtaosa yrityksistä uskoo viennin määrän säilyvän edellisen vuoden tasolla. Saldoluku 40 30 Odotukset Toteutunut 20 10 0-10 II/01 II/02 2003 2004 2005 2006 2007 Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 17. Viennin määrä vuoden kuluttua, rakennuspuusepäntuotteet

27 3.3.2 Tuonti Rakennuspuusepäntuotteiden tuonti nousi vuonna 2004 yhteensä 84 milj. euroon. Tuonnin osuus ei näillä toimialoilla ole erityisen merkittävää. Taulukko 5. Rakennuspuusepäntuotteiden tuonti, milj. euroa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Yhteensä 33,5 41,4 56,5 65,0 77,1 83,8 - Puutalot 2,6 12,3 26,3 29,7 35,8 38,6 - Ikkunat 4,6 5,9 6,3 5,7 7,5 6,3 - Ovet 6,1 6,6 7,7 2,3 10,2 11,7 - Parketit 11,6 9,6 8,4 8,3 11,7 12,2 - Liimapuu ja muut 8,6 7,0 7,8 19,0 11,9 15,0 Lähde: Tullihallitus Puutaloja tuo Ruotsista lähinnä Älvsbyhus, tuonti ei vielä laskenut vuonna 2005 vaikka yritys sai jo talotehtaansa käyntiin Kauhajoella. Ikkunoilla ja ovilla on Viron tuonnilla erittäin suuri merkitys. Parketeissa ylivoimaisesti suurin tuojamaa on Ruotsi.

28 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Toimialan tuotanto Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden tuotanto on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana selvästi. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan oli tuotannon bruttoarvo noussut jo 1,8 mrd. euroon., Puutalojen valmistus on tekijän arvion mukaan ollut noin 680 milj. euroa ja Muiden rakennuspuusepäntuotteiden tuotannon arvo on noin 1 120 milj. euroa. 1000 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 Puutalot Muu rakpuu 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 e2005 enn2006 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 2005 ja 2006 ovat raportin tekijän Kuva 18. Tuotannon bruttoarvo PUUTALOT Puuelementtien ja teollisen hirren tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 yhteensä 627 milj. euroa ja vuonna 2005 noin 690 milj. euroa. Talopaketteja valmistunee vuonna 2006 jo 12 000 kpl. Tuotannon arvosta puuelementtien osuus on noin 60 % ja teollisen hirren 40 %. Tarkkaa jakaumaa ei ole saatavilla, koska alalta ei saa suoraan tuotannon määrän lukuja. Suomessa on talopaketteja valmistavia/markkinoivia yrityksiä noin 300, suurimmat yltävät yli 1 000 kappaleen vuosituotantoon, yli 200 talon toimittajia on 15. Osalla yrityksistä on myös muuta toimintaa, kuten sahausta ja rakennuspuusepänteollisuutta. Puuelementtitalojen ja elementtien valmistajia on noin 60 kpl, suurimpia ovat Finndomo Oy ja PRT-Forest Oy. Precut-järjestelmän toimittajia on muutamia, suurimpana Kastelli Talot Oy. Markkinat ovat pääosin kotimaisten toimittajien hallussa, mutta ruotsalaisella tilaelementtivalmistaja Älvsbyhus:lla on jo hyvän asema Suomen markkinoilla.

