Simo Koskinen, professori emeritus Lapin yliopisto Ikääntyminen voimavarana -seminaari Kauhava 3.5. 2011. Simo Koskinen 1



Samankaltaiset tiedostot
Voimavarat positiivisen ikääntymisen perustana

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHENEMISEN UUDENLAINEN YMMÄRTÄMINEN, IKÄÄNTYNEITTEN VOIMAVARAT JA TULEVAISUUDEN IKÄÄNTYNEET

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Ikääntyneen voimavaralähteet arjessa. Taina Stenberg, suunnittelija Ikäinstituutti

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Omaishoito yhteiskunnallisessa muutoksessa ja uuden ikääntymisen oloissa

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Omaehtoinen varautuminen hyvään vanhuusikään

Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Millainen on vanhuskeskeinen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Psyykkinen toimintakyky

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja Järjestön logo tähän

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?

Työhyvinvointi. AKOL ry

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

Mielekästä ikääntymistä

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteistä vastuuta vanhuuden hyvinvoinnista. Laukaan kunnan ikäihmisten hyvinvointistrategia

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Asunto ensinkoulutus Heli Alkila

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Kumppanina Käpyrinne

Transkriptio:

Ikääntyvien voimavarat ja niiden merkitys hyvinvointipalveluille Simo Koskinen, professori emeritus Lapin yliopisto Ikääntyminen voimavarana -seminaari Kauhava 3.5. 2011 Simo Koskinen 1

Jäsentely 1. Kohti uudenlaista vanhenemisen kulttuurista ymmärrystä 2. Ikääntyneiden voimavaranäkemys 3. Voimavaralähtöiset hyvinvointipalvelut Simo Koskinen 2

Perinteiset vanhenemista koskevat käsitteet (Sadler 2000) Decline = rappeutuminen Disease = sairaus Dependency = riippuvuus Depression = masennus Decrepitude = vanhuudenheikkous Simo Koskinen 3

Vanhenemisen "uuden mallin" käsitteet (Sadler 2000) Renewal = elpyminen Rebirth = uudestisyntyminen Regeneration = uudistuminen Revitalization = uudelleen elävöityminen Rejuvenation = nuortuminen Simo Koskinen 4

Biomedikaalinen vanhuskäsitys Vanhuus patologisena, sairaalloisena ja raihnaisena ilmiönä Vanhuus köyhyytenä, marginalisuutena ja eristyneisyytenä Vanhuuden alku eläkkeelle siirtymisestä Vanhuuden homogeenisuus Vanhukset passiivisina palvelujen käyttäjinä Vanhukset huoltorasituksena, hoitotaakkana, eläke- ja palvelupommina Vanhusten näkeminen itsekkäinä, vaativina ja sukupolvikonfliktien aiheuttajina Simo Koskinen 5

Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys Uudet vanhenemiskäsitteet Vanhenemisen historiallisuus, yhteiskunnallisuus ja kulttuurisuus Biologisten, psyykkisten ja sosiaalisten vanhenemisprosessien yhteen kietoutuminen Elämänkulkunäkemys keskeisenä Vanhenemisen normaalisuus ja suhteellisuus Vanhenemisen paikallisuus ja globaalisuus Vanhenemisen yksilöllisyys, heterogeenisyys ja kokemuksellisuus Vanhenemisen voimavaralähtöisyys Ikääntyneiden itsensä toteuttaminen, toimijuus, vuorovaikutuksellisuus, osallisuus, omat valinnat ja identiteetti Vanhenemisen muotoutuminen tulevaisuudessa Simo Koskinen 6

Voimavarojen käsitteistäminen 1. Vitaliteetti ja elämänvoima 2. Kapasiteetti 3. Kontribuutio 4. Pääoma 5. Lars Tornstamin merkitys o Ikääntyneiden voimavaran käsite o Ikääntyneiden voimavaraluokat o Voimavarojen vapautuminen o Voimavarojen muuntuminen hyvinvoinniksi ja elämänlaaduksi eri areenoilla Simo Koskinen 7

