Rahoituskanavia kylätalon kunnostushankkeeseen

Rahoituskanavia kylätalon kunnostushankkeeseen

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 2 OMA RAHOITUS HANKKEISSA 4 3 PAIKALLISET TOIMINTARYHMÄT 5 3.1 Yleishyödyllinen kehittämishanke... 6 3.2 Yleishyödyllinen investointihanke... 7 3.3 Tuen hakeminen toimintaryhmän kautta... 8 4 ELY-KESKUKSEN AVUSTUS RAKENNUSPERINNÖN HOITOON 10 5 ELY-KESKUKSEN ENERGIATUKI 12 6 SUOMEN KOTISEUTULIITTO 13 7 MUSEOVIRASTO 16 Kylätalot kuntoon on Tampereen ammattikorkeakoulun, Ahlmanin koulun säätiön ja Ekokumppanit Oy:n yhteistyöhanke. Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle tukirahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

3 1 JOHDANTO Kylätalon kunnostushanketta suunniteltaessa on tärkeää miettiä alusta pitäen miten hanke rahoitetaan. Rahoitusasioita miettiessä voi kuitenkin mennä sormi suuhun ja hyvät neuvot ovat tarpeen. Tähän ohjeeseen on koottu tahoja, joista voidaan hakea rahoitusta kylätalon kunnostusprojektiin ja neuvottu, kuinka haun kanssa edetään. On hyvä pitää mielessä, että hankkeen rahoitus maksetaan yleensä vasta jälkikäteen. Hankkeen alkamisesta ensimmäisen maksatuksen saamiseen menee helposti vuosi, koska maksatusta haetaan yleensä puolen vuoden jaksoissa. Hankkeen toteuttajalla on siis oltava varallisuutta kustantaa kaikki menoerät ja edellytykset odottaa myöhemmin maksettavaa hankerahoitusta. Yksi vaihtoehto on kattaa ennen maksatusta kertyvät kustannukset pankkilainalla. Laina saadaan maksettua pois, kun rahoitus hankkeen lopussa maksetaan toteuttajalle. Korjauksen rahoitus on suunniteltava realistisesti omat taloudelliset resurssit huomioon ottaen. Hankkeessa vaaditaan aina myös vaihtelevan suuruinen osuus toteuttajan omaa rahoitusta. misavustuksia valtakunnallisesti merkittävien ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointiin ja konservointiin. Energiaremonttiin on ELY-keskuksella lisäksi oma yrityksille ja yhteisöille avoin energiatuki. Valtionavustuksissa perusperiaatteena on, että samaan kohteeseen ei voi saada valtionavustusta useammasta lähteestä. Näin ollen Museoviraston avustus ja ELY -keskusten jakamat rakennusperinnön hoidon avustukset eivät tule kyseeseen, jos talon korjaamiseen saa seurantalojen korjausavustusta Kotiseutuliitosta. On siis hyvä miettiä tarkoin, mikä on juuri omalle hankkeelle paras ja sopivin rahoituskanava. Koska jokainen hanke on erilainen, ei yleispätevää ohjetta kunnostushankkeen rahoituksen hakemiseen voi antaa. Paras nyrkkisääntö on, että mahdollisiin rahoittajatahoihin kannattaa olla yhteydessä heti hankkeen ideoinnin alkuvaiheessa ja selvittää, onko hanke avustuskelpoinen. Näin saa selkeämmän käsityksen hankkeen etenemisestä ja välttyy turhan työn tekemiseltä. Tämä opas toimii ohjeena omaan hankkeeseen sopivan rahoituslähteen valitsemiseen ja haun käynnistämiseen. Kylätalon kunnostukseen voi hakea rahoitusta paikallisista toimintaryhmistä, Suomen Kotiseutuliitosta ja ELY keskuksesta. Museovirasto myöntää rakennusten entistä-