29 Hirsirakennuksia valmistaa Suomessa noin 200 yritystä, joista pienimmät tekevät vain muutamia kehikoita vuosittain. Alan suurimpia yrityksiä ovat Honkarakenne Oy ja Kontiotuote Oy joiden liikevaihto on lähes puolet koko alan liikevaihdosta. Muita suuria ovat Luoman Puutuote Oy, (lähinnä kevythirsituotteita), Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus Oy (Mammuttihirsi), Rantasalmi Oy ja Lapponia House Oy. Kilpailevia tuotteita, kivitaloja, valmistaa noin 20 yritystä, markkinoita hallitsevat Lammi Kivitalot (Lammin Betoni) ja Jämerä-kivitalot (Siporex). MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Ikkunoiden valmistus on pääasiallisesti kotimarkkinateollisuutta, mikä johtuu kansallisista ikkunoiden rakenneratkaisuista. Ikkunatuotannon arvo oli vuonna 2005 noin 205 milj. euroa ja tuotannon määrä 1,3 milj. yksikköä. Suoran viennin osuus tuotannon arvosta on noin 5 %. Välillistä vientiä on kuitenkin mm. hirsitalojen mukana ja kahden suuren ikkunavalmistajan Venäjän ja Viron yksiköt hoitavat niiden viennin. Milj. yks. 1,6 1,2 0,8 0,4 Milj. 220 120 20 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 enn2006-80 Tuotannon määrä milj. yks. Tuotannon arvo milj. Lähde: RT, ennuste vuodelle 2006 on raportin tekijän Kuva 19. Ikkunoiden tuotannon arvo ja määrä Varsinaisia ikkunan valmistajia ja ikkunamerkkejä on alle 100. Ikkunoita valmistetaan myös lukuisissa paikallisissa puusepänliikkeissä sekä muutamassa talotehtaassa. Valtakunnallisesti toimivia merkittäviä ikkunan valmistajia ovat mm. Fenestra Oy, Eskopuu Oy, Ikkunatehdas Hautanen Oy, Metsäpuu Oy, Tiivituote Oy, Pihlavan Ikkuna Oy, Karvia Group Oy ja Lammin Ikkuna Oy. Em. yritysten osuus koko ikkunatuotannosta on yli 80 %. Merkittävää kapasiteetin lisäystä ei ole odotettavissa. Ruotsalainen pääomasijoittaja Ratos omistaa nykyisin Pihlavan Ikkuna Oy:n (Elitfönsterin kautta) ja Eskopuu Oy:n (Inwidon kautta), lisää järjestelyjä lienee tulossa.

30 Ovet Ovituotannon arvo vuonna 2005 oli 160 milj. euroa ja tuotannon määrä 1, 5 milj. yksikköä. Ovien vienti on noin 35 % tuotannon arvosta. Ovituotantoa on ylläpitänyt kotimaan kysynnän kasvu. Alalla toimivat yritykset ovat viime vuosina parantaneet tuotantoteknologiansa tasoa ja samalla hieman lisänneet tuotantokapasiteetin kokonaismäärää. Kapasiteetin lisäystä ei ole lähiaikoina odotettavissa. Milj. yks. 1,6 Milj. 200 100 1,2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 enn2006 0 Tuotannon määrä milj. yks. Tuotannon arvo milj. Lähde: RT, ennuste vuodelle 2006 on raportin tekijän Kuva 20. Ovien tuotannon arvo ja määrä Alalla toimii kaksi suurta valmistajaa ja erikoisovimarkkinoilla muutama pieni yritys. Alan suurin yritys on kansainvälisen ovikonsernin osa Vest-Wood Suomi Oy useine tehtaineen: Kangasniemi (lopetetaan), Kuortane ja Vääksy (massiivipeiliovet) sekä Kuopio (laakaovet). Toinen suuri valmistaja on Fenestra Oy (Viitapuu Oy, Alavuden Puunjalostustehdas Oy, North-East Wood Oy ja Posifutter Oy). Kahden suurimman valmistajaryhmän osuus ovituotannosta on yli 90 %. Naulalevyrakenteet Kasvanut rakentaminen on lisännyt myös naulalevyrakenteiden (kattotuolit) tuotantoa, joka vuonna 2005 oli noin 700 000 yksikköä arvoltaan noin 57 (epävarma luku) milj. euroa. Erilaiset pakkauksissa ym. käytettävät naulalevyrakenteet eivät ole luvuissa mukana.

31 1 000 yks. 800 600 400 200 Milj. 60 40 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 enn2006 0 Määrä1000yks. Arvo milj. Lähde: ei virallisia lähteitä, tekijän arvio Kuva 21. Naulalevyrakenteiden tuotannon arvo ja määrä Naulalevyrakenteiden valmistus on laaduntarkastuksen alaista toimintaa, jota koordinoi SFS- Inspecta Sertifiointi Oy. NR- laaduntarkastuksen piiriin hyväksyttyjä toimipaikkoja on yhteensä 43. Talotehtaita näistä on lähes puolet. Alan suurimpia yrityksiä ovat Sepa Oy, Keminmaan Puurakenne Oy, Keski-Suomen Puukympit Oy, Lauttaniemen teollisuus Oy ja Kotasen Puutyö Oy. Alan 7 suurinta valmistajaa tekee noin 70 % kokonaismäärästä. 4.2 Toimialan logistiikkarakenne Rakennuspuusepänteollisuuden logistiikkakokonaisuuteen kuuluvat laajasti ottaen valmistajan lisäksi mm. kaavoittajat, suunnittelijat, loppukäyttäjät, jakelutiet, raaka-aineiden ja komponenttien toimittajat. Alla on alan logistiikkarakennetta kuvattu karkealla tasolla.