Ikääntyneiden yksilölliset pääomat (O`Rand 2001) 1. Inhimillinen pääoma (koulutus, ammattitaito, työkokemus) 2. Psykofyysinen pääoma (fyysinen ja psyykkinen terveys) 3. Sosiaalinen pääoma (sosiaaliset verkostot, yhteisöllisyys) 4. Persoonallinen pääoma (itseluottamus, joustavuus) Simo Koskinen 8

Ikääntyneiden yhteisötason pääomat (O Rand 2001) 1. Institutionaaliset pääomat (hyvinvointivaltion etuudet) 2. Yhteisölliset pääomat (paikallinen palvelujärjestelmä) 3. Moraaliset pääomat (sukupolvien välinen solidaarisuus, kylän/asuinalueen tuki) Simo Koskinen 9

Yhteisöllisyys merkitsee Yhteisöön kuulumista, subjektiivista tunnetta yhteisöön kuulumisesta Inhimillisen toiminnan ja kansalaisuuden perusulottuvuutta Elämänlaadun ja hyvinvoinnin näkemys edellytystä Yhteenkuuluvuutta, yhdessä jaettuja normeja Sosiaalisen kestävyyden, koheesion, inkluusion ja integraation perustaa Yhteisiä merkityksiä Samaistumista, identiteettiä Suoria sosiaalisia suhteita Omien voimavarojen maksimaalista käyttöä Luottamusta ja varmuutta (sosiaalinen pääoma) Mahdollisuutta esittää oma Vaikutusmahdollisuutta yhteisöä koskevaan päätöksentekoon, osallisuutta Vastavuoroisuutta ja solidaarisuutta (sukupolvien väliset suhteet) Simo Koskinen 10

Hyvän ikääntymisen tutkimusperinteet sosiaalisen vanhenemisen tutkimuksessa 1. Elämään tyytyväisyys 2. Hyvän elämän saavuttaminen 3. Onnistunut vanheneminen 4. Aktiivinen ikääntyminen 5. Tuottava ikääntyminen 6. Vahva vanheneminen 7. Rohkea vanheneminen 8. Kolmas ikä Simo Koskinen 11

Ikääntyneiden elämään tyytyväisyys 1. Elämänhalu 2. Periksiantamattomuus 3. Rohkeus 4. Halu ottaa vastuu omasta elämästään 5. Tunne siitä, että on saavuttanut elämänsätavoitteet 6. Itsearvostus 7. Optimistisuus 8. Toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteen Simo Koskinen 12

KUVIO 1. HYVÄN VANHENEMISEN NELJÄ SEKTORIA (Lähde: Lawton 1983, 355) Simo Koskinen 13

KUVIO 2. ONNISTUNEEN VANHENEMISEN MALLI (Lähde: Hooyman & Kiyak 1999, 172) Simo Koskinen 14

Aktiivisen ikääntymisen tutkimus 1. Ikääntyvien elämäntyylit 2. Harrastukset 3. Osallistuminen 4. Sosiaaliset suhteet 5. Ajankäyttö WHO: Aktiivisen ikääntymisen peruspilarit: terveys, osallistuminen, turvallisuus ja elämänlaatu Simo Koskinen 15

Tuottavan ikääntymisen tutkimus Palkkatyö Vapaaehtoistyö Omaishoito Näihin liittyvä koulutus Simo Koskinen 16

Vahvan vanhenemisen tutkimus 1. Funktionaalinen status (toimintakyky) 2. Affektiivinen status (mieliala) 3. Kognitiivinen status (tiedon käsittely) 4. Tuottava osallisuus (palkkatyö, vapaaehtoistyö,omaishoito) Simo Koskinen 17

Rohkea ikääntyminen Suuntautuu tulevaisuuteen Rohkeasti ikääntyvillä on fokus, visio ja haluavat ottaa riskejä Vanhenemiseen tulee varautua jo keski-iässä Rohkeasti ikääntyvä ottaa vastaa uusia haasteita Rohkeasti ikääntyvän tulevaisuus muodostuu jo tänään Rohkea ikääntyminen on onnistuneen vanhenemisen edellytys Simo Koskinen 18

Kolmannen iän määrittelyä Työnjätön ja vanhuuden välillä oleva elämänvaihe Kysymys elämänkulun uusjaosta pitkän iän oloissa Työn ja vapaa-ajan uudenlainen kytkös ikääntymisen kulttuurinen muutos Kasvatuksen, oppimisen ja vanhenemisen väliset suhteet Väestölliset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset edellytykset Simo Koskinen 19

Kolmannen iän väestölliset kriteerit elinajanodote kasvaa ja eletään pitkän iän oloissa vähintäänjoka toisella, mieluimmin kaikilla 25 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus saavuttaa 70 vuoden ikä ainakin neljänneksen 25 vuotta täyttäneistä kansalaisista tulee olla yli 60-vuotiaita yli 65-vuotiaita tulee olla väestöstä vähintään 10 % Simo Koskinen 20

Kolmannen iän luonnehdinnat Työnjättö, urapaineiden väheneminen, lasten lähteminen kotoa, vapaus, nautinto, itsensä toteuttaminen, harrastukset, opiskelu, kulttuurisuus, kuluttaminen, ikätietoisuus, terveyden vaaliminen, autonomisuus ja riippumattomuus sekä henkilökohtaiset valinnat Simo Koskinen 21

Ikääntyneitten voimavarojen käsitteistäminen Ikääntyneen vaimavara laajassa merkityksessä on aineellinen, persoonallinen ja henkinen ominaisuus, joka tunnetaan ja jota tietoisesti voidaan ja halutaan käyttää yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti asetetun tavoitteen saavuttamiseksi (Tronstam 1982) Simo Koskinen 22

Ikääntyvien voimavarojen pääryhmät Tornstam (1982, 73-74) 74) 1. Työvoima palkkatyössä, 2. Vapaaehtoistyö 3. Työpaikkojen luominen kulutuksen kautta 4. Kulttuurisen perinnön siirtäminen sukupolvelta toiselle 5. Ammatillisen ja muun tiedon siirtäminen jälkipolville 6. Normi- ja arvo-järjestelmän välittäminen 7. Elämänkokemuksen välittäminen. Simo Koskinen 23

Keinot vapauttaa ikääntyvien voimavaroja (Tornstam 1982) 1. Ehtojen, tilanteiden ja mahdollisuuksien muuntaminen voimavaroiksi (esim. koulutus, kaunis luonto, suuri perhe) 2. Ikäihmisten tekeminen tietoiseksi omista potentiaalisista voimaraoistaan ja mahdollisuuksistaan 3. Vaikuttaminen ikääntyneiden ja muiden arvoihin ja asenteisiin, jotka estävät voimavarojen käyttöä (esim. vanhat ja nuoret kilpailevat työmarkkinoilla) 4. Ikääntyneiden voimavaroja sitovien tilanteiden poistaminen ja ehkäiseminen (esim. asunnon ja asuinympäristön esteettömyys) Simo Koskinen 24

Ikääntyminen parhaimmillaan on kaikkea muuta kuin sairautta, kurjuutta ja toimintakyvyttömyyttä Hyvinkin vanhat ovat elämässä kiinni, mutta ovat myös valmiit siitä luopumaan Voimavarojen taustaolettamukset (Koskinen 2004) Yhä useammat voivat nauttia pitkästä fyysisestä ja henkisestä elämästä ja kohdata lopulta arvokkaan kuoleman Ikääntynyt ihminen voi elää samanaikaisesti montaa vaihetta Kaikki vanhat ihmiset ovat selviytyjiä Ikääntyminen on prosessi, jossa elämänkokemus ja tieto kumuloituvat ja jossa mahdollisuudet henkisten ja muiden voimavarojen vapautumiseen lisääntyvät Ikääntyminen on uusi mahdollisuus Me voimme itse vaikuttaa ikääntymisen voimavaroihin ja yhteiskunta voi voimavaraistaa meitä Simo Koskinen 25

Ikääntymisen voimavarojen pääluokat (Koskinen 2005, 195) Ikääntyneiden asemaan liittyvätvoimavarat (kollektiiviset voimavarat) Potentiaalinen poliittinen valta Ikääntyvän työntekijän voimavarat Taloudelliset voimavarat Terveys Koutulus Työkyky, kädentaidot ja hiljainen tieto Tekeminen, toiminta ja oleminen (omaishoito, vapaaehtoistyö ja järjestötyö) Työvoimareservinä olo Ympäristö voimavarana Paikka ja asuinalue - Asunto ja kodin merkitys - Sosiaaliset verkostot - Perhe ja isovanhemmuus Sosiokulttuuriseteli vanhuuteen elämänvaiheena liittyvät voimavarat (kulttuurinen pääoma) Kolmannen iän pääomat ja vapaudet Vanhuuden kehitys tehtävät - Eletty elämä voimavarana - Elämänkokemus ja viisaus - Eheyttäminen ja sen merkitys - Yhteiskunnallisen muutoksen stabilisoijana oleminen - Ikäihminen tarinana - Kulttuurinen generatiivisuus (merkin jättö) - Ikäihmiset kulttuurin käyttäjinä ja tuottajina Elämänhallinnan resurssit Psyykkiset ja henkiset voimavarat Myönteinen elämänasenne - Mielekäs elämä ja elämän merkitykset - Mielen voimavarat (tunteet, tieto, osaaminen, ymmärtäminen, traumoista vapautuminen jne. - Vahva minäidentiteetti ja itsearvostus - Muistot, lapsuus - Elämä täyttymyksenä - Elämänarvot, varakkuus, henkisyys, uskonto ja rakkaus Simo Koskinen 26

Ikääntyneiden asemaan liittyvät voimavarat (kollektiiviset voimavarat) Äänestää säännöllisesti**** Omistaa asuntonsa**** Asunnossa ei puutteita*** Vähintään keskinkertainen taloudellinen tilanne **** Terveys vähintään keskinkertainen**** Ei koe tarvitsevansa apua raskaissa taloustöissä *** Terveys parempi kuin ikäisillään** Koulutustaso* Järjestöaktiivisuus*** Tuottava ikääntyminen ** Tekee vapaaehtoistyötä* Auttaa läheistään* Teknologia myönteisyys** Simo Koskinen 27

Sosiokulttuuriset eli kolmanteen ikään elämänvaiheena liittyvät voimavarat (kulttuurinen pääoma) Kokee elämänvaiheensa myönteisenä**** Tyytyväinen arkipäivänsä jäsentymiseen**** Terveelliset elämäntavat **** Koettu elämänlaatu hyvä**** Eläkkeelle siirtymisen kokeminen miellyttävänä*** Ei koe syrjintää**** Itsensä kokeminen nuoremmaksi*** Ikä ei paina** Korostaa itsensä kehittämistä* Vähintään yksi elinikäinen harrastus**** Haluaa aloittaa uuden harrastuksen* Osallistuu kulttuuritoimintaan usein tai erittäin usein** Kiinnostunut perinteen siirrosta* On annettavaa kotikaupungilleenmelko ja erittäin paljon* Simo Koskinen 28

Ympäristö voimavarana (sosiaalinen pääoma) Tyytyväinen asuinkaupunkiinsa**** Elämän kokeminen turvalliseksi**** Vahva kodin merkitys**** Perhe tärkeä elämänsisältönä**** Luonto tärkeä elämänsisältönä*** Laajat sosiaaliset verkostot**** Tiivis yhteydenpito sosiaalisen verkoston jäseniin** Hoitaa lastenlapsiaan** Simo Koskinen 29

Psyykkiset ja henkiset voimavarat Elämän tarkoituksellisuuden kokeminen hyvänä**** Vahva elämänhalu**** Tulevaisuuteen suhtautuminen myönteistä**** Kokee itsensä virkeäksi**** Ei koe koskaan yksinäisyyttä*** Lapsuuden muistot hyviä*** Uskonto tärkeä elämänsisältönä* Rakkauselämän kokeminen hyväksi** Simo Koskinen 30

Tulevaisuuden ikääntyneet I 1. Suurten ikäluokkien (1946-49 synt.) jäsenyys 2. Ovat työelämässä pidempään 3. Ovat lujasti kiinni yhteiskunnassa (talous, kulttuuri, politiikka jne.) 4. Elävät pidempään 5. Ainakin nuoremmilla parempi terveys ja toimintakyky, sairauksien pakkautuminen myöhempään ikään 6. Parisuhteessa eletään pidempään Simo Koskinen 31

Tulevaisuuden ikääntyneet II 1. Korkeampi koulutus 2. Enemmistön talous turvattu 3. Omaehtoinen selviytyminen ja elämänhallinta parempi 4. Dynaaminen ja liikkuva elämäntapa 5. Sosiaalisten verkostojen ja perheen rakenne muuttuu 6. Auktoriteeteista vapaa osallisuus, autonomia, omat valinnat tärkeitä 7. Korkeat vaatimukset palvelujen suhteen 8. Osa jo syrjäytynyt Simo Koskinen 32

Mihin ikääntyvien hyvinvointipalveluilla pyritään? 1. Hyvinvoinnin ja elämänlaadun turvaamiseen 2. Voimavarojen tukemiseen 3. Terveyden edistämiseen 4. Itsenäisen suoriutumisen ja selviämisen varmistamiseen 5. Toimintakyvyn tukemiseen 6. Toimijuuden vahvistamiseen 7. Osallisuuden mahdollistamiseen Simo Koskinen 33

Voimavaralähtöisten ikääntyneiden palvelujen haasteet 1. Laaja-alainen sosiokulttuurinen ikääntymiskäsitys pohjana 2. Ikääntymisen vaiheet, ikääntynyt työvoima, kolmas ikä ja varsinainen vanhuus nähtävä erillisinä 3. Ikääntymisen heterogeenisyyden tiedostaminen 4. Ikääntyneiden voimavarojen, merkitysten ja osallisuuden tunnistaminen 5. Paikallisuuden ja kansainvälisyyden huomioonottaminen 6. Yksilölliset elämänvaikeudet huomioon 7. Ehkäisevä ja kuntouttava näkökulma 8. Monikulttuurisuuden merkitys 9. Monisukupolviset palvelumallit Simo Koskinen 34

Työkykytalo (Ilmarinen 2008) Työkyky Työ: työolot, työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio, esimiestyö ja johtaminen Asenteet, arvot, motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys toimintakuky Simo Koskinen 35

Ikääntyneiden voimavarat huomioon ottavat vanhuspalvelut 1. Palvelutarpeen monipuolinen arviointi 2. Yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma 3. Neuvontapalvelut 4. Yksilöllinen palveluohjaus 5. Ehkäisevät /hyvinvointikotikäynnit, voimavaravisiitit 6. Varhaisen puuttumisen menetelmät, ehkäisevä työ 7. Senioriasuminen ja muut asumispalvelut 8. Gerontologinen kuntoutus 9. Kulttuuriset työmuodot 10. Uudenmuotoiset laitospalvelut (tehostettu palveluasuminen, hoiva- ja hoitokodit) Simo Koskinen 36

Voimavaralähtöinen seniori-ja vanhustyö (Koskinen 2005; Hakonen & Suomi 2008) Taustalla laaja-alainen sosiokulttuurinen ikääntymiskäsitys Lähdetään ongelmien sijasta ikääntyneen ihmisen pätevyydestä ja osaamisesta Korostetaan vanhan ihmisen osallisuutta, subjektiutta ja hänen antamiaan merkityksiä ja osoittamiaan voimavaroja, myös omaisten merkitys tärkeä Painotetaan elämänkulun jatkuvuutta ja elämänhistoriaa Tuodaan esiin iäkkään aikaisemmin käyttämiä selviytymiskeinoja Työ perustuu vanhan ihmisen elämäntilanteen laaja-alaiseen paikantamiseen, palvelujen tuottamisessa ja arvioinnissa myös laadullisia mittareita Käytetään ratkaisukeskeisiä, valtaistavia, suunniteltuja (ykasilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat) sekä ehkäiseviä ja kuntouttavia työotteita Ikääntynyttä kannustetaan ja ohjataan osallistumaan arjen toimintoihin (toimijuusnäkökulma) Tutun kotiympäristön ja soveltuvan teknologian hyödyntäminen Simo Koskinen 37