4 2 OMA RAHOITUS HANKKEISSA Kaikissa kunnostushankkeissa tukimuodosta riippumatta tarvitaan aina vaihteleva määrä omaa rahaa. Tästä syystä heti kunnostukseen ryhtymistä suunniteltaessa kannattaa arvioida mihin omat rahkeet riittävät ja miettiä mistä lisärahoitusta voisi lähteä hankkimaan. Oman rahoituksen hankkiminen Yksityiseksi rahoitusosuudeksi kelpaavat yhdistyksen (tai vastaavan toteuttajan) omat varat, pankkilaina, sponsoreilta kerättävä rahoitus tai erinäisillä muilla keinolla koottu raha. Lisäksi rahallista osuutta voi kuitata hankkeen hyväksi tehdyllä talkootyöllä. Innokas talkooporukka onkin ensiarvoisen tärkeä kunnostusprojektin onnistumiseksi. Jos vain mahdollista, kannattaa omarahoitusosuuden kerääminen aloittaa jo ennen hankkeen aloittamista. Rahaa voi toki kerätä vielä hankkeen kestäessäkin mutta toteutukseen on helpompi lähteä turvallisin mielin kun omarahoitus on jo valmiiksi plakkarissa. Omaa rahaa voi kerätä ennakolta erilaisilla tapahtumilla, retkillä, myyjäisillä, arpajaisilla tai vaikkapa klapikaupalla. Konstit ovat monet ja rajana luovuudelle on oikeastaan vain kekseliäisyys ja mielikuvitus. Kuinka paljon omaa rahaa tarvitaan Yksityisen rahoituksen määrä ja ehdot riippuvat siitä, millaisesta hankkeesta on kyse ja mikä taho tukea myöntää. Toimintaryhmien kautta haettavissa tuissa rahoitusosuudet ovat keskimäärin suurimmat suhteessa hankkeiden kustannuksiin. Näiden tukien yhteydessä omarahoituksen toteutuminen on kuitenkin määriteltävä varsin tarkasti jo tuen hakuvaiheessa. Muiden tahojen kohdalla ehdot ovat väljemmät mutta rahoitusosuudet ovat myös yleensä pienemmät. Näistä kerrotaan lisää tulevissa kappaleissa. Viljakkalan Seurojentalo Hyvä esimerkki pitkän tähtäimen suunnitelmallisesta kunnostustoiminnasta on Kylätalot kuntoon hankkeeseenkin osallistunut Viljakkalan Seurojentalo ry. He ovat jakaneet Seurojentalon kunnostuksen vaiheisiin ja toteuttaneet niitä pienempinä osahankkeina. Tämä helpottaa hankkeen läpiviemistä ja myös hanketuen hakemista, sillä pienemmässä kokonaisuudessa myös kustannukset jäävät yleensä pienemmiksi. Tällöin omaa rahaakin tarvitaan vähemmän. Seurojentalon kunnostuksen kakkosvaihetta varten Viljakkalan väki suunnittelee kerryttävänsä omarahoituksen pääosin talkootöillä. Talkoiden lisäksi rahallistakin osuutta kuitenkin tarvitaan. Tähän yhdistyksen aktiivinen ja idearikas porukka on kehittänyt ratkaisuksi muun muassa huutokauppaa, tukkitalkoita, pöytäkylttien sekä talkootyön myyntiä. Yhdistys on myös kaupannut talon juhlasalista omia nimikkoistuimia halukkaille, mikä osoittautui suosituksi ja toimivaksi ajatukseksi. (http://www.seurojentalo.net)

5 3 PAIKALLISET TOIMINTARYHMÄT Kylätalon kunnostusta suunniteltaessa kannattaa heti alkumetreillä olla yhteydessä oman alueen Leader-toimintaryhmään eli maaseudun kehittämisyhdistykseen ja tiedustella avustusmahdollisuuksista heidän kauttaan. Paikallinen toimintaryhmä neuvoo ja opastaa kaikissa hanketta ja rahoitusta koskevissa kysymyksissä. Toimintaryhmien myöntämät avustukset jaetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoista. Paikallisen toimintaryhmän tehtävät Paikallinen toimintaryhmä on yhdistys, jonka johtokunta koostuu alueen yhdistysten, yritysten ja kuntien edustajista sekä paikallisista asukkaista. Toimintaryhmän tehtävänä on kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään työpaikkoja ja yrityksiä. Käytännössä toimintaryhmät kehittävät oman alueensa maaseutua laatimalla kehittämissuunnitelman, jossa lähtökohtana pidetään toiminta-alueen tarpeita. Kehittämissuunnitelmaa toteutetaan rahoittamalla sen mukaisia hankkeita, johon toimintaryhmät saavat vuosittain käyttöönsä julkista rahaa. Useat toimintaryhmät ovat rahoittaneet kylätalojen kunnostusta. Aktiivinen toi- minta ja paikallisten osallistuminen ovat ehtoina rahoituksen saamiselle. Oman alueen toimintaryhmän kehittämissuunnitelmaan pääsee tutustumaan esimerkiksi toimintaryhmän internet-sivuilla. Kaikki Suomen toimintaryhmät löytyvät listattuna ja kartalta maaseutu.fi sivulta http://www.maaseutu. fi/fi/index/leader/toimintaryhmat.html Ohjelmakaudella 2007-2013 Manner-Suomessa toimii 55 paikallista toimintaryhmää, joiden toiminta kattaa kaikki Manner- Suomen maaseutualueet. Esimerkiksi Pirkanmaalla toimivat: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Joutsentenreitti ry Kantri ry Pirkan Helmi ry Poko ry Pomoottori ry Paikallisen toimintaryhmän myöntämät tuet Arvioidessaan tukihakemuksia toimintaryhmä painottaa, että hanke lähtee todellisesta tarpeesta. Haettaessa hankerahoitusta kylätalon remontointiin hankerahoitusta on tärkeää, että talolla on jo olemassa olevaa toimintaa. Toimintaryhmä myöntää rahoitusta Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen tai