32 RAAKA-AINE- TOIMITTAJAT - puutavara -levyt - kemiantuotteet -eristeet -lasit OSATOIMITTAJAT - aihiot - komponentit - metalliosat - muoviosat - pinnoitteet TUKIPALVELUT -kehitys - suunnittelu - markkinointi - asennus -kuljetus -talous Jäte RAKENNUSPUUSEPÄN- TEOLLISUUS - hallinto -kehitys - suunnittelu - markkinointi -valmistus -asennus KOTIMAA -suoramyynti - edustaja - rakennustarvikekauppa - erikoisliike VIENTI -omaedustus - vientiagentti - maahantuoja - rakennustarvikekauppa - erikoisliikkeet - loppukäyttäjä Tuotteiden asennus Rakennusliikkeet Kiinteistöyhtiöt Elementtiteollisuus Yksityiset kuluttajat Taloteollisuus Kuva 22. Rakennuspuusepänteollisuuden toimialan logistiikkarakenne Toimialan pullonkauloja ovat yleisesti suunnittelu ja tuotteiden asennus. Erittäin merkittävä panostus valmistavalta teollisuudelta vaaditaan asentamiseen talojen, ikkunoiden ja keittiökalusteiden osalla. Tuontia ei kuvioon ole merkitty, ikkunateollisuus ostaa jo osan liimatuista puuaihioistaan Venäjältä ja Virosta.

33 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Koko toimialan TOL 203 investoinnit nousivat Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston ennakkotietojen 2005 mukaan 75 milj. euroon kun ne vuosina 2003 ja 2004 olivat noin 50 milj. euroa. PUUTALOT Vuoden 2005 aineelliset nettoinvestoinnit olivat noin 27 milj. euroa, kun ne viime vuosina ovat normaalisti olleet alle 20 milj. euroa. Todennäköisesti investointien määrä tulee pysymään noin 20 milj. euron tasolla. Vuonna 2005 toteutui vielä investointeja joiden päätökset tehty jo vuonna 2003. Koneiden ja laitteiden osuus on yleensä 50 60 % investoinneista. On huomattava että melko usein rakennusinvestoinnin tekeekin kunta ja ne jäävät tilastoista pois. Investoinnit ovat viime aikoina kohdistuneet pääosin tuotantokapasiteetin parantamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiseen. 1000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 poistot aineelliset nettoinvestoinnit aineettomat nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto (27.9.2006) Kuva 23. Investoinnit, puutalo Kesän 2006 kyselyn mukaan on puutalojen valmistajien investointien määrä taas nousussa, johtunee hyvästä kysyntätilanteesta.

34 Saldoluku 30 20 10 0-10 II/01 II/02 2003 2004 2005 2006 2007-20 Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 24. Investoinnit seuraavan vuoden aikana, puutalot MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Vuonna 2005 olivat alan aineelliset nettoinvestoinnit 48 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden osuus on normaalisti yli 70 %. Toimialalla viritetään tuotantokoneistoa pienimuotoisemmin ilman suuria kapasiteettilisäyksiä. Lukuihin tuo epätarkkuutta se että alalle kuuluvat alihankkijat ilmoittavat TOL- luokakseen muuta kuin rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen. 1000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 poistot aineelliset nettoinvestoinnit aineettomat nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto (27.9.2006) Kuva 25. Investoinnit, rakennuspuusepäntuotteet Kesän 2006 kyselyn mukaan pysyvät muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien investoinnit edellisvuosien tasolla.

