MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki
877 226 muuttoa vuonna 2010 3 Timo Aro 2011
4 joista saman kunnan sisällä muutti65% Timo Aro 2011
ja kuntien välillä35 % Timo Aro 2011
mutta kuntien välisistä muutoistakin vain joka viides ylitti maakunta-rajan
alle 35-vuotiaita Timo Aro 2011
Muuttajien määrään liittyvät tiedot 8 Muuttajien rakenteeseen, profiiliin liittyvät tiedot
Tilastoanalyysi muuttoliikkeestä eniten hyötyvistä kunnista Analyysin kohteena kaikki kunnat 1.1.2011 alueluokituksen mukaan (huomioitu takautuvasti kuntaliitokset 1.1.2005 alkaen) Määrällisen ja laadullisen aineiston yhdistäminen (kuusi muuttujaa): Nettomuutto kunnittain maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2005-2010 Nettosiirtolaisuus vuosina 2005-2010 --- Työllisten nettomuutto kunnittain vuosina 2005-2008 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto kunnittain vuosina 2005-2008 25-34-vuotiaiden nettomuutto kunnittain vuosina 2005-2008 Muuttajien tulokertymä kunnittain vuosina 2005-2008 Esitys karttoina, kuntakohtaiset määrälliset ja suhteelliset taulukot erikseen jokaisesta muuttujasta Lopputuotoksena kuntien luokittelu 0-6 tähden muuttoliikekunniksi : mitä enemmän tähtiä, sitä enemmän kunta hyötyy ja saa elinvoimaa muuttajista
1. Maan sisäinen muuttoliike 2005-2010 Timo Aro 2011
Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010 Muuttovoitot keskittyivät: a) suuriin kasvukes-kuksiin pl. Turku, b) kasvukeskusten kehyskuntiin ja c) Helsingin ja Tampe-reen laajenevalle vaikutusalueelle
Muuttovoittoa saivat eniten Tampere (3395), Oulu (2509), Seinäjoki (2439) ja Hämeenlinna (2353) 24 kuntaa sai yli tuhat henkilöä muuttovoittoa. Kaikki kunnat sijaitsevat Seinäjokea ja Jyväskylää lukuun ottamatta Helsingin, Tampereen, Turun tai Oulun vaikutusalueella Muuttotappiot olivat suurimmat Kouvolassa (-1964), Kajaanissa (- 1767), Varkaudessa (-1275), Raumalla (1193) ja Turussa (- 1139)
Suomen väkiluku kasvoi 138 000 henkilöllä vuosien 2005-2010 välisenä aikana, josta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 44 % ja maahanmuuton 56 % (!) Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas (35,7 %) suomalaisesta Hki-Tre kasvukäytävän luonnollinen väestönlisäys oli 52 800 hlöä (koko maa 61 320 hlöä) vuosina 2005-2010 Hki-Tre kasvukäytävä sai muuttovoittoa maassamuutosta 31 400 henkilöä ja maahanmuutosta 36 600 henkilöä (koko maa 76 652 hlöä) vuosina 2005-2010
Maassamuutto lisäsi suhteellisesti eniten väkilukua Vesilahdella, Limingalla, Pirkkalassa ja Maskussa Maassamuutto laski suhteellisesti eniten väkilukua Pyhännässä, Ranualla, Halsualla, Kesälahdella ja Kökarissa
2. Nettosiirtolaisuus 2005-2010 Timo Aro 2011