6 remontista. Tärkeänä kriteerinä on, että kehittämishankkeen tulokset hyödyttävät mahdollisimman monia alueen asukkaita. Toimintakaudella 2007-2013 tuki voi toimenpiteistä ja kustannuksista riippuen olla enintään 90 prosenttia. Käytännössä näin suuri tukiprosentti harvemmin on kuitenkaan toteutunut, ja tuki on yleensä jäänyt alle 90 %:n. Loppuosa on omarahoitusosuutta. Kuka voi hakea tukea Yksityis- tai julkisoikeudelliset yhteisöt tai säätiöt, esimerkiksi kylä- tai kulttuuriyhdistykset, 4H-yhdistykset, ympäristöjärjestöt tai maamiesseurat, kunnat, kuntayhtymät tai oppilaitokset. Yleishyödylliseen investointihankkeeseen. Kehittämishankkeella voidaan muun muassa laatia yleissuunnitelma kylätalon kunnostukseen, ja investointihankkeella voidaan toteuttaa itse kunnostus. Kylätalon kunnostushanketta kannattaakin siis lähteä toteuttamaan kahdessa osassa. Aluksi kehittämishankkeessa suunnitellaan mitä aiotaan tehdä, jonka jälkeen investointihankkeen tuella toteutetaan suunnitelmat käytännössä. Usein kylätalon remontointi silti toteutetaan kokonaisuudessaan yhtenä investointihankkeena. Usein into tarttua toimeen on kova ja välttämättä ei tule ajateltua, että suunnittelukin voitaisiin toteuttaa omana hankkeenaan. Seuraavaksi kerrotaan tarkemmin näistä kahdesta hanketyypistä. 3.1 Yleishyödyllinen kehittämishanke Mihin tarkoitukseen tukea myönnetään Yleishyödyllisessä kehittämishankkeessa voidaan esimerkiksi edistää asukkaiden palveluja, paikallista kulttuuria tai tehdä jotain kylän viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi. Kylässä sijaitsevaa kulttuuriperintöä voidaan pyrkiä säilyttämään tai laatia ja toteuttaa kylän kehittämissuunnitelmia. Kehittämishanke voi olla myös ympäristöprojekti. Kun kyseessä on kylätalon remontointi, voidaan kehityshankkeessa esimerkiksi laatia kylätalon toiminnan kehittämissuunnitelma tai yleissuunnitelma Hyväksyttävät kustannukset Kustannusten on kohdistuttava hankkeeseen ja oltava hankesuunnitelman mukaisia. Tukea voi saada muun muassa työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, toimistokuluihin, vuokriin ja ohjausryhmän kuluihin. Maksatuksen hakeminen Kun ilmoitus hankkeen tukihakemuksen hyväksymisestä on saatu, voidaan toteutuneille kustannuksille hakea maksua. Ennen hankehakemuksen hyväksymistä toteutetut toimet tehdään toteuttajan omalla riskillä.

7 Toimintakaudella 2007-2013 tuki voi toimenpiteistä ja kustannuksista riippuen olla enintään 75 prosenttia. Loppuosa on omarahoitusosuutta. 3.2 Yleishyödyllinen investointihanke Mihin tarkoitukseen tukea myönnetään Yleishyödyllisen investointihankkeen on tarkoitus lisätä paikallisten asukkaiden hyvinvointia ja palveluita. Tällä tuella voidaan rakentaa, korjata tai laajentaa kylän yhteisiä rakennuksia tai hankkia yhteisiä koneita, laitteita tai käyttöoikeuksia yhteisiä tiloja tai alueita varten. Lisäksi voidaan tukea erilaisia pienimuotoista tie-, vesihuolto- ja tietoliikenneverkkojen rakentamista. Investoinnin tulisi olla kaikkien asukkaiden ja kylän toimijoiden käytettävissä. Kuka voi hakea tukea Yksityis- tai julkisoikeudelliset yhteisöt tai säätiöt, esimerkiksi kylä- tai kulttuuriyhdistykset, 4H-yhdistykset, ympäristöjärjestöt tai maamiesseurat, kunnat, kuntayhtymät tai oppilaitokset. kimiseen. Lisäksi tukikelpoisia ovat työntekijöiden palkkauskulut, matkakustannukset, asiantuntijoiden palkkiot, toimistokulut, vuokrat ja ohjausryhmän kulut. Kympin talon lämmitysjärjestelmän muutos Kajaanissa Vuolijoen kylässä Kympin talolle toteutettiin lämmitysjärjestelmän muutos yleishyödyllisenä investointihankkeena 3.9.2008 31.12.2008 Ojanperän Maaseutuyhdistys ry:n toimesta. Hankkeessa muutettiin vanha öljylämmitys pellettilämmitykseksi ja rakennettiin pelleteille varastosiilo. Kolme neljäsosaa hankkeen rahoituksesta saatiin paikalliselta toimintaryhmältä Oulujärvi Leader ry:ltä. Hanketta toteutettiin pääasiassa reippaan talkooporukan voimin. Talkooväki laati itse myös hankesuunnitelman, joka sisälsi muun muassa piirustusten laatimista, kustannuslaskelmia, alustavia tarjouspyyntöjä sekä avustusten asiakirjat. Myös sähkötyöt taitava osaaja löytyi omasta takaa ja ainoastaan pellettipolttimen asennuksen hoiti laitetoimittaja. Hyviä neuvoja hankkeen toteuttamiseksi saatiin Oulujärvi Leader ry:ltä. Toimintaryhmältä saatavaa rahoitusta odotettaessa kulut katettiin pankkilainan turvin sekä säästyneistä lämmityskustannuksista kertyneillä varoilla. Hyväksyttävät kustannukset Kustannusten on kohdistuttava hankkeeseen ja oltava hankesuunnitelman mukaisia. Tukea voi saada esimerkiksi laitteiden hankkimiseen, rakennelmiin, rakennusten kunnostamiseen ja käyttöoikeuksien hank-