35 Saldoluku 30 20 10 0-10 II/01 II/02 2003 2004 2005 2006 2007-20 Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 26. Investoinnit seuraavan vuoden aikana, rakennuspuusepäntuotteet 5.2 Kapasiteettitilanne Kapasiteetin käyttöaste on KTM:n kyselyn: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 mukaan yleisesti parempi Etelä-Suomessa ja heikkenee itää ja pohjoista kohti mentäessä. PUUTALOT Kysynnän muutoksiin vastataan henkilöstön määrää kasvattamalla tai supistamalla. Viime vuosina on tuotantokapasiteettia (= pääosin tuotantotilaa) kasvatettu parantuneen kysynnän takia ja siksi että tuoteosien säilytys ulkona ei ole enää asiakkaiden mielestä hyväksyttävää. Talviaikana on kapasiteettia liikaa ja kesällä kapasiteetti ei riitä. Talopakettien määrä oli suurimmillaan, 14 000 vuonna 1989, vuonna 2006 toimitettaneen noin 12 000 talopakettia joista noin 10 000 on puuelementeistä valmistettuja. Loma-asunnoista on valmismökkejä noin 4 400 kpl vuonna 2006. Kesällä 2006 arvioivat alan pk-yritykset kapasiteetin käyttöasteen olevan alhaisemman kuin edellisvuonna, kuitenkin investointiaikomukset (kuva 24) ovat suuremmat kuin edellisvuonna!

36 % 80 60 40 20 0 II/01 2002 2003 2004 2005 2006 Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 27. Kapasiteetin käyttöaste, puutalot MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Rakennuspuusepänteollisuuden kapasiteettia muutetaan vuoroja lisäämällä tai vähentämällä, tämä tapa on kuitenkin vähenemään päin kun tuotantolinjat ovat entistä automaattisempia ja vuorokäyttö jatkuvaa. Yritysten erikoistuminen koskee myös yhä pienempiä yrityksiä, aikaisemmin alan pienempien yritysten tapa siirtyä tuotteesta toiseen kulloisenkin kysyntätilanteen mukaan alkaa olla historiaa. Kapasiteettia on uudistettu kaikilla toimialoilla jolloin käytännössä aina syntyy myös lisää kapasiteettia. Kotimarkkinoilla toimivien yritysten kapasiteetin käyttöasteeseen vaikuttavat selkeästi kysynnän kausivaihtelut, tämä on voimakkainta ikkuna- ja kattoristikkotuotannossa. Kesän 2006 kyselyn mukaan alan pk-yritysten kapasiteetin käyttöaste on palannut vuosien 2003 2004 tasolle. Myös rakennusteollisuus, RT, julkaisee nettisivuillaan ajoittain tietoja teollisuuden kapasiteettitilanteesta, RT:n tiedot perustuvat suurempien yritysten tietoihin.

37 % 80 60 40 20 0 II/01 2002 2003 2004 2005 2006 Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 28. Kapasiteetin käyttöaste, rakennuspuusepäntuotteet 5.3 Tuotekehitys Rakennuspuusepäntuotteita valmistavien yritysten tuotekehitystä on viime aikoina ohjannut viranomaisten toiminta. Yksi merkittävä tekijä on sopeutuminen EU:n määräyksiin jotka poikkeavat jossain määrin aikaisemmista omista määräyksistämme. Uudet määräykset ovat myös edellyttäneet uusia testejä, joten tuotekehitysresursseja on kulunut paljon. Aivan viime aikoina ovat myös lämmöneristävyyteen liittyvät määräykset muuttuneet ja ne tuovat uusia haasteita. Edelleen CE merkinnän aloittaminen tuotteissa ja tuotteiden koko elinkaareen liittyvä jätteiden hallinta vaativat nyt ja lähitulevaisuudessa yritysten aikaa ja resursseja. Yllämainitusta pakollisesta tuotteiden kehittämisestä ja toimintajärjestelmien vaatimasta panoksesta johtuen ovat yritysten muut kehitystoimet olleet vähäisempiä, kuitenkin yritykset kehittävät pienimuotoisesti tuotteitaan koko ajan. Kun viranomaismääräysten aiheuttama kehitystarve vähenee, pääsevät yritykset kehittämään tuotteita asiakastarpeiden mukaisesti. On odotettavissa että puu-muovi yhdistelmä = komposiitti valtaa alaa osassa tuotteita. Tämän materiaalin käyttö on Euroopassa vielä aluillaan, laajemmin se on käytössä USA:ssa. Suomessa on käyttö aivan aluillaan, kotimaista teknologiaa on kuitenkin jo saatavissa. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 (KTM) kyselyn mukaan puutaloja valmistavat yritykset uskovat tuotekehityspanostensa kasvavan, tuotekehityspanokset ovatkin viime vuosina olleet suuremmat kuin yritysten etukäteisarviot, luotettavaa tietoa tuotekehityspanosten määrästä ei ole saatavilla (tekijän arvio on että panokset ovat keskimäärin 2 3 % liikevaihdosta). Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat odottavat tuotekehityspanosten pysyvän ennallaan.