Nettosiirtolaisuudesta sai muuttovoittoa alhaisen lähtötason vuoksi 97,6 % kunnista (pl. Kumlinge, Utsjoki, Oulunsalo, Merijärvi, Kinnula, Alavieska ja Tarvasjoki) Koko maan osalta maahanmuuttovoitto oli noin 76 000 hlöä vuosina 2005-2010, josta Helsingin osuus oli viidennes (22 %) ja pääkaupunkiseudun kolmannes (36 %)
Maahanmuuttajista sai määrällisesti eniten muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kunnat: Helsinki (17350), Espoo (6000) ja Vantaa (4115) Pääkaupunkiseudun lisäksi merkittävää muuttovoittoa saivat Turku (3041), Tampere (2996), Vaasa (1964) ja Kotka (1816) VOK-paikkakunnat Kotkan-Kouvolan-Lappeenrannan seudut
Maahanmuuttajista sai suhteessa väkilukuun eniten muuttovoittoa Vaasan ja Pietarsaaren seudun kunnat sekä yksittäiset kunnat Kaakkois- ja Itä-Suomessa VOK -paikkakunnat vääristävät vertailua kuntien välillä
19 Timo Aro 2011
3. Työllisten nettomuutto 2005-2008 Timo Aro 2011
- Tärkein yksittäinen muuttoliikkeen indikaattori. Indikoi hyvin alueellisten työmarkkinoiden dynamiikkaa ja uusien työpaikkojen sijoittumista. - Neljä kymmenestä kunnasta (137) sai muuttovoittoa työllisistä - Helsingin vaikutusalueelle (100 km) kohdistui 76 % työllisten määrällisistä muuttovoitoista ja Tampereen vaikutusalueelle 11 % - Työllisistä saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (8095), Vantaa (3820) ja Espoo (3695) - Suurimmat työllisten muuttotappiot (yli 1000 hlöä) Joensuussa, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa
Miksi työllisiin muuttajiin kannattaa kiinnittää huomiota? Työllisen tulo- ja lähtömuuttajan keskimääräiset tulot 26.596 euroa vuodessa (2008) Muiden muuttajien (työttömät, lapset, opiskelijat, eläkeläiset, muut työvoiman ulkopuoliset) keskimääräiset tulot 6.823 euroa vuodessa (2008) Työmarkkina-aseman lisäksi ikä merkittävä tekijä: 15-24-vuotiaiden muuttajien keskimääräiset tulot 10.855 25-34-vuotiaiden 22.961 35-44-vuotiaiden 28.442 45-54-vuotiaiden 29.463 55-64-vuotiaiden 29.034 Yli 65-vuotiaiden 23.390 Timo Aro 2011
Case-esimerkki Turku vuonna 2008 Turun nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuonna 2008: Työlliset - 577 hlöä Työttömät + 31 hlöä Opiskelijat +825 hlöä Lapset -515 hlöä Eläkeläiset - 41 hlöä Muut - 56 hlöä TYÖLLISET: -577 hlöä x 26.596 = - 15.345.892 MUUT: +244 hlöä x 6.823 = + 1.664.812 TURUN RASITE MUUTTAJIEN RAKENTEESTA VUONNA 2008 = - 13.681.080 Rasite asukasta kohden: -78 Timo Aro 2011
Case-esimerkki Masku vuonna 2008 Timo Aro 2011 Maskun nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuonna 2008: Työlliset Työttömät + 166 hlöä 0 hlöä Opiskelijat - 23 hlöä Lapset + 90 hlöä Eläkeläiset - 13 hlöä Muut - 4 hlöä TYÖLLISET: +166 hlöä x 26.596 = + 4.414.936 MUUT: +50 hlöä x 6.823 = + 341.150 MASKUN HYÖTY MUUTTAJIEN RAKENTEESTA VUONNA 2008 = + 4.756.086 Hyöty asukasta kohden: + 725
4. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto 2005-2008 Timo Aro 2011