8 3.3 Tuen hakeminen toimintaryhmän kautta Yleishyödyllistä kehittämistukea haetaan Maaseutuviraston vahvistamalla hakulomakkeella nro 2e306A. Yleishyödyllistä investointitukea haetaan Maaseutuviraston vahvistamalla hakulomakkeella nro 2306D. Hakulomakkeita saa internetistä Maaseutuviraston sivuilta, Lomakepalvelusta osoitteesta lomake.mmm.fi ja alueellisista ELY keskuksista sekä toimintaryhmistä. Hakuprosessin kulku Toimintaryhmän myöntämiä tukia voidaan hakea ympäri vuoden, sillä tuille ei ole asetettu viimeisiä hakupäivämääriä. Kyseessä on siis ns. jatkuva haku. Hankerahoituksen haku toimintaryhmästä etenee seuraavasti: 1. Hakija tekee alustavan suunnitelman. Siihen kannattaa miettiä ainakin seuraavia: mitä on tarkoitus tehdä kuinka paljon se maksaa kuka rahoittaa ja mikä on aikataulu. Seuraavaksi voidaan ottaa yhteyttä toimintaryhmään, joka neuvoo hakuprosessissa eteenpäin sekä hankehakemuksen täyttämiseen liittyvissä kysymyksissä. Toimintaryhmä voi muutenkin auttaa ja neuvoa hakuprosessissa aina tarvittaessa. Lisäksi mukaan tarvitaan liitteitä riippuen hankkeen sisällöstä. Tiedot tarvittavista liitteistä löytyvät hankehakemuksen lopusta. Näihin kuuluu hankesuunnitelma, jonka tulee sisältää tietoa esimerkiksi hankkeen tavoitteista sekä suunnitelman hankkeen etenemisestä. Kylätalohankkeessa liitteiksi tarvitaan myös esimerkiksi pääpiirustukset ja rakennusselostus. Myös arvio talkootyön määrästä ja laadusta on tärkeä osa hakemusta. 2. Toimintaryhmän hallitus käsittelee hakemuksen Kun hakemus on jätetty toimintaryhmälle, ryhmän hallitus käsittelee hakemuksen ja antaa siitä lausuntonsa. Tämän jälkeen toimintaryhmä toimittaa hakemuksen lausuntoineen ELY -keskukseen. Hankkeen toteutuksen voi aloittaa heti, kun hakemus on toimitettu toimintaryhmälle. Silloin se kuitenkin aloitetaan omalla riskillä, koska jos ELY keskukselta tulee kielteinen rahoituspäätös, hakija joutuu vastaamaan jo tulleista kustannuksista itse. Varminta on siis aloittaa vasta, kun rahoituspäätös ELY keskukselta on tullut. 3. ELY -keskus tekee päätöksen ELY -keskus tarkistaa hankkeen laillisuuden ja tekee hankkeesta virallisen päätöksen. ELY -keskus voi tehdä kielteisen päätöksen vain silloin, jos hanke on lainvastainen. Jos

9 toimintaryhmä ei ole puoltanut hanketta, ei ELY -keskuskaan voi tehdä myönteistä päätöstä. 4. Hakija aloittaa toteuttamisen Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen toteutus voidaan turvallisin mielin aloittaa, varsinkin jos omarahoitusosuus on jo kunnossa. Maksatusta voidaan hakea toteutuneille kustannuksille ja sitä varten on muistettava tallettaa kuitit, pitää kirjaa talkootöistä ja seurattava kustannuksia. Tärkeää on huolehtia, että menot ovat hankesuunnitelman mukaiset ja muuten hyväksyttäviä. Päätöksen ehtoihin on hyvä tutustua huolellisesti ennen hankkeen toteutuksen aloittamista. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kysyä neuvoa toimintaryhmästä tai rahoittajalta. Maksatusta haetaan Yleishyödyllisen kehittämishankkeen tapauksessa lomakkeella 2316A, ja Yleishyödyllisen investointihankeen tapauksessa lomakkeella 2316D, joita saa samoilta tahoilta kuin hanketukihakemuksiakin. Toimintaryhmältä voi pyytää neuvoja myös maksatushakemukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoa paikallisten toimintaryhmien rahoitusavusta löytyy osoitteesta www. maaseutu.fi Hakuprosessin kulku Alustava suunnitelma hankkeesta -> yhteys toimintaryhmään Hankesuunnitelman laatiminen Toimintaryhmän hallitus käsittelee hakemuksen -> Jos toimintaryhmä puoltaa hakemusta, niin se lähetetään ELY -keskukselle ELY keskus tekee lopullisen päätöksen Myönteinen päätös -> Hankkeen käynnistys -> Maksatusta rahoitukselle voidaan nyt hakea Hankehakemuksessa tarvittuja tietoja: hakijan ja hankkeen perustiedot hankekuvauksen tiivistelmä hakijalle aiemmin myönnetyt ja maksetut tuet hankkeen toteuttamisalue kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma tiedot muusta julkisesta rahoituksesta arvio tuettavan hankkeen vaikutuksista