38 6 Taloudellinen tila 6.1 Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Tilastokeskuksen aineiston mukaan oli teollisuuden (TOL luokka D) käyttökatteen mediaani 9,4 (%) vuonna 2005 (9,4 % v. 2004) ja omavaraisuusaste 43,6 (%) (43,3 %). Koko Rakennuspuusepänteollisuuden (TOL 203) aineiston (27.9.2006, 965 kpl) käyttökatteen mediaani vuonna 2005 oli 8,2 (%) (9,3 % v. 2004) ja omavaraisuusaste 34,2 (%) (33,8 %). Alle 10 henkilön yrityksillä (790 kpl) ovat yllä mainitut tunnusluvut, käyttökate (8,8 %) ja omavaraisuusaste (35,9 %), paremmat kuin niitä suuremmilla. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 (KTM) kyselyn mukaan puutaloja valmistavat pk-yritykset uskovat vahvasti kannattavuuden paranevan seuraavan vuoden aikana. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat uskovat myös kannattavuuden paranevan. PUUTALOT Vuonna 2005 oli alan käyttökate (mediaani) 6,9 (%) alhaisempi kuin vuonna 2004 (7,7 %), omavaraisuusaste 31,5 (%) (29,7 %), omavaraisuusaste on parantunut. Kokonaispääoman tuotossa näkyvät ilmeisesti investointien rasitukset (kuva 30). % 10 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005* Käyttökate-% Nettotulos-% Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto 27.9.2006 (249 kpl v. 2005). Kuva 29. Kannattavuus (mediaani), puutalojen valmistus

39 % 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005* Omavaraisuusaste, -% Kokonaispääoman tuotto-% Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto 27.9.2006 (249 kpl v. 2005). Kuva 30. Taloudellinen asema (mediaani), puutalojen valmistus Taulukoissa 6 ja 7 on Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston mukaisia tietoja luokan TOL 20301 (puuelementti- ja hirsitalot yhteensä) kustannuserittäin. Taulukko 6. Kustannusrakenne ja kannattavuus, puutalojen valmistus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Yritysten lukumäärä 259 248 245 246 239 249 Liikevaihto, 1000 euroa 465 428 468 829 478 005 534 386 622 132 695 498 % % % % % % Liiketoiminnan tuotot yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Aine- ja tarvikekäyttö -52,2-50,4-51,4-51,1-49,9-49,1 Ulkopuoliset palvelut -9,1-9,8-9,9-10,4-11,3-11,3 Palkat ja henkilösivukulut -19,8-19,6-19,0-18,3-17,9-18,1 Laskennallinen palkkakorjaus -0,3-0,3-0,3-0,2-0,2-0,2 Liiketoiminnan muut kulut -13,7-14,0-13,7-12,9-12,8-12,9 Valmistevarastojen muutos 0,7-0,6 0,4 0,7 0,5-0,4 Käyttökate 5,6 5,3 6,0 7,8 8,4 8,1 Poistot ja arvonalentumiset -2,7-3,0-3,0-2,9-2,8-2,4 Liiketulos 2,9 2,4 3,0 4,9 5,6 5,8 Rahoitustuotot 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 0,3 Rahoituskulut -1,4-1,6-1,9-2,0-0,9-0,8 Verot -1,0-0,8-0,6-0,9-1,2-1,0 Nettotulos 0,9 0,4 0,9 2,3 3,8 4,3 Satunnaiset tuotot ja -kulut 0,4-1,0-0,5 0,7 0,0-0,4 Kokonaistulos 1,3-0,6 0,4 3,1 3,8 3,8 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto 27.9.2006 (Keskiarvoja) Nettotulos on edelleen kasvussa vaikka käyttökate hieman laskikin.