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai muuttovoittoa joka toinen kunta (169) Muuttajissa ovat yliedustettuja alle 35- vuotiaat, joilla on vanhempia ikäryhmiä useammin korkea-asteen tutkinto Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttoalttius on korkeampi kuin keskitai perusasteen tutkinnon suorittaneiden Koulutettujen muutot tärkeitä alueiden kannalta, koska ryhmän liikkuvuudella on keskeinen merkitys kuntien nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta
20 eniten korkeakoulutetuista muuttovoittoa saanutta kuntaa sijaitsi Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Espoo (2256), Vantaa (1335), Kirkkonummi (1305), Nokia (873), Kangasala (850) ja Lempäälä (841) Suurten yliopistokaupunkien aivosyötöstä hyötyivät eniten niiden kehyskunnat. Korkeakoulutettuja menettivät eniten Helsinki (- 4310), Turku (- 3648), Tampere (-2 331), Oulu (-1 596) ja Jyväskylä (-1 554)
5. Uramuuttajien, 25-34-vuotiaiden nettomuutto 2005-2008 Timo Aro 2011
- Nuorista aikuisista sai muuttovoittoa kuusi kymmenestä kunnasta (196) - Kaksi kolmesta muuttajasta on alle 35- vuotiaita - 25-34-vuotiaiden joukossa runsaasti niin sanottuja paluumuuttajia suurista koulutuskaupungeista. - Kuntien tulevan vetovoiman ja potentiaalin kannalta on tärkeää, mihin kuntaan asettuvat opintonsa päättäneet, perheen laajenemis-vaiheessa olevat ja työuran alussa olevat nuoret aikuiset
25-34-vuotiaista sai yli 1000 henkilön muuttovoittoa kuusi kuntaa: Espoo (3307), Vantaa (2750), Kirkkonummi (1355), Tuusula (1182), Nurmijärvi (1160) ja Ylöjärvi (1096) Helsingin ja Tampereen vaikutusalueet erittäin vetovoimaisia nuorten aikuisten suhteen Nuoria aikuisia menettivät määrällisesti eniten Turku (-4291), Tampere (-3542), Oulu (-2674), Jyväskylä (-2019) ja Joensuu (-1387)
6. Muuttajien tulokertymä kunnittain 2005-2008 Timo Aro 2011
- Tulokertymässä on laskettu yhteen kaikkien muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana - Muuttajien tulokertymä oli positiivinen joka toisessa kunnassa (162). Muutto-voittoa sai 116 kuntaa eli pieni muuttotappio toi useassa kunnassa taloudellista hyötyä. - Negatiivisen tulokertymän kunnat keskimääräistä useammin Itä-, Pohjois- ja Väli-Suomessa sekä Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Pohjanmaiden maakunnissa
Muuttajien tulokertymästä hyötyi ylivoimaisesti eniten Espoo: tulomuuttajien tulokertymä oli keskimäärin 32 miljoonaa euroa suurempi vuodessa kuin lähtömuuttajien Yli 10 miljoonan euron positiiviseen tulokertymään vuodessa pääsivät lisäksi Kirkkonummi (+17,6 meuroa), Vantaa (+14,4), Kaarina (+14,1) ja Hämeenlinna (12,4) Yli 5 miljoonan tulokertymän vuodessa pääsi 23 kuntaa lähinnä Helsingin ja Tampereen vaikutusalueella + Seinäjoki + Kontiolahti Helsinki menetti muuttajien rakenteen vuoksi keskimäärin -44,4 miljoonaa euroa vuodessa, Turku -22,3, Tampere -14,5, Oulu -9,1 ja Kuopio noin -5 miljoonaa.