10 4 ELY-KESKUKSEN AVUSTUS RAKENNUS- PERINNÖN HOITOON Suomessa on 15 ELY keskusta, ja niihin on koottu entisten TE keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. ELY keskuksilla on erilaisia vastuualueita, jotka myöntävät avustuksia erilaisiin tarkoituksiin. Kylätalohankkeeseen avustusta voidaan hakea ELY keskusten ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, jotka myöntävät harkinnanvaraisia valtionavustuksia rakennusperinnön hoitoon, saariston ympäristönhoitoon ja tunturialueiden jätehuoltoon. Avustus rakennusperinnön hoitoon soveltuu kylätaloremontin hanketukimuodoksi, jos talo luetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Jos halutaan selvittää voidaanko rakennus lukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, kannattaa olla yhteydessä oman alueen maakuntamuseoon. Kaikkien Suomen maakuntamuseoiden yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.nba.fi/fi/maakuntamuseot Mihin tarkoitukseen rakennusperinnön hoitoavustusta myönnetään Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohtei- den lisäksi avustusta voidaan myöntää myös niiden välittömän ympäristön parantamiseen. Avustusta voidaan hakea sellaisiin korjauksiin, joilla edistetään rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi vesikaton, ulkoseinien, perustusten ja kantavien rakenteiden korjaukset. Lisäksi avustusta voi hakea ikkunoiden ja ulko-ovien korjauksiin sekä ulkomaalaukseen. Rakennuksen siirtämiseen tai käyttömukavuuden lisäämiseen tätä avustusta ei voida myöntää. Käyttömukavuuden lisäämiseksi lasketaan esimerkiksi rakennuksen sähköistäminen ja vesijohdon vetäminen. Tuen määrä on enintään 50 prosenttia kustannuksista. Tavallisesti avustus on 10 20 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Loppuosa rahoituksesta on hakijan omaa rahaa. Kuka voi hakea tukea Hakijana voi pääsääntöisesti olla rakennuksen omistaja, kunta, kuntayhtymä tai rakennusperinnön hoitoa edistävä yhteisö, joka omistaa rakennuksen. Tuen hakeminen Haku julistetaan vuosittain syyskuussa. Hakemuksia voi toimittaa ELY keskukselle ympäri vuoden, mutta ne käsitellään aina samanaikaisesti lokakuun jälkeen. Lopulli-

11 set päätökset tehdään seuraavana keväänä toukokuun alkupuolella. Avustusta haetaan lomakkeella, joka on saatavissa lomake.fi -palvelusta http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ ym004/index.html Hakemus lähetetään oman alueen ELY keskukseen tai ympäristöministeriöön. Tärkeää huomioida kun aiotaan korjata kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta Erittäin tärkeää korjauksessa on, että rakennusosien tarpeetonta uusimista vältetään ja tehdään mahdollisimman pieniä muutoksia. Korjaustyöt tulee tehdä perinteisin työmenetelmin ja rakenteellisin ratkaisuin, ja niissä tulee käyttää rakennukseen sopivia alkuperäi- siä tai vastaavia materiaaleja. Lisäksi korjauksen tulee olla ns. kertaluokkainen, säilyttävä korjaus. ELY keskus ei avusta normaalia ylläpito- tai peruskorjausta. ELY keskusten avustusten osalta erittäin tärkeää on, että avustusta tulee sekä hakea että hakemus ELY keskuksella tulee käsitellä ennen kuin työt aloitetaan. Rakennusperinnön korjaamiseen soveltuvia materiaaleja ovat punamulta, aito öljymaali, konesaumattu peltikate, huopa, tiili, päre ja kalkkirappaus. Rakennusperinnön korjaaminen halutaan tehdä perinteitä kunnioittaen, joten materiaalijäljitelmiä ei hyväksytä. Lisätietoa ELY keskuksen myöntämistä avustuksista löytyy osoitteesta www.ely-keskus.fi (Palvelut)

12 5 ELY-KESKUKSEN ENERGIATUKI Ely-keskusten myöntämä energiatuki on tarkoitettu uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseen sekä energiantuotannosta ja käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseen. Tukea myönnetään yrityksille ja yhteisöille energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviin selvitys- ja investointihankkeisiin. Hakijan on oltava kohteen omistaja tai sen energiakustannuksista vastaava taho. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille tai maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille. Pienvesivoimalat Pientuulivoimalat Aurinkosähkö- ja aurinkolämpöhankkeet Pelkästään puupolttoainetta käyttävät lämpökeskukset Esimerkiksi ilmalämpöpumppuihin tai uudisrakennusten lämpöpumppuihin tukea ei kuitenkaan myönnetä. Energiatuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Enimmäismäärät: Katselmukset 40 % Uusiutuvan energian investoinnit 30 % energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta edistävät investoinnit (de minimis) 25 % Mihin tarkoitukseen energiatukea myönnetään Yrityksille ja yhteisille voidaan myöntää tukea energian säästöä ja käytön tehostamista edistäviin energiakatselmuksiin ja analyyseihin sekä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä edistävät tavanomaisen tekniikan investointihankkeisiin. Suositeltavaa on teettä ensin katselmus, jota voidaan hyödyntää investointihankkeen selvitysosana. Katselmus ei ole investointituen ehto mutta hakemuksen käsittelyä helpottaa, jos investoinnin tarve on määritelty katselmuksen yhteydessä. Investointitukikelpoisiin hankkeisiin kuuluvat esimerkiksi: Tuen hakeminen Mittaluokaltaan kylätaloilla kysymykseen tulevat hankkeet ratkaistaan ELY-keskuksessa. Tukihakemus toimitetaan siihen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, jonka toiminta-alueella investointi- tai selvityshanke toteutetaan, ja muissa tapauksissa hakijan kotipaikkakunnan mukaan. Haku on jatkuva. Tukihakemukset löytyvät netistä osoitteesta: http://www.ely-keskus.fi/fi/elinkeinottyoj aosaaminenjakulttuuri/lomakkeet/sivut/ default.aspx

13 6 SUOMEN KOTISEU- TULIITTO Valtionavustusta seurantalojen korjaamiseen on jaettu vuodesta 1978 lähtien. Suomen Kotiseutuliitto on opetusministeriön toimeksiannosta huolehtinut tämän seurantalojen korjausavustuksen jakamisesta vuodesta 2004 lähtien. Avustusta on myönnetty kaiken kaikkiaan noin 1 800 seurantalolle, keskimäärin yhteensä 27 000 euroa taloa kohti. Mihin tarkoitukseen avustusta myönnetään Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää, ylläpitää ja parantaa seurantalojen kulttuurihistoriallista arvoa, rakennusteknistä kuntoa ja toimivuutta. Avustusta voidaan myöntää myös korjausten suunnittelukustannuksiin, talon toimivuutta parantavien laajennusten rakentamiseen, talon tyyliin soveltuvan kalustuksen ja sisustuksen kunnostamiseen tai hankkimiseen sekä kiinteän erityisvarustuksen parantamiseen tai hankintaan. Myös päärakennusta palvelevia ulkorakennuksia tai pihapiiriä voidaan kunnostaa. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää myös seurantalon uudelleenrakentamiseen. Avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon ja kokoontumistilojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta. Seurantalojen korjausavustuksen prosenttiosuutta ei ole määritelty, koska kyseessä on niin sanottu harkinnanvarainen avustus. Avustus ei voi kuitenkaan olla 100 % kustannuksista. Jokaisen hankkeen avustusmäärä katsotaan erikseen tapauskohtaisesti. Hakija laatii korjaustöiden rahoitussuunnitelman, jossa arvioi myös tarvittavan valtionavustuksen eli seurantalojen korjausavustuksen määrän. Talkootöiden arvon voi laskea omarahoitukseksi. Viime vuosina avustushakemuksia on vuosittain jätetty noin 300 kpl ja niistä noin 2/3 on saanut seurantalon korjausavustusta, keskimäärin n. 7 200 /avustuksen saaja. Avustusta voi hakea ja saada useampana vuonna peräkkäin. Kuka voi hakea tukea Hakijan tulisi olla rekisteröity yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö (säätiö, yhtiö, osuuskunta tms.), esimerkiksi työväenyhdistys, maamiesseura, kyläyhdistys tai kotiseutuyhdistys. Hakijan tulee yksin tai jonkun muun vastaavanlaisen yhteisön kanssa omistaa korjattava rakennus sekä omistaa tai hallita vähintään 20 vuoden vuokra- ja nautintaoikeudella hakuajasta eteenpäin maa-alaa, jolla rakennus sijaitsee. Tuen hakeminen Avustusta haetaan Suomen Kotiseutuliiton lomakkeella B1. Lomaketta voi tulostaa Kotiseutuliiton internet-sivuilta

14 www.kotiseutuliitto.fi. Hakulomaketta saa myös tilata Suomen Kotiseutuliitosta puhelimitse tai sähköpostiosoitteesta toimisto@ kotiseutuliitto.fi. Avustukset julistetaan haettaviksi syyskuun aikana ja hakuaika päättyy vuosittain 30. syyskuuta (postileiman päiväys riittää). Hakemus lähetetään Suomen Kotiseutuliittoon osoitteeseen: Kalevankatu 13 A, 00100 HELSINKI. Avustuspäätöksistä ilmoitetaan vuosittain maaliskuussa. Avustushakemusta varten on laadittava hankesuunnitelma, joka sisältää korjauksen kokonaissuunnitelman. Avustusta voidaan hakea myös hankkeen suunnittelukustannuksiin. Korjaussuunnitelmat tulee antaa pätevien suunnittelijoiden laadittaviksi. Jos hanke vaatii rakennusluvan, suunnittelijoiden pätevyys tarkastetaan lupahakemuksen yhteydessä. Vaikka hanke ei vaatisi rakennuslupaa, tulee nimetä pääsuunnittelija, jolla hankkeen vaativuuteen nähden riittävä pätevyys.. Kunnan rakennustarkastaja neuvoo hankkeen suunnitteluun, valvontaan ja luvanvaraisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Avustusta koskevan hakuohjeen liitteessä on ohjeita avustuskelpoisen korjauksen suunnittelua varten. töksestä muuta johdu. Jos korjaustyöt aloitetaan ennen avustushakemuksen jättämistä, tulee korjaussuunnitelmista pyytää ennakkotarkastuslausunto Suomen Kotiseutuliiton rakennustutkijalta ennen töiden aloittamista. Kaikkien avustuksen hakijoiden on hyvä perehtyä Kotiseutuliiton korjausavustusten hakemista ja korjausten suunnittelua koskevaan ohjeeseen, joka löytyy liiton kotisivuilta. Kaikissa korjauksiin ja avustukseen liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä liiton rakennustutkijan puoleen. Talojen korjaus- ja hoito-ohjeita ja muuta seurantaloihin liittyvää tietoa löytyy myös osoitteesta http://seurantalot.fi/seurantalotoimijat/ Lisätietoa Suomen Kotiseutuliiton myöntämistä avustuksista http://www.suomenkotiseutuliitto.fi/ Avustusta voidaan käyttää myöntämisvuonna ja sitä aikaisemmin sekä kahtena sitä seuraavana kalenterivuonna syntyneisiin hyväksyttyihin menoihin ellei avustuspää-

15 Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat 1. Yhdistyksen toimintakertomus, tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä toimikaudelta sekä yhdistyksen kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. 2. Todistus maan omistus- tai hallintaoikeudesta. 3. Valokuvia rakennuksen ulkoasusta ja sisätiloista, erityisesti juhlasalista. 4. Korjauksen kokonaissuunnitelma rakennustapaselitys asemapiirros sekä pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset, joista selviää olemassa olevat, purettavat sekä uudet rakenteet. Piirustukset ovat välttämättömät, jos korjaustoimilla on tarkoitus muuttaa rakennuksen tilajärjestelyjä tai julkisivuja tai rakennetaan laajennus kustannusarvio 5. Jos avustusta haetaan lainan takaisinmaksuun, pankin todistus lainoituksesta ja hakijan selvitys niistä töistä, jotka lainalla on rahoitettu. 6. Selvitys rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta. Kaikkia näitä liitteitä ei välttämättä tarvita, jos niitä on toimitettu Kotiseutuliitolle jo aiemmin, esimerkiksi toisen hankkeen yhteydessä. Kohdan 1 mukaiset asiakirjat on kuitenkin aina liitettävä hakemukseen.

16 7 MUSEOVIRASTO Museovirastolta voi saada rakennusten entistämisavustuksia valtakunnallisesti merkittävien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointiin ja konservointiin. Avustuksia myönnetään ensisijaisesti rakennussuojelulailla suojeltuihin kohteisiin tai kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää antikvaarista asiantuntemusta. Jos halutaan selvittää voidaanko rakennus lukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, kannattaa olla yhteydessä oman alueen maakuntamuseoon. Kaikkien Suomen maakuntamuseoiden yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta: http://www.nba.fi/fi/maakuntamuseot Mihin tarkoitukseen tukea myönnetään? Tukea myönnetään rakennuksen korjaamiseen, restaurointiin ja konservointiin sen kulttuurihistoriallista arvoa vaalien. Nimensä mukaisesti avustusta myönnetään entistämiseen, ei perusparannukseen. Perusparannukseksi lasketaan esimerkiksi ikkunoiden uusiminen, lisälämmöneristys, vesijohto, viemäri, sähkö, kylpyhuone tms. tai vuosikorjaukset. Eli jos kylätalo on lailla suojeltu tai kulttuurihistoriallisesti merkittävä, voi entistämisavustusta hakea talon restaurointiin ja konservointiin, mutta ei lämmitys- tai jätevesisaneerauksiin. Museoviraston ohje on kuitenkin selvittää ensisijaisesti kohteen oikeutus Kotiseutuliiton seurantalojen korja- usavustukseen, sillä tämä on valtion budjetissa nimenomaisesti seurantaloille ja vastaaville kohdistettu rahoitusmuoto. Avustuksen suuruus harkitaan aina tapauskohtaisesti. Avustussummat vaihtelevat rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon ja restaurointitöiden laajuuden mukaan. Mitä rakennuksen suojelu käytännössä tarkoittaa? Rakennus on voitu suojella joko kaavassa tai harvemmin rakennussuojelulailla tai valtion asetuksella tai se on mainittu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten luettelossa. Suojelupäätöksessä määritellään mihin suojelu kohdistuu (julkisivut, kiinteä sisustus, ympäristö tms.). Käytännössä suojelu tarkoittaa, että rakennus on säilytettävä suojelun edellyttämässä kunnossa ja siinä tehtävät korjaukset ja muutokset on tehtävä rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa vaarantamatta. Yleensä muutoksia tehtäessä on pyydettävä lausunto joko maakuntamuseolta tai Museovirastolta. Kuka voi hakea tukea Rakennuksen entistämisavustusta voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt. Tuen hakeminen Hakuaika seuraavan vuoden hakukierrokselle päättyy aina lokakuun lopussa, johon men-

17 nessä hakemus on toimitettava Museovirastolle. Hakemus sekä ohjeet hakemuksen täyttöön löytyvät Museoviraston internet-sivuilta osoitteesta http://www.nba.fi/fi/entavustus. Entistämisavustuksen hakulomakkeita voi tilata myös puhelimitse. Vuoden 2011 aikana Museoviraston on tarkoitus siirtyä sähköiseen hakumenettelyyn. Hakemuksen mukaan tulee liittää kartta rakennuksen sijainnista valokuvia rakennuksesta ja sen ympäristöstä (korkeintaan 5 kpl) valokuvia kohdista, joihin avustusta haetaan (korkeintaan 5 kpl) Päätös avustuksesta tehdään maaliskuussa, ja siitä ilmoitetaan maalis- tai huhtikuussa. Hakemusten arviointiin osallistuvat sekä Museoviraston Rakennushistorian osaston asiantuntijat että maakuntamuseoiden rakennustutkijat. Avustus on pääsääntöisesti käytettävä samana vuonna, jolloin se on myönnetty. Takautuvasti Museoviraston avustusta ei voi saada, sillä Museovirasto haluaa valvoa töitä ja tarkistaa korjaussuunnitelmat, niihin liittyvät työtavat ja materiaalit. Lisätietoa Museoviraston myöntämistä avustuksista löytyy osoitteesta http://www.nba.fi/fi/entavustus

18 Rahoituskanavia kylätalon kunnostushankkeeseen RAHOITUSKANAVA MIHIN TARKOITUKSEEN HAKUAJAT RAHOITUKSEN MÄÄRÄ Toimintaryhmät: Yleishyödyllinen kehittämishanke Yleishyödyllinen investointihanke Ely keskus: Kylätalon toiminnan kehittämissuunnitelmaan tai remontin yleissuunnitelmaan Kylän yhteisten rakennusten rakentamiseen, korjaamiseen ja laajentamiseen tai yhteisten koneiden, laitteiden tai käyttöoikeuksien hankkimiseen yhteisiä tiloja tai alueita varten Jatkuva haku Maks. 75 % Jatkuva haku Maks. 75 % Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten Rakennusperinnön hoitoavustus korjauksiin, joilla edistetään rakennuksen kulttuuri- Jatkuva haku Harkinnanvarainen historiallisten arvojen säilymistä Energiansäästöä ja energiankäyttöä tehostaviin katselmushankkeisiin, Energiatehokkuussopi- Energiatuki muksiin liittyvät säästöinvestointihankkeet sekä Jatkuva haku Harkinnanvarainen Uusiutuvien energian lähteiden käyttöä edistävät investointihankkeet Kotiseutuliitto: Seurantaloavustus Seurantalojen kulttuurihistoriallisen arvon, rakennusteknisen kunnon ja toimivuuden säilyttämiseen, ylläpitämiseen ja parantamiseen Syyskuun loppuun mennessä Harkinnanvarainen Museovirasto: Rakennuksen entistämisavustus Valtakunnallisesti merkittävien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointiin ja konservointiin Lokakuun loppuun mennessä Harkinnanvarainen

Ohjeen koonnut Anne Piironen Matti Pollari Taitto Henri Kontio Kuvat Kati Hinkkanen Matti Pollari Kiitokset avusta Leni Pakkala, Kotiseutuliitto Kari Kylkilahti, Kantri ry Sakari Mentu, Museovirasto Sirkkaliisa Jetsonen, Museovirasto Esa Oja, Ojanperän Maaseutuyhdistys ry Matti Kunttu, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys Oppaaseen kerätty tietoa seuraavista lähteistä ELY keskus Finlex Kantri ry Karhuseutu ry Mavi Maaseutuvirasto Museovirasto Maaseutu.fi Seurantalo.fi Suomen Kotiseutuliitto Ympäristöministeriö Ympäristö.fi Motiva