Tulokertymä asukasta kohden toi esiin merkittävän kuilun muuttajista hyötyvien ja menettävien välillä: vaihteluväli asukasta kohden oli vuodessa 700 eurosta (Vesilahti) 1 300 euroon (Kesälahti) Tulokertymä asukasta kohden oli vuodessa suurin Vesilahdessa (+705 ), Kontiolahdessa (541 ), Limingalla (+499 ), Sipoossa (+494 ), Lempäälässä (+478 ) ja Kirkkonummella (476 ) Tulokertymä asukasta kohden vuodessa oli negatiivisin Kesälahdella (-1300 ), Juukassa (-599 ), Kökarissa (-460 ), Rääkkylässä (-458) ja Honkajoella (-327 )
Muuttajien tulokertymä kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla Kunta Tulokertymä yhteensä euroa 2005-2008 Tulokertymä yhteensä euroa per vuosi Tulokertymä yhteensä per asukas 2005-2008 Tulokertymä yhteensä per asukas per vuosi Keskuskaupungit (Hki, Tre, Tku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti) -360,9 miljoonaa euroa -90,2 miljoonaa euroa -267 euroa per asukas - 67 euroa per asukas per vuosi Keskuskaupunkien 62 kehyskuntaa + 1.037,9 miljoonaa euroa +259,5 miljoonaa euroa + 772 euroa per asukas + 193 euroa per asukas per vuosi Timo Aro 2011
Muuttovetovoima 38 Tähtien lukumäärä Muuttovetovoimaluokitus S&P - standardilla Kunnat (336 0 A- 4 kuntaa (yksikään muuttoliikkeen mittari ei ole positiivinen) 1 A 94 kuntaa (vain nettosiirtolaisuus positiivinen, muut muuttujat negatiivisia) 2 A+ 59 kuntaa 3 AA- 29 kuntaa 4 AA 25 kuntaa 5 AA+ 32 kuntaa 6 AAA 93 kuntaa (kaikki muuttoliikkeen mittarit ovat positiivisia eli muuttovoittoisia) Timo Aro 2011
*Standard & Poors silla on 22 portainen luottoluokitus. AAA on S&P:n paras mahdol-linen luottoluokitus. Luottoluokitus tarkoittaa arviota siitä, kuinka todennäköisesti velallinen laiminlyö velkojensa maksamisen) Luokitus AAA* AAA -muuttoliikekunnat Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta, Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo, Janakkala, Jomala, Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja, Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä, Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto, Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Lohja, Länsi-Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää, Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo, Saltvik, Sauvo, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala, Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski, Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi
40 Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat, joissa kaikki muuttoliikkeen kuusi määrällistä ja laadullista mittaria ovat positiivisia 94 kuuden tähden kuntaa, joista: Uudellamaalla 23 kuntaa (28) Varsinais-Suomessa 14 kuntaa Pirkanmaalla 12 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa Kanta-Hämeessä 6 kuntaa Ahvenanmaalla 6 kuntaa Yllätyskuntia Kannonkoski, Kittilä, Eurajoki, Loviisa, Petäjävesi, Sotkamo, Tammela Seinäjoen kasvukehä heijastuu jo Ilmajoelle ja Lapualle Timo Aro 2011
SUMMA SUMMARUM. Etelä-Suomen laajalla metropolialueella asuu joka toinen suomalainen. Määrällinen ja laadullinen muuttoliike keskittyy samalle alueelle: kaksi kolmesta (59/94) kuuden tähden kunnasta sijaitsee em. alueen sisällä. Muuttoliike parantaa vuosi vuodelta suhteellisesti ko. alueen asemaa (= elinvoimaa) suhteessa muuhun maahan Muuttoliikkeen polarisoiva kaksoisvaikutus kuntien elinvoimaan: a) heikentää entisestään supistuvien kuntien elinvoimaa maakuntien Suomessa ja b) vahvistaa suhteettoman paljon suurten kasvukeskusten kustannuksella kehyskuntien elinvoimaa Työssäkäyntialueisiin tai toiminnallisiin (kaupunki)seutuihin perustuva kuntamalli voi toimia muuttoliikkeen näkökulmasta yhtäältä pelastusrenkaana supistuville kunnille ja toisaalta eliminoi kermankuorinnan muuttovoittoalueiden sisällä Nopeisiin maantie- ja rautatieyhteyksiin ja osaamisen infrastruktuuriin perustuvat kehityskäytävät/kehittämis-vyöhykkeet pehmeämpänä alue- ja kaupunkikehityksen ohjausmallina
42 Kiitokset! Timo Aro